MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen Matti. Lisäksi töissä on kaksi muuta henkilöä. Yhdessä työvuorossa on neljä henkeä, paitsi viikonloppuisin kolme. Omistajat tekevät 7 päivää työtä ja sen jälkeen 2 päivää vapaata. Kuukausittain he tekevät ottoja tililtä ja vuoden lopussa työtunnit lasketaan ja sen mukaan voidaan maksaa lisää. Peltoa on yhtiön käytössä n. 239 ha sekä osakastiloilla tämän lisäksi n. 20 ha. Säilörehun tekee pääosin urakoitsija ajosilppurilla laakasiiloihin. Ulkoistettu on myös kiven keruu, ruiskutus ja lietteen levitys sekä kyntö osittain. Lehmiä on 165 kpl kahdessa osastossa, hiehoja 50 kpl ja vasikoita n 30 kpl. Vasikat siirtyvät n 3-4 kk:n iässä Hannun tilalle tai sopimuskasvattajalle kasvatettaviksi ja siemennettäviksi. Tällä hetkellä sopimuskasvattajalla (Virpi Piippo) on n. 60 eläintä. Hiehot siirretään 2-3 kk ennen poikimista yhteisnavettaan. Lehmien ape (rv. 17 %) tehdään 35 kg maitotuotokselle. EKM maitotuotos oli 10058 kg v. 2009. Seosrehu sisältää säilörehua, tuoreviljaa, ohrarehua, rypsiä ja kivennäisiä. Hiehoille ja ummessa oleville kokoviljasäilörehua, olkea, säilörehua ja viljaa. Vasikoille 8 l/täysmaitoa. Siemennykset tehdään yli 70 päivää poikimisesta. Tiineys tarkastetaan ultrassa 4 viikon kuluttua. Eläinlääkäri käy tilalla kahden viikon välein. 2x12 takalypsyasema pyritty automatisoimaan mahdollisimman pitkälle. Varsinaisten lypsytoimintojen lisäksi siihen on liitetty maidon lämpötilan ja sähkönjohtavuuden mittaus (solun seuranta), aktiivisuusmittaus (kiimanseuranta), automaattinen erottelu ja ajolaite kokoomatilassa. Lypsynopeus on n. 70 lehmää tunnissa. Pesuineen aikaa kuluu n. 2,5 tuntia/lypsy. Meijerimaitoa tuli v. 2009 1.350.000 kg.
Yhteisnavetta on koettu hyväksi ratkaisuksi. Vapaa-aikaa on ollut enemmän ja työnjaossa on voitu erikoistua ja lisätä ammattitaitoa, vaikkakin kaikki pystyvät tekemään perustyöt. Asko Juntunen, Vieremä Tilalla on töissä kolme henkeä. Isäntä, puoliso ja oppisopimusharjoittelija. Peltoala on 141 ha ja pellot ovat pääosin lähellä. Säilörehuala 59 ha ja kokoviljalla (herne-kaura) 9 ha. Lehmiä 80. Jalostuksessa käytetään ostoalkioita ja seksattua siementä. Siemennetään itse. Navetta rakennettu v. 2006. Ruokinta appeella maton kautta. 1 robotti ja ohjattu liikenne. Appeessa on säilörehua, murskeviljaa ja rypsiä. Robotilta täysrehua (max. 6 kg) ja energialiuosta. Hiehojen appeessa kokoviljaa ja olkea. Vasikat saavat automaatilta maitojauhejuomaa. V. 2009 meijeriin meni 630.000 kg maitoa, tavoite yli 700.000 kg. Muita tavoitteita suurempi lohkokoko ja eläinaineksen kehittäminen.
Mty Minna Rajakangas ja Marko Trast, Vieremä
Tilalla on n. 150 lehmää. Työvoimana mm. naapuria, oppisopimuksessa olevaa ja virolaista. Uusin navetta on 4-rivinen pihatto aperuokinta maton kautta. Ape suunnitellaan 25 kg tuotokselle ja roboteilta lehmät saavat täysrehua max. 7 kg. Vanhassa parsinavetassa pidetään huonompia ja sarvellisia lehmiä. Pääosin Ay-lehmiä ja tuottavat n. 9000 kg. Siemennetään Semexin sonneilla. Koska rehualaa vähän, nurmet täydennys kylvetään timoteilla (8 kg). Nurmilajeina ruokonatatimotei, joka korjataan kolmesti pyöröpaaleihin. Tällä hetkellä vielä omaa konekantaa, joten rehun tekoa ei ole ulkoistettu. Lietteen siirto on ulkoistettu. MTY Antti Huovinen, Vieremä
270 ha josta 115 säilörehulla. Nurmien ikä vaihtelee. Huonompia eli pieniä ja kaukaisia lohkoja pidetään nurmikierrossa pidempään ja ne paalataan, ehkä vain kerran vuodessa. Niistä tehdään yleensä kuivaa heinää vasikoille tai yleisesti korsisempaa rehua ummessa oleville ja hiehoille. Paremmat lohkot kerätään noukinvaunulla laakasiiloihin. Lannoitus on yleisesti 20-30 tn lietettä + salpietaria maksimit. Liete levitetään multaavalla Vredolla mieluiten keväällä keliolosuhteet huomioon ottaen. Itsellä on niittokalusto, paalain ja käärin. Noukinvaunut ja poljinkalusto siilolle tulevat urakoitsijalta. Ay 2/3 holstein 1/3. Siemen ostetaan Fabalta (VG) ja suunnitelma tehdään heidän kanssaan. Muutamia alkioita ostetaan vuosittain ja omiakin on huuhdeltu. Tavoitteena on kestävä ja pitkäikäinen karja. Ei yritetä maksimoida keskituotosta vaan elinikäistuotos. Poistoja tehdään kaikkien syiden takia, mutta karjakoon kasvaessa valikointia ei ole voinut toistaiseksi juurikaan harrastaa. Nyt n. 145 lehmää. Parsinavetta 1960 - luvulta. Nykyinen navetta jossa lypsyasema v. 2000 ja uusin 2009 - vuodelta. Parsinavetassa on talvisin hiehoja. Kesän ne ovat pihalla. 