M a t t i K u u l i a l a Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina 9.4.2010 klo 12. WlTH AN ENGLISH ABSTRACT SUOMALAINEN LAKIMIESYHDISTYS HELSINKI 2011
Sisällys ESIPUHE SISÄLLYS LÄHDELUETTELO LYHENTEET V VII XVII XXXIX 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Väestön ikääntyminen ja sen merkitys oikeustieteelliselle tutkimukselle 1 1.2 Tutkimustehtävän asettaminen ja rajaaminen 2 1.3 Tutkimuksen teeman kehittelyä 4 1.4 Käsitteiden määrittelyä 6 1.5 Hakemuslainkäyttöön kohdistuvan prosessioikeudellisen tutkimuksen luonteesta 8 1.5.1 Lähtökohdat 8 1.5.2 Aineellisen oikeuden ja prosessioikeuden välisestä yhteydestä 8 1.5.3 Hakemuslainkäytön heterogeenisyydestä 9 1.6 Oikeusteoreettiset ja metodologiset lähtökohdat 10 1.6.1 Tutkimuksen sijoittuminen oikeustieteellisen tutkimuksen kentässä 10 1.6.2 Muita mahdollisia tarkastelukulmia 10 1.6.2.1 Klassinen oikeustoimioppiin ja varallisuusoikeuteen liittyvä tarkastelutapa.. 11 1.6.2.2 Persoonallisuusoikeudellinen tarkastelutapa 11 1.6.2.3 Valtiosääntöoikeudellinen tarkastelutapa... 12 1.6.2.4 Lääkintäoikeudelleen tarkastelutapa 13 1.6.2.5 Hallinto-oikeudellinen tarkastelutapa 13 1.6.3 Tutkimuksen kohde ja metodi 13 1.6.3.1 Kysymyksenasetteluja tutkimuksen kohde. 13 1.6.3.2 Tutkimuksen metodi 15 1.7 Oikeuslähteet ja aikaisempi tutkimus 22 1.8 Tutkimuksen rakenteesta 25 VII
2 KUULEMISESTA, KUULEMISPERIAATTEESTA JA SEN SOVELTAMISESSA HUOMIOON OTETTAVISTA MUISTA PROSESSIPERIAATTEISTA 27 2.1 Kuulemisperiaatteen asema prosessioikeudessa 27 2.1.1 Säännöt ja periaatteet 27 2.1.2 Prosessioikeuden keskeiset periaatteet 30 2.1.3 Itsemääräämisoikeudesta prosessioikeudellisten periaatteiden taustalla olevana arvona 31 2.1.4 Kuulemisperiaate prosessioikeuden keskeisenä periaatteena 33 2.1.5 Kuulemisperiaatteen institutionaalinen tuki 35 2.2 Kuulemisperiaatteen sisältö ja kuulemisen funktiot 37 2.2.1 Kuulemisperiaatteen sisältö 37 2.2.2 Kuulemisen funktiot 41 2.2.2.1 Asianosaisten oikeuksien turvaaminen 41 2.2.2.2 Faktainformaation hankkiminen ratkaisun perusteeksi 42 2.2.2.3 Oikeudenkäynnin kustannusten minimointi 43 2.2.2.4 Tuomioistuinten toimintaa kohtaan tunnettavan luottamuksen lisääminen 44 2.2.2.5 Kuuleminen ja aineellinen totuus 45 2.3 Kuulemisperiaatetta toteutettaessa huomioon otettavista muista prosessiperiaatteista 50 2.3.1 Hienotunteisuuden eli oikeudenkäynnin humaanisuuden periaate 50 2.3.1.1 Hienotunteisuuden periaatteen sisältö 50 2.3.1.2 Hienotunteisuuden periaatteen institutionaalinen tuki 57 2.3.1.3 Hienotunteisuuden periaatetta koskevia näkökohtia erityisesti tämän tutkimuksen kannalta 61 2.3.2 Tarkoituksenmukaisuusperiaate ja sitä palvelevat alaperiaatteet 63 2.3.2.1 Tarkoituksenmukaisuusperiaate 63 2.3.2.2 Tarkoituksenmukaisuusperiaatetta palvelevat periaatteet 69 2.3.2.3 Tarkoituksenmukaisuutta toteuttavien alaperiaatteiden ja kuulemisen välisestä yhteydestä 71 2.4 Periaatteet edunvalvontaan esitetyn kuulemista koskevan analyysin apuvälineenä 73 VIII
3 HAKEMUSLAINKÄYTÖN ALA JA LUONNE 75 3.1 Yleistä 75 3.2 Hakemuslainkäytön ala 76 3.3 Hakemuslainkäytön luonne ja sen merkitys edunvalvontaasioissa 79 3.3.1 Kysymyksenasetteluja lainsäädäntö 79 3.3.2 Hakemuslainkäytölle tyypilliset piirteet 80 3.3.2.1 Tarkoituksena oikeussuojan antaminen 80 3.3.2.2 Suojan kohteena yksityisoikeudellinen intressi 87 3.3.2.3 Tuomioistuimen tutkimisvelvollisuuden luonne 89 3.3.2.4 Tulevaisuuteen suuntautuva luonne 91 3.3.2.5 Riidattomuus 94 3.3.2.6 Lähtökohtainen yksiasianosaisuus 98 3.4 Yhteenveto 111 4 HISTORIALLINEN JA VERTAILEVA KATSAUS 115 4.1 Kehitys ennen holhoustoimilakia 115 4.1.1 