Sotkamon kouluverkkoselvitys 2009 Lyyra plus Oy
Sisältö 1. Johdanto...3 2. Sotkamon alakoulujen nykytila...3 3. Sotkamon alakoulujen oppilasennusteet...4 4. Toimenpide ehdotukset...5 4.1 Tuhkakylä Kontinjoki Leivola...5 4.2 Pohjois Tipas Sapsokoski Tipasoja...8 4.3 Sapsokoski...12 4.4 Soidinvaara...13 4.5 Muut toimenpiteet...14 Yhteenveto...17 Koulumatkat...17 Koulutilat...19 Opetuksen pedagoginen tarkastelu...20 Kouluverkkomuutosten kustannusvaikutusten arviointi, ja huoltajien toiveet lasten koulupaikasta mahdollisten muutosten jälkeen..20 Liitteet... 1. Kouluverkkoselvitys 2007 2. Kartta linja autoreiteistä 3. Kartat Pohjois Tipaksen, Sapsokosken, Tipasojan ja Tuhkakylän oppilaista 4. Pienten koulujen kuntoarviot 5. Kouluunottoalueiden asukasmäärät 6. Valtionosuuden laskeminen 7. Pedagoginen peilaus 8. Koulujen oppilasennusteet 9. Kouluverkkomuutosten kustannusvaikutusten arviointi, ja huoltajien toiveet lasten koulupaikasta mahdollisten muutosten jälkeen
3 1. Johdanto Sotkamon kouluverkosta on laadittu ansiokas suunnitelma vuonna 2007 (liite 1). Suunnitelman pohjalta Lyyra plus Oy on laatinut tämän kouluverkkoselvityksen keväällä 2009. Kyseiseen selvitykseen kuuluu kyläkoulujen ja Salmelan koulun Pedagoginen peilaus, jossa koulujen pedagogiikkaa on arvioitu mm. opetuksen suunnitteluun vaikuttavien seikkojen, opetusmenetelmällisten tekijöiden ja opettajuuden kannalta. Pedagoginen peilaus muodostaa lisäksi oman, tästä kouluverkkoselvityksestä erillisen kokonaisuuden. Sotkamon kouluverkkoa joudutaan tarkastelemaan oppilasmäärien vähenemisen ja kustannusten kasvamisen vuoksi. Sotkamon perusopetuksen käyttökustannukset olivat vuonna 2006 ilman yhteisiä kustannuksia 6051,40 euroa/oppilas. Kaksiopettajaisten koulujen kustannukset olivat 6690,23 euroa ja kolmiopettajaisten koulujen kustannukset 6013,85 oppilasta kohden. Kaksiopettajaisen koulun kustannukset ovat keskimäärin 10% korkeammat kuin kolmiopettajaisen koulun. Tämän lisäksi pienten koulujen taakkaa kasvattaa valtionosuusjärjestelmän muutos, jossa pienten koulujen korotus poistui vuoden 2006 alusta. Mikäli ennusteet pitävät paikkaansa, valtionosuuksien määrä tulee sivistyspalvelujen osalta vähenemään merkittävästi. Oppilasmäärien pudotessa ja kunnan taloudellisenkin tilanteen niin vaatiessa, Sotkamon kunnan kouluverkossa täytyy tehdä muutoksia. Nämä muutokset pyritään tekemään kuitenkin niin, että jokaisen oppilaan oikeus laadukkaaseen ja tasa arvoiseen perusopetukseen säilyy. Väistämättä joitakin kouluja jouduttanee lakkauttamaan, jolloin kyläyhteisön toiminnan vireydestä tulee huolehtia muulla tavoin. 2. Sotkamon alakoulujen nykytila Sotkamossa on kaksitoista koulua, joista yhdessätoista on luokat 1 6 (Kontinjoki, Leivola, Naapurinvaara, Pohjavaara, Pohjois Tipas, Salmela, Sapsokoski, Soidinvaara, Tipasoja, Tuhkakylä ja Vuokatti) ja yhdessä, Tenetin koulussa 7 9 luokat. Leivolan koulussa ja Vuokatin koulussa opettajia on kuusi, Kontinjoen, Naapurinvaaran, Pohjavaaran ja Soidinvaaran kouluissa opettajia on kussakin kolme ja Pohjois Tipaksen, Sapsokosken, Tipasojan ja Tuhkakylän kouluissa opettajia on kaksi. Pienimmät oppilasmäärät ovat lukuvuonna 2009 2010 Sapsokosken (17), Tipasojan (16) ja Tuhkakylän(13) kouluilla.
