Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutukset PAHA-hankkeen loppuseminaari Kokkola, Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Transkriptio

1 Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutukset PAHA-hankkeen loppuseminaari Kokkola, Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

2 Esityksen sisältö Perhonjoen tila Perhonjoen happamuus Happamuuden vaikutukset eliöstöön - Taimen - Nahkiainen - Vaellussiika - Jokihelmisimpukka - Muita vaikutuksia Perhonjoen säännöstely ja happamuus Tulevaisuus

3 Paikallinen, alueellinen vai valtakunnallinen haaste vesienhoidolle?

4 Perhonjoen vesistöalue ja vesistöjärjestelyt Alaosan järjestely (järjestely-yhtiö, valtion työnä) - 1 milj.m3 perkaus 10 km matkalla, pengerrys, pohjapadot tulvasuojelu ja kuivatustoiminta tehostui Keskiosan järjestely 1980-luku (VH/Perhonjoki Oy) - järviryhmän säännöstelyhanke, virkistys- ja voimataloushanke Yläosan järjestely 1960-luvulla (VH) -tekojärvien rakentaminen, tulvasuojelu Uittoa helpottavat perkaukset luvuilla (uittoyhdistys, valtion työnä), Uittosäännön purku 1994 ja kalataloudellinen kunnostus keski- ja yläjuoksulla (EPO-ELY) Useita eril kuivatushankkeita ja kunnossapitoa (järjestely-yhtiöt) -mm. Såkabäckenin perkaus 1990-luvulla, Hömossadiketin osit. kääntö Perhonjokeen, Kainobäckenin perkaukset jne.

5 Vesienhoidon keskeiset kysymykset Perhonjoella

6 Perhonjoen ekologinen tila

7 Perhonjoen kemiallinen tila

8 Perhonjoen korkeuskäyrät ja sulfaattipitoisuus

9

10

11 Perhonjoen ph-luku

12 Pohjanmaan jokien kalakannat ja saaliit Jokien vaelluskalakannat romahtivat luvulla kalastus merelle - Kalastus Pohjanmaan joissa luvuilla (Paula Tuomi-Nikula, 1981) jokikalastuksen merkitys elinkeinona! - Kuivatustoiminta, jokien perkaukset, uitto, maankäyttö, voimalaitosten rakentaminen, vierasainepäästöt, merialueen kalastus, säännöstely - Velvoiteistutukset alkavat 1980-luvulla - Kalastuskuntien istutukset - Valtion yleishyödylliset istutukset (kalaviranom. ja RKTL) Perhonjoen istutusten arvo >150 t /a - Elinympäristöjen kunnostus; Perhonjoki 1990-luvulla, Lestijoki 2014

13 Perhonjoen vesistöalueen kalat Paikalliskalat - kivisimppu, kivennuoliainen, ahven, made, säynävä, särki, hauki, lahna, sulkava, Lähivaeltajat - made, harjus, hauki, seipi,.. Vaelluskalat - lohi, taimen ja vaellussiika ( lehtisiika ) Nahkiainen - nahkiainen ja pikkunahkiainen Jokirapu * Vieraslajit - kirjolohi, puronieriä(?) - täplärapu (!)

14 Perhonjoen meritaimen Ei omaa kantaa tai kanta erittäin pieni (?) Tuhoutunut ihmisen toiminnan seurauksena! Istutusten myötä kotiutumassa Perhonjokeen on noussut vuosina satoja meritaimenia, jokisuun koepyynnin saalis >130 kpl/a 80 yksilöä viljelyyn (RKTL, Lestijoen kantaa) Joen oma smolttituotanto arvioimatta

15 Kokeet Lestijoen meritaimella Taimenen vast. kuoriutunut toukka Soivio ym., 1989, HY:ssa ja Korpelassa ph 5,2 ja Fe 1700 ug/l vasteita fysiologisessa tilassa Jokien veden laatu heikkenee kirsivesien valunnasta -> vaikutus syntyvään ikäluokkaan Mätivaihe tod. toukkaa kestävämpi (ph, metallit, ka.) Lestijoen veden laadun vaikutus taimen smolttiutumiseen Soivio ym. 1996, KPY:n labrassa talvella Lestijoen (Korpelan n. 60 m merenpinnasta) veden laatu vaikuttaa neg. smolttiutumiseen Veden laatu vaihtelee vuosien välillä; syksyjen alunavalunnat, eroosiotalvet, kirsivedet ym.

16 Jokien kalakantojen heikkeneminen 1960 luvulla nahkiaisen ammattimainen pyynti lisääntyy 1980-luvulla siirrytään virtapaikkojen mertapyynnistä rysäpyyntiin Nahkiaiskannat heikkenivät 1980-luvulla (?) Meressä 1-2 kesää, joessa 5-6 vuotta Nahkiainen

17 Nahkiaisella ei ole anioninvaihtajaa kuten luukaloilla (Nikinmaa ym., 1988) ei voi säädellä solun sisäistä ionitasapainoa kuten kalat Herkkä veden laadun muutoksille; 1-2 kesää meressä, 5-6 vuotta joessa koko kanta saattaa tuhoutua yhden happamuusjakson aikana Onneksi voinee kotiutua viereiseen jokeen Nahkiainen ei ole kala

18 Happamuus ja nahkiainen Myllynen ym Mädin ja toukkien altistuskokeet teknisellä vedellä, muutetulla jokivedellä ja ojavesillä Häiriöitä mädin kehitykseen, vast. kuoriutuneeseen toukkaan ja vasteita toukilla ph alle 5,5; lis.häiriöitä Raudan merkitys korostui vrt. kala Perhonjoen alaosan ongelmia Talvehtimisaikaisen veden laadun vaikutus aikuiseen nahkaiseen (Mäenpää ym., 2000) - Altistuskokeet Kyrönjoella (River Life) - Kuolleisuus-% - Kevään heikko (ph ja metallit) veden laatu vaikuttaa sukukypsien nahkiaisten fysiolog. tilaan ja mädin kehittymiseen

19 Perhonjoen nahkiaiskannat ja saalis

20 Velvoite ylisiirtää aikuisia nahkiaisia kpl/a Sääkskosken yläp. Velvoite istuttaa 15 milj. toukkaa/a Velvoite seurata toimenpiteiden tuloksellisuutta Perhonjoen kunnostukset Korvaukset saalismenetyksistä 1 milj. (EPO-ELY) Nahkiaiskantojen hoito

21 Isosiika, ns. lehtisiika kadonnut (?) Perämeren siikaistutukset kannattavia (RKTL) Perhonjoen säännöstelyn velvoite; kpl/a ja seuranta Perhonjokeen noussee tuhat siikaa (Lahnakoski-Pelon pohjapadolle saakka, 35 m) Joen tuotto vain litra poikasia säännöstely, ph, habitaatit Elinvoimainen vaellussiikakanta, kun veden ph>5,5 (Keinänen, 2002) Vaellussiika

22 Perhonjoen vaellussiikojen poikastuotto

23 Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) Makeanveden suursimpukka Pitkäikäinen laji (>200 v) Sukukypsä n. 20 v Loisvaihe kalassa Elää hapekkaissa, neutraaleissa, pehmeissä virtavesissä Kyky muodostaa helmi Suojeltu 1955, erittäin uhanalainen laji Ähtävänjoki, Isojoki, Pyhäjoki

24 Ähtävänjoen kaikkien simpukoiden määrät vähentyneet Yllä raakun kuori, hernesimpukka,litteäjärvisimpukka ja pikkujärvisimpukka (sekä sytkä) Jokihelmisimpukan uhkana Ähtävänjoessa; -Kiintoainekuormitus ja habitaattien muutokset -Happamuus ja metallit -Isäntäkalojen puute ja yksilöiden terveydentila

25

26

27

28

29

30

31 Happamuuden muita vaikutuksia Eri kalalajien ja niiden eri kehitysvaiheiden vasteet happamuuteen ja metalleihin vaihtelee (ankerias, hauki, ahven.särkikalat) Rapu ei voi sietää hapanta vettä, mm. kalsiumin tarve kuorenvaihdossa. Perhonjoen rapu tuhoutui 1960-luvun alkuvuosina ruttoon Vuoden 2006 happamuusjakso muutti pohjanmaan jokien alajuoksujen koskikalastoa; kivisimppu ja kivennuoliainen palaamassa takaisin Perhonjoen alajuoksulle Mikroskooppisten pohjaeläinten vasteet happamuuteen vaihtelee; Hömossdiketin kuormitus vähentää 30 % pohjaeläintaksonien määrää Perhonjoella, kotilot katoavat herkästi (samalla järvisyyhy!) Happaman kasteluveden käyttö aiheutti syksyllä 2006 merkittävän taloudellisen menetyksen Lahnakosken taimitarhalla Vaikutukset jokisuistojen ekologiseen tilaan ajoittain erittäin merkittäviä (esim. Kyrönjokisuisto) Luodon-Ojänjärvi (1960-luvulla merestä padottu makeanveden allas) on teollisuuden raakaveden lähde ja tärkeä virkistyskohde happamuuskatastrofi kesällä 1970

32 Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhanke Valtion (EPO-ELY) lupa VH:n ja Perhonjoki Oy:n välinen sopimus 1977 Tulvasuojelu, vesivoima ja virkistyskäyttö Järviryhmän veden pinnan nosto 2 m (vesipinta-ala kasvoi 90 % 870 ha) vuonna 1981 Kaitforsin voimalaitos (7,5 MW, 25 GWh/a, 21 m, l-säätö) Toistaiseksi voimassa oleva lupa (l-säätö) Järviryhmän virkistyskäyttö lisääntynyt Haittoja (hydrologia ja luonnontalous) Velvoitteet (tarkkailut, haittojen kompensaatiot) Lupaehtojen tarkistus 2017

33

34 Lyhytaikaissäännöstelyn vaikutus happamuuteen Voimalaitoksen tulovirtaama lähes neutraalia vettä Voimalaitoksen alapuolella useita happamia puroja ja ojia (Kainobäcken, Hömossadiket,...) Tulisiko säännöstelyä rajoittaa alivirtaamilla, jos olosuhteet happamalle valunnalle olemassa (2006, 2014)? Jatkuvatoiminen ph-mittaus jokisuulla ja Lahnakoskella

35 Rannikon jokien happamuus Onko luonnollista! Hapan valunta: Stressaa jokien ja jokisuiston eliöstöä (lisääntyminen, kasvu, alttius taudeille jne) Muuttaa ajoittain radikaalisti lajistoa (kalakuolemat, pioneerilajit ) Vaelluskalojen jokivaiheen elinkierto 1-6 vuotta (onko geenit turvassa!) Jokien HYMO-muuttuneisuus, moniongelmainen, ajallinen ja maantieteellinen jatkumo Yksi keskeisistä kysymyksistä vesienhoidon suunnittelussa

36 Perhonjoen tulevaisuus Tavoite hyvä ekologinen ja kemiallinen tila (VHS) - happamuus, kiintoaine, veden ruskettuminen Nousuesteet ja elinympäristökunnostukset Kalojen kotiutusistutus Merialueen, jokisuun ja joen kalastus Säännöstelyn kehittäminen; kysytään, onko muuta vesistön käyttöä? PAHA on hyvä!

37 KIITOS