Aikuisten edunvalvonnasta ennen holhouslakia 115 4.1.2 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen holhouslain aikana 116 4.1.2.1 Edunvalvonnan edellytykset ennen vuotta 1984 116 4.1.2.2 Edunvalvontaan esitetyn kuulemista koskevat menettelysäännökset ennen vuotta 1984 118 4.1.2.3 Oikeustieteen kannanotot ja oikeuskäytäntö ennen vuotta 1984 118 4.1.2.4 Edunvalvonnan edellytykset vuodesta 1984 lähtien 124 4.1.2.5 Edunvalvontaan esitetyn kuulemista koskevat menettelysäännökset vuodesta 1984 lähtien 124 4.1.2.6 Vuoden 1984 jälkeen tapahtuneet muutokset oikeudenkäyntimenettelyyn vaikuttavassa lainsäädännössä 126 4.1.2.7 Oikeustieteen kannanotot ja oikeuskäytäntö vuoden 1984 jälkeen 129 4.1.3 Johtopäätöksiä holhoustoimilakia edeltäneestä kehityksestä 135 4.2 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen holhoustoimilain ja sen esitöiden mukaan 137 IX
4.2.1 Edunvalvojan määräämisen ja toimintakelpoisuuden rajoittamisen edellytykset ja oikeusvaikutukset 137 4.2.2 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen edunvalvojan määräämistä koskevassa oikeudenkäynnissä 139 4.2.2.1 Perussäännökset holhoustoimilain 73 :n 2-4 momentissa 139 4.2.2.2 Oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määrääminen oikeudenkäyntiä varten 140 4.2.2.3 Holhoustoimilain 73 :n 5 momentin poikkeussäännös 141 4.2.3 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa oikeudenkäynnissä 145 4.2.3.1 Vireillepanotapa 145 4.2.3.2 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen 146 4.2.4 Vertailua holhoustoimilain muihin kuulemissäännöksiin 147 4.2.4.1 Edunvalvontaan esitetyn läheisten kuuleminen 147 4.2.4.2 Edunvalvontavaltuutetun kuuleminen 150 4.2.4.3 Holhousviranomaisen kuuleminen 150 4.2.4.4 Arviointia 150 4.2.5 Vertailua pakkohoitoon määräämistä koskevaan prosessiin 151 4.2.6 Johtopäätöksiä 152 4.3 Katsaus muiden maiden lainsäädäntöön 154 4.3.1 Ruotsi 154 4.3.2 Tanska 157 4.3.3 Norja 159 4.3.4 Saksa 160 4.3.5 Yhteenveto 162 5 KÄRÄJÄOIKEUDEN KUULEMISTA EDELTÄVÄT TOIMET EDUNVALVONTA-ASIASSA 165 5.1 Jäsentelyä 165 5.2 Holhousviranomaisen toimet 165 5.2.1 Maistraatti holhousviranomaisena 165 5.2.2 Maistraatti edunvalvojan määräämistä koskevan asian ratkaisijana 167 5.2.3 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen holhousviranomaisessa 169
5.3 Lääkärinlausuntoja edunvalvontaan esitetyn kuuleminen 172 5.3.1 Lääkärintodistukset ja lääkärinlausunnot 172 5.3.2 Lääkärinlausuntoja koskeva lainsäädäntö ja yleiset ohjeet 173 5.3.3 Lääkärinlausunnosta edunvalvonta-asioissa 174 5.3.3.1 Tarkastelun jäsentelyä 174 5.3.3.2 Edunvalvonta-asioissa esitettäviä lääkärinlausuntoja koskevat normit 174 5.3.3.3 Lääkärinlausunnon hankkiminen 175 5.3.3.4 Lääkärinlausunnon sisältämä kannanotto edunvalvontaan esitetyn kuulemisesta 177 EDUNVALVONTAAN ESITETYN KUULEMISEN TOTEUTTAMINEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA 181 6.1 Yleisiä seikkoja kuulemistavoista 181 6.2 Määritelmät 181 6.3 Kuulemistapojen arviointia 182 6.4 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä 184 6.4.1 Edunvalvonta-asioita koskevat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut 184 6.4.2 Pakkohoitoa koskevaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä 189 6.4.3 Sosiaalivakuutuksia koskevaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä 191 6.4.4 Johtopäätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä 192 6.5 Kuulemistavan valintaan edunvalvonta-asioissa vaikuttavasta lainsäädännöstä 196 6.6 Kirjallinen kuuleminen 197 6.7 Suullinen kuuleminen 199 6.7.1 Edunvalvontaan esitetyn oikeudesta suulliseen käsittelyyn 199 6.7.2 Suullisen kuulemisen toteuttaminen käytännössä 200 6.8 Henkilökohtainen kuuleminen 202 6.8.1 Kuulemispaikka 202 6.8.1.1 Holhoustoimilain 76.2 :n soveltamisala... 202 6.8.1.2 Pääkäsittelyn ulkopuolella tapahtuvan edunvalvontaan esitetyn kuulemisen edellytykset.. 205 6.8.2 Edunvalvontaan esitetyn henkilökohtaisen kuulemisen toteuttamiseksi käytettävät pakkokeinot... 206 6.8.3 Käräjäoikeuden kokoonpano 209 XI
