Porin koulutoimen tietostrategia

2008 Porin koulutoimen tietostrategia Jani Setälä, Sirkka Salonen-Nummi, Timo Peltomäki, Jarkko Kivelä, Tero Grönmark, Merja-Riitta Liljeroos, Pentti Mikkelsson, Harri Kivinen 15.2.2008

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Kuntatason tietostrategia suunnannäyttäjänä... 3 Työryhmän perustaminen... 3 Tilanne Porin kouluissa... 3 Mitä tietostrategialla haetaan?... 4 Koulutoimen informaatioteknologian visio... 5 Tehtäväjako... 5 Visiosta täsmennettyihin tavoitteisiin... 5 Koulutoimen informaatioteknologian tavoitteet... 5 Informaatioteknologian hyödyntämisen nykytila, kulttuurit... 7 Toimintaa edistävät kulttuuripiirteet... 7 Toimintaa estävät kulttuuripiirteet... 7 Nykyiset toimintakulttuurit tavoitealueittain tarkasteltuna:... 8 Hallinnon alue... 8 Opetuksen alue... 9 Strategiamäärittelyä... 10 Määrittelyä:... 10 Hallinnon ja opetuskäytön tehtäväjako toimenpiteiden toteuttamisessa... 10 Porin koulutoimen tietostrategian osa-alueet... 10 Hallinto... 10 Opetus... 10 Strategiat... 11 Hallinto... 11 1. Sähköisen hallinnon strategia... 11 2. Koulutuksen strategia... 12 3. Päivitysstrategia... 12 4. Ulkoisen tuen strategia... 12 Opetus... 13 1

5. Laitteistostrategia... 13 6. Ohjelmistostrategia... 13 7. Tietoliikennestrategia... 14 8. Oppimisstrategia... 15 9. Täydennyskoulutuksen strategia... 20 10. Päivitysstrategia... 21 11. Tekninen ja pedagoginen tuki... 22 Liite 1... 1 2

JOHDANTO Opetushallituksen 20.4.2001 koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille lähettämän suosituksen mukaisesti kaikkien koulujen ja oppilaitoksien tulee laatia omat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat vuoteen 2002 mennessä sekä kiinnittää huomiota Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004 -asiakirjassa asetettuihin tavoitteisiin. Kirjeessä todetaan edelleen, että vuodesta 2003 alkaen edellytyksenä tukiohjelmiin pääsemiselle on, että oppilaitoksella ja koulutuksen järjestäjällä on tietostrategia. Koulutuksen järjestäjältä edellytetään oppilaitosten toimintaa tukevaa opetusalan tietostrategiaa, jossa kiinnitetään huomiota mm. opettajien koulutukseen oppilaitosten tekniseen ja pedagogiseen tukeen tieto- ja viestintätekniikan käytössä tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustuksen ajantasalla pitoon KUNTATASON TIETOSTRATEGIA SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Porin koulutoimessa on nähty tarpeelliseksi laatia koulujen tietostrategioiden tueksi kuntatasoinen strategia. Näin koulun on helpompi hahmottaa omia tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan. Tässä kuntatason tietostrategiassa pyritään ottamaan huomioon myös koulutoimen hallinnon lähiaikojen tarpeet ja toimintamallit. TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Alkuperäinen tietostrategia luotiin vuosille 2002-2004. Silloin työryhmässä olivat: rehtori Pirkko Karttunen, lehtori Eva Korhonen, luokanopettaja Pirjo Peltonen, lehtori Merja-Riitta Liljeroos, rehtori Arto Suni, rehtori Veikko Vuohijoki, rehtori Tero Grönmark, opetusteknologiakeskuksen johtaja Tapio Nummi (puh.joht.), erityisopettaja Harri Hermo (siht.). 10.4.2007 Porin koulutuslautakunta nimesi uuden työryhmän tietostrategian uudistamiseksi ryhmään kuuluvat: rehtori Sirkka Salonen-Nummi, rehtori Tero Grönmark, rehtori Jarkko Kivelä, rehtori Timo Peltomäki, lehtori Merja-Riitta Liljeroos, lehtori Pentti Mikkelsson, luokanopettaja Harri Kivinen ja ATK-suunnittelija Jani Setälä (puh.joht.) TILANNE PORIN KOULUISSA Kaikilla kouluilla on vuonna 2002 tehty koulukohtainen tietostrategia. Osa kouluista on päivittänyt omaa strategiaansa vuosittain mutta suurella osalla muutoksia ei ole tehty. Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla on uusia tietostrategia käytössä lukuvuoden 2008-2009 alussa. Koulukohtaisissa tietostrategioissa tulee ottaa huomioon kuntakohtaisessa strategiassa tehdyt määritykset ja oppimistavoitteet eri luokka-asteille. 3

MITÄ TIETOSTRATEGIALLA HAETAAN? Kuntakohtaisella tietostrategialla pyritään takaamaan kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet oppia riittävät TVTtaidot riippumatta oppilaan koulusta. Tavoitteena on, että jokaisella peruskoulun päättävällä oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot, joilla hän selviytyy jatko-opinnoissaan ja työelämässä. Tietostrategiassa kuvataan myös niitä keinoja, joiden avulla opettajien TVT-taitoja kehitetään vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tavoitteena on tarjota koulutuksia niin pedagogisen kuin teknisenkin osaamisen kasvattamiseen. Sähköinen hallinnointi on myös tärkeä osa tietostrategiaa, johon on kirjattu niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla pyritään pääsemään täysin sähköiseen hallinnointiin. 4

KOULUTOIMEN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN VISIO Informaatioteknologiaa hyödynnetään Porin koulutoimessa osana opetussuunnitelmaa ja oppimistapahtumaa sekä hallinnossa. TEHTÄVÄJAKO Visiosta on johdettavissa koulutoimen informaatiotekniikan hyödyntämisessä seuraava tehtäväjako: Koulutusvirasto vastaa hallinnon ja kouluhuollon tietoteknisestä valmiudesta. Opetusteknologiakeskus vastaa koulun tarvitsemasta koulutuksesta ja tuesta infrormaatioteknologian osalta, koordinoi laite- ja ohjelmistohankintoja, valmistelee tukihakemuksia ja järjestää opettajien täydennyskoulutusta. Koulut vastaavat oppilaidensa TVT-taidoista ja tiedoista sekä omien tietostrategioidensa ja opetussuunnitelmiensa kehittämisestä VISIOSTA TÄSMENNETTYIHIN TAVOITTEISIIN Seuraavassa taulukossa esitetyt tavoitteet johdettiin visiosta sekä hallinto- että opetuskäytön osalta, kummastakin erikseen. Siinä hahmotettiin ne täsmälliset tavoitetilat, jotka pyritään saavuttamaan Porin koulutoimessa vuoteen 2012 mennessä. Täsmennetyt tavoitteet ovat keskeinen ja välttämätön perusta jatkossa seuraavalle strategiatyölle. Niiden tulee antaa suuntaa ja ohjata tietotekniikan strategioiden luomisessa porilaisissa peruskouluissa ja lukioissa. KOULUTOIMEN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TAVOITTEET Osa-alueet Hallinto Opetus Rakenteelliset tavoitteet Laitteisto Ohjelmisto Tietoturva Hallinnon käytössä olevat tietokoneet, ohjelmistot ja tarvittavat lisälaitteet ovat koulutoimen omistuksessa. Tietoturvasta huolehditaan riittävällä tasolla Koulut varustetaan OPM:n tavoitteiden mukaisella laitteistolla ja verkkoyhteyksillä. Oppilaiden ja opettajien käytössä on ajanmukaiset ohjelmistot verkko-opiskeluun ja muuhun median käyttöön. Osaamisen tavoitteet Henkilöstö Oppilaat Hallinto toteutetaan kokonaan sähköisesti ja henkilöstön osaaminen on nostettu tasolle, joka mahdollistaa sähköisen hallinnon toteuttamisen. TVT-koulutuksella varmistetaan opettajille sellaiset taidot, että he voivat tukea ja opettaa oppilasta hyödyntämään tietotekniikkaa oppimisessaan. Kaikille peruskoulun päättäville oppilaille taataan mahdollisuus oppia riittävät TVT-taidot, joilla he selviytyvät jatko-opinnoissaan ja työelämässä. 5