3. Sotkamon alakoulujen oppilasennusteet 4 Luokat 1 6 OPPILASENNUSTE 2007 2016 LUKUVUOSI 1. 2. 3. 4. 5. 6. YHT 2007 2008 117 118 114 125 123 159 756 2008 2009 98 117 121 114 125 128 703 2009 2010 114 96 116 118 113 127 684 2010 2011 118 114 96 116 118 113 675 2011 2012 94 118 114 96 116 118 656 2012 2013 120 94 118 114 96 116 658 2013 2014 101 120 94 118 114 96 643 2014 2015 106 101 120 94 118 114 653 2015 2016 99 106 101 120 94 118 638 Taulukko 1. Sotkamon koulujen oppilasennuste luokittain 2007 2016. (Tilaston pohjana lv. 2007 2008, 20.9.2007, lv. 2008 2009, 20.9. 2008, lv. 2009 10 + väre vko 34/2009) Sotkamon koulujen oppilasmäärä 1. 6. luokilla vähenee ennustusten mukaan noin 17% vuoteen 2016 mennessä. Väheneminen ei tapahdu tasaisesti kaikilta alueilta, vaan prosentuaalisesti eniten oppilasmäärä vähenee viimeisimmän oppilastilaston mukaan (tilanne 27.8.2009) Soidinvaaran koulussa (40%), Kontinjoen koulussa(38%), Pohjois Tipaksen koulussa (38%) ja Sapsokosken koulussa (24%). Tuhkakylän koulun osalta tilanne on uhkaava jo tällä hetkellä pienen oppilasmäärän vuoksi. Kuten seuraavasta kuviosta ilmenee ekaluokkalaisten määrä vähenee vuoteen 2015 Sotkamon kaikissa kouluissa lukuun ottamatta Salmelan ja Vuokatin kouluja. Oppilasmäärän väheneminen koskettaa siis lähes kaikkia Sotkamon kunnan kouluja, jolloin kouluverkon uudelleenjärjestely ja yhteistyön tiivistäminen entisestään on koko kouluväen asia.
5 Kuvio 1. Ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden määrän ero 2008 ja 2015 kouluittain. 4. Toimenpide ehdotukset Lähimmät toimenpiteet Sotkamon kouluverkossa koskevat Kontinjoen, Soidinvaaran, Tuhkakylän kouluja sekä itäisen alueen kouluja: Pohjois Tipaksen, Tipasojan ja Sapsokosken kouluja. 4.1 Tuhkakylä Kontinjoki Leivola Aiemmassa Sotkamon kouluverkkosuunnitelmassa ehdotetaan Tuhkakylän koulun lakkauttamista lukuvuoden 2011 2012 alusta, ellei oppilasmäärä pysyvästi kohoa yli 20 oppilaan. Koulun oppilasmäärä näyttää ennusteiden mukaan pysyvän alle 20. Tuhkakylän koulun lakkautuessa, oppilaat voisivat siirtyä kokonaisuudessaan joko Leivolan koulun tai Kontinjoen koulun oppilaiksi. Tuhkakylän koulu on lähinnä Talvivaaran kaivosta sijaitseva koulu ja kaivoksen työpaikat eivät ole kasvattaneet oppilasmääriä tällä koululla mitenkään. Talvivaaran kaivosalue on ollut harvaanasuttua aluetta ja on ilmeistä ettei kaivoksen lähelle tule uutta asutusta vaan Talvivaaran henkilökunta käy työssä kauempaa. Tällä hetkellä Tuhkakylän oppilaalla on kyläkouluista pisin koulumatka, 39 kilometriä. Jos Tuhkakylän koululaiset sijoitetaan Leivolaan tulee pisin koulumatka olemaan 59 kilometriä, ja jos nämä oppilaat sijoitetaan Kontinjoelle tulee pisin koulumatka olemaan 57 kilometriä, mutta tällaiset koulumatkat tulevat vain muutamalle oppilaalle.
6 Kuvio 2. Tuhkakylän koulun oppilasennuste Taulukossa 2. näkyy Leivolan koulun oppilasmäärä luokittain Tuhkakylän kaikkien oppilaiden siirryttyä Leivolan koulun oppilaiksi. Leivolan koulussa toimii tälläkin hetkellä kuusi perusopetusryhmää, eikä Tuhkakylän koulun yhdistyminen toisi lisää opetusryhmiä. Ryhmäkoot kasvaisivat Leivolan koulussa näin jo kohtuullisen suuriksi. Etenkin lukuvuosina 2013 2015 ensimmäisellä luokalla aloittavien määrä olisi alkuopetusryhmäksi suuri, jolloin tukitoimenpiteistä olisi huolehdittava tarkasti. LUKUVUOSI 1. 2. 3. 4. 5. 6. YHT. 1 6 lk. 2009 2010 19 17 23 17 19 19 114 2010 2011 21 19 17 23 17 19 116 2011 2012 16 21 19 17 23 17 113 2012 2013 19 16 21 19 17 23 115 2013 2014 24 19 16 21 19 17 116 2014 2015 21 24 19 16 21 19 120 2015 2016 17 21 24 19 16 21 118 Taulukko 2. Tuhkakylä yhdistyy kokonaisuudessaan Leivolaan. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain. Taulukossa 3. Tuhkakylän kaikki oppilaat ovat yhdistetty kokonaisuudessaan Kontinjoen koulun oppilasmäärään, jolloin Kontinjoen koululle muodostuisi kolme, yhdysluokiksi oppilasmäärältään suurta luokkaa. LUKUVUOSI 0. 2. 3. 4. 5. 6. YHT. 0 6 lk. 2009 2010 22 18 20 60 2010 2011 18 22 21 61 2011 2012 20 15 18 53 2012 2013 20 12 22 54 2013 2014 22 14 15 51 2014 2015 20 12 12 44 2015 2016 19 14 14 47 Taulukko 3. Tuhkakylä yhdistyy kokonaisuudessaan Kontinjokeen. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain.