6.8.3.1 Yleistä käräj äoikeuden kokoonpanosta edunvalvonta-asiassa 209 6.8.3.2 Pääkäsittelyn ulkopuolella tapahtuva kuuleminen ja käräjäoikeuden kokoonpano 211 6.8.4 Edunvalvontaan esitetyn kertomuksen tallentaminen 212 6.8.5 Edunvalvontaan esitetyn henkilökohtainen kuuleminen, osallistumisoikeus ja oikeudenkäynnin humaanisuuden periaate 213 6.8.6 Edunvalvontaan esitetyn henkilökohtainen kuuleminen j a oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisuus 215 6.8.7 Edunvalvontaan esitetyn henkilökohtainen kuuleminen j a oikeudenkäynnin asianosaisasetelma 219 6.9 Kuulemisen toteuttaminen siten, että tuomioistuin määrää edunvalvontaan esitetylle oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan 221 6.9.1 Lähtökohtia 221 6.9.2 Oikeudenkäyntikelpoisuus osana oikeudellisten kelpoisuuksien järjestelmää 222 6.9.3 Edunvalvontaan esitetyn oikeudenkäyntikelpoisuuden vaikutus oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määräämiseen 224 6.9.4 Kuuleminen oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa määrättäessä 227 6.9.5 Oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määrääminen ja tuomarin esteettömyyteen liittyvät kysymykset 229 6.9.6 Oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määrääminen ja hakemuksen tiedoksianto 231 6.9.7 Oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määrääminen, edunvalvontaan esitetyn osallistumisoikeus ja oikeudenkäynnin hienotunteisuus 232 6.9.8 Oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määrääminen ja oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisuus 234 6.9.9 Oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määrääminen ja oikeudenkäynnin asianosaisasetelma 237 6.10 Edunvalvontaan esitetyn passiivisuuden tai reaktion vaikutus kuulemiseen 238 6.10.1 Lähtökohtia 238 6.10.2 Asianosaisen passiivisuuden, myöntämisen tai tunnustuksen vaikutus oikeudenkäynnissä 239 XII
SISÄLLYS 6.10.3 Edunvalvonta-asioita koskevaa ryhmittelyä 24] 6.10.4 Edunvalvontaan esitetyn passiivisuus 241 6.10.5 Edunvalvontaan esitetyn suostumus 244 6.10.5.1 Suostumus edunvalvonnan tarvetta osoittavana tosiseikkana ja edunvalvontaan esitetyn oikeudenkäyntimenettelyä koskevana tahdonilmauksena 244 6.10.5.2 Tuomioistuimelle annettu suostumus 246 6.10.5.3 Holhousviranomaiselle annettu suostumus. 247 6.10.6 Edunvalvontaan esitetyn vastustus 257 EDUNVALVONTAAN ESITETYN KUULEMISESTA LUOPUMINEN 261 7.1 Lähtökohtia 261 7.2 Päätöksen oikeusvoima ja edunvalvontaan esitetyn kuulemisesta luopuminen 264 7.2.1 Kysymyksenasettelu 264 7.2.2 Edunvalvonta-asian ratkaisun oikeusvoima 265 7.2.3 Edunvalvontaan esitetyn kuulemista koskevia johtopäätöksiä 269 7.3 Edunvalvontaan esitetyn kuulemisesta luopuminen edunvalvoj an määräämistä koskevassa asiassa 270 7.3.1 Hakemuksen hylkääminen selvästi perusteettomana. 270 7.3.2 Tiedoksianto kuuluttamalla 270 7.3.3 Kuulemisesta luopuminen holhoustoimilain 73 :n 5 momentin perusteella 271 7.3.3.1 Holhoustoimilain 73 :n 5 momentin rakenne 271 7.3.3.2 Kuulemistilaisuuden varaamista koskevaa tiedoksiantoa ei ole edunvalvontaan esitetyn tilan vuoksi saatu toimitettua edunvalvontaan esitetylle 272 7.3.3.3 Edunvalvojan määrääminen oikeudenkäyntiä varten ei ole edunvalