Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi

Lappeenrannan kaupunki Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi Toimikausi 2013 2014

1 Sisältö: 1.Yleistä... 2 2.Kehittämishankkeet... 4 2.1 Kieli kotouttamisen tukena -hanke (Kieko)... 4 2.2 Media, osallisuus, lapsi -hanke (Molla)... 5 3.Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 6 3.1 Yhteinen myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus... 6 3.1.1 Projektioppiminen /teematyöskentely (Ilmiölähtöinen oppiminen) on tapamme työskennellä yhdessä lasten kanssa... 6 3.1.2 Kokonaisopetuksellinen ja lapsikeskeinen esiopetuksen opetussuunnitelma käytössä... 7 3.2 Rakennamme kumppanuutta... 7 3.2.1 Lasten osallisuus... 7 3.2.2 Huoltajien osallistaminen (kasvatuskumppanuus)... 8 3.2.3 Muut yhteistyökumppanit... 9 3.3 Päiväkotien toimitilat ovat terveelliset ja turvalliset... 9 3.4 Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta... 10 3.4.1 Hoitopaikkatakuu... 10 3.4.2 Palveluohjaus on systemaattista... 10 3.4.3 Turvaamme monikulttuuristen lasten kielen kehityksen... 11 3.5 Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö... 11 Liite Asiakastyytyväisyyskyselyn yhteenveto... 12

2 1. Yleistä Kevään 2013 aikana vastuualue osallistui toimialan uuden strategian valmisteluun yhdessä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kanssa. Varhaiskasvatus laati myös vastuualuekohtaisen toimenpidesuunnitelman (varhaiskasvatuksen strategia), joka liitettiin osaksi toimiyksikköjen vuosisuunnitelmia. Varhaiskasvatus 2013 2016 ARVOT: Leikin ja lapsuuden arvostaminen Kestävä kehitys Oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, Välittäminen ja yhdessä kasvaminen Toimintamme on näkyvää ja avointa Lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta Rakennamme kumppanuutta Toimitilamme ovat terveet, turvalliset ja toimivat Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö YMPÄRISTÖTEKIJÄT Entistä laatutietoisemmat asiakkaat Taloudellinen liikkumavara pienenee Kaupat auki joka päivä ja entistä Pitempään Kansainvälistyminen Fyysiset ja henkiset uhkatekijät

3 Lasten päivähoidon kysyntä on vuosittain yleensä suurimmillaan huhtikuussa. Vuonna 2013 huhtikuussa lapsia oli hoidossa 3052 ja tänä keväänä vastaavana ajankohtana 3061. Vaikka kasvua lastenkokonaismäärässä ei enää ole juurikaan ollut, on lasten palveluntarpeissa tapahtunut muutoksia. Laajennetun päivähoidon ja osapäivähoidon kysytä on kasvanut, mutta vuorohoidon kysyntä vähentynyt. 2012 2013 2014 +/ (edell. vuosi) % Alle 3 vuotiaat 702 699 667 4,6 3 5 vuotiaat 1620 1615 1679 4 6 8 vuotiaat 729 738 715 3 Yhteensä 3051 3052 3061 0,3 Keväällä 2013 oli Pallon päiväkodin Kyllikinkadun toimitiloissa havaittu sisäilmapulmia. Lapsiryhmät olivat siirtyneet väistötiloihin. Osa toimi Kesämäen päiväkodin liikunta ja ruokasalissa (45 lasta) ja osa (35 lasta) Väinölänkadun neuvolan tiloissa. Tammikuussa 2014 päiväkodille valmistui uudet toimitilat Alakylän päiväkodin yhteyteen. Uusiin tiloihin siirtyivät myös lapsiryhmät Raastuvankadulta (18 lasta) ja Koulukadulta (21 lasta). Alakylän ja Pallon päiväkodit yhdistettiin Keltun päiväkodiksi. Pulpin päiväkodin Taimitarhan toimipisteen alueen maaperästä oli löytynyt jäämiä ohjearvot ylittäneitä määriä torjunta aineista. Päiväkodin piha alueen maanparannustyöt tehtiin kesän 2013 aikana. Joutsenon päiväkodin ja Korvenkylän päiväkodin laajennukset käynnistyivät kesän 2013 aikana ja valmistuivat keväällä 2014. Myllymäen päiväkodin ja Pontuksen päiväkodin suunnittelu on käynnissä. Lauritsalan päiväkodin yhdelle esiopetusryhmälle on suunniteltu rakennettavan tilat koulun uudisrakennuksen yhteyteen. Tilapäisissä toimitiloissa hoitopaikkoja on edelleen ollut Tykissä, Hovinpellossa ja Karhuvuoressa sekä Tapiolassa. Tilapäisten ryhmien käytössä olevat tilat eivät vastaa nykypäivän laatuvaatimuksia. Vanhemmat eivät aina ole tyytyväisiä tilapäisiin tiloihin mm. Snellmanin päiväkodin Tykin ryhmien tiloista ja piha välineistä on edelleen tullut kriittistä palautetta. Perhepäivähoidossa 144 (70%) lapsen varahoitopaikka oli toimikauden aikana päiväkodissa. Yksityisen Örebro päiväkodin toiminta lakkaa toimintakauden lopussa. Kaupunki laajentaa Snellmanin päiväkodin toimintaa Kasarmikadulle ja samalla Tykin toimipisteen ryhmät siirtyvät hallinnollisesti osaksi Leirin päiväkotia.

4 Tehostettua tai erityistä tukea sai toimikauden aikana alle kuusivuotiaista lapsista 120 (4,5 %), mutta esiopetusikäisistä 127 (17,3 %). Tämä osoittaa, että tukitoimien tarjoaminen on syystä tai toisesta viivästynyt. 2. Kehittämishankkeet 2.1 Kieli kotouttamisen tukena hanke (Kieko) Hankkeen kohteena ovat olleet päivähoidossa olevat n. 250 maahanmuuttajataustaista lasta ja heidän perheensä. Näistä lapsista yli puolet (130 147) on ollut venäjänkielisiä. Kuluneen toimikauden aikana on lapsen kotoutumista ja syrjäytymisen ehkäisyä tehostettu suomen kielen ja kotikielen (Venäjä) opetusta kehittämällä. Hankkeelle on saatu EU rahoitusta Kotouttamisrahaston kautta. Hankkeen tavoitteena on ollut helpottaa maahanmuuttajalasten, ja samalla myös heidän vanhempiensa kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen aikana on tuettu lasten kielen kehitystä tarjoamalla tehostettua suomi toisena kielenä opetusta sekä kotikielen opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta venäjän kielessä. Elävä, vahva kotikieli on uuden kielen oppimisen perusta. Hankkeen aikana kehitettiin myös työvälineitä, joiden avulla venäjänkielisten lasten mahdollisiin kielen kehityksen ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankevaroin oli palkattuna hankekoordinaattori ja toimintavuotena 2013 2014 myös suomi toisena kielenä opettaja sekä kotikielen (Venäjä) opettaja. Hankekoordinaattori vastasi kokonaiskehittämisestä ja raportoinnista, myös hankeen talouden hoidosta. Hankkeen aikana kasvatusja ohjaushenkilöstölle järjestettiin 11 koulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 336 henkilöä. Sen avulla on myös rahoitettu ulkopuolista koulutusta kuudelle hengelle. Opintomatkoja tehtiin viisi (Turku, Tukholma, Espoo, Pietari ja Helsinki). Opintomatkoihin osallistui yhteensä 36 henkilöä. Suomi toisena kielenä opettaja työskenteli pääsäätöisesti 4 6 vuotiden lasten kanssa neljässä päiväkodissa. Opetus tapahtui seitsemässä eritasoisessa pienryhmässä. Opettajan tehtäviin kuului myös kasvatus ja ohjaushenkilöstön opastusta ja konsultointia sekä opetusmateriaalin valmistamista. Kotikielen opettajan tehtävänä oli kielen opettamisen lisäksi valmistella venäjän kotikielen opetussuunnitelma sekä tunnistaa ja kartoittaa lasten mahdollisia kielellisiä vaikeuksia venäjän kielessä. Hän myös ohjasi vanhempia ja ryhmän kasvattajia tukemaan lasten kielen kehitystä sekä tarvittaessa lähetti lapsia jatkotutkimuksiin lapsi ja nuorisovastaanotolle, sittemmin Lasten ja nuorten taloon. Tämä oli mahdollista, sillä hankeessa työskennellyt kotikielen opettaja ooli koulutukseltaan erityisopettaja. Hänellä on myös Venäjällä suoritettu puheopettajan eli logopedin koulutus.