7 Ehdotamme kuitenkin, että Tuhkakylän koulualueen oppilaat voisivat sijoittua sekä Leivolan kouluun että Kontinjoen kouluun riippuen perheen luontaisista kulkusuunnista. Tuhkakylän koulu on jo tehnytkin yhteistyötä Kontinjoen koulun kanssa, joten sulautumisen voisi odottaa sujuvan kivuttomasti. Tällöin aiemmin suunniteltua Kontinjoen koulun muuttamista kaksiopettajaiseksi ei tarvitsisi tehdä. Tämän vaihtoehdon mukaisissa laskelmissa olemme jakaneet Tuhkakylän koulun oppilaat tasan Kontinjoen ja Leivolan koulun kesken, koska emme voi ennustaa vapaan hakeutumisen mukaisia lukuja. Leivola + Tuhkakylän 1/2 Oppilasennuste 2007 2016 Lukuvuosi 1. 2. 3. 4. 5. 6. YHT. 1 6 lk. 2007 2008 23 14 16 18 27 18 115 2008 2009 16 23 16 16 18 27 115 2009 2010 19 16 22 16 17 18 108 2010 2011 19 19 16 22 16 17 109 2011 2012 16 19 19 16 22 16 107 2012 2013 18 16 19 19 16 22 109 2013 2014 22 18 16 19 19 16 109 2014 2015 20 22 18 16 19 19 113 2015 2016 16 20 22 18 16 19 110 Taulukko 4. Tuhkakylän oppilaista puolet ovat siirtyneet Leivolan koulun oppilaiksi. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain Leivolan koulussa. Kun Tuhkakylän oppilaista noin puolet siirtyvät Leivolan koulun oppilaiksi, Leivolan koulun luokkakohtaiset oppilasmäärät säilyvät sopivina ja pedagogisesti perusteltuina. Tuhkakylän oppilaista toisen puolen siirtyessä Kontinjoen kouluun, myös Kontinjoella ryhmäkoot säilyvät mielekkään kokoisina. Aiemmassa suunnitelmassa Kontinjoen koulua ehdotettiin muutettavaksi kaksiopettajaiseksi vuoden 2012 alusta, mikäli oppilasmäärä ei pitempiaikaisesti ylitä 30 oppilasta. Tuhkakylän oppilaiden jakaantuessa Leivolan ja Kontinjoen kesken, edellä mainittua muutosta ei Kontinjoella välttämättä tarvitsisi tehdä. Pedagogisen peilauksen kyselyissä tuli ilmi kolmiopettajaisen koulun hyötynäkökohdat verrattuna kaksiopettajaiseen kouluun. Useat koulunjohtajat ja opettajat kokivat koulun kehittämisen hedelmällisemmäksi kolmiopettajaisella koululla; henkilökuntaa on enemmän, yhdellä opettajalla on vastattavana vain kaksi luokkatasoa, jolloin energiaa irtoaa mahdollisesti enemmän muuhunkin yhteiseen toimintaan. Taulukossa 5. Tuhkakylän oppilasmäärästä puolet on sijoitettu Kontinjoen koulun yhdysluokkiin.
8 Kontinjoki + Tuhkakylän 1/2 Oppilasennuste 2007 2016 Lukuvuosi 1. 2. 3. 4. 5. 6. YHT. 1 6 lk. 2007 2008 9 9 8 12 7 9 53 2008 2009 6 9 9 7 12 6 48 2009 2010 4 5 11 9 7 11 47 2010 2011 7 4 5 11 9 7 43 2011 2012 4 7 4 5 11 9 39 2012 2013 6 4 7 4 5 11 36 2013 2014 8 6 4 7 4 5 33 2014 2015 2 8 6 4 7 4 30 2015 2016 8 2 8 6 4 7 34 Taulukko 5. Tuhkakylän oppilaista puolet ovat siirtyneet Kontinjoen koulun oppilaiksi. Yhteenlaskettu oppilasennuste yhdysluokittain Kontinjoen koulussa. Oppilasmäärät ovat yhdysluokkaopetukseen varsin sopivia. Jokaisella luokalla on kuitenkin sen verran oppilaita, että ryhmiä saadaan muodostetuksi omankin luokan sisällä. Vuoden 2016 jälkeen Kontinjoen koulun tilannetta täytynee tarkastella uudelleen. Arvioimme mukaan Tuhkakylän koulun oppilaiden luontainen hakeutuminen Kontinjoen ja Leivolan kouluihin tapahtuisi niin, että kolmasosa oppilaista voisi hakeutua Leivolaan ja loput Kontinjoen kouluun. Tämä vaikuttaisi Leivolan oppilasmääriin vain vähän ja luokkakoot nousisivat enimmillään 22 oppilaaseen, mutta suurimmaksi osaksi opetusryhmissä olisi edelleen alle 20 oppilasta. Kontinjoen koulun osalta kaikki yhdysluokat näyttäisivät edelleen jäävän alle 20 oppilaan ryhmiksi. 4.2 Pohjois Tipas Sapsokoski Tipasoja Sotkamon itäisen alueen koulujen oppilasmäärät ovat tulevaisuudessa niin pieniä, että koulujen yhdistäminen on välttämätöntä. Eräänä vaihtoehtona voisi olla kaikkien kolmen koulun, Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan, kokoaminen samaan yksikköön. Tällöin luokkien oppilasmäärät olisivat pedagogisesti optimaaliset. Sapsokoskelta kulkeminen Pohjois Tipaksen tai Tipasojan kouluun ei ole kuitenkaan luontevaa, koska työmatkaliikenteen luontainen kulkusuunta on Sotkamon keskustaan ja linja autot reitit on suunniteltu tämän mukaisesti. Tällä hetkellä pisimmät koulumatkat ovat Pohjois Tipaksella 11 km, Sapsokoskella 16 km ja Tipasojalla 13 km.
