Tarja Häkkinen, VTT Veijo Nykänen, VTT Erja Väyrynen, TKK 30.1.2009 1 (9) IMPACTS BARRIERS NEW NEW WORKING BUSINESS PROCESSES MODELS EFFECTIVE STEERING MECHANISM SUSTAINABLE BUILT ENVIRONMENT SUSTAINABLE BUILDING PROCESSES KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PROSESSIT Ehdotus fokuskohdista, joita hankkeessa tutkitaan ja simuloidaan kestävän rakentamisen ratkaisujen selvittämiseksi. Hyvä SUSPROC hankkeen kumppani, Ohessa esitetyn ehdotuksen on tarkoitus toimia pohja aineistona yrityskohtaisissa keskusteluissa, jotka haluaisimme käydä lähiaikoina. Hanke on tähän asti edennyt seuraavasti: Hankkeen meneillään olevassa TEHTÄVÄSSÄ 1 analysoidaan kestävän rakentamisen esteitä. Analysoitava aineisto kootaan mm. erityyppisillä kyselyillä ja haastatteluilla. Teitä (hankkeeseen osallistuvia yrityksiä) ei haastatella tässä vaiheessa kestävän rakentamisen esteistä, mutta saatte käyttöönne analyysin tulokset ja voitte osallistua johtopäätösten tekoon seuraavassa johtoryhmän kokouksessa. Hankkeen TEHTÄVÄSSÄ 2 simuloidaan rakentamisprosesseja päämääränä prosessin kehittäminen kestävän rakentamisen kannalta. Olemme valmistelemassa tämän tehtävän aloittamista. Ehdotamme, että prosessien analyyseissä ja simuloinnissa hanke keskittyy selvittämään rakentamisprosessin valintakohtien ongelmia ja niiden ratkaisuja. Tarkoituksena on paitsi ymmärtää valintavaiheiden ongelmia ja niiden ratkaisutapoja myös pystyä osoittamaan mahdollisimman konkreettisia keinoja. Näitä voivat olla valintatilanteiden työkaluiksi soveltuvat kestävän rakentamisen kriteerit, indikaattorit, menetelmät, laskentamenetelmät, taustadata eri valintavaiheisiin sekä uusien toimintamallien, roolien ja toimijoiden määritykset. Seuraavassa esitetään ehdotukset niistä valintakohdista, jotka hankkeen pitäisi ottaa erityisesti huomioon (kestävän rakentamisen keskeiset valintatilanteet). Luettelossa on mukana myös kaavoitus. Ehdotuksena on kuitenkin, että kaavoitusvaihe ei tule mukaan simulointiin. Kaavoitukseen liittyvät ongelmat ja ratkaisut pyritään selvittämään hankkeen TEHTÄVÄ 1:ssä, jossa kartoitetaan kestävän rakentamisen esteet. Lisäksi kaavoitus on mukana ainakin yhdessä tapauskohtaisessa prosessianalyysissä (Joensuun case). Tarkoituksena on, että tämä kestävän rakentamisen keskeisten valintakohtien luettelo toimii lähtökohtana myös yrityskohtaisissa keskusteluissa. Toiveena on, että se auttaa täsmentämään yrityskohtaiset odotukset ja tehtävät hankkeelle ja ylipäätään varmistamaan, että valittavan prosessin simuloinnissa otetaan huomioon kestävän rakentamisen keskeiset valintatilanteet. Ystävällisin terveisin SUSPROCin tutkijatiimi
2 (9) KESTÄVÄN RAKENTAMISEN KESKEISET VALINTATILANTEET PROSESSIN VAIHE: ALUEIDEN YLEISSUUNNITTELU (YLEISKAAVOITUS) Alueen vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Miten tunnistetaan alueen kestävän rakentamisen potentiaalit ja heikkoudet? Mitkä asiat on välttämätöntä tunnistaa alusta alkaen? Tarvitaanko tätä vaihetta varten erityinen systemaattinen lähestymistapa, indikaattoreita ja työkaluja? Mitä asiantuntijoita tarvitaan mukaan? Alueen vision ja kehittämisstrategian laatiminen Osataanko visioon ja kehittämisstrategiaan tuoda mukaan kestävän rakentamisen tavoitteet? Onko riittävästi tietoa kestävän rakentamisen mahdollisuuksista? Tarvitaanko uutta tietoa ja työkaluja kestävän aluerakentamisen tavoitteiden asettamista varten? Keiden pitäisi olla mukana vision laadinnassa? Kehityskumppanien valinta Osataanko kehityskumppanit valita siten, että mukaan tulee riittävä kestävän rakentamisen osaaminen ja tavoitteellisuus? Mitä kriteereitä pitäisi käyttää kumppaneiden valinnassa? Laatu ja toimivuuskriteerit alueen maankäytön suunnittelussa Miten otetaan huomioon kestävä rakentaminen laatu ja toimivuuskriteerien asettamisessa? Tarvitaanko systemaattisia menettelytapoja ja tietoa tavoitearvoista? Ovatko kaikki tarvittavat asiantuntijat mukana? Alueen energia ja ekotehokkuuden suunnittelu Tunnistetaanko potentiaaliset mahdollisuudet ja vaihtoehdot alueella? Onko riittävästi tietoa eri vaihtoehtojen energia, GHG ja kustannusvaikutuksista?
3 (9) Palvelutarjonnan suunnittelu Osataanko ottaa huomioon kestävän rakentamisen vaatimukset palvelutarjonnan suunnittelussa? Miten voidaan arvioida palvelujen muutostarve? Tarvitaanko suunnittelun tueksi kriteereitä tai indikaattoreita? Ympäristövaikutusten hallinta Miten tunnistetaan alueen ympäristöarvot? Miten ymmärretään tärkeysjärjestys? Tarvitaanko systemaattisia menettelytapoja ja onko riittävä asiantuntemus mukana prosessissa? Miten asetetaan tavoitteet ympäristöarvojen säilyttämiseksi? Alueinfran suunnittelu Ovatko käytössä soveltuvat menetelmät ja taustadatat suunnittelun tekemiseksi siten, että se vastaa strategisiin tavoitteisiin ja kestävän rakennetun ympäristön vaatimuksiin ja että vastaavuus voidaan osoittaa? Alueen markkinointi Osataanko kestävän aluerakentamisen tavoitteet ja kriteerit tuoda markkinoinnissa esille siten, että se tukee muiden toimijoiden sitouttamista kestävään rakentamiseen? Tarvitaanko tueksi menettelytapoja varmistamaan, että halutut olennaiset kestävän rakentamisen piirteet saadaan markkinoitua kaikille toimijoille? PROSESSIN VAIHE: OSA ALUEIDEN SUUNNITTELU (ASEMAKAAVOITUS) Laatu ja toimivuuskriteerit suunnittelun ohjauksessa Osataanko ottaa huomioon kestävän rakennetun ympäristön kriteerit? Käytetäänkö suunnittelun ohjauksessa näitä kriteereitä riittävän systemaattisesti? Kaavoituskumppaneiden valinta Ovatko käytössä soveltuvat menettelytavat ja kriteerit kaavoituskumppaneiden valintaan? Verkostojen ja liikkumisen suunnittelu ja ympäristövaikutusten hallinta Menetelmien, työkalujen ja taustadatan saatavuus, jotta suunnittelu vastaa asetettuja kestävän rakennetun ympäristön kriteerejä, ja, jotta vastaavuus voidaan osoittaa?
