Heidi Husari 3.3.2015 Lausunto 1 (5) Eduskunnan sivistysvaliokunta siv@eduskunta.fi Lausuntopyyntö 26.2.2015; HE 306/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoasiassa. RATEKO on toiminut yli 50 vuotta suomalaisen rakennusalan kehittäjänä ja kouluttajana. Rakennettu ympäristö on suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Sen osuus kansallisvarallisuudestamme on yli 70 prosenttia. Rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tarjoavat töitä joka viidennelle Suomen työllisistä. Lausunnossa keskitytään rakennusalan ja aikuisten menestymisen edellytysten analyysiin hallituksen esityksen valossa. Lausunnon keskeinen sisältö 1. Koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisperiaatteet epäselvät myös kriteerit vaativat tarkentamista. Koulutuksen järjestäjäverkkoa tulee uudistaa siten, että järjestäjäverkko palvelee nykyistä paremmin työelämän ja eri toimialojen tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita. Erikoistuneiden ja yksityisessä toimintamuodossa olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksistä tulee huolehtia ja pitää kiinni siitä, että koulutuksen laatu, kustannustehokkuus ja tuloksellisuus ovat koulutuksen järjestämisessä ensisijaisina kriteereinä. 2. Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoituksesta eikä statuksesta pidä luopua - säästötavoitteet eivät ole tasapuolisia eivätkä realistisia suhteessa kokonaisvaikutuksiin. Koulutuksen järjestäjäverkkoon tarvitaan myös erikoistuneita toimijoita, jotka ovat syntyneet alan omasta tarpeesta, kehittyneet alansa asiantuntijaorganisaatioiksi ja jotka pystyvät tuottamaan syvällistä erikoistunutta osaamista ylivertaisessa yhteistyössä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillisille erikoisoppilaitoksille olisi harkittava toimialan erityisen koulutustehtävän määrittämistä. 3. Lakimuutosten todelliset haitat ja hyödyt on selvitettävä kattavalla vaikutusarvioinnilla. Lakimuutokset ovat vielä kesken ja toimeenpanolla on tiukka aikataulu ja sopeutumisaika lyhyt suhdannetilanne huomioiden. Tutkintojen uudistuminen ei ehdi aikatauluun mukaan. Rakentamisen eri alatoimialojen osaamistarpeet tulee huomioida tasapuolisesti. tärkeää ja rakennusalan koulutukseen vaikuttavia lakimuutoksia (järjestäjäverkko, rahoitusratkaisut ja näyttötutkintojärjestelmä) on tarkasteltava kokonaisuutena, alakohtaisesti, suhteessa toisiinsa sekä niille asetettuihin tavoitteisiin. Aikuisten on voitava päivittää osaamistaan jatkossakin valtion tuella. Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Y-tunnus 0215303-5 puh. 09 12991 faksi 09 628 264 etunimi.sukunimi@rateko.fi www.rateko.fi PL 381, Unioninkatu 14 00131 Helsinki
2 (5) 1. Koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisperiaatteet epäselvät myös kriteerit vaativat tarkentamista Hallituksen esityksen mukaisilla järjestämisluvan kriteereillä tavoitellaan oppilaitosverkoston merkittävää tiivistämistä, mikä yhdessä rahoitusratkaisujen ja meneillään olevan näyttötutkintojärjestelmän uudistamisen kanssa voi johtaa rakennusalan osaamisen yksipuolistumiseen tai jopa alan kehittymisen taantumiseen. Ennakkotietona 4.2.2015 koulutuksen järjestäjille toimitettu järjestämislupahakemus voidaan tulkita käytännössä jo lain toimeenpanoksi, vaikka lakia ei ole vielä hyväksytty. Kirjeessä kriteereiksi määriteltiin koulutustarve, toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ja henkilöstömäärä. Kriteerien tulisi olla sellaisia, että hakija tietää hakiessaan täyttääkö ne yksin, pitääkö etsiä kumppani vai kannattaako koulutuksen järjestämislupaa ylipäätään edes hakea. Periaatteet prosessissa ovat auki: ei ole sovittu millä periaatteilla ja kriteereillä järjestäjäverkkoa kootaan nyt ministeriön ns. kokonaisharkinta ratkaisee, eikä harkinta- / arviointikriteerejä ole olemassa. Jos taloudellisten edellytysten täyttyminen on yksi kriteereistä, sen tulee koskea kaikkia koulutuksen järjestäjiä. Jää epäselväksi, kuinka yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän taloudellisia edellytyksiä ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen arvioidaan OKM:n toimesta. Tämä aiheuttaa epätietoisuutta koulutuksen järjestäjien keskuudessa ovatko eri ylläpitämismuodot eriarvoisessa asemassa? Toteutuuko luvattu ylläpitäjäneutraliteetti? Koulutuksen järjestäjän henkilöstömäärä olisi kriteerinä erikoinen ellei opiskelijamäärä ei ole kriteeri, miten henkilöstömäärä voisi olla? Epäselvää on, onko hyvä, jos määrä on pieni vai suuri? Oleellisempi kriteeri esim. ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olisi ilman muuta työelämän ja eri toimialojen tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen. Erikoistuneiden ja yksityisessä toimintamuodossa olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksistä tulee huolehtia ja pitää kiinni siitä, että koulutuksen laatu, kustannustehokkuus ja tuloksellisuus ovat koulutuksen järjestämisessä ensisijaisina kriteereinä. Tärkeää on myös, että tutkinnon suorittamisten taso ja läpäisyaste ja opiskelijoiden työllistyminen ovat hyvällä tasolla. Jos järjestäjä saa tämän aikaan pienellä henkilöstömäärällä, kertoo se tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Uhkana on, että opiskelijan vapaata koulutukseen hakeutumisoikeutta rajoitetaan, jos jatkossa vain kunnat tai kuntayhtymät toimivat koulutuksen järjestäjinä, tai alueella on vain yksi koulutuksen järjestäjä. Tällöin syntyy alueellisia kunnallisia koulutusmonopoleja joissa korostetaan yhteisiä hallinnollisia menettelyitä, yhdenmukaisuus lisääntyy ja positiivinen laadulla kilvoittelu surkastuu. Myös RATEKOn erikoistuneen koulutustarjonnan kaltainen, viranomaisten tai asetusten edellyttämän osaamisen tuottaminen vaarantuu. Esitys vaikeuttaa yksityisten koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Epävarmuutta aiheuttaa etenkin OKM:n kokonaisharkinta: annetaanko järjestämislupia lainkaan yksityisille, erikoistuneille koulutuksen järjestäjille, jos alueella toimii monialainen, kunnan
3 (5) omistama aikuiskoulutuskeskus? Hallinnon näkökulmasta koulutuksen järjestäjien työnjako alueella on selvä mutta mitä menetetään? Erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien toimintamahdollisuudet heikkenevät tai katoavat kokonaan, mm. ammatillisten erikoisoppilaitosten (elinkeinoelämää lähellä olevat oppilaitokset) toiminta lakkaa. Taloudelliset kriteerit ovat tärkeitä mittareita kun harkitaan koulutuksen järjestäjän toiminnan pitkäjänteisyyttä. On kuitenkin huomioitava, että taloudellisen kantokyvyn vaateen tulee olla kohtuullisessa suhteessa toiminnan volyymiin, koulutusten keskimääräiseen kestoon ja toiminnan yleishyödylliseen luonteeseen. Laadukas, yhdenvertainen ja tasapuolinen koulutuksen järjestäjäverkko: järjestämisluvan myöntämisen tulee painottua määrän sijaan laatuun. Koulutusten järjestäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Järjestelmän tulee mahdollistaa tasavertainen kilpailu ja eri toimialojen osaamistarpeet tulee huomioida tasapuolisesti. Muuntautumiskykyä ja joustavuutta koulutustarpeen ja kysynnän vaihteluihin voidaan hakea pakkoliitosten sijaan myös synergiaetuja kartoittamalla ja entistä tiiviimmällä yhteistyöllä. 2. Ammatillisista erikoisoppilaitoksista ei pidä luopua - säästötavoitteet eivät ole realistisia suhteessa kokonaisvaikutuksiin Ammatillisten, elinkeinoelämää lähellä olevien erikoisoppilaitosten valtionosuus on n. 9 M, josta summasta osa kohdistuu tutkintoihin myös vuoden 2017 jälkeen. Nettosäästöjen voidaan nähdä siten olevan minimaaliset. Todennäköistä on, että työantajan tarjoama koulutus vähenee ainakin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, kun valtionosuusrahoitus kannustimena poistuu. Työssä käyvien henkilöiden ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen mahdollisuudet todennäköisesti heikkenevät ja lakisääteisten tai alalla vaadittavien pätevyyksien tarjonta vähenee ja kallistuu. Tästä voi seurata, että alalle tärkeä erikoistunut osaaminen katoaa. Ainoastaan RATEKO ammatillisena erikoisoppilaitoksena toteuttaa Suomessa tiettyjä koulutuksia, joita viranomaiset tai asetukset edellyttävät. Esimerkiksi Liikennevirasto edellyttää kaikilta siltojen ja muiden liikennöityjen alueiden vedeneristäjiltä henkilösertifikaattia (1.5.2014 alkaen), johon valmentavaa koulutusta RATEKO ainoana Suomessa järjestää. Kosteus- ja hometalkoiden työn pohjalta on syntynyt mittavia uudistuksia myös lainsäädäntöön: tuore TSL:n asumisterveysasetus määrittelee rakennusterveysasiantuntijana toimimisen edellytykset ja pätevyydet. RATEKO