Hankeen aikana kotikielen opettaja kartoitti 92 lapsen kotikielen tasoa. Kartoituksen perusteella 43 (47%) lapsen kotikielen osaaminen ei vastannut lapsen ikätasoa. Näistä 26 lapselle tehtiin lähete jatkotutkimuksiin ja 17 lapselle annettiin tehostettua kielen opetusta yksilöllisesti ja pienrymissä. Kotikielen opettaja toimi myös samanaikaisopettajana niissä ryhmissä, joissa oli venäjänkielisiä kielellistä tukea tarvitsevia lapsia. Opettajan venäläisen kulttuurin tuntemus on edistänyt sekä lasten oman äidinkielen että suomen oppimista. Opettaja on myös muuta henkilöstöä paremmin onnistunut motivoimaan vanhempia lapsen kielen kehityksen tukemiseen. Kun lapsi on tarvinnut tavallista enemmän tukea kehitykseensä ja kielen oppimiseen, ovat erot suomalaisen ja venäläisen kasvatuskulttuurin välillä tulleet korostuneesti näkyviin. Näissä tilantessa on venäläisen kasvatuskulttuurin tuntemus on osoittautunut tarpeelliseksi. Logopedin tutkinto ei anna pätevyyttä toimia Suomessa puheterapeuttina, mutta ko. koulutus täydentää hyvin Suomessa suoritettua erityisopettajan tutkintoa venäjänkielisten lasten puheopettajana. Opettaja pystyy myös arvioimaan millaisesta puheterapiasta lapset hyötyisivät. Hän voi myös työskennellä yhdessä puheterapeutin kanssa. Lapsen kotikielen taitoisen asiantuntijan käyttö on tehokkaampaa ja johtaa lapsen kehityksen kannalta parempaan lopputulokseen kuin tulkin käyttö. Kasvatus ja opetustoimen esityksestä hallinto ja henkilöstöjasoto antoi kasvatus ja opetustoimelle luvan palkata hankkeessa toimineen venäjänkielen opettajan varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi 1.8.2014. Opettajan palkkaaminen tulee hankkeen aikana saatuihin tietoihin ja kokemuksiin perustuen tuottamaan kaupungille kustannussäästöä vuositasolla arvoilta noin 65.000 euroa. Lisäksi työpanoksellaan opettaja edistää olennaisesti venäjänkielisten lappeenrantalaisten lasten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 5 2.2 Media, osallisuus, lapsi hanke (Molla) Molla (Media, osallisuus, lapsi) hanke toteutettiin vuosina 2011 2013. Hanke sai rahoitusta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämisrahoituksesta. Tavoitteena oli tuoda esiopetukseen ja päiväkotilapsille mediamaailma tutuksi turvallisessa ja osallistavassa ympäristössä. Tutkimusten mukaan yhä nuoremmat lapset käyttävät mediaa. Medialukutaito on tämän vuoksi yksi tärkeistä kansalaistaidoista ja siksi tärkeää jo päiväkoti ikäiselle. Varhaiskasvatuksen mediakasvatuksessa kehitetään varhaisia valmiuksia mediakulttuurissa elämiseen ja oman mediasuhteen ymmärtämiseen sekä edistetään lapsen hyvinvointia ja osallisuutta.

Molla (Media, osallisuus, lapsi) hanke ja Saimaan mediakeskus toivat päiväkoteihin mediapajoja, joissa lapsi sai esim. ottaa kuvia leikkipaikoistaan ja päivän askareistaan, kertoa tarinoita animaation keinoin, tallentaa ja kuunnella omaa ja ympäristönsä ääniä, tehdä oman kirjan tai lehden ryhmäläistensä kanssa. Lapset tarvitsevat vuorovaikutussuhteita ja tukea oppiakseen suhtautumaan kriittisesti median tarkoitusperiin. Lisäksi lapset tarvitsevat tukea oppiakseen erottamaan median tarinat todellisesta elämästä. Lapsen kehityksen tukeminen myös hänen suhteessaan mediaan palvelee lapsen hyvinvointia. Molla hanke painotti mediakasvatuksen merkitystä osana lasten hyvinvointia tukevaa kasvatusta. Medialaitteiden tuominen laajemmin päiväkoteihin oli vielä uutta ja tavoitteena olikin, että ne löytävät paikkansa muiden pedagogisten virikkeiden vierestä. Uusien materiaalien käyttäminen lasten oppimiseen haastoi henkilökuntaa opettelemaan uusia toimintatapoja. Hankkeen avulla saatiin henkilöstölle ajankohtaista tietoa ja toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseksi varhaiskasvatuksessa. Lisäksi hankkeessa tavoiteltiin myös päiväkodin ja kotien yhteisten pelisääntöjen löytämistä mediakasvatuksen alueella. Lopputuloksena voidaan todeta, että lapsille laitteiden käyttö oli alusta asti helppoa ja luontevaa, mutta aikuisten asenteet ja taidot kehittyivät selvästi hankkeen aikana. Tulokset osoittivat, että varsinkin alkuvaiheessa aikuisten omat asenteet ja taidot vaikuttivat laitteen käyttöönottoon. Lapset kokivat omien tuotosten tekemisen palkitsevana ja ryhmät kokivat ylpeyttä saadessaan esitellä elokuvaa tai kirjaa muille lapsille ja vanhemmilleen. Lisäksi tuotoksen näkeminen Mollan internet sivuilla toi lisää arvostusta ja tyytyväisyyttä ryhmälle. Varsinkin syksyn alussa tehty yhteinen mediaprojekti sai lapset ryhmäytymään helpommin ja jopa lasten voimaantuminen oli nähtävissä tuotoksia tehtäessä. Tämä lisäsi koko lapsiryhmän hyvinvointia. 6 3. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Päivähoitoyksiköt ovat arvioineet toimintaansa vuosisuunnitelmien pohjalta. Kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat suoria lainauksia toimiyksikköjen toimintakertomuksista. 3.1 Yhteinen myönteinen lappeenrantalainen kasvu ja oppimiskokemus 3.1.1 Projektioppiminen /teematyöskentely (Ilmiölähtöinen oppiminen) on tapamme työskennellä yhdessä lasten kanssa

7 Toiminnallista projektioppimista sovelletaan kaikissa toimiyksiköissä, joskaan ei vielä kaikissa lapsiryhmissä. Pienten projektien suunnitelmia on tehty yhdessä lasten kanssa. Pienimpien lasten osallistaminen projektien suunnitteluun ei aina ole ollut helppoa. Vaikka suunnittelu on heidän osaltaan jäänyt vähemmälle, niin heidän osallistumistaan on pyritty kannattelemaan projektin kuluessa, eli itse tekemisessä. Lapsilähtöisiä ideoita on huomioitu. Eri ryhmissä on toteutettu kuluneen toimintavuoden aikana mm. vuodenaikoihin, linnan rakentamiseen ja lintuihin liittyvät projektit. Retket, kirjat, laulut, leikit, sadut ja aikuisten kertomukset ovat toimineet projekteja virittävinä materiaaleina. Aikuiset ovat pyrkineet omilla ideoillaan rikastuttamaan projektien kulkua. Nallematikkapajat toteutettiin kevättoimintakauden aikana 10 kerran jaksoissa. Lapset odottivat hyvin innokkaina toiminnallisia matikkapajoja, joissa he itse pääsivät tekemään tehtäviä tutkimalla ja vertailemalla eri materiaaleja hyödyntäen. Nallematikan leikit, nallehahmot sekä toiminnalliset menetelmät tukivat ryhmässä lasten osallisuutta ja innostivat lapsia kiinnittämään huomiota matemaattisiin ilmiöihin ja käsitteisiin. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta projektioppimisesta sekä ratkaisukeskeisestä työskentelytavasta. 3.1.2 Kokonaisopetuksellinen ja lapsikeskeinen esiopetuksen opetussuunnitelma käytössä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet annetaan tulevan syksyn aikana. Paikallinen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt lasten ja huoltajien kuulemisella. 3.2 Rakennamme kumppanuutta Osallistaminen ja vuorovaikutus 3.2.1 Lasten osallisuus Lasten osallisuutta on kehitetty osan varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaa. Tavoitteena on ollut lisätä lasten osallistumista toiminnan suunnitteluun.