4 (9) Rakennuksia koskevien määräysten asettaminen kaavassa Osataanko ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuuteen ja muuhun kestävään rakentamiseen liittyvät vaikuttavat tekijät? Tarvitaanko tueksi systemaattisia menettelytapoja ja arviointityökaluja topografian, tuuliolosuhteiden, hulevesien ym. huomioon ottamiseksi? Tonttien luovutuskriteerien ja maankäyttösopimusten laatiminen Pitääkä tonttien luovutuskriteerien sisältää enemmän kestävän rakentamisen tavoitteita? Tarvitaanko systemaattisia menettelytapoja kriteerien esittämiseen? Onko riittävästi referenssitietoa, jotta kriteerit voidaan asettaa? Potentiaalisten asukkaiden ja toimijoiden osallistuminen Tarvitaanko uusia menettelytapoja toimijoiden aktivoimiseen ja osallistumisen mahdollistamiseen? Alueinfran, energiantuotantoratkaisujen ja palveluiden suunnittelu Osataanko ottaa huomioon kestävän rakennetun ympäristön ja energiatehokkaan rakentamisen potentiaali, kun suunnitellaan infraa ja energiantuotantoratkaisuja? Onko riittävästi tietämystä uusiutuvan energian ja hajautettujen ratkaisujen mahdollisuuksista? PROSESSIN VAIHE: TARVESELVITYS HANKEPÄÄTÖS Käyttäjän ja ylläpitäjän tarpeiden selvittäminen Miten selvitetään käyttäjän ja ylläpitäjän tarpeet? Miten tunnistetut tarpeet tulkitaan halutuksi toimivuudeksi ja elinkaarivaatimuksiksi? Miten otetaan huomioon muutostarpeet ja tulkitaan nämä halutuksi muuntojoustavuudeksi? Tarvitaanko tähän systemaattisia menettelytapoja, jäsentelyjä ja analyysimenetelmiä? Tavoitteiden asettaminen rakennuksen toimivuudelle ja elinkaarivaikutuksille Miten määritellään haluttu toimivuus ja halutut elinkaarivaikutukset? Tarvitaanko systemaattinen lähestymistapa tavoitteiden asettamiseen? Miten asetetaan elinkaarivaatimukset energiatehokkuudelle, rakennuksen ympäristövaikutuksille ja rakennusosien ja järjestelmien korjattavuudelle ja käyttöiälle? Onko käytössä referenssiarvoja ja tietoa mahdollisuuksista? Miten tunnistetaan elinkaarivaatimuksien kustannukset ja vaatimuksiin mahdollisesti liittyvät riskit?
5 (9) Kestävän rakentamisen tavoitteiden toteuttaminen Mikä on rakennuttajan rooli kestävän rakentamisen tavoitteiden valvonnassa? Miten toimivuus ja elinkaaritavoitteet asetetaan sellaisessa muodossa, että niiden toteutumista voidaan seurata ja todentaa sekä suunnitteluratkaisusta että valmiista rakennuksesta? Käytetäänkö olosuhdekriteerejä? Miten vastuunjako ja toteutusmuoto vaikuttavat todentamisprosessiin? Mitä työkaluja tarvitaan onnistuneen vaatimusasetannan varmistamiseksi? Mitkä toimijat tarvitaan mukaan? Tapahtuuko vaatimusasetanta ja eri toimijoiden integrointi oikeina ajankohtina? Tontin mallintaminen ja ympäristöselvityksen tekeminen Tarvitaanko systemaattinen menettelytapa? Mitkä asiat on selvitettävä suunnittelun lähtötiedoiksi kestävän rakentamisen kannalta? Alustavien suunnitelmien tekeminen Miten rakennuksen alustavaan massoitteluun saadaan mukaan ympäristönäkökohdat? Mitkä taustatiedot ja parametrit on tuotava tässä vaiheessa mukaan suunnitteluohjelmaan? Onko tässä vaiheessa mahdollista edetä suunnittelussa virtuaalisesti pitemmälle, tutkia eri vaihtoehtoja, mahdollistaa kunnianhimoinen kestävä rakentaminen ja viedä vaatimusasetantaa tarkemmalle tasolle? Mitä toimijoita ja työkaluja tarvittaisiin mukaan? Mistä suunnittelija saa hyödyn kestävään rakentamiseen osaamiseen panostamisesta? Tavoitebudjetin laatiminen Miten kestävän rakentamisen toimivuus ja elinkaarivaatimusten kustannusvaikutukset osataan ottaa huomioon tavoitebudjetin laadinnassa? Mitä uusia tietoja tarvitaan? PROSESSIN VAIHE: HANKESUUNNITTELU INVESTOINTIPÄÄTÖS Pääsuunnittelijan valinta Miten kestävän rakentamisen kriteerit voidaan tuoda mukaan suunnittelutarjouspyyntöön? Miten kriteerien täyttyminen osoitetaan suunnittelutarjouksessa? Tarvitaanko systematiikkaa tai indikaattoreita? Mahdollisesti vaadittavat koulutusreferenssit?