9 Kuvio 3. Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan koulujen yhteenlaskettu oppilasennuste 2007 2016. Oppilasennuste luokittain 0 2 lk. 3 4 lk. 5 6 lk. 3 6 lk. 2007 2008 24 27 36 63 2008 2009 24 17 30 47 2009 2010 16 20 26 46 2010 2011 15 21 16 37 2011 2012 25 13 20 33 2012 2013 23 14 21 35 2013 2014 29 14 13 27 2014 2015 26 16 14 30 2015 2016 21 18 14 32 Taulukko 6. Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan koulujen oppilasennusteet luokittain 2007 2016. Ehdotamme Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen yhdistämistä, jolloin oppilaat kävisivät Pohjois Tipaksen koulua. Kummatkin koulurakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa, tosin Pohjois Tipaksen koululla ei ole erillistä sisäliikuntatilaa, vaan ko. tilana toimii yksi luokka. Kummassakin koulussa on kuitenkin tilat kolmelle perusopetusryhmälle. Tipasojan alueen oppilaat ovat jo käyneet esiopetuksessa Pohjois Tipaksen koulussa. Koulumatkat tässä vaihtoehdossa olisivat pisimmillään 18 km nykyisen 11 kilometrin sijaan.
10 Lukuvuosi 1. 2.lk 3. 4.lk 5. 6. lk YHT. 1 6 lk. 2007 2008 15 17 22 54 2008 2009 15 12 21 48 2009 2010 10 16 16 42 2010 2011 10 15 11 36 2011 2012 9 10 16 35 2012 2013 11 10 15 36 2013 2014 13 9 10 32 2014 2015 15 11 10 36 2015 2016 14 13 9 36 Taulukko 7. Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen oppilasennuste 2007 2016. Aiemmassa suunnitelmassa Tipasojan koulun lakkauttaminen ajoittuu lukuvuoden 2010 2011 alkuun. Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen yhdistämisen myötä Pohjois Tipaksen koulusta muotoutuisi kolmiopettajainen koulu aiemman kaksiopettajaisen sijaan. Itäisellä alueella voisi vielä yhtenä vaihtoehtona olla 0 2 luokkien sijoittuminen Tipasojan koululle ja 3 6 luokkien sijoittuminen Pohjois Tipaksen koululle. Tällöin kummassakin kyläyhteisössä säilyisi koulu, mutta alueen oppilaille tulisi jo perusopetuksen aikana kaksi kouluympäristön vaihtoa ( 2 lk > 3 lk ja 6 lk > 7 lk), mikä ei ole pedagogisesti perusteltua. Oppilasmäärältäänkin koulut olisivat niin pieniä, ettei niiden ylläpitäminen olisi perusteltua. Taulukossa 8. esitellään malli, jossa Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen oppilaista 0. 4. luokkalaiset käyvät Pohjois Tipaksen koulua ja 5. 6. luokkalaiset siirtyvät jo Tenetin yläkouluun. Tämän mahdollistaa yläkoulun oppilasmäärän huomattava pieneneminen lukuvuodesta 2011 2012 eteenpäin. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin luokanopettajan siirtyminen 5. 6. luokkalaisten mukana Tenetin kouluun. Kyseisen ryhmän siirtäminen jo tuossa vaiheessa yläkoulun aineopettajasysteemiin ei ole pedagogisestikaan perusteltua. Pohjois Tipas jatkaisi tässä mallissa kaksiopettajaisena kouluna, jonka oppilasmäärä olisi riittävä ainakin vuoteen 2016 asti. Pohjois Tipas + Tipasoja 0 4 luokat (5 6 luokat Tenettiin) Lukuvuosi 0. 1. 2. 3. 4. YHT. 1 4 lk. YHT. 0 4 lk. 2007 2008 5 8 7 5 12 32 37 2008 2009 3 6 9 7 5 27 30 2009 2010 3 4 6 9 7 26 29 2010 2011 3 6 4 6 9 25 28 2011 2012 8 3 6 4 6 19 27 2012 2013 5 8 3 6 4 21 26 2013 2014 10 5 8 3 6 22 32 2014 2015 4 10 5 8 3 26 30 2015 2016 1 4 10 5 8 27 28