8 Lasten ideat ja ajatukset ovat tulleet esille erityisesti leikkitilanteissa; yli kolmevuotiaitten ryhmissä lapset ovat saaneet valita leikkitilan kuvien ja aikuisen tuella itse ja lapset ovat saaneet suunnitella leikkejään itse. Alle 3v ryhmässä leikkitilaa on muokattu spontaanisti lasten leikin mukaan esim. majan rakennus, talon korjaaminen, junamatka. Pyrimme noudattamaan toiminnassamme Shierin (2001) osallisuuden polkua: 1. Lapsia kuullaan, 2. Lapsia tuetaan ilmaisemaan omia näkemyksiään ja ajatuksiaan, 3. Lasten näkemykset otetaan huomioon, 4. Lapset otetaan mukaan päätöksentekoprosessiin ja 5. Lapset osallistuvat heitä koskeviin päätöksiin ja oppivat kantamaan vastuuta tekemistään päätöksistä Pienryhmätoimintaa on kaikissa toimiyksiköissä. Syksyn aikana aloitetaan lasten haastattelun/kyselyn uudistaminen. 3.2.2 Huoltajien osallistaminen (kasvatuskumppanuus) Huoltajia on kuulut osana esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessia. Esiopsin uudistukseen liittyvä kyselyjen vastaukset olivat positiivisia. Eskarin toimintaan oltiin tyytyväisiä. Kehittämisideoita ei tullut. Esiopetuskeskusteluissa tullut myös positiivista palautetta. Henkilöstä on koulutuettu suunnitelman mukaisesti kasvatuskumppanuuteen. Tällä hetkellä 167 (32%) henkilöä on osallistunut sisäiseen koulutukseen. Asiakastyytyväisyyskyselyn (alla) mukaan toiminnasta tiedottamiseen ja vanhempien vaikutusmahdollisuuksiin tulee edelleen kiinnittää huomiota. Myös palautteen käsittelyä on syytä kehittää. Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyys kysely on uudistettu. Kyselyn mukaan vanhemmat ovat edelleen varsin tyytyväisiä lastensa hoitopaikan toimintaan (4,14; asteikolla 1 5). Lisäksi vanhemmilla oli mahdollisuus antaa kirjallista palautetta. Varhaiskasvatuksen käytössä olevat tilat eivät aina ole

9 vanhempien mielestä tarkoituksenmukaiset. Henkilöstön pysyvyyteen on pyritty vaikuttamaan rekrytoimalla vakinaista henkilökuntaa ja lisäämällä varahenkilöstöä. Kyselyn yhteenveto on liitteenä. Kehittämistoimenpiteet tullaan kirjaamaan yksikkökohtaiseen varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaa. Päivähoidon aloittamisen myöhentämisestä jouduttiin neuvottelemaan 35 sellaisen perheen kanssa, joissa päivähoidon tarve johtui huoltajan työllistymisestä tai opiskelun alkamisesta. Niitä perheitä, jotka käyttivät subjektiivista oikeutta muusta kuin huoltajan työstä tai opiskelusta johtuen, neuvoteltiin aloittamisen myöhentämisestä 55 perheen kanssa. Yhteensä päivähoidon aloitusta siirrettiin 90 perheen kohdalla, mikä tarkoittaa 8,2 % kaikista palvelupäätöksistä. Emme saaneet hoitopaikkaa sieltä, mistä haimme. Sisarukset kuljetetaan nyt eri paikkoihin. Työ ja asuinpaikan kannalta hoitopaikka on vaikeasti saavutettavissa. Olemme odottaneet paikkaa lähipäiväkodista nyt 8 kk. Toimintakertomusten mukaan kuudelle perheelle ei voitu osoittaa hoitopaikkaa kohtuullisen matkan päästä kotoa. 3.2.3 Muut yhteistyökumppanit Toimiala on sopinut yhteistyökäytännöistä Saimaan tukipalvelujen kanssa. Yhteistyötä Eksoten kanssa on tiivistetty osana esiopetuksen oppilashuoltoa. Neuvolan kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on sovittu. Opiskelijoita eri oppilaitoksista oli kevättoimintakaudella yhteensä 170, viikkoja 813. Opiskelijoiden ohjausta on kehitetty yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Heidän kanssaan on valmisteltu kansainvälistä Open educational platform hanketta (OER). Suunnitteilla on täydennyskoulutus sosionomeille oppisopimuskoulutuksena. Ammattikorkeakoulun kumppanina on valmisteltu myös hanketta Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on osallisuutta edistävät palveluprosessit ja syrjäytymisen ehkäisy. 3.3 Päiväkotien toimitilat ovat terveelliset ja turvalliset Uusien päiväkotien suunnitteluun sovelletaan RT-kortin ohjeita.