Toiminnan varmistaminen Päivitys Tietotekniikan tuki Koulutus Ohjelmisto- ja laitetuki Tukihenkilöt Laitteistot ja ohjelmistot pidetään ajan mukaisena. Koulutoimi vastaa yhdessä opetusteknologiakeskuksen avulla ohjelmisto ja laitteistotuesta. Koulutoimi vastaa henkilöstön koulutuksen järjestämisestä. Lukiossa oppilaiden TVT-taitoja syvennetään ja tarjotaan mahdollisuus oppia uusia asioita tietotekniikasta. Laitteisto ja ohjelmistot pidetään ajan mukaisena. Opetusteknologiakeskus tarjoaa opettajille suunnattua TVTkoulutusta ja tukee opettajia tietotekniikan käytössä. Keskus tukee kouluja laitteistojen asennuksessa, ylläpidossa ja verkotuksessa sekä koordinoi laitehankintoja. Cedunet tarjoaa kouluille verkkoyhteydet ja pääsyn Internettiin. Oppilaille ja opettajille on tarjolla sähköposti ja muita web-palveluja. 6

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISEN NYKYTILA, KULTTUURIT TOIMINTAA EDISTÄVÄT KULTTUURIPIIRTEET Tietotekniikkaa hyödynnetään kaikilla kouluasteilla entistä enemmän. Laaja täsmäkoulutusjärjestelmä ulottuu kaikkiin porilaisiin kouluihin. Kaikki peruskoulun opettajat ovat esimerkiksi saaneet Opit-peruskoulutuksen. Kaikilla peruskoulun oppilailla ja opettajilla käytössä oleva Opit-oppimisympäristö on vähentänyt kynnystä ottaa tietotekniikan osaksi opetusta. Henkilöstön tietoyhteiskuntataitojen kartuttaminen puolestaan lisää informaatiotekniikan opetuskäyttöä. Koulujen laitekanta on toimivaa mutta suurelta osin nopeasti vanhenevaa. Kouluissa on kattava lähiverkko ja toimivat Internet-yhteydet, joka edesauttaa tietotekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Tietotekniset laitehankinnat ovat Porissa olleet keskitettyjä opetusteknologiakeskukseen. Siitä johtuen koulutoimen opetuskäyttöön tarkoitettu laitteisto ja ohjelmisto ovat melko yhdenmukaista. Opetusteknologiakeskuksen huolto on vastannut koulujen sisäverkotuksesta, tietoteknisten laitteiden asennuksesta, ylläpidosta ja huollosta alusta alkaen. Tämän ansiosta keskus tuntee koulusektorin hyvin. Satakunnan koulujen tietoverkon Cedunetin verkkoympäristö ja sen tarjoamat Internet-yhteydet pystyvät palvelemaan nykyisellään riittävän tehokkaasti porilaisten koulujen opetuksen tarpeita. Hallintoverkko on erotettu fyysisesti oppilasverkosta. Tämä mahdollistaa tietoturvallisen tavan kehittää hallintoa täysin sähköiseen suuntaan. TOIMINTAA ESTÄVÄT KULTTUURIPIIRTEET Tällä hetkellä perinteisiä tiedonvälityskanavia käytetään tiedon perillemenon varmistamiseksi sähköisen viestinnän rinnalla. Viestinnässä on päällekkäisyyttä ja tiedon kulussa epätäsmällisyyttä. Nykyinen tukihenkilöstöresurssi on hallinto- ja opetuskäyttöä ajatellen riittämätön. Kaikki opettajat eivät koe tarpeelliseksi käyttää tietotekniikkaa opetuksen tukena. Tästä seuraa, että kaikki oppilaat eivät pääse opettelemaan tietoyhteiskuntataitoja, vaikka niin haluaisivatkin. Nykyiset käyttöliittymät koetaan kömpelöiksi ja laitteen valmistelu opetustuokiota varten nähdään vaikeaksi, liikaa aikaa vieväksi ja ennen muuta kokonaisuudessaan eri syistä epäluotettavaksi. Nopeasti vanheneva laitekanta aiheuttaa jatkuvasti enemmän ongelmia. Viimeisissä tietoyhteiskuntatukijaoissa Porilaiset koulut eivät ole saaneet tukea. Ilman tukea ei ole, heikossa taloustilanteessa, voitu tehdä laajempia hankintoja. 7

NYKYISET TOIMINTAKULTTUURIT TAVOITEALUEITTAIN TARKASTELTUNA: HALLINNON ALUE RAKENTEET LAITTEISTO Kouluilla on oppilasverkosta täysin erillään oleva hallintoverkko, johon kuuluvat tällä hetkellä rehtorit, koulusihteerit, opinnonohjaajat ja muutamat opettajien koneet. Kevään 08 aikana muut kuin rehtorien ja koulusihteerien koneet poistetaan hallintoverkosta. Kouluvirasto ja hallintoverkon koneet pystyvät käyttämään yhteisiä verkkoresursseja tiedon sähköisessä tiedonsiirrossa. OHJELMISTO Hallinnon käytössä on päästy suurimmaksi osaksi palvelin - client ratkaisuihin, joka on poistanut versioerot koulujen väliltä. TIETOTURVA Porin Tietohallinto vastaa hallintoverkon tietoturvasta. Kaikissa verkon koneissa on käytössä F-Securen toimittama virustentorjuntaohjelmisto. OSAAMINEN OHJELMISTO Hallintohenkilöstö osaavat perusohjelmistojen käytön hyvin. Muutamien hallinto-ohjelmien kohdalla koulutusta pitää jatkaa, jotta kaikilla on riittävä tietotaito tehokkaaseen ja oikeaan käyttöön. TIETOTURVA Käyttäjien tiedot tietoturvan osalta eivät ole vielä täysin riittävät. Koneiden lukitseminen, tietojen varmuuskopiointi ja oikea säilytys vaativat vielä lisää koulutusta. TOIMINNAN VARMISTAMINEN Palvelimilla toimivat hallinto-ohjelmat varmuuskopioidaan tietohallinnon toimesta. Käyttäjien omien tiedostojen varmuuskopioinnissa on vielä monessa paikassa puutteita ja tiedon menettäminen esim. laiterikon takia on vielä mahdollista. 8