Taulukko 8. Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen 0. 4. luokkalaisten oppilasennuste. 11 Itäisen alueen koulujen oppilaiden yhdistäminen kokonaan Salmelan kouluun mahdollistaisi jopa kuuden luokanopettajan viran täyttämättä jättämisen tai lakkauttamisen. Taulukossa 9. on kuvattuna kaksisarjaisen Salmelan koulun yhteinen oppilasmäärä. Ongelmaksi muodostuu lukuvuoden 2012 alussa isot alkuopetuksen luokat, jolloin Salmessa pitäisi olla kolme alkavaa ykkösluokkaa. Muutoin Salmelan koulu voisi toimia edelleen kaksisarjaisena. Voidaan siis sanoa, että tässä vaihtoehdossa saataisiin säästöä viiden luokanopettajan palkkakustannusten verran. Lisäkustannuksia aiheutuu kuljetuskustannusten nousemisesta. Takseille tulevia lisäkilometrejä tulisi 60 90 km, joka tarkoittaa 16.000 20.000 / vuosi. Ongelmaksi voi muodostua erityisoppilaisiin liittyvä velvoite pitää oppilaat alle 20 oppilaan ryhmissä. Kuvio 4. Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan koulujen oppilaiden yhdistäminen Salmelan kouluun. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain LUKUVUOSI 1. 2. 3. 4. 5. 6. YHT. 1 6 lk. 2009 2010 50 33 56 50 48 64 301 2010 2011 46 50 33 56 50 48 283 2011 2012 40 46 50 33 56 50 275 2012 2013 59 40 46 50 33 56 284 2013 2014 35 59 40 46 50 33 263
2014 2015 40 35 59 40 46 50 270 2015 2016 45 40 35 59 40 46 265 12 Taulukko 9. Pohjois Tipas, Tipasoja ja Sapsokosken koulujen yhdistäminen Salmelan kouluun 4.3 Sapsokoski Sapsokosken koulun kohtalo aiemman suunnitelman mukaan on lakkauttaminen lukuvuoden 2010 2011 alusta, ellei oppilasmäärä pidempiaikaisesti nouse yli 20. Näin ei näyttäisi ennusteiden mukaan tapahtuvan, joten Sapsokosken koulun alueen oppilaat sijoittuisivat ehdotuksemme mukaan joko Leivolan kouluun tai Salmelan kouluun. Kuvio 5. Sapsokosken koulun oppilasennuste 2007 2016. Sapsokoski + Leivola LUKUVUOSI 1. 2. 3. 4. 5. 6. YHT. 1 6 lk. 2007 2008 25 13 19 22 27 27 133 2008 2009 16 25 15 19 22 28 125 2009 2010 20 17 24 15 20 22 118 2010 2011 20 20 17 24 15 20 116 2011 2012 17 20 20 17 24 15 113 2012 2013 19 17 20 20 17 24 117 2013 2014 22 19 17 20 20 17 115 2014 2015 20 22 19 17 20 20 118 2015 2016 18 20 22 19 17 20 116 Taulukko 9. Sapsokosken ja Leivolan koulujen yhteenlaskettu oppilasennuste 2007 2016. Jos Sapsokosken koulun oppilaat sijoittuisivat Leivolaan, luokkien oppilasmäärät näyttäisivät olevan lähellä 20 oppilasta. Tätä voidaan pitää kohtuullisena ja hyvänäkin luokkakokona. Tässä vaih
toehdossa tulee kuitenkin ottaa huomioon Tuhkakylän koulun oppilaiden sijoittuminen ja sen vaikutukset Leivolan koulun oppilasmääriin. 13 Ehdotammekin, että Sapsokosken koulun oppilaat sijoittuisivat pääsääntöisesti Salmelan kouluun. Salmelan koulu toimii tällä hetkellä kaksisarjaisena, eikä oppilasmäärä kasva liian isoksi Sapsokosken oppilaiden myötäkään. Tällöin oppilaan pisin koulumatka pitenisi 16 kilometristä 28 kilometriin. Sapsokoski + Salmela LUKUVUOSI 1. 2. 3. 4. 5. 6. YHT. 1 6 lk. 2007 2008 42 45 43 52 41 70 293 2008 2009 30 45 46 44 52 46 263 2009 2010 46 27 47 43 44 52 259 2010 2011 40 46 27 47 43 44 247 2011 2012 37 40 46 27 47 43 240 2012 2013 51 37 40 46 27 47 248 2013 2014 30 51 37 40 46 27 231 2014 2015 30 30 51 37 40 46 234 2015 2016 41 30 30 51 37 40 229 Taulukko 10. Sapsokosken ja Salmelan koulujen yhteenlaskettu oppilasennuste 2007 2016. 4.4 Soidinvaara Soidinvaaran koulun oppilasmäärä pienenee vuodesta 2007 vuoteen 2015 noin 29 prosenttia. Oppilasmäärän ennustetaan olevan lukuvuonna 2015 2016 vain 21 oppilasta. Aiemman suunnitelman mukaisesti Soidinvaaran koulun muuttaminen kaksiopettajaiseksi on ajankohtaista lukuvuoden 2010 2011 alusta lukien. Oppilasmäärän edelleen pienentyessä, oppilaiden siirtyminen Salmelan kouluun voisi olla perusteltua vuoteen 2020 mennessä.
14 Kuvio 6. Soidinvaaran oppilasennuste 2007 2016. 4.5 Muut toimenpiteet Edellä mainituilla kouluverkkojärjestelyillä Sotkamon koulut säilyttäisivät asemansa ainakin vuoteen 2015. Sen jälkeen tarkastelun kohteeksi tullee Pohjavaaran ja Naapurinvaaran koulujen tilanne. Oppilasmäärän laskiessa ehdotamme Pohjavaaran koulun oppilaiden siirtymistä Naapurinvaaran koulun oppilaiksi 2015 2020. Naapurinvaaran koululla on tehty peruskorjaus 1999 ja kiinteistö on hyvässä kunnossa, joten kiinteistönkin puolesta koululla on toimintaedellytyksiä. Tosin teknisen työn tilat puuttuvat, joten niiden rakentamista koululle voisi harkita, etenkin jos em. koulut yhdistyvät. Kouluverkon muutosten kustannusvaikutuksia on tässä vaiheessa täysin mahdoton sanoa, koska valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa, ja tällä voi olla merkittävä vaikutus kyläkoulujen rahoitukseen. Vuoden 2008 tietojen mukaisesti pienimmät menot kouluista ovat Sapsokosken koulussa, jonka menot ovat 199.422. Kustannuksista 77 % muodostuu opetuskustannuksista, 12 % kiinteistökustannuksista ja 11 % ateria ja puhtaanapitopalveluista. Koulujen välillä kustannusrakenteessa on pieniä eroja, mutta suhteet säilyvät lähes samoina. Arvioimme, että kyläkoulun lakkautuessa saatavat säästöt ovat vähintään 120.000 / vuosi. Suurimmat kustannukset aiheutuvat kouluissa aiheutuvat nimenomaan palkkakustannuksista. Vaikka Sotkamossa koulumatkat ovat osittain hyvinkin pitkiä, niin silti kuljetuskustannukset nousevat enintään 20.000 / vuodessa koulujen lakkautuessa. Tämä johtuu siitä, että jo nyt suurin osa kyläkoulujen oppilaista on koulukuljetuksen piirissä. Keskittämällä opetusta isompiin yksiköihin voidaan kuljetusreititystä entisestään tehostaa ja oppilaita ottaa jossain määrin samoihin kuljetuksiin, joita yläkoulun oppilaat käyttävät.
15 Kuvio 7. Sotkamon kyläkoulujen kustannusrakenne. Sotkamon kunnan väestön pienentymisestä huolimatta ennusteiden mukaan näyttäisi siltä, että kunnan 7 14 vuotiaiden määrä pysyy vuoteen 2030 lähes stabiilina. Tämän ja kouluverkon saavutettavuuden kannalta on tärkeää ylläpitää mahdollisimman kattavaa kouluverkkoa, jolloin opetusta tarjotaan muuallakin kuin kasvukeskuksessa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on lähinnä yksittäisiä oppilaita koskevia ratkaisuja, jolloin huoltajien niin halutessa oppilas voi käydä naapurikunnan kouluakin, jos ko. kouluun mahtuu opiskelemaan. Yhteistyö toimii toisinkin päin, jolloin naapurikunnan oppilas voi hakeutua Sotkamon kouluihin, kuten on esimerkiksi Kontinjoen koulun osalta toimittukin. Kuten kaikissa koulun valintaan liittyvissä kysymyksissä, on ensisijainen tarkastelunkohde oltava oppilaan koulumatkaan käyttämä aika, mikä ei saa muodostua kohtuuttoman pitkäksi. Muutoksiin tulee valmistautua huolella ja päätöksentekijöiden on huolehdittava riittävästä tiedottamisesta oppilaille, heidän vanhemmilleen ja henkilökunnalle. Muutostilanteissa syntyy helposti väärinkäsityksiä, joita voidaan välttää avoimen ja asiallisen keskusteluyhteyden ylläpidolla. Koulujen lakkautumisen ollessa väistämätöntä oppilasmäärän vähetessä kylien elinvoimaisuudesta tulee huolehtia muilla tavoin. Kylien vetovoimaisuutta ja vireänä säilymistä voidaan edistää esimerkiksi tukemalla monipuolista vapaa ajan toimintaa. Esimerkiksi Pohjois Savon Vuoden Kyläksi 2009 valittu Siilinjärven Kumpusen kylä elää vireänä koulun lakkautumisesta huolimatta. Kylässä on menossa mm. merkittävä Koulu monitoimitiloiksi projekti koulun loppumisen vuoksi tyhjentyneen tilan hyötykäytöstä. Pitkäjänteistä kehittämistoimintaa koordinoi kyläsuunnitelma vuosille 2009 2025. Se sisältää kattavasti kylän aktiivista kehittämistä kyläläisten näkemykset, asumisviihtyvyys ja vapaa ajan viettomahdollisuudet huomioon ottaen. Sotkamolaisilta kylätoimikunnilta/ yhdistyksiltä, joiden alueilta koulut ovat lakkautuneet, kysyttiin mielipidettä koulun lakkautuksen vaikutuksesta kylään, koulun jatkokäyttöön sekä lasten elämään. Vastauksia ei kuitenkaan saatu yhdeltäkään kylätoimikunnalta/ yhdistykseltä.
