Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula



Samankaltaiset tiedostot
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kasvuohjelmaseminaari

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kaura vaatii ravinteita

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Myllyvehnän lannoitus AK

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

MegaLab tuloksia 2017

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Rikinpuute AK

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Nurmen lannoitusohjelmat

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Lannoiteopas

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lisälannoitus kasvukaudella

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

17VV VV 01021

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

LANNOITEOPAS

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Modduksen vaikutus kasviin

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

ME OLEMME IKAR IKAR IKAR-

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Hannamari Jaakkola. Ravinteiden vaikutus sokerijuurikkaan sokeripitoisuuteen

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Hivenravinteiden hallinta ja merkitys vihannesviljelyssä

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Transkriptio:

Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula

Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi

Lannoitustarve juurikkaalla Typpi: 100-140 kg/ha maalajista riippuen Fosfori ympäristötuen ehtojen mukaisesti 0-63kg/ha Kalium: 40-180kg/ha Natrium noin 1/3 Kaliumin määrästä Mangaani 0-15 kg Boori: 0-1kg

Ravinteiden otto: Suurin osa ravinteista kasvukauden puoliväliin mennessä Ravinteiden otto 50tn/ha sadolla Saksa 400 350 300 Nutrients in beets and leaves (kg/ha) 250 200 150 N P2O5 K2O MgO 100 50 0 1 2 3 4 5 6 REF: acc. to Beiss (1978) Kuukautta kylvöstä

Sokerijuurikkaan lannoitusohjelma Lisätypellä lisää satoa Satotavoit e Mangaani ja boorilannoitus Kylvölannoitus 4-6 lehtiaste Rivin täyttyminen Rivivälin täyttyminen 35 000kg/ha 100kg typpeä fosfori, kalium, rikki Natrium ja Hivenlannoitus 40 000 kg/ha 100-120 kg typpeä fosfori, kalium, rikki, Natrium ja hivenlannoitus Bortrac ja/tai Mantrac Pro 1 litra/ha Mantrac pro 2l/ha 50 000 kg/ha 110 kg typpeä fosfori, kalium, rikki Natrium ja hivenlannoitus Bortrac ja/tai Mantrac Pro 1 litra/ha Kalksalpeter 100kg/ha Mantrac Pro 2l/ha Bortrac ja/tai Mantrac Pro 1 litra/ha Viljavuustutkimus Yara Megalab Kasvianalyysi

NPKS lannoitteet kevätlannoituksiin

Juurikkaan ravinteiden otto satotaso N P K Na Ca Mg S B Mn kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha g/ha g/ha 40 t/ha juurisato 30 t/ha lehtimassa 72 14 70 4 20 16 14 200 240 120 21 150 48 40 18 11 110 170 Koko sato 192 35 220 52 60 34 15 310 410 Lähde: Beiss

Sijoitus vs. hajalevitys Hajalevitys Sijoitus NPK Sijoitus NPK+Mn Juurisato (suht.) Sokerisato (suht.) 100 108 112 100 110 113 Mn lehdissä (ppm) 53 119 171 Sijoituslannoitus parantaa satoa ja helpottaa Mn saantia Mn puutos juurikaspellolla Mn pitoinen NPK lannoite parantaa satoa

Hivenravinteiden tarve 40t/ha satotasolla Ravinne Ravinnepitoisuus [mg/kg tp] Ravinnetarve [g/ha] Boori (B) 1.38-1.84 310 Kupari (Cu) 0.23-0.46 36 Rauta (Fe) 0.05-2.30 360 Mangaani (Mn) 0.92-1.84 410 Molybdeeni (Mo) 0.02-0.04 2,4 Sinkki (Zn) 0.05-2.30 280 Lähde: Faustzahien, BAD, Beiss