OPETUKSEN ALUE RAKENTEET LAITTEISTO Kouluissa on n.1100 konetta oppilaskäytössä. Näistä koneista vain n.350 on hankittu vuonna 2004 tai sen jälkeen. Näin ollen suuri osa laitteista on nopean uusinnan tarpeessa. Koulujen lähiverkot ovat pääosin hyvässä kunnossa. Oheislaitteiden määrässä ja kunnossa on erittäin suuria koulukohtaisia eroja, erityisesti tulostimien kuntoon ja käyttöön tulisi kiinnittää huomiota. OHJELMISTO Koulujen koneissa on käyttöjärjestelminä win98, win2000, XP, Vista ja Linux. Näistä win98 koneet tulee poistaa pikimmiten ja win2000 koneiden uusinta pitää suorittaa vuoden kahden sisällä. Koneet on varustettu perustoimistoohjelmilla, joko Microsoft Officella tai Open Officella. Kaikkien peruskoululaisten käytössä on myös Opitoppimisympäristö. TIETOTURVA Oppilaskäytössä olevissa koneissa ei pääsääntöisesti ole käytössä virustentorjuntaohjelmistoa. Osaksi kustannussyistä ja osaksi siksi, että vanhojen koneiden teho ei riitä uusien torjuntaohjelmistojen pyörittämiseen riittävällä teholla. OSAAMINEN Suurella osalla opettajista on jo tekniset perustaidot tietotekniikan käyttämiseksi. Kuitenkin opettajan osaamisen pitäisi olla sellaisella tasolla, että hän pystyy oppilailleen opettamaan heille tarkoitetut taidot. Verkko-oppiminen on vahvassa kasvussa. Peruskoulujen käytössä oleva Opit-oppimisympäristö antaa hyvät mahdollisuudet opettajille ottaa myös verkko-opetusta osaksi opetusta. Lukion tasolla verko-opetuksen ovat tehokkaimmin ottaneet käyttöönsä aikuislukion opettajat ja oppilaat. TOIMINNAN VARMISTAMINEN Mikäli kouluissa oleva konemäärä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, on uusien koneiden tarve lähivuosina erittäin suuri. Tällä hetkellä kolmannes (n.350kpl) koneista on hankittu 2004 tai sen jälkeen. Nämä koneet pystytään pitämään käytössä vielä useita vuosia, mikäli pystymme huoltamaan laitteita nykyisellä tavalla. Loput n.750 konetta tulisi pystyä uusimaan muutaman vuoden kuluessa, mikäli niillä aiotaan käyttää nykyaikaisia ohjelmia jatkossakin. TIETOTEKNIIKAN TUKI Opetusteknologiakeskuksen toiminta laitehuollon, IT-tuen ja koulutuksen osalta on hyvin toimivaa, mutta se ei yksin riitä vastaamaan kaikkeen koulujen tarvitsemaan tukeen. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää, että suuressa osassa kouluja on osaavat ATK-vastaavat opettajat. 9

STRATEGIAMÄÄRITTELYÄ MÄÄRITTELYÄ: Strategiat tarkoittavat niitä harkittuja toimenpiteitä Porin koulutoimessa, joilla visio ja asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa voidaan vaikuttaa siihen, että vision suuntainen toiminta vahvistuu ja vision vastainen toiminta ei saa tukea HALLINNON JA OPETUSKÄYTÖN TEHTÄVÄJAKO TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISESSA Porin koulutoimi vastaa hallinnon tietoteknisestä valmiudesta ja sähköisen hallinnon kehittämisestä. Se toimii yhteistyössä opetusteknologiakeskuksen ja kaupungin tietohallinnon kanssa. Opetusteknologiakeskus toimii informaatiotekniikkaa hyödyntävän opetuksen asiantuntijaorganisaationa, tukee tietotekniikka-avusteista opetusta ja antaa koulutusta. Opetusteknologiakeskus ohjaa laitteistojen, ohjelmistojen sekä oheislaitteiden hankintaa. Keskuksella on myös valmiutta tukea koulujen pedagogisia ratkaisuja. Opetusteknologiakeskus järjestelee tukirahoitusta ja tarjoaa lähinnä koulutuspalveluita myös kunnan ulkopuolelle. PORIN KOULUTOIMEN TIETOSTRATEGIAN OSA-ALUEET HALLINTO 1. Sähköisen hallinnon strategia 2. Koulutuksen strategia 3. Päivitysstrategia 4. Ulkoisen tuen strategia OPETUS 5. Laitteistostrategia 6. Ohjelmistostrategia 7. Tietoliikennestrategia 8. Oppimisstrategia 9. Koulutuksen strategia 10. Päivitysstrategia 11. Tukistrategia 10

STRATEGIAT HALLINTO 1. SÄHKÖISEN HALLINNON STRATEGIA SÄHKÖISEN HALLINNON STRATEGIA Sähköinen hallinnointi perustuu toimivaan palvelinratkaisuun ja laitekannan järjestelyyn. Hallinto- ja opetuskäytön tehtäväjaon mukaisesti hallinnointi toteutuu Pori.fi:n verkon kautta. Hallinnoinnin kehittäminen ja tehokas käyttö edellyttää kuitenkin Cedunetin ja Pori.fi:n verkkojen yhteiskäyttöä. Pori.fi-verkossa olevat tietokoneet vähennetään vain hallintokäyttöön. OHJELMISTO JA SEN SUOJAUS Käytössä olevat ohjelmat pyritään yhdenmukaistamaan. Keskitetyllä ohjelmistojen hankinnalla tuetaan niin toimistoautomaation kuin henkilöstön työskentelyn sujuvuutta. Jatkossa oppilasarviointi suoritetaan tietoverkon välityksellä Wilma-ohjelmalla. Koulutoimen hallinnon sekä koulujen toiminta samassa verkossa varmistetaan riittävällä tietoturvatasolla. Oppilashallintoverkon tietokoneet tulee suojata verkko- ja konekohtaisilla tietoturva-asennuksilla sekä virustorjuntaohjelmilla. SÄHKÖINEN ASIAKIRJAHALLINTA, TIETOKANNAT JA TIEDOTUS Koulutoimen sähköinen asiakirjatuotanto on aloitettu 1980, ensin koulutusvirastossa, myöhemmin tietohallinnon rakentamassa Pori.fi -verkossa. Verkko toimii myös hallinnon julkaisualueena koulutoimen asioista tiedotettaessa. Hallintoverkossa olevien asiakirjahallinto-ohjelmia tulee kehittää Erilaisia työtä helpottavia kaupungin ja muiden viranomaisten toimintoja koskevia tietokantoja on kaikkien toimijoiden käytössä ajantasaisena. Hallintoverkossa tapahtuvat tiedonsiirrot (esim. yhteishaku) ja muiden sähköisten hallintoohjelmien hallinta turvataan henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella. Pori.fi:n verkossa oleva TIIMI-ohjelmisto on kaikkien käytettävissä oleva tekniikka koulutusviraston ja koulun johdon tiedotuskanavaksi. TIIMIÄ voivat lukea Internetin läpi kaikki, joilla on käyttäjätunnus Pori.fi:hin. Rehtoreiden sähköpostiosoitteet tulee yhtenäistää esim. Pori.fi-muotoisiksi. TIETOTURVA Riittävä tietoturva varmistetaan hallintoverkon salauksen kehittämisellä ja virustorjuntaohjelmilla. Tietoturvatekniikan avulla estetään myös asiaton liikenne koulun verkon ja palvelimen välillä. Sillä voidaan myös rajata liikennettä vain sallittuihin verkko-osoitteisiin. Hallintokoneilla varmuuskopiointi ja asiakirjatallennus tehdään P-asemalle. Koulujen tietokoneiden ja tietohallinnon välistä yhteyttä nopeutetaan tiedostojen latautumista jouduttamaan. Hallintoverkon käyttöä on syytä ohjata säännöillä. Perustietoturvaan kuuluu ohjeiden mukainen toimintakulttuuri, ohjelmien oikea käyttö sekä työasemien käyttö ainoastaan työtehtäviin. Varmuuskopiointi hoidetaan palvelintasolla. Sähköisen hallinnoinnin tietoturva tulee järjestää alkaen työasemien fyysisestä suojaamisesta päätyen koko hallintohenkilöstön toimintaohjeisiin. Tietosuojalla ei pelkästään suojauduta tiedon väärinkäyttöä vastaan, vaan sillä pyritään 11

myös tietojen ylläpitoon ja käsiteltävyyteen sekä estämään tiedon vääristymistä ja varmistamaan tietojen saatavuutta poikkeustilanteissa. 2. KOULUTUKSEN STRATEGIA HALLINNON KOULUTUKSEN STRATEGIA Kaikki koulutoimen hallinnossa, koulujen kanslioissa ja koulutusvirastossa työskentelevät henkilöt ovat saaneet tarvittavan tietoteknisen koulutuksen ja osaavat käyttää niitä ohjelmistoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä suorittamisessa. Yksikön johdon tulee huolehtia siitä, että hallinnon henkilöstöllä on tarvittaessa mahdollisuus saada lisäkoulututusta ja täydentää TVT-taitojaan työtehtäviensä edellyttämässä laajuudessa ja saada täydennyskoulutusta uusien ohjelmistojen ja laitteiden käyttöönoton yhteydessä. 3. PÄIVITYSSTRATEGIA OHJELMISTOPÄIVITYS Hallinnon käytössä on kolmentyyppisiä ohjelmia, joko selaimella käytettäviä tai erillisellä client-sovelluksella käytettäviä hallinto-ohjelmia sekä yksittäisellä koneella toimivia sovelluksia. Hallintoverkon nopeuden lisääntyessä tulee pyrkiä poistumaan sovelluksista, jotka vaativat käyttäjän omaa päivittämistä. Tähän päästään siirtämällä myös clientit palvelimella, jolloin niitä ajetaan suoraan verkon läpi. Yhteensopivuussyistä koulun hallinto on pakotettu seuraamaan Porin Tietohallinnon päivitystahtia käyttöjärjestelmien, virustorjunnan ja toimisto-ohjelmien osalta. Nykyisenä tasona on Windows XP käyttöjärjestelmä ja Microsoft Office 2003. Käyttöjärjestelmien osalta Windows Vistaan siirtyminen ei ole vielä ajankohtaista. LAITTEISTOPÄIVITYS Hallinnon (rehtorit ja koulusihteerit) ja ruokahuollon käytössä olevat tietokeet sekä tarvittavat oheislaitteet pidetään ajan tasalla uusimalla niitä noin neljän vuoden välein. Uusinnan myötä laitteet siirtyvät koulutoimen omistukseen, joka myös vastaa niiden uusinnasta. Laitteistohankinnoissa seurataan myös Tietohallinnon ohjeistusta. 4. ULKOISEN TUEN STRATEGIA Hallinnon ohjelmisto- ja laitetukitarvetta varten kehitetään nykyistä, jo toimiva, organisaatiota. Eri ohjelmistojen ja laitteistojen vastuuhenkilöitä tarkennetaan, jotta kaikilla hallinnon henkilöstöllä on tiedossa mihin ottaa yhteyttä ongelmien esiintyessä. Tukea tulee tarjoa niin vertaistukena kuin tukena koulutoimen ja opetusteknologiakeskuksen suunnalta. Ulkoisen tuen tarvetta pyritään vähentämään kouluttamalla käyttäjät oikeisiin toimintatapoihin. 12

OPETUS 5. LAITTEISTOSTRATEGIA Kouluilla käytössä oleva opetusverkko pidetään täysin erillään hallintoverkosta. Opetusteknologiakeskus huolehtii opetusverkon toiminnasta niin sisäverkon kuin ulkoistenkin yhteyksien osalta. Opetusverkossa olevien laitteiden uusimista jatketaan ja vauhditetaan, jotta oppilaiden käytössä on ajanmukaiset työvälineet. Opetusteknologiakeskus vastaa verkossa olevien laitteiden huoltamisesta. Kehitetään ja jatketaan Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä sekä kerätään asiasta kokemuksia. LUOKKIEN LAITTEISTO Tietokoneita kouluissa tulisi olla määrällisesti niin, että jokaista viittä oppilasta kohden olisi yksi oppilaskäytössä oleva tietokone. Kouluun tulisi varustaa yksi suuri ja tietoteknisesti riittävä luokkatila, jotta siinä voi työskennellä koko opetusryhmä tietokoneilla samanaikaisesti. Luokassa tulee olla riittävät oheislaitteet ja opettajan koneen kuvannäyttömahdollisuus dataprojektorilla. Tavoitteena on, että jokaisessa luokassa on vähintään yksi verkossa oleva tietokone, jossa on myös tulostusmahdollisuus sekä dataprojektori ja dokumenttikamera. Luokkahuonevarustuksessa tulee ottaa huomioon myös oppiaineesta johtuvat erityistarpeet (reaaliaineiden luokat, kielten luokat). Osaa koulujen luokkahuoneista aletaan varustaa siten, että monimuotoinen verkko-opiskelu on jatkossa mahdollista. Tämä edellyttää useampia tietokoneita ja verkkomateriaalin tuottamiseen tarvittavaa tekniikkaa. Opettajien työskentelytilat varustetaan riittävällä määrällä tietokoneita ja oheislaitteita. Linux-koneiden määrää lisätään kouluissa esim. kirjastoissa, mediateekeissa yms. tiloissa, joissa käyttö perustuu webpohjaisiin sovelluksiin tai tekstin tuottamiseen. Elektronisten taulujen opetuskäyttöön perehdytään. 6. OHJELMISTOSTRATEGIA Koulujen opetuskäytössä olevaa ohjelmistokantaa tulisi voida yhdenmukaistaa. Ongelmana on kuitenkin eri vuosina toteutuneet hankinnat, jolloin myös ohjelmistoversiot poikkeavat toisistaan paljon. Kaikki uudet ohjelmistot eivät edes toimi vanhimmissa käytössä olevissa tietokoneissa. Opetustilanteessa syntyy ongelmatilanteita, jotka johtuvat erilaisista käyttöjärjestelmistä sekä ohjelmistojen ja selaimien erilaisista versioista. Opetustilannetta helpottamaan on hankittu Opit-oppimisympäristö, joka on kaikkien peruskoululaisten käytössä. Se mahdollistaa omalta osaltaan tietotekniikan helpon hyödyntämisen. 13

Perusohjelmistona koulujen tietokoneissa on eri Windowsin käyttöjärjestelmien Windows 2000, XP ja Vista päällä toimivia Office-ohjelmistoja, 97- tasosta alkaen. Tämän lisäksi eri kouluilla on runsaasti oppimista tukevia, erityistarkoituksiin soveltuvia ohjelmistoja, kuten Alfa, M.A.Tikka tai MOPPI. Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä jatketaan ja laajennetaan sopivissa koulukohteissa. OHJELMISTOVASTUU Perusvastuun koulujen laitteiden käyttöjärjestelmä- ja Office- ohjelmien asennuksesta kantaa opetusteknologiakeskus. Se asentaa em. ohjelmistot kouluille toimitettaviin koneisiin ja saattaa ne verkkoasennuksien osalta toimintakuntoon. Keskuksen huoltoyksikkö tekee myös koulujen käyttöjärjestelmämuutokset ja konekohtaista päivitystyötä. Tietotekniikan vastuuopettajalle maksetaan virkaehtosopimuksen mukaan sellaisella yläkoulussa, jossa opetetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta 2 vuosiviikkotuntia. Alakoulussa vastaava korvaus on koulun koosta riippuen yksi tai 1 1/2 vuosiviikkotuntia ja lukioissa se on lukiokiintiöstä erotettuna 2,5-3 vuosiviikkotuntia. Tilannetta voidaan oleellisesti parantaa antamalla vastuuopettajalle resurssia tietotekniikan hyödyntämisen ohjaukseen ja kehittämiseen. Oman koulun opettaja, joka on tietotekniikan laitteisto- ja ohjelmistokysymyksiin ammatissaan pätevöitynyt ja koulun TVT-ratkaisuista hyvin perillä ja lisäksi pedagogi, takaa eittämättä koulun TVT-tukena pulmatilanteissa luotettavamman ja paremmin vastuunsa tuntevan avun kuin kouluyksikön ulkopuolinen tukihenkilö. Porin koulutoimessa edellä kuvattu TVT-tukiratkaisu voi olla erilainen kuin maassa yleensä (kiertävä TVT-tuki), koska opetusteknologiakeskuksen panos tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä koulun tasolla on merkittävä. Nykyisin ohjelmiston päivitys on kouluissa usein järjestetty siten, että koulun tietotekniikan vastuuopettaja tai tietokonelaitteistosta vastaava opettaja huolehtivat, että tietokoneissa on käytettävissä ajanmukaiset ohjelmistot, kuten Opitin toiminnan kannalta tärkeät selainten lisäosat. He vastaavat yleensä myös laitteiden huollattamisesta ja muutosasennusten teettämisestä opetusteknologiakeskuksessa. OHJELMISTOJEN HANKINTA Koulun opetusohjelmiston hankinta on jatkuvaa toimintaa ja sen tulee myös olla vuosittain budjetoitua. Hankinnassa käytetään apuna aineen opettajaa ja koulun TVT-ryhmän tai TVT-opettajan asiantuntemusta. Koulutoimi huolehtii omalta osaltaan, että oppilailla on yhdenmukaiset mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa. Suurimpana panostuksena on tällä hetkellä Opit-oppimisympäristö, jonka käytöstä syntyvistä kuluista koulutoimi huolehtii. 7. TIETOLIIKENNESTRATEGIA Tietoliikenne koulun kannalta tarkasteltuna tarkoittaa niitä yhteyksiä, joiden kautta oppilaat ja opettajat voivat toimia tietoverkoissa. Kokonaisuutena kyse on koulurakennuksen lähiverkotuksesta, paikallisesta verkkoyhteydestä Cedunetin palvelimistoon ja siitä edelleen palveluntarjoajan kautta Internetiin. KOULUJEN TIETOTEKNISET LAITTEET Oppilaskäytössä on tällä hetkellä n.1100 tietokonetta. Määrä on pysynyt samana jo muutaman vuoden ajan, koska uusien koneiden hankinnalla on voitu ainoastaan korvata poistettuja laitteita. Näistä koneista on vuonna 2004 tai sen 14

jälkeen hankittu n.350kpl, näitä koneita voidaan vielä nykyisinkin pitää täysin riittävinä opetuksen kannalta. Puolet konekannasta on jo niin vanhaa, että ne merkittävästi haittaavat nykyaikaisen TVT-opetuksen toteuttamista. Valtaosassa kouluja on fyysisesti hyvät tilat atk-luokalle. Näiden luokkien laitteistot ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa, koska uudet laitteet on pyritty sijoittamaan pääsääntöisesti atk-luokkiin. Tulostusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti koulusta riippuen. Osassa kouluja on mahdollisuus tulostaa keskitetysti esim. kopiokoneella tai verkkotulostimeen. Muutamissa paikoissa olisi pikaisesti hankittava verkkotulostimet, jotta vanhoista mustesuihkutulostimista voidaan luopua. KOULUJEN LÄHIVERKOT JA INTERNET LIIKENNE Kaikissa koulukiinteistöissä on panostettu voimakkaasti verkotukseen ja lähes kaikissa opetusluokissa on lähiverkon käyttömahdollisuus. Osa puuttuvasta lähiverkosta rakennetaan perusparannusten yhteydessä ja muut luokat verkotetaan mahdollisuuksien mukaan opetusteknologiakeskuksen rakentamana. Koulujen oppilasverkkojen Internet yhteydet on hoidettu keskitetysti opetusteknologiakeskuksen toimesta. Kaikki Internet liikenne kulkee, joko DNA:n alueverkkoa tai omia ADSL-yhteyksiä pitkin opetusteknologiakeskukseen, josta se ohjataan julkiseen Internettiin. Täysin erillään oleva hallintoverkko on Porin Tietohallinnon hallinnoinnissa, joka hoitaa myös hallintoverkon Internetliikennöinnin. CEDUNET JA INTERNET-YHTEYDET Satakunnan koulujen tietoverkko, Cedunet, sijaitsee Porissa, Otavankatu 3:ssa. Se tarjoaa Internet-yhteydet, sähköpostit ja palvelintilaa Satakuntalaisille kouluille. Tällä hetkellä käyttäjinä ovat Porin koulutoimen lisäksi Porin taidekoulu, Palmgren Konservatorio ja Merikarvian koulukeskus. Koulujen yhteydet kulkevat Cedunetin oman välityspalvelimen kautta, joka mahdollistaa esimerkiksi haluttujen Internet-sivujen suodattamisen pois liikenteestä. Cedunetista eteenpäin liikenne kulkee tällä hetkellä Elisan 10MB yhteyden kautta. Cedunetin verkossa on verkotettuna yli 40 koulua ja noin 1300 tietokonetta. Cedunetin omat palvelimet avaavat kouluille monenlaisia mahdollisuuksia. Oppilaiden ja opettajien käytössä on tehokas sähköposti, mahdollisuus julkaista omat kotisivut ja verkko-opetusta tukemassa Dokeos- ja Moodleoppimisympäristöt. Tulevaisuudessa mahdollisia palveluita ovat oma blogi, jaetut kuvakansiot, wikit yms. uudet palvelut. 8. OPPIMISSTRATEGIA TIETOYHTEISKUNTATAITOJEN OPETTAMISESTA Porin koulutoimi turvaa oppilaidensa hyvän sijoittumisen tulevaan osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntaan suomalla kaikille oppilailleen tasavertaiset edellytykset tutustua informaatioteknologian uusiin mahdollisuuksiin. Perus- ja lukio-opetus vastaa oppilaan tietoyhteiskuntaosaamisesta. Teknologian käytön opetusperiaatteita ovat laitteiston ja ohjelmien tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja tietoyhteiskuntaosaamisen perusteiden opettaminen kaikille sekä taitojen varmistaminen siirryttäessä perusopetuksesta jatko-opintoihin. Päämäärään pyritään yhtenäistämällä tietotekniikan opetuskäytön sisältöjä koulutoimen yhteisellä tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelmalla. Yhteiset sisällöt tukevat opetuksen tasavertaisuuden toteutumista tieto- ja viestintätekniikan opettamisessa. Infor- 15

maatio- ja viestintäteknologian käyttötaitoja opitaan muun oppimisen ohessa sekä tietotekniikkaan keskittyvissä opintokokonaisuuksissa. Kun informaatioteknologiaa käytetään oppimisen tukena, korostetaan myös kasvatuksellisia näkökohtia, kuten tietoverkkojen asiallista käyttöä sekä sosiaalisia, eettisiä ja esteettisiä periaatteita. Opettajien on kyettävä ohjaamaan oppilasta tietoyhteiskuntataitojen omaksumisessa. Opettajien taidoista huolehditaan tietoteknisen täsmäkoulutuksen avulla. TVT-STRATEGIAT JA OPETUSSUUNNITELMAT Koulujen TVT-strategiat perustuvat Porin koulutoimen tietostrategiaan. Koulukohtaisissa strategioissa konkretisoidaan koulutoimen linjaukset ja esitetään koulujen erityispiirteet. Koulujen tietostrategiat ohjaavat tietotekniikan hyötykäyttöä. Perusopetuksen yhteinen TVT-opetussuunnitelma puolestaan määrittelee tietotekniikan hyödyntämisen sisällöt sekä tavoitteet oppimisessa. Porin koulutoimen Portaat-esitys (liite 1) määrittelee oppilaan tietotekniset valmiudet eri luokka-asteilla ja sisältää opetettavien taitojen kuvauksen. Porin kouluissa pyritään tietoyhteiskuntaosaamisen perusteiden yhtenäiseen opettamiseen. Oppilaiden jatko-opintoja ajatellen on tärkeää tehdä alueellista yhteistyötä perusopetuksen koulujen välillä tietoyhteiskuntataitojen opettamisessa. Koulujen TVT-strategioihin kirjataan: - oppilasaines - teknologian käytön organisointi (vastuualueet, hankinnat) - investointisuunnitelma (laitteisto, ohjelmat, henkilöstön osaaminen) - opetusjärjestelyt Koulun TVT-strategian tulee olla jatkuvan arvioinnin ja uudistamisen kohde. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa huomioidaan ainekohtaisten opetusohjelmien ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet. Tietoyhteiskuntataitojen opettaminen vaatii opetusjärjestelyiltä joustavuutta erityisesti vuosiluokkien 1-6 luokanopettajajärjestelmässä, mutta myös muilla kouluasteilla. Yhteistyöllä ja suunnittelulla varmistetaan, että koulut voivat tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet tietoteknisten taitojen hankkimiseen. Opetuksen järjestämisessä on huomioitava koulun työjärjestykseen kirjatut kiinteät ratkaisut (atk-tunnit, jakotuntijärjestelyt, resurssitunnit joillekin opettajille), tilapäiset järjestelyt (opetusryhmien vaihdot, ryhmien yhteiset projektit, oppituntien ulkopuolinen käyttö) ja ulkopuolisten ohjaajien käyttö (projektit, kerhot). OPPIMISSTRATEGIA KOULUASTEITTAIN Oppilaat ovat melko motivoituneita käyttämään tietotekniikkaa. Vastaanottokyky ja rohkeus takaavat sen, että suurin osa oppilaista sisäistää saamansa opit hyvinkin nopeasti. Lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden itsenäinen TVT-tekniikan käyttö laajenee ja yleistyy kovaa vauhtia. Tietotekniikasta ovat kiinnostuneita yhtä lailla sekä pojat että tytöt. Ongelmana on se, että oppilaat mieltävät tietokoneet ennen kaikkea viihdyttäjinä ja pelikoneina, ei niinkään oppimista tukevina laitteina. Lisäksi TVT-tekniikan käyttöä leimaavat yleiset kulutustottumukset, kaupallisuus ja lyhytjänteisyys. Siksi kouluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietotekniikan tarkoituksenmukaisen käytön opettamiseen. 16

TYÖSKENTELYN SISÄLLÖT, TOIMINNAN KUVAUS JA OPETUKSEN AIHE Tavoitteet: oppilas oppii käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä oppilas osaa käyttää eri ohjelmia tarkoituksenmukaisesti oppilas osaa työskennellä virtuaalisessa oppimisympäristössä (OPIT) oppilas oppii hyödyntämään sähköpostia ja www-ympäristöä turvallisesti oppilas harjaantuu arvioimaan tietoa ja tiedon alkuperää 1-2 LUOKAT Oppilaat tutustuvat yhdessä opettajansa kanssa koulun laitteistoon ja alkuopetuksen valmiisiin opetusohjelmiin. Varmistetaan, että jokainen oppilas osaa avata ja sulkea tietokoneen oikeaoppisesti. Internetistä löytyy sopivia tehtäviä jo esi- ja alkuopetukseen. OPIT avautuu oppilaille harjoittelun ja oppimisen paikkana. Käyttötaito tietokoneen käynnistäminen ja sulkeminen hiiren ja näppäimistön peruskäyttö tulostaminen (oletustulostin) tallentaminen ohjatusti (oletuskansio) Toimintakulttuuri rauhallinen ja systemaattinen työskentely salasanan käyttäminen ohjatusti Ohjelmiston käyttötaito ohjelmien käynnistäminen ja sulkeminen (pikakuvake / käynnistä valikko) tekstinkäsittely- ja piirrosohjelmien sekä selaimen alkeiskäyttö www-osoitteen avaaminen ja www-opetusmateriaalin käyttö (OPIT) sähköpostin alkeiskäyttö (OPIT) 3-4 LUOKAT Oppilaan valmiudet tietokoneen itsenäiseen käyttöön kehittyvät. Oppilas osaa käyttää ohjelmia rinnakkain ja hallitsee tallentamisen, tulostamisen sekä sähköpostin peruskäytön OPIT -ympäristössä. Oppilas muistaa vastuunsa yhteisen laitteiston kunnossa pysymisestä. Näppäimistön tullessa tutuksi harjoitellaan hiiren ja sormijärjestelmän käyttöä. Käyttötaito tietokoneen ja oheislaitteiston nimistö ja käyttötarkoitus hiiren ja näppäimistön käyttö kehittyy molemmat kädet (hiirenpainikkeet, erikoismerkit) oheislaitteiden hallinta (tulostusvalinnat, skannerin ohjattu käyttö) tallentaminen (tallennusvälineet) ja kansiorakenne (tallennus ja avaaminen) Toimintakulttuuri toisten opastaminen työskentelyssä laite- ja verkkoympäristön turvallisuus 17

salasanalla kirjautuminen itsenäisesti Ohjelmiston käyttötaito kahden ohjelman yhteiskäyttö (ohjelmaikkunoiden käyttö) hyötyohjelmien käytön hallinta ja itsenäinen käyttö (mm. tekstinmuokkaus, kuvan liittäminen tekstiin) multimedia www-ympäristössä, hakukoneiden käyttäminen ohjatusti sähköpostin itsenäinen käyttö (OPIT) 5-6 LUOKAT Voidaan toteuttaa jo laajojakin projektitöitä eri oppiaineissa tietotekniikkaa apuna käyttäen. Internetiä hyödynnetään projektien valmisteluissa ja OPIT oppimisympäristössä otetaan käyttöön media- ja projektityökaluja. Esitysohjelmien ja dataprojektorin alkeiskäytöllä elävöitetään esimerkiksi projektitöiden esittämistä. Käyttötaito hiiren käytön monipuolisuus painikkeet, vierittäminen dataprojektorin käyttö ohjatusti, kuvamateriaalin siirtäminen tietokoneelle (digikamera) kopiointi, siirtäminen, poistaminen ja ryhmitteleminen tallennusvälineissä ja kansiorakenteessa Toimintakulttuuri tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja salasanan vaihtaminen, suojaaminen ja (kirjautumis)profiilin muokkaus / hallinta (OPIT) Ohjelmiston käyttötaito ohjelmien yhteiskäyttö esitysgrafiikkaohjelman käyttäminen yleisimpien tiedostoformaattien tunnistaminen multimediasovellusten itsenäinen käyttäminen hakuohjelmien itsenäinen käyttö (hakujen tekeminen) oppimisympäristössä työskentely, mediateekki- ja projektityökalujen käyttö (OPIT) verkkokyselyyn vastaaminen Tavoitteena on, että siirtyessään perusopetuksen yläluokille oppilaalla on tietotekniset perustaidot: - oppilas on omaksunut tietokoneen peruskäyttötaidon (laitehallinta, oheislaitehallinta ja perusohjelmien käyttötaito) - oppilas hallitsee ohjelmien perus- ja yhteiskäytön (tekstinkäsittely, piirrosohjelma / kuvankäsittely, laskentaohjelma ja esitysohjelma) - oppilas on omaksunut tietoteknisen viestinnän perustaidon (sähköposti) ja hallitsee verkko-opiskelun perustaidon (OPIT ympäristön avulla) TIETOTEKNIIKKA YLÄKOULUSSA 7. vuosiluokalla tietotekniikan perusteisiin tutustutaan esim. oppilaanohjauksen yhteydessä erillisillä kursseilla. Keskeisiä sisältöjä ovat laitteisto, kymmensormijärjestelmä, tekstinkäsittely, tiedostojen hallinta, eri oppiaineiden opetusohjelmat ja tietoverkot. Vuosiluokilla 8-9 tietotekniikka on valinnaisaine. Oppilas voi valita puolen vuoden, vuoden tai kahden vuoden kursseja, joiden aikana hän perehtyy mahdollisimman monipuolisesti tietotekniikan teoriaan, laitteistoon, käyttöjärjestelmään, 18