Henkilöstö 16 Kuten jo aiemmassa kouluverkkosuunnitelmassa on todettu, henkilöstön irtisanomisiin ei tarvitse muutosten myötä mennä. Eläkkeelle siirtyy koulutoimesta vuosina 2010 2015 opetushenkilöstöstä 16 työntekijää ja koko koulutoimesta 31 henkilöä.
17 Yhteenveto Selvityksen tekijöiden ehdotukset vaikutuksineen vuositasolla a) Tuhkakylän alueen oppilaat sijoitetaan syksyllä 2010 sekä Leivolan kouluun että Kontinjoen kouluun. a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee kahdella. Lisäksi vähenee yhden koulutyöntekijän tehtävät. b. Tuhkakylän koulun menot (2008) ovat 184.000 euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin 120.000 / vuosi. b) Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulut yhdistetään syksyllä 2010, jolloin oppilaat kävisivät Pohjois Tipaksen koulua. a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee yhdellä. Lisäksi vähenee yhden koulutyöntekijän tehtävät. Pohjois Tipaksen koulusta tulee kolmiopettajainen koulu. b. Tipasojan koulun menot (2008) ovat 185.000 euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin 90.000 / vuosi. c) Sapsokosken koulun oppilaat sijoitetaan syksyllä 2010 joko Salmelan kouluun tai Leivolan kouluun. a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee kahdella. Lisäksi vähenee yhden kouluavustajan ja yhden koulutyöntekijän tehtävät. b. Sapsokosken koulun menot (2008) ovat 199.000 euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin 130.000. d) Soidinvaaran koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi syksyllä 2010 a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee yhdellä. b. Soidinvaaran koulun menot (2008) ovat 302.000 euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin 45.000. Koulumatkat Koulumatkat pitenevät, kun kouluverkon muutoksia tehdään. Perusopetuslain mukaan perusopetusta saavan oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia ja jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Oheisessa taulukossa ovat kuljetusoppilaiden tämänhetkiset pisimmät koulumatkat ja matkat mahdollisten muutosten jälkeen.
Koulumatkat 18 koulu pisin koulumatka km km mahdollisten muutosten jälkeen km Kontinjoki 11 Naapurinvaara 7 Pohjavaara 19 Pohjois-Tipas 11 18 Tipasojalle 29 Salmelaan Sapsokoski 16 28 Salmelaan Soidinvaara 14 32 Leivolaan Tipasoja 13 20 Pohjois-Tipakselle 35 Salmelaan Tuhkakylä 39 59 Leivolaan Leivola 22 57 Kontinjoelle Salmela 25 Vuokatti 2 Kouluverkossa mahdollisesti tapahtuvien muutosten jälkeen Pohjois Tipaksen koulun lakkautuessa koulukuljetukset on hoidettava tilausliikenteellä takseilla tai linja autoilla. Tipasojan koulun lakkautuessa koulukuljetukset voidaan hoitaa nykyisillä linja auto ja taksireiteillä. Sapsokosken koulun
19 lakkautuessa aamun koulukuljetukset voidaan hoitaa nykyisillä linja auto ja taksireiteillä ja paluukuljetukset entisillä taksireiteillä reittien vain jatkuessa. Tuhkakylän koulun lakkautuessa aamun koulukuljetukset Leivolan koululle voidaan hoitaa nykyisillä linja auto ja taksireiteillä ja paluukuljetukset samoin taksireittien jonkin verran jatkuessa. Tuhkakylän oppilaiden siirtyessä Kontinjoen kouluun aamukuljetukset hoituisivat Laakajärven suunnalta linja autolla Tuhkakylälle ja siitä lopumatka taksilla ja paluukuljetukset samoin kuin Leivolan koulustakin taksilla. Eevalan suunnasta tulevien oppilaiden kuljetus olisi hoidettava takseilla. Mikäli osa Tuhkakylän koulun (Eevalan ja Tuhkakylän alueet) oppilaista menisi Kontinjoen kouluun, kuljetukset voitaisiin hoitaa nykyisiä taksireittejä jatkamalla. Liitteenä (nro 2) on kartta linja autoreiteistä, sillä huomattava osa aamukuljetuksista voidaan hoitaa linja autojen aikatauluvuoroilla. Selvityksen liitteenä (nro 3) ovat Pohjois Tipaksen, Tipasojan, Sapsokosken ja Tuhkakylän koulujen lukuvuoden 2009 10 oppilaat ja tulevat