6 (9) Rakennuttajakonsultin tai hankepäällikön valinta Roolit rakennuttajakonsultin ja pääsuunnittelijan välillä, miten voidaan painottaa elinkaari kontra juoksevat kustannukset? Voisiko kestävän rakentamisen todentamisen lisätä rakennuttajakonsultin tehtäviin vai tarvitaanko erillinen toimija? Tilamallin (tilaohjelman) laatiminen Miten vaihtoehtotarkasteluja painotetaan ja niihin tuodaan mukaan kestävän rakentamisen muuttujat? Mitkä muuttujat pitää kyetä ottamaan huomioon vaihtoehtotarkasteluissa kestävän rakentamisen päätöksenteon mahdollistamiseksi? Miten määrälaskelmat ja energialaskelmat tulkitaan alustaviksi ympäristövaikutusten arvioiksi? Mitkä taustatiedot ja työkalut tarvitaan mukaan? Miten toteutetaan tarvittavien taustatietojen ja työkalujen integrointi? Hankesuunnitelma ja päätöksen tekeminen Miten varmistetaan, että hankesuunnitelma vastaa tavoiteasetantaa? PROSESSIN VAIHE: YLEISSUUNNITTELU RAKENTAMISPÄÄTÖS Suunnittelutiimin valinta Miten kestävän rakentamisen vaatimukset viedään suunnittelutarjouspyyntöihin? Onko mahdollista esittää vaatimuksia kestävän rakentamisen koulutuksesta ja kestävän rakentamisen työkalujen hallinnasta? Miten vastaukset esitetään suunnittelutarjouksissa? Miten kestävän rakentamisen kriteerit otetaan huomioon suunnittelusopimuksissa? Onko tämä riittävän aikainen vaihe esim. taloteknisen suunnitteluasiantuntemuksen mukaantulolle? Alustavan rakennusosamallin laatiminen (BIM) Miten alustavaan rakennusosamalliin tulkitaan alkuperäiset toimivuusvaatimukset ja elinkaarivaatimukset riittävinä teknisinä vaatimuksina (eristävyysvaatimuksina ym.) ja muina vaatimuksina? Miten ja kuka varmistaa? Miten varmistetaan, että mukaan tarkasteluihin tulevat potentiaaliset kestävän rakentamisen ratkaisuvaihtoehdot? Ovatko käytössä riittävät analyysimenetelmät ja riittävä asiantuntemus vaihtoehtojen? Millä tarkkuudella tehdään rakennusosavaihtoehtojen elinkaarisimulointi; millä tarkkuudella toimivuus ja elinkaarikäyttäytyminen (käyttöikä, energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset) analysoidaan? Tarvittavien taustatietojen ja työkalujen integrointi? Miten mallin tekeminen saadaan niin helpoksi, että vaihtoehtoja on helppo tutkia (viekö ohjelmistojen hallinta niin paljon energiaa, että vaihtoehtoja ei ehditä ja jakseta laatia ja tarkastella?)
7 (9) Rakennusosamallin laatiminen (BIM) Millä tarkkuudella malliin on tuotava rakennuksen ja sen osien toimivuuden ja elinkaarivaikutusten suunnitteluvaatimukset, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaasti urakkatarjouspyynnön dokumenttina, tuotannon suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan (alkuperäisten kestävän rakentamisen tavoitteiden toteutumiseksi)? Ovatko suunnitteluvaatimukset sellaisia, että niitä voidaan käyttää kriteereinä hankinnoissa? Kuka todentaa ja millä menetelmillä? TATE järjestelmämallin laatiminen (BIM) Ovatko käytössä riittävät työkalut ja taustainformaatiot energiatehokkuuden ja ympäristövaikutuksien laskemiseen ja muuntojoustavuus ja korjattavuusvaatimuksien huomioon ottamiseen? Kuka todentaa ja millä kriteereillä, että rakennukselle asetetut toimivuus ja elinkaarivaatimukset toteutuvat? Millä