Joutsenon ja Korvenkylän päiväkodin suunnittelussa sovellettiin RT-kortin ohjeita. Sitä on sovellettu myös Myllymäen ja Pontuksen päiväkodin sekä Lauritsalan koulun yhteyteen suunnitellun esiopetustilan suunnittelussa. Toimintakertomusten mukaan 11 päiväkotia ilmoitti, että tilojen terveellisyydessä ja turvallisuudessa on puutteita. Puutteet ovat tilakeskuksen tiedossa. Tällä hetkellä kuivatetaan Vanamoiden WC:n tiloja, koska lattia sauma oli hiukan auennut ja oli havaittu pientä kosteutta. Lemmikkien tiloissa oleva aikuisten WC on ollut jo noin vuoden poissa köytöstä. Sen edestä käytävän, lattian alla oleva putki on kesäkuussa osaksi uusittu. Em. ei ole ollut suurta haittaa. Repotien yksikön keittiön lattia vaatii korjausta. Terveystarkastaja vaati korjausta. Korjaus on tulossa heinäkuussa 2014. Pyrtötähti ryhmän tiloissa altistuneet oireilevat. Vanhat tilat, vanhan talon hajua sekä ahtaat eteistilat päätalossa, silti turvallisten ja terveydellisten olojen tarkastuksesta selvittiin. 10 Kevään aikana valmistuivat uudet toimitilat Keltun päiväkodille (entinen Pallo), Korvenkylän esiopetukselle sekä Joutsenon päiväkodille (entinen Honkalahti). Mäntylän päiväkoti toimii väistötiloissa remontin ajan. Remontin on määrä valmistua elokuussa 2014. Uus-Lavolan päiväkodin esiopetus ja Voisalmen päiväkodin yksi esiopetusryhmä siirtyvät syksyllä uusiin tiloihin. Syksyllä Kartanon päiväkodista vähenee yksi ryhmä, sillä ilmastointi ei riitä nykyiselle lapsimäärälle. 3.4 Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta 3.4.1 Hoitopaikkatakuu Hoitopaikkatakuuta valmistellaan. Tavoitteena on, että strategiakauden päättyessä perheillä olisi hoitopaikkatakuu, joka mahdollistaisi lasten hoitosuhteen keskeyttämisen silloin, kun vanhemmat jäävät työelämästä kotiin. Hoitopaikkatakuu oikeuttaisi lapsen palaamaan takaisin entiseen päiväkotiin. Työryhmä valmistelee asiaa. 3.4.2 Palveluohjaus on systemaattista

Toimikauden aikana on työstetty uutta ohjeistusta palveluohjaukseen. Myös palvelurakennetta on tehostettu, siten että laajennettua hoitoa on tarjolla kaikilla palvelualueilla. Vuorohoitoa tullaan 4.8.2014 lukien tarjoamaan Keltun päiväkodissa. 11 3.4.3 Turvaamme monikulttuuristen lasten kielen kehityksen Toiminnan piirissä toimintakauden aikana olleista maahanmuuttajataustaisista lapsista 79 % on laadittu suomi toisena kielenä suunnitelma. Tavoitteena on, että kaikille muun kuin suomenkielisille lapsille laaditaan s2-suunnitelma. 3.5 Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö Henkilöstön rekrytointiin on tehty suunnitelma ja sitä päivitetään vuosittain. Keväällä täytettiin vakinaisesti 23 lastentarhaopettajan, 15 lastenhoitaja ja 13 avustajan tointa. Esiopetuskelpoisista lastentarhaopettajista on pulaa, mutta muihin tehtäviin on ollut runsaasti hakijoita. Henkilöstön hyvinvointistrategia (Varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin työkalupakki) on valmistumassa. Sen avulla pyritään vähentämään sairauspoissaolojen määrää ja myös siten turvaamaan lapsille mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet. Sairauspoissaoloja on kuluvan kalenterivuoden aikana ollut 6,1 päivää/hlö. Sairauspoissaolosta johtuvat kustannukset ovat tämän kalenterivuoden aikana olleet 305 205 euroa ilman sijaiskustannuksia. Perehdytyssuunnitelma on käytössä kaikissa toimiyksiköissä. Mentorointia on hyödynnetty 17 (61%) yksikössä. Kehityskeskustelut on käyty kaikissa muissa paitsi yhdessä yksikössä. Myöskään kaikkien sijaisten kanssa ei kehityskeskustelua ole pidetty. Tiimisopimukset on tehty kaikkien tiimien kanssa. Opetussuunnitelmien muutokset tuovat haasteita paitsi henkilöstön täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen on osallistunut 441 henkilöä (86 % koko henkilöstöstä). Tulevaisuudessa lasten oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen myös varhaiskasvatuksessa tuo painetta erityisopettajan perustehtävän uudelleen määrittelyyn ja opettajaresurssin lisäämiseen.