yleisimpiin ohjelmiin ja tietoverkkoihin. Lisäksi tarjotaan kursseja, jotka tukevat oppilaan harrastuneisuutta (esim. ohjelmointi, julkaisutoiminta, elokuvat). TIETOTEKNIIKKA ERI OPPIAINEISSA Oppilas voi monin tavoin käyttää tietotekniikkaa oppimisensa tukena. Tekstin- ja kuvankäsittelyn sekä taulukkolaskennan avulla hän voi laatia mm. kirjoitelmia, esitelmiä ja tutkielmia, joihin on mahdollisuus etsiä tietoa Internetistä. Verkossa on runsaasti käyttökelpoisia oppimateriaaleja, tietopaketteja ja eri oppiaineiden harjoituksia. Tehtävien anto, palautus ja ohjaus opettajan ja oppilaan välillä voidaan hoitaa sähköpostitse tai OPIT:n avulla. Myös eri aineiden opetusohjelmat ovat oppilaan käytössä. Koulun sisäisin järjestelyin huolehditaan siitä, että koneiden ääreen on mahdollisuus päästä myös muilla kuin varsinaisen tietotekniikan tunneilla. TVT-TAIDOT JA JATKO-OPINTOKELPOISUUS 7. luokalla tapahtuva tietotekniikkaan tutustuminen antaa jokaiselle oppilaalle välttämättömät perustaidot. Kaikki eivät kuitenkaan opiskele tietotekniikkaa valinnaisaineena luokilla 8-9, joten taidoissa on eroja lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin siirryttäessä. Tämän vuoksi on informaatioteknologian oltava osa muidenkin oppiaineiden opetussuunnitelmaa ja opetusta. 7-9 LUOKKA Käyttötaito sujuva näppäimistön ja hiiren käyttö (kymmensormijärjestelmä) kuva-, ääni- ja videotiedostojen siirtäminen ja käsittely oheislaitteiden itsenäinen käyttö (tulostin, skanneri, dataprojektori) laitteiden liittäminen (ja asentaminen) TOIMINTAKULTTUURI tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja henkilöprofiilin muokkaus, salasanan ylläpito verkkoetiketti OHJELMISTON KÄYTTÖTAITO Ohjelmien käyttötaito syvenee valinnaisissa opinnoissa. Oppisisällöt kehittävät oppilaiden taitoja TIEKE :n tietokoneen ajokorttimoduulien suunnassa harjoittamalla työkaluohjelmien käyttöä. Ohjelmiston käyttötaidon sisällöt on lueteltu koulutoimen Portaat-esityksessä (liite 1). TAVOITTEET LUKIOKULUTUKSEN PÄÄTTYESSÄ Opetushallitus lähtee siitä, että opiskelijalla tulisi olla oikeus antaa näyttö osaamisestaan sillä kirjoittamistekniikalla, joka on hänelle sopivin: käsin tai koneella. Näin ollen kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus saada riittävät tiedot ja taidot tietokoneen ja tarvittavien ohjelmistojen käyttöön. Lukiossa tietotekniikan kurssit ovat koulukohtaisia soveltavia kursseja. TVT-taidot voivat sisältyä myös muihin lukion kursseihin. Lukiokoulutuksessa tavoitettavat TVT-taidot ovat: 19

opiskelija osaa tuottaa myös ulkoasultaan lukiotasoisen tutkielman, joka pitää sisällään hyvin muotoillun tekstin, kuvien muokkaamisen sekä erilaisten taulukoiden ja niistä sopivien kaavioiden tekemisen käyttää monimuotoista esitysgrafiikkaa käyttää Internet-lähteitä oikein olla lähdekriittinen ja tuntee tietoturvan ja tekijänoikeuksien perusteet tulkita median kenttää monipuolisesti ja analyyttisesti ymmärtää tietoteknisten laitteiden hyödyt, haitat ja mahdollisuudet tarpeelliset koulun hallinnon ohjelmat hallitsee etä- ja virtuaaliopetuksessa sekä verkkokursseilla tarvittavia kommunikointitaitoja 9. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN STRATEGIA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITE Opettajakunnan tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen eli TVT-koulutuksen tavoitteena on antaa: opettajakunnalle riittävät valmiudet, jotta se kykenee hyödyntämään nykyaikaista tieto ja viestintätekniikkaa oppimistapahtuman tukena. riittävää laitekäyttö- ja ohjelmistokoulutusta, jotta tietokoneesta, verkkoympäristöstä ja muista digitaalisista laitteistoista ja järjestelmistä voi tulla luonnollinen osa oppimista ja koulun arkipäivää. tarvittavat valmiudet, jotta opettajakunta kykenee käyttämään tietoverkon palveluita ja muuta mediatekniikkaa tehokkaasti painottaen pedagogisia valmiuksia eri kouluasteilla ja oppiaineissa. Opetushallituksen määrittämien tavoitteiden mukaisesti opettajien TVT-taitojen pitää vastata yksilön ja yhteiskunnan tarpeita siten, että TVT on osana oppimisympäristöä. Työnantaja on jatkossakin ensisijaisesti vastuussa opetustoimen henkilöstön koulutusmahdollisuuksista ja TVT-koulutusta pitää järjestää paikallisesti, alueellisesti ja muita yhteistyökumppaneita hyödyntäen. Lisäksi täydennyskoulutuksen painopistettä on siirrettävä yksittäisten henkilöiden kouluttamisesta koko työyhteisöä hyödyntäviin ja pidempikestoisiin osaamisen kehittämisohjelmiin. KOULUTUS PORISSA Porin koulutoimi on panostanut paikkakunnalla järjestettävään korkealaatuiseen koulutuksen. Paikallinen pitkäjänteinen koulutustoiminta alkoi 1997 Porin kaupungin PORI 2000 kehittämisohjelman pohjalta. IT-koulutuksen järjestämisestä Porille on kertynyt kokemusta syksystä 1999 alkaen, jolloin Porissa aloitettiin opetusteknologiakeskuksen suunnittelema opettajien täsmäkoulutus. Tämä on ollut mitoitettu vastaamaan alla esitettyä Opetushallituksen OPE.FI:n koulutusjatkumoa ja Opetusministeriön tietostrategialinjauksia. OPE.fi-koulutus (Opetushenkilöstön koulutushanke) Tieto- ja viestintätekniikka on tullut kouluihin niin nopeasti, ettei opetushenkilöstöllä ole ollut sen käyttöön tarvittavia valmiuksia opiskeluajaltaan. OPE.FI on kolmiportainen koulutusohjelma, jolla täydennyskoulutetaan opettajia ja opetushallinnon henkilöstöä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön: OPE.FI I: ensimmäisessä vaiheessa hankitaan tieto- ja viestintätekniikan perustaidot 20

OPE.FI II: toisessa vaiheessa hankitaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot OPE.FI III: kolmannessa vaiheessa syvennetään toisen vaiheen taitoja ja hankitaan erityisosaamista Koulutuksen tavoitteena on antaa oppilaitoksen henkilöstölle valmiudet uudistaa koulunsa pedagogisia käytäntöjä hyödyntäen tieto- ja viestintätekniikkaa. Koulutettaville annetaan koulutusta muun muassa yhteistoiminnallisen työskentelyyn, verkkopedagogiikkaan, sisältötuotantoon ja oppilaitoksen tieto-hallintoon liittyen. Koulutus valmentaa myös oppilaitoskohtaisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatimiseen. KOULUTUS JATKOSSA Koulutukseen on osallistunut runsaasti opettajia ja sen sisältöihin on oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä. Opettajille suunnatun kyselyn mukaan koulutustarvetta esiintyy edelleen. Valtakunnallisesti on asetettu tavoitteeksi, että 75% opettajista olisi saavuttanut OPE.FI II-tason vuoden 2007 lopussa. Tähän ei ole Porissa päästy. Lisäksi tarvetta esiintyy OPIToppimisympäristön käytöstä, pedagogisen verkko-opiskelun käytännöistä sekä yksinopiskelun käytännöistä vuorovaikutuksessa ohjaajan/opettajan kanssa. Tulevankin TVT-koulutuksen tavoite on, että opettajakunnalle tarjotaan mahdollisimman hyvin suunniteltua, huolella toteutettua sekä tarkoituksenmukaisella tavalla kohdennettua koulutusta, jota järjestetään sopivana ajankohtana pääsääntöisesti kello 13-16. Koulutusta voidaan antaa myös kouluilla, jolloin oman koulun laitteistot tulevat tutuiksi. Lisäksi opettajilla voi olla mahdollisuus varata henkilökohtainen tietotekniikan käytön opastus joko yksin tai pienissä ryhmissä. Opetushallitus on omalta osaltaan panostanut opettajien TVT-taitojen kohottamiseen tuottamalla laajan materiaalin, jota opettaja voi hyödyntää myös itseopiskelussa. Materiaalipaketti kantaa nimeä Kenguru ja löytyy verkosta osoitteesta http://www.edu.fi/kenguru. OPETUSTEKNOLOGIAKESKUKSEN ROOLI Koulutusta suunniteltaessa, erityisesti kaikessa siinä koulutuksessa, joka liittyy Internetiin, on voitu hyödyntää Cedunetiä, Satakunnan koulujen tietoverkon palvelimistoa, joka on fyysinen osa opetusteknologiakeskusta. Cedunetin tarjoamassa avoimessa ympäristössä voidaan sekä testata että kehittää erilaisia web-pohjaisisia ratkaisuja, jotka voivat palvella kouluja ja opetusta monin tavoin. Opetusteknologiakeskus suunnittelee ja toteuttaa opettajille tarjottavia täydennyskoulutusta. Koulutuksia järjestetään opetusteknologiakeskuksen ATK-luokassa ja tarpeen vaatiessa myös kouluilla. Koulujen on myös mahdollista tilata koululle räätälöityä koulutusta, jossa keskitytään koulun toivomaan teemaan. 10. PÄIVITYSSTRATEGIA PÄIVITYSSTRATEGIA OPETUKSESSA Opetuksen päivitysstrategia tähtää siihen, että kouluilla olisi opetuskäytössä mahdollisimman ajanmukaiset laitteet ja niihin yhteensopivat ohjelmistot. Laitteistohankintoja suoritettaessa opetusteknologiakeskus pyrkii jatkossakin hankkimaan tekniikkaa, jossa on kulloinkin koulukäyttöä ajatellen paras hinta-laatusuhde ja yhteensopivat uusimmat käyttöjärjestelmät ja ajanmukaisimmat perusohjelmistoversiot. 21