tarjoaa koulutusta ainoana Suomessa. Tähän liittyen RATEKO synkronoi ja ohjaa rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutusta valtakunnallisesti ja huolehtii lisäksi rakennusalan kouluttajien täydennyskoulutuksesta koko maassa. Maankäyttö- ja rakennuslain viimeistelyä vailla olevat asetukset, Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa julkaistavat henkilöiden pätevyyksiä määrittelevät määräykset ja ohjeet valmistunevat kesään mennessä. Tämä tuo jälleen uusia haasteita henkilöiden työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiselle pätevyyksien ja lisä- ja täydennyskouluttautumisen kautta. Koulutuksen järjestäjäverkkoon tarvitaan myös erikoistuneita toimijoita, jotka ovat syntyneet alan omasta tarpeesta, kehittyneet alansa asiantuntijaorganisaatioiksi ja jotka pystyvät tuottamaan syvällistä erikoistunutta osaamista ylivertaisessa yhteistyössä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillisille erikoisoppilaitoksille olisi harkittava toimialan tai muun erityisen koulutustehtävän määrittämistä.
4 (5) Esitys ei kohtele toimialoja eikä erikoisoppilaitoksia tasapuolisesti: vain Suomen Ilmailuopisto saa esityksen mukaan jatkaa erikoisoppilaitoksena muut 30 toimivaa oppilaitosta eivät. Ammatillisten erikoisoppilaitosten statuksen lakkauttaminen nähdään suurena riskinä työelämän kehittämiselle. Erikoisoppilaitokset tuottavat osaavaa työvoimaa alalle ja sen saatavuus vaarantuu. Sekä rakennusalan että muidenkin toimialojen kehittymisen kannalta erikoistunut osaaminen ja sen tuottaminen on hyvin tärkeää. Ammatillisilla erikoisoppilaitoksilla on jo nyt luonnostaan sisäistetty alan syvällinen kehittämistehtävä. Virallisesta erikoisoppilaitoksen statuksesta luopuminen heikentää myös mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja osaamisen vientiin. Käynnissä olevat kansainväliset hankkeet joutuvat etsimään uusia kumppaneita ja mahdollisuudet kansainvälisen kehittämisrahoituksen kanavoimiseksi Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi heikkenevät. Virallisena oppilaitoksena toimimisen merkitys siis esimerkiksi osaamisen viennissä ja monikansallisissa hankkeissa on oleellista. tärkeää ja rakennusalan koulutukseen vaikuttavia lakimuutoksia (järjestäjäverkko, rahoitusratkaisut näyttötutkintojärjestelmä) on tarkasteltava kokonaisuutena, alakohtaisesti, suhteessa toisiinsa sekä niille asetettuihin tavoitteisiin. Esityksellä luodaan esteitä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle ja työelämävastaavuudelle. Ammatillinen lisäkoulutus poistuu käsitteenä kokonaan lainsäädännöstä, mikä on työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kannalta väärä suunta. Samalla ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus ja toimialalähtöisiin/yritysten koulutustarpeisiin vastaaminen heikkenee (mm. tutkintojen kehittäminen, koulutustarjonta). RATEKO esittääkin, että virallisten tutkintojen lisäksi ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin myös sertifiointeihin ja pätevöitymisiin valmentava, työelämän tarvitsema koulutus. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjäverkkoon kuuluu edelleen myös erikoistuneita toimijoita, jotka ovat syntyneet alan omasta tarpeesta, kehittyneet alansa asiantuntijaorganisaatioiksi ja jotka pystyvät tuottamaan syvällistä erikoistunutta osaamista ylivertaisessa yhteistyössä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Näiden erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset tulee turvata rakennemuutoksessakin. Rakennusalan koulutusta Suomessa järjestävät ammattikorkeakoulut ovat pitkäjänteisesti ja säännöllisesti, jo 16 vuoden ajan kokoontuneet kaksi kertaa vuodessa työelämää lähellä olevan RATEKOn johdolla kehittämään alan koulutusta hyvässä yhteistyössä. Ammatillisille, työelämälähtöisille erikoisoppilaitoksille harkittava toimialan erityinen koulutustehtävä voisi sisältää nykyisenkin toiminnan mukaisesti mm.: erikoistuneisiin ammatillisiin osaamistarpeisiin vastaamisen tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnin alan kilpailukyvyn kehittämisen ja osaamisen uudistamisen monialaisten oppilaitosten toiminnan tukemisen alan koulutuksen ja opettajien ammattitaidon sekä opetuksen kehittämisen verkostoitumisen alan asiantuntijoiden kanssa.