12 Kaikki vastaajat Liite Asiakastyytyväisyyskyselyn yhteenveto N=482 Toiveeni päivähoitopaikasta otettiin huomioon, kun lapseni päivähoitoa järjestettiin 4,54 Minut ja lapseni otettiin vastaan lapseni päivähoitopaikkaan 4,59 Päivähoidon alkaessa minulla on ollut mahdollisuus käydä lastani koskeva tutustumiskeskustelu. Väittämä toteutuu mielestäni 4,28 Minun ja lapseni päivähoitoryhmän henkilökunnan vuorovaikutus on toimivaa. Väittämä toteutuu mielestäni 4,32 Minulle kerrotaan lapseni hoitopäivästä. Väittämä toteutuu mielestäni 4,04 Minua kuullaan ja toiveitani huomioidaan lastani koskevissa asioissa 4,28 Lapseni viihtyy päivähoitopaikassa 4,46 Lapseni päivähoitoryhmän henkilökunta on pysyvää. Väittämä toteutuu mielestäni 4,18 Koen, että lapsellani on turvallinen ja toimiva suhde päivähoitoryhmän henkilökuntaan 4,44 Oma aikuinen- käytäntö toimii lapseni kohdalla 4,22 Koen, päivähoitoryhmän henkilökunnalla on aikaa lapselleni 4,04 Perhepäivähoidon varahoitojärjestelyt toimivat (perhepäivähoidon asiakkaat vastaavat) 4,23 Lapseni päivähoitopaikassa on lasta kannustava ja huomioiva ilmapiiri. Väittämä toteutuu mielestäni 4,33 Koen, että lapseni taidot, tarpeet ja toiveet huomioidaan päivähoitoryhmän toiminnassa 4,21 Koen, että lapsellani on mahdollisuus osallistua päivähoitoryhmän toiminnan suunnitteluun 3,72 Koen, että toiminta lapseni päivähoitoryhmässä on monipuolista. Väittämä toteutuu mielestäni 4,26 Päivähoitoryhmän toiminnan sisällöstä tiedotetaan vanhemmille riittävästi. Väittämä toteutuu mielestäni 3,95 Toiminta lapseni päivähoitoryhmässä perustuu projekteihin ja teemakokonaisuuksiin. Väittämä toteutuu mielestäni 3,69 Lapseni päivähoitopaikan tilat ovat tarkoituksenmukaiset. Väittämä toteutuu mielestäni 3,91 Lapseni päivähoitopaikan sisätilat ovat turvalliset. Väittämä toteutuu mielestäni 4,13 Lapseni päivähoitopaikan piha on turvallinen. Väittämä toteutuu mielestäni 4,05 Lapseni päivähoitopaikassa on leluja ja muita toimintavälineitä riittävästi lasten saatavilla. Väittämä toteutuu mielestäni 4,34 Päivähoidossa minulla on ollut mahdollisuus käydä lastani koskeva vasukeskustelu (=kasvatuskeskustelu). Väittämä toteutuu mielestäni 4,53 Vasukeskustelun yhteydessä on lapselleni laadittu varhaiskasvatussuunnitelma (= lapsen vasu) ja koen, että sitä toteutetaan 4,15 Koen, että minulla on halutessani mahdollisuus vaikuttaa lapseni päivähoitoryhmän toiminnan suunnitteluun ja toimintaan 3,36 Antamani palaute on huomioitu lapseni päivähoitopaikassa. Väittämä toteutuu mielestäni 3,96 Päivähoidon asiakaslaskutuksesta tavoittaa henkilön hyvin ja häneltä saa asiantuntevan vastauksen maksua ja laskua koskevaan kysymykseen. Väittämä toteutuu mielestäni 4,04 Päivähoidon asiakasmaksupäätöksissä ja päivähoitolaskuissa ei ole virheitä. Väittämä toteutuu mielestäni 4,14 Yhteenveto 4,14