Päivitysongelmia tuottaa erittäin nopea laite- ja käyttöjärjestelmän uusiutumisvauhti, jossa koulutoimi ei kykene taloudellisista syistä pysymään mukana. Lisävaikeutta tuottaa myös Microsoftin lisenssipolitiikka. Toisaalta, kun kysymys on keskeisesti oppilaiden tulevaisuustaitojen ja tietojen kehittämisestä, vallitsevassa kehitysvauhdissa tulisi jokaisen koulun kyetä olemaan mukana. Näistä syistä johtuen hankinnoissa on aina erityisen tarkasti pohdittu versiokysymyksiä sekä laite- että ohjelmistopuolella. Vuoden 2008 alussa kouluilla on pääosin käytössään Windows 2000, XP ja Vista- käyttöjärjestelmiä sekä Office 97, 2000, 2003 ja 2007 perusohjelmistopaketin erilaajuisia versioita, joissa keskeisimmät ohjelmat ovat Word, Excel, PowerPoint ja Access. Yhdessätoista Porin kaupungin kouluista on myös Linux- käyttöjärjestelmä opetuskäytössä. Näissä Linux- koneissa on muun laajan ohjelmiston lisäksi käytössä Open Office- perusohjelmisto. Opit-oppimisympäristön käyttömahdollisuus on kaikilla Porin kaupungin 1.- 9. luokkien oppilailla ja opettajilla. Myös huoltajien kiinnostus Opitin käyttämiseen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on kasvamassa. Opettajille on järjestetty peruskoulutusta sekä Linuxin että Opitin käyttöön ja molempien opetusta ja koulutusta päivitetään edelleen. 11. TEKNINEN JA PEDAGOGINEN TUKI TEKNINEN JA PEDAGOGINEN TUKI: OPETUSTEKNOLOGIAKESKUS JA CEDUNET Opetusteknologiakeskuksen keskeisiä informaatioteknologiaan liittyviä elementtejä ovat: tarjota informaatiotekniikka hyödyntävää koulutusta, joka tukee oppimista. tukea koulujen laitteistojen asennusta, ylläpitoa ja verkotusta koordinoida koulujen laite- ja ohjelmistohankinnat. tarjota kouluille Internet-yhteydet. tarjota opettajille ja oppilaille sähköpostitunnukset. CEDUNET / INTERNET Cedunet huolehtii koulujen Internet-yhteyksien toiminnasta yhdessä DNA:n kanssa, jonka fyysistä verkkoa käytettään siirtotienä. Osa yhteyksistä on toteutettu omalla ADSL-laitteistolla ja osa DNA:n alueverkkoa pitkin. Omat ADSL-yhteydet ovat kustannustehokkaita ja niitä ylläpidetään kunnes laitteet hajoavat. Liikenne Cedunetista Internettiin tapahtuu tällä hetkellä Elisan 10MB yhteyttä pitkin. Tämän yhteyden nopeus tulee nostaa 100MB, jotta kasvava liikenne määrä ei aiheuta hitautta koulujen liikenteessä. 22

CEDUNET -PALVELIMISTO Palvelimisto on Porin opetusteknologiakeskuksen ylläpitämä ja sijaitsee Porin opetusteknologiakeskuksessa, Otavankatu 3:ssa. Vuoden 2008 alussa ylläpidettävänä on toistakymmentä palvelinta, joilla toteutetaan mm. sähköposti, pääpalomuuri, välityspalvelin ja web-sovellukset. KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SÄHKÖPOSTI Cedunet tarjoaa Porin koulutoimen henkilöstön ja oppilaiden käyttöön sähköpostin. Sähköpostit luodaan käyttäjien pyynnöstä, käytännössä oppilaiden sähköpostit luodaan opettajien toimittamien oppilaslistojen perusteella. Henkilöstön on mahdollista itse ottaa yhteyttä Cedunetin ylläpitoon ja pyytää sähköpostiosoitetta käyttöönsä. Käyttäjätunnus sisältää: - Oman sähköpostiosoitteen muotoa etunimi.sukunimi@cedunet.fi (oppilaat) tai etunimi.sukunimi@pori.cedunet.fi (henkilöstö) - Mahdollisuuden omaan kotisivuun PALVELU KOULUN SUUNTAAN Cedunetin web-palvelimella on varattu kotisivutilaa jokaiselle koululle. Koulu voi toteuttaa koulun kotisivut haluamallaan tavalla ja opetusteknologiakeskus auttaa sivujen luonnissa ja ylläpidossa mikäli koulu tarvitsee apua. Sivujen osoite on muotoa www.cedunet.fi/koulunnimi Koululla on myös mahdollisuus saada käyttöönsä sähköpostiosoite, joka on muotoa koulunnimi-@pori.cedunet.fi, tähän tulevat postit voidaan edelleen ohjata esim. rehtorille. OPETTAJIEN TUKEMINEN Kouluilla on edelleen usein tarve tekniselle ja pedagogiselle tuelle. Monissa kouluissa on osaava tietotekniikan vastuuopettaja, joka pystyy auttamaan oman koulun opettajia monissa ongelmissa. Muutamat koulut ovat pelkästään opetusteknologiakeskuksen tuen varassa. Omalta osaltaan opetusteknologiakeskus pyrkii minimoimaan tätä tarvetta järjestämällä kattavaa OPE.FI -tasoista tietotekniikkakoulutusta ja on tarjonnut koko Internetin olemassa olon ajan erittäin laajaa laiteasennus-, verkonrakennus-, laitehuolto-, uusasennus- ja neuvontapalvelua ja Cedunetin myötä osaavaa käyttäjätukea Helpdeskin muodossa. Keskuksen tarjoama tuki ei luonnollisestikaan vastaa kaikkiin tuen tarpeisiin, mutta on kuitenkin etu, jota kovinkaan monen kunnan opettajakunnalle ei ole tarjolla. Voi olettaa, että tuen tarve muuttuu tulevina vuosina opettajien teknisten taitojen kohotessa ja laitteistojen toiminnan varmistuessa. Tuen tarve siirtyy enemmän pedagogiselle puolelle ja opettajat tarvitsevat enenevässä määrin konkreettisia esimerkkejä miten tieto- ja viestintätekniikkaa voi hyödyntää osana opetusta. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan järjestämällä tarkasti räätälöityjä kursseja TVT:n kaikilta osa-alueilta. 23

LIITE 1