tarkkuudella malliin on tuotava järjestelmien toimivuuden ja elinkaarivaikutusten suunnitteluvaatimukset, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaasti urakkatarjouspyyntöjen dokumenttina, hankinnan kriteereinä ja valvontaan (alkuperäisten kestävän rakentamisen tavoitteiden toteutumiseksi)? Suunnitteluratkaisun hyväksyntäpäätöksen tekeminen Miten varmistetaan, että päätöksentekotilanteessa ratkaisusta on käytössä riittävä informaatio, jotta ollaan selvillä asetettujen toimivuus ja elinkaaritavoitteiden saavuttamisesta? PROSESSIN VAIHE: RAKENTAMISEN VALMISTELU Rakennusluvan hakeminen Pitäisikö rakennusluvan hakuun tuoda uusia ja nimenomaisia kestävän rakentamisen kriteerejä ja tunnuslukuja (nyt riittää, että täytetään yleiset rakentamismääräykset ja asemakaavan vaatimukset)? Voitaisiinko tällä pitää huolta siitä, että mukaan saataisiin ajankohtaisempia kestävän rakentamisen tarrpeita? Tuoteosamallien laatiminen (BIM) Kuka varmistaa, että mallissa on riittävän yksityiskohtaiset tiedot niin, että kestävän rakentamisen tavoitteet siirtyvät suunnittelusta toteutukseen? Tarvitaanko tähän tehtävään erillinen toimija? Ovatko käytössä riittävät työkalut ja informaatiolähteet, jotta huollon ja kunnossapidon ohjeistus saadaan laadittua niin, että palvelee tehokasta ja elinkaariedullista ylläpitoa? Ovatko käytössä riittävät taustatiedot ja työkalut, jotta määrätiedot ja energiasimuloinnin tulokset saadaan käännettyä hiilijalanjäljeksi ja muiksi ympäristövaikutuksiksi?
8 (9) Tuoteosien ja järjestelmien kilpailuttaminen Osataanko tarjouspyyntöihin tuoda oikein ja riittävällä tarkkuudella tarvittavat toimivuus ja elinkaarivaatimukset? Kuka varmistaa oikeat määrittelyt? Tuodaanko todentamisen kriteerit ja menettelytavat mukaan? (Todentamisvastuu on toimittajalla) PROSESSIN VAIHE: RAKENTAMINEN VASTAANOTTO JA KÄYTTÖ Urakkatarjouspyynnöt Kuka ja miten varmistetaan, että tarjouspyynnössä on riittävästi määritelty halutut toimivuuden ja elinkaaren vaatimukset? Tuleeko mukaan tieto käytettävistä todentamisen menetelmistä ja hyväksymiskriteereistä? Sisällyttäminen maksuperusteisiin? Kannusteet ja sanktiot? Urakoitsijan valinta ja sopimuksen tekeminen Kuka ja miten todennetaan, että urakka toteuttaa halutut toimivuus ja elinkaarivaatimukset? Viedäänkö sopimusasiakirjoihin riittävällä tarkkuudella käytettävät kriteerit ja todentamisen menetelmät? Tuoteosamallien päivittäminen (BIM) Osataanko tuoteosamallien päivittämisessä sisällyttää malleihin riittävällä tarkkuudella aliurakoita koskeva tuotetieto, suunnitteluvaatimukset ja kriteerit, jotka ovat tarpeen asetettujen toimivuus ja elinkaarivaatimusten toteutumiseksi, siten, että näitä voidaan hyödyntää aliurakoiden valinnassa ja todentamisessa? Kuka pitää huolta, että riittävät kriteerit on esitetty? Aliurakoitsijoiden valinta ja sopimusten tekeminen Osataanko pitää huolta toimivuus ja elinkaarivaatimusten tulkinnasta ja sisällyttämisestä aliurakoita koskeviin tarjouspyyntöihin, valintakriteereihin ja sopimuksiin? Mihin dokumentteihin käytettävät kriteerit nojautuvat? Kuka huolehtii kestävän rakentamisen kriteereiden viemisestä sopimusasiakirjoihin jokaisen aliurakan osalta?