5 (5) 3. Lakimuutosten todelliset haitat ja hyödyt selvitettävä tärkeää ja rakennusalan koulutukseen vaikuttavia lakimuutoksia (järjestäjäverkko, rahoitusratkaisut, näyttötutkintojärjestelmä) on tarkasteltava kokonaisuutena, alakohtaisesti, suhteessa toisiinsa sekä niille asetettuihin tavoitteisiin. Suunnitteilla olevat säästötoimenpiteet ja rakenneuudistus uhkaavat ennen kaikkea aikuisten osaamisen uudistamista, mikä yksipuolistaa osaamista ja vaikeuttaa osaavan työvoiman saantia. Aikuisten on voitava päivittää osaamistaan jatkossakin valtion tuella, koska jatkuva osaamisen päivittämisen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Tässä suhdannetilanteessa ja seuraaviin varauduttaessa, myös erikoistuneen osaamisen tuottaminen on mahdollistettava valtion tukemana. Viime vuosina on ennen kaikkea aikuiskoulutuksen rahoitukseen kohdistunut leikkauksia ja sen merkitys suomalaisessa koulutuspolitiikassa on jäänyt muiden toimien varjoon. Kuitenkin nykyinen nopea rakennemuutos korostaa elinikäisen oppimisen tärkeyttä. Oppilaitokset kouluttavat työvoimaa sekä yritysten että koko toimialan käyttöön. On hyvin todennäköistä, että nimenomaan yritysten työtekijät, jotka ovat nykyjärjestelmässä voineet päivittää osaamistaan työnsä ohella, tulevat menettämään kouluttautumismahdollisuuksiaan. On epäselvää, kuinka paljon uudistuksella on tosiasiallisesti mahdollisuus säästää ja mitkä uudistuksen vaikutukset ovat yksilöille, yrityksille, elinkeinoelämälle - sekä yhteiskunnalle - huomioon ottaen alan kehittäminen, rakennusten terveellisyys ja mittava korjausvelkamme. Rakennusalan suhdannekehitys ei osoita elpymisen merkkejä. Siksi kaikki mahdollisuudet alan kehittämiseen ja kehittymiseen olisi käytettävä hyödyksi ja pyrittävää eliminoimaan mahdolliset häiriötilanteet. Työvoiman osaamisen uudistamiselle lakimuutosten aikataulu ei tässä suhdannetilanteessa välttämättä ole paras mahdollinen. Lakimuutosten toimeenpanolla on tiukka aikataulu ja sopeutumisaika lyhyt. Toisaalta työelämän jatkuva muutos vaatii myös tutkintoja uudistumaan, joka on lakiuudistuksia huomattavasti hitaampi prosessi. Nähtävissä ei ole, että esimerkiksi näyttötutkintojärjestelmä ja tutkintorakenne kykenisivät uudistumaan samassa aikataulussa rahoitus- ja rakenneuudistusten tavoiteaikataulun kanssa, joten näitä toisiinsa olennaisesti liittyviä prosesseja pitäisi käsitellä pitkäjänteisemmin ja kokonaisuutena. RATEKO on osallistunut merkittävällä panoksella sekä tutkintojen kehittämiseen että tutkintojärjestelmän ylläpitämiseen mm. tutkintotoimikuntatyöskentelyssä. Tämän lisäksi oppilaitoksen taustayhteisöt tarjoavat työharjoittelupaikkoja. Myös tämä työ voi vaarantua uudistusten myötä. Lakimuutosten todelliset haitat ja hyödyt on selvitettävä kattavalla vaikutusarvioinnilla. Heidi Husari, rehtori Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO gsm 040 831 2829, sähköposti etunimi.sukunimi@rateko.fi, www.rateko.fi