Tasapainoinen NPKS lannoitus takaa sadonmuodostuksen YaraMila Hiven Y2 NPK 19-2-11 Mg 0,6 S 4 B 0,07 Mn 0,5 Zn 0,28 Juurikkaalle suunniteltu NPKS lannoite YaraMila Hiven Y NPK 23-3-6 Mg 1 S 6 B 0,05 Mn 0,3 Zn 0,05 Hivenpitoinen NPKS lannoite joka soveltuu myös Juurikkaan lannoituksiin

Tasapainoinen NPKS lannoitus takaa sadonmuodostuksen Kasvu Hiven NK2 NPK 21-0-10 Mg 0,7 S 4,6 B 0,05 Mn 0,5 Zn 0,2 Hivensalpietari NPK 26-0-1 Mg 1 S 4,6 B 0,05 Mn 0,5 Zn 0,2 Hivenpitoinen NK lannoite korkean fosforin lohkoille Hivenpitoinen ratkaisu karjanlannan typpitäydennykseen

Lannoitteiden vertailu Lannoite Typpitaso 110kg/ha P K Mn B Zn Hiven Y2 611 12 61 1,8 0,5 0,3 YaraMila Hiven Y 478 14 29 1,4 0,24 0,24 YaraMila Pellon Y1 407 8 12 0 0,08 0 Suomen salpietari 370 0 4 0 0,07 0

Lehtilannoitteet

YaraVita TM käsittely pienentää satokuilua Sokerijuurikkaalla 75000 65000 55000 45000 35000 Satokuilu Sadonlisä 4009 kg/ha Juurikkaan hinta 40 /t Lisätuotto 160 /ha Käsittelykustannus 9 /t ROI ~ 1:3,4 25000 15000 5000 YaraVita Mantrac Pro 2x2l/ha Sato kg/ha -5000 Satopotentiaali Sato kokeessa Lähde: Yara Suomi/SJT 2010

YaraVita Mantrac Pro Sokerijuurikkaalla Tehokas kasvu: - Mangaani tehostaa kasvin yhteyttämistä - Typpi parantaa mangaanilehtilannoituksen tehokkuutta Mn N Juuri- ja sokerisato: - Mangaani lisää sadon määrää ja sokeripitoisuutta Mn

YaraVita Mantrac Pro Mangaanin puutokseen Ravinnesisältö Typpeä 69 grammaa litrassa Mangaania 500 grammaa litrassa (3,8% w/w) (27.4% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut Markkinoiden väkevin mangaanilannoite YaraVita Mantrac Pro imeytyy nopeasti kasviin mutta myös vaikutusaika kasvissa on pitkäaikainen mikä edesauttaa useissa tapauksissa harvempia käsittelyjä. Verrattuna mangaanisulfaattiin YaraVita Mantrac Pro on helpompi käsitellä ja soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluohjelmiin, näin vältytään erillisiltä ruiskutuskerroilta ja säästetään aikaa ja rahaa.

Mantrac Pro SJT:n kokeisssa 48000 47000 46000 45000 44000 43000 42000 sato tn/ha sato tn/ha 41000 Kontrolli Mantrac Pro 2x2l/ha Kolmen vuoden kokeiden keskiarvona Mantrac Pro lisäsi satoa 4000kg Koelohkoilla suuri riski mangaanin puutokselle Normaalin 2. ruiskutuskerran Safariseoksen kanssa käytettynä Mantrac Pro ei aiheuttanut polttovioitusta

YaraVita Bortrac 150 Boorin puutokseen Ravinnesisältö Typpeä 65 grammaa litrassa (4,7% w/w) Booria 150 grammaa litrassa (10,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Kaikkien kasvien boorilisä boorin puutokseen Riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle Boori on tärkeä ravinne nopeasti muodostuvalle uudelle solukolle. Boorin puutteessa myös juurten kehitys on heikompaa Hyvä sekoitettavuus useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto

YaraVita Bortrac 150 merkittävä vaikutus satoon kun Boorista on puutetat 80 20,0 75 19,5 Total yield [t/ha] 70 65 Sugar content [%] 19,0 18,5 60 control Bortrac 150 18,0 control Bortrac 150 Trial site: France, 1986