oppilaat sijoitettuna kartalle. Koulutilat Aikaisemmassa selvityksessä todettiin, että kyläkoulujen osalta kaikissa kouluissa olisi peruskorjaus ja kunnostustarvetta mm. ovien, ikkunoiden ja LVI rakenteiden osalta. Pienten koulujen kiinteistöistä kaikista on tehty kuntoarviot, joista käy selville lähivuosien peruskorjaus ja kunnostustarpeet. Kuntoarviot on tehnyt arkkitehti Kari Tervo. Kuntoarviot ovat selvityksen erillisenä liitteenä (nro 4). Väestö Sotkamon asukasmäärän pieneneminen pysähtyi 2006, jolloin asukasluku oli 10 726. Asukasmäärä on sen jälkeen ollut 10 730 tienoilla. Aikaisemmassa selvityksessä oli asukasmäärät kouluunottoalueittain 2007 kesäkuussa. Selvityksen liitteeseen (nro 5) on nyt lisätty 2007 lukujen rinnalle vuoden 2009 vastaava tilanne. Koko kunnan asukasmäärä 2009 on hieman suurempi kuin 2007 asukasmäärä. Ikäryhmissä 0 49 vuotiaiden osuus on pienentynyt ja vastaavasti yli 50 vuotiaiden osuus on kasvanut. Valtionosuus Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta lukien. Ratkaisu tarkoittaa, että sosiaali ja terveydenhuollon sekä esi ja perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuuden yhdistetään ns. yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtiovarainministeriöstä. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes muuttumattomina. Yleinen valtionosuus, sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuuden mää
20 räytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutos tulee, kun esi ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6 15 ikävuodet). Erityisopetuksen porrastus ja samoin kouluverkkotekijä poistetaan, mutta vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden, kotikouluopetuksen ja sairaalaopetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen tasoinen rahoitus. Järjestelmämuutos ei aiheuta valtionosuuden pienenemistä, koska nyt tulevassa uudistuksessa ei saisi tapahtua muutoksia kustannuksia kuntien ja valtion välillä. Valtionosuuden pienenemisen aiheuttaa Sotkamossa oppilasmäärän (ikäluokkien) pieneneminen. Vuonna 2009 valtionosuutta saavan ikäluokan koko on 1243 ja vuonna 2010 ikäluokan koko on 1200. Vuoden 2009 yksikköhinnalla laskettuna valtionosuus pienenee vuonna 2010 noin 330 000 euroa. Liitteenä (nro 6) ovat vuoden 2009 ja 2010 esi ja perusopetuksen valtionosuuden laskentakaavat. Opetuksen pedagoginen tarkastelu Sotkamossa noudatetaan 2004 hyväksyttyä esi ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tuntijako perustuu valtioneuvoston 2001 tekemään päätökseen, jonka pohjalta eri oppiaineiden tuntijakopäätös on tehty. Kouluverkkoselvitykseen liittyen Lyyra Plus Oy/Maarit Kivimäki on tehnyt kyläkouluja ja Salmelan koulua koskevan pedagogisen peilauksen, jossa koulujen pedagogiikkaa on arvioitu. Pedagoginen peilaus on selvityksen erillisenä liitteenä. Kouluverkkomuutosten kustannusvaikutusten arviointi, ja huoltajien toiveet lasten koulupaikasta mahdollisten muutosten jälkeen Koulujen lakkauttamisesta aihetuvista taloudellisista vaikutuksista on tehty selvitys. Vaikutuksia on arvioitu poistuvien opetushenkilöstön virkojen, johtajanpalkkioiden, kiinteistökustannusten, kouluruokailun ja puhtaanapidon henkilöstön sekä koulukuljetusten osalta. Nykyisten ja tulevien oppilaiden huoltajille on tehty kysely, jossa on tiedusteltu huoltajien alustavaa toivetta lapsen koulupaikasta, jos kunnanvaltuusto päättää koulujen lakkauttamisista. Selvitykset liitteenä nro 9.
Linja-auto reitit i i i ii i i i i i i i
Pohjois-Tipaksen 0-6 luokat 2009-2010 # # # # # # # # # i # # ## # # # # i # # i
Pohjois-Tipaksen 0-5 vuotiaat i # # # # # # # # # # i i i
Sapsokosken 0-6 luokat 2009-2010 # # # # i i# i # # # # # #
Sapsokosken 0-5 vuotiaat ii i # # # # i# # i i # #
Tipasojan 0-6 luokat 2009-2010 i # # # # i # # # # ##
Tipasojan 0-5 vuotiaat # i # # # # #