2000 - luvun navetta on aikansa luomus koneellisella ilmanvaihdolla. Siinä on keskeltä ajettava ruokintapöytä ja sinne mahtuu noin 130 lypsävää. Lypsyasema 2x10. Uusin navetta on ns. poikima/vasikkanavetta. Tilaa reilulle 60:lle lehmälle ja samalle määrälle vasikoita. Vastasyntyneille omat yhdisteltävät boxit. Verhoseinät ja visiiriruokinta. Lehmät ja vasikat ovat kestokuivitetuissa karsinoissa ja ruokintapöydän vierellä on vielä lantakäytävä jossa kulkee raappa. Navetan, tehtyjen maansiirtotöiden, lietesäiliön (2500m3) ja kuivalantalan toteutuneet kustannukset noin 700 t + verot. Hinattava apevaunu. Lypsäville laitetaan säilörehun lisäksi kivennäiset, vilja ja rypsi. Mikäli säilörehun laatu ei riitä lisätään kuivaa heinää, pehkua tai jotain ostettua rehujaetta kuten leikettä tai ohrarehua. Vilja nostetaan murskattuna vaunuun pienkuormaajalla ja rypsi tulee ruuvilla peltitornista. Keskituotos noin 8900 tällä hetkellä. Kate/ lehmä tässä kokoluokassa maan parhaimmistoa (ProAgria paras 5%). Uusimman navetan ansiosta keskituotos on hieman noussut, koska ennen rakentamista vanha navetta kävi liian ahtaaksi. Eläinten terveys on ollut hyvä uuden navetan aikana. Yleensä soluluku n. 120 000, nyt kuumilla noussut 180.000:een. Tulevaisuudessa lehmämäärä voi nousta 250-300 lehmään, mikäli rakennetaan uusi navetta.
Nordkalk Oy:n Mikko Jylhä kertoi illalla kalkituksen merkityksestä sekä tarjosi päivällisen. 7.7.2010 MTT Maaninka Päivän aluksi Melican Jouni Rantala kertoi lehmien kivennäisruokinnan uusista tuotteista. MTT-Maaninkaa esitteli Elina Juutinen. Kokeita on menossa mm. navettateknologiaan ja nurmen korjuuseen liittyen (KARPE-hanke). Maaningan toimipaikalla on käytössään n. 115 ha maatalousmaata ja noin 70 lehmän lypsykarja. Tutustuimme biokaasureaktoriin, jossa lietteen ja kasvimassan avulla tuotetaan energiaa sekä kävimme uudessa tutkimusnavetassa. Auvo Sairanen kertoi nurmen korjuuaikakokeista. Joillekin voi sopia esim. malli jossa ensimmäinen rehusato korjataan myöhemmin, jolloin saadaan enemmän ka- ja ry-satoa.
Yara Suomi Siilinjärvi Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaalla ja kaivoksella työskentelee n. 300 henkeä. Siilinjärvellä toimii Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Lannoitteiden Typpi ja Kalium tuodaan Venäjältä. Kuulimme luentoja lannoituksesta ja tuotteista sekä kävimme tutustumassa louhokseen. Iltaohjelmana oli viinitilaristely, jossa isäntänä toimi Melican Jouni Rantala. 8.7.2010 Kolmannen matkapäivän aamupäivän perehdymme maatilarakentamiseen Lujabetonin tehtaalla Siilinjärvellä Pekka Mönkkösen johdolla. Lujabetoni on perheyhtiö, joka on Suomen suurin maatalouselementtien valmistaja. Tehtaalla valmistetaan mm. navetan seinäelementtejä, ritilöitä ja lietealtaiden sekä rehusiilojen elementtejä. Lujabetoni on saanut Euroopan ensimmäisen CEmerkinnän ritilöilleen. Lujabetoni myy suoraan omia tuotteitaan tehtaalta sekä toimii yhteistyössä rakennustarviketoimittajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa. Pekka Mönkkösen mukaan suunnittelussa kannattaa hyödyntää laite- ja tavarantoimittajien asiantuntemusta sekä suosia kotimaista teknologiaa ja osaamista ja CE-merkittyjä tuotteita. Maksaa ei kannata puutteellisista pohjatutkimuksista, kahdesta päällekkäisestä kantavasta rungosta, kopioinnista, verohallinnon ohjeet ylittävistä matkakuluista, palveluesittelyistä ja ylihintaisesta konsultoinnista. Suunnittelussa ja konsultoinnissa olisi hyvä, jos viimeinen erä maksetaan vasta kun rakennus on valmis ja suunnitelma on toiminut. Käytännössä tämä voi olla hankalaa. Palvelusopimukset eivät saisi olla niin sitovia, että niistä ei pääse eroon, mikäli palvelu ei olekaan halutunlaista. Vertailut kannattaa teetättää ulkopuolisella ja riippumattomalla asiantuntijalla, esim. runkorakenteiden vertailua ei kannata tilata sellaiselta asiantuntijalta, jolla on oma intressi tietyntyyppisen rungon suunnitteluun tai toimittamiseen. Vierailun lopuksi kävimme myös tutustumassa betonielementtien valmistukseen tehtaalla. Matka sujui hyvin ja palaute oli positiivista. Opiskeluintoa löytyi ja uusiin koulutuksiin ja pienryhmiin ilmoittauduttiin innolla paluumatkalla.