OPS2016 mikä muuttuu? Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus Heureka 25.9.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1
Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävän koulutuksen kaikki osa-alueet ovat tarkasteltavana Uudistamisen vuodet 2012 2017 Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaisvuosista toisen asteen koulutuksen loppuun Jatkuva vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen kanssa edistää koulutuksen koherenssia Opetussuunnitelman perusteiden laadinta ja paikallinen opetussuunnitelmatyö ovat uudistuksen vuorovaikutteisin osuus 2
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 3
Esi-, perus- ja lisäopetuksen perusteprosessit 2012 2013 2014 2015 Esi-, perus- ja lisäopetuksen yleiset linjaukset Oppiaine/sisältöaluetyö Esiopetuksen perusteiden kokonaisuus Paikallinen ops-työ Lisäopetuksen perusteet Aikuisten perusopetus
Perustetyön organisointi Ohjausryhmä (sidosryhmien edustajat) pj Jorma Kauppinen, vpj, Bob Karlsson OPH:n sisäinen koordinaatioryhmä (kerran viikossa) pj Irmeli Halinen, siht. Erja Vitikka + 7 jäsentä Ops-työryhmien puheenjohtajakokoukset (kerran kuussa) Esi-, perus- ja lisäopetuksen yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät 3 pääryhmää + 6 osaryhmää Esiopetuksen erityisryhmä (1) Perusopetuksen oppiaineosuuksia valmistelevat työryhmät (25) Lisäopetuksen erityisryhmä Aikuisten perusopetuksen erityisryhmä 5
Opetussuunnitelmatyön lähtökohdat Tietoperustaisuus Normiperustaisuus Tulevaisuussuuntautuneisuus Perustetyön lähtökohtina ovat arvio toimintaympäristössä tapahtuvasta muutoksesta nykytilan analyysi tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset kansainväliset aineistot työtä ohjaavat kansalliset linjaukset Kansallisia linjauksia ovat Perusopetus/lukiolaki ja asetus valtioneuvoston asetus Yhteinen näkemys hallitusohjelma ja KESU 6
Normiperustaisuus Selkeä ja tiivis opetuslainsäädäntö Muutoksia perusopetuslakiin ja asetukseen (työrauha, oppilashuolto, eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät) Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman asema määritelty laissa Uusi valtioneuvoston asetus 422/28.6.2012 Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten perusopetusta varten Perusopetuksen uusi tuntijako Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelma Perusteet Opetushallituksen antamana määräyksenä Virallisesti päätetty paikallinen opetussuunnitelma opettajan työn suunnittelun perustana IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelmatyön merkitys Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden - yhteisen viitekehyksen, ajan ja rakenteet - ympäröivän maailman muutoksen pohdintaan sekä koulun ja opetuksen kehittämiseen. Koulutus sekä rakentaa tulevaisuutta että vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksessa tarvitaan hyvää johtajuutta ja paljon yhteistä ajattelua. 8
Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa kansalliset normit ovat tukea antava pohja Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua ja oman työn luovaa rakentamista Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin IRMELI HALINEN
MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 (28.6.2012) Perusopetuslaki ja -asetus 10
Esi-, perus- ja lisäopetuksen perustetyön aikataulu (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta 11
Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana 12
Perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon 13
Miksi uudistusta tarvitaan? 14
Miksi uudistusta tarvitaan? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000-luvun alun jälkeen - globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut - tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin 15
Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 26.9.2013 Lähde: Hämäläinen, 2011; O Hara 2008 ja sivistyksen parhaaksi 16
Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa
Uudistuksessa keskeisiä kysymyksiä Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee? OSAAMINEN Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT 18
Uudistumisen tärkeys ja onnistumisen edellytykset Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön ja toimintakulttuurin merkitys Lasten/Oppilaiden/Opiskelijoiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt digitaalinen oppimisympäristö Oppimisen ja osaamisen taso 19
Millainen esi- ja perusopetus vastaa tulevaisuuden haasteisiin? 20
Valtioneuvoston asetus 422/2012 lähtökohtana Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu 21
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetus 422/2012 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (1) Opetuksen ja kasvatuksen keskeinen tavoite: tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen Millaiseksi ihmiseksi kasvatetaan: - hyvinvoiva, tasapainoinen ja myös itsetunnoltaan terve ihminen, jolla on hyvät tavat toisia ihmisiä ja erilaisuutta kunnioittava elämää, ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksia ja luontoa kunnioittava perinteitä tunteva ja ymmärtävä yhteistyöhön kykenevä sekä demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa toimimaan kykenevä yhteiskunnan vastuullinen ja aktiivinen jäsen, kestävää kehitystä edistävä IRMELI HALINEN
3 Tarpeelliset tiedot ja taidot (2) Tavoiteltava, oppiainerajat ylittävä osaaminen Ajattelun taidot Oppimaan oppimisen taidot, motivaatio Luovuus Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta (4 :stä) Tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyvät valmiudet (4 :stä) Vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot Terveyteen, hyvinvointiin liittyvät valmiudet Turvallisuuteen ja arjenhallintaan liittyvät valmiudet Eettiseen ajatteluun ja toimintakykyyn liittyvät valmiudet Aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan edellyttämät valmiudet Kansalaisvalmiudet sekä tiedot työelämästä ja yrittäjyydestä Kestävän kehityksen edistämisen edellyttämät valmiudet IRMELI HALINEN Jäsentely IH
Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012 Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti Uskontoa 1 vvt vähemmän Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013 Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2- kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 24
Keskimääräinen vähimmäistuntimäärä Perusopetusasetus 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 * * Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. 25
Uudistuksen ydin Mitä? Miten? Millaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä tarjoaa? 26
Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA
Perusteiden valmistelua ohjaavat periaatteet Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osaalueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet 28
Uudistusprosessia ohjaavia linjauksia tavoitteiden saavuttamiseksi (1) Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen 29
Uudistusprosessia ohjaavia linjauksia tavoitteiden saavuttamiseksi (2) Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen 30
Arvoperusta vahvistuu Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen Suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Kasvatus- ja opetustehtävä Oppivelvollisuuden suorittaminen, laajan yleissivistyksen perusta Hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen tärkeys ja esim. etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet
Oppiminen ja osaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Koska oppilaan minäkuva ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen, oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus on erittäin tärkeää.
Oppimisympäristöjä koskevat näkökulmat tilat, paikat, yhteisöt ja toimintakäytännöt, jotka tukevat yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. edistävät vuoropuhelua, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia edistävät yhteisöllistä tiedon rakentamista ja osaamisen jakamista edistävät kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ottavat huomioon ulko- ja sisätilojen lisäksi luonnon ja rakennetun ympäristön huomioivat tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet
Työtapojen valinnan lähtökohdat Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet Laaja-alaisen osaamisen edistäminen Motivaation vahvistaminen Eriyttäminen ja työtapojen valinta Eheyttäminen ja työtapojen valinta Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen
Tavoitteiden kuvaaminen Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina
Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1) Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä Osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Osaaminen kuvataan koulutyölle ja opetukselle asettuvina haasteina 36
Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 37
Tapa toimia perusopetuksessa ja koulussa Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Ohjaaminen perusopetuksen yhtenäisyyteen ja opetuksen eheyttämiseen; eheyttävät oppimiskokonaisuudet
MITÄ OPPILAAT SANOIVAT? Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään.
KIITOS! eija.kauppinen@oph.fi 40