9 (9) Hankinnat Miten kaikkiin hankintoihin tuodaan mukaan ne kriteerit, jotka ovat ko. hankinnan suhteen relevantteja kestävän rakentamisen tavoitteiden toteutumiseksi koko rakennuksen tasolla? Pitäisikö hankintasuunnittelun yhteydessä koota suunnitteluratkaisuista myös hankintojen toimivuus ja elinkaarikriteerit? Tarvitaanko erillinen toimija todentamaan hankintojen kestävän rakentamisen vaatimuksenmukaisuutta vai onko hyvä, että todentaminen on ensisijaisesti toimittajan vastuulla? Osataanko määritellä, miten vaatimuksenmukaisuus osoitetaan ja todennetaan? Tilaajan hyväksynnät Saadaanko malleista ja urakoista tilaajan päätöksentekoa varten sellaiset tiedot ja tunnusluvut, joiden avulla voidaan riittävän hyvin ymmärtää, miten nämä vastaavat asetettuja toimivuuden ja elinkaaren tavoitteita? Kuka huolehtii, että tällainen informaatio tulee tilaajan päätöksentekoon? Aikataulusuunnittelu Sisällytetäänkö aikataulusuunnitteluun riittävällä tarkkuudella erilaiset kestävän rakentamisen vaatimat todentamisen ajankohdat? Kuka huolehtii siitä, että todentaminen otetaan huomioon aikataulujen suunnittelussa? Mistä dokumenteista tarvittavat todentamiset kootaan? Rakentaminen Onko todentamiseen käytettävissä riittävästi tietoa, kriteereitä ja menetelmiä? Onko olemassa riittävät käytännöt eri asioiden todentamiselle, korjaamiselle ja hyväksymiselle? Ovatko todentamisen roolit ja vastuut selvillä? Huolto organisaation kilpailutus, valinta ja sopimusten teko Osataanko huolto organisaatioiden kilpailuttamiseen haluttaessa tuoda sellaiset kriteerit, joiden avulla varmistetaan organisaatioiden kykyä elinkaarivaikutusten optimointiin ja joiden avulla varmistetaan että tämä tehtävä sisällytetään työhön? Voidaanko käyttää kriteereitä, joiden avulla vaatimusten toteutumista voidaan todentaa matkan varrella? Voidaanko asettaa vaatimuksia kouluttaumiselle, käytössä oleville työkaluille yms? Osataanko nämä asiat sisällyttää sopimuksiin? Ovatko roolit selvät jos omistaja haluaa elinkaariosaamista huolto organisaatiolta, kuka tulkitsee vaatimuksen kilpailutukseen valinnan kriteeriksi? Toteumatiedon päivittäminen malliin ja ylläpitomallin laatiminen (BIM) ja ylläpidon toteuttaminen Onko suunnittelijoilla käytössä menetelmät ja onko valituista tuotteista saatavilla riittävät informaatiot, jotta toteumamalliin voidaan päivittää sekä taloteknisiä että pintarakenteita ja rakenteita koskevat huollon, kunnossapidon, korjauksien, uusimisten ja kierrätyksen tiedot? Onko käytössä malleihin integroidut työkalut, joiden avulla informaatio saadaan järjestettyä optimaalista huoltoa, kunnossapitoa ja korjaamista ja niiden suunnittelua tehokkaasti palvelevaksi järjestelmäksi? Ovatko roolit ja tehtävänjaot selvillä? Ovatko ylläpidon aikaiset toimijat oikeat ja osaavat toteuttamaan systemaattista kunnossapitoa ylläpitomallin mukaisesti ja pitämään huolta mallin ajantasaisuudesta? Onko mahdollista toteuttaa palautetta ylläpidosta suunnitteluun? Työmaan valvonta, tarkastus ja vastaanotto Osataanko todentaa, että asetetut toimivuus ja elinkaarivaatimukset ovat toteutuneet? Osataanko nämä purkaa työmaan valvontaa koskeviksi valvontavaatimuksiksi; mihin dokumentteihin ja suunnitteluvaatimuksiin nojaudutaan? Ovatko riittävät menetelmät käytössä olosuhdekriteerien tarkistamiseksi? Ovatko prosessissa mukana oikeat ja riittävät toimijat? Ovatko käytössä riittävät menettelytavat, jos todetaan puutteita? Onko valvojan rooli selvä? Miten esitetään halutun valvonnan vaatimukset ja valvonnan yksityiskohtaisuus? Myynti ja markkinointi Millä tavoin myynnissä ja markkinoinnissa voidaan houkuttelevasti ja vakuuttavasti käyttää hyväksi rakennuksen toimivuus ja elinkaariominaisuuksia? Miten tuodaan vakuuttavasti esille muuntojouston, korjattavuuden ja edullisten käyttökustannusten hyödyt investoijalle? Onko käytössä riittäviä luokittelun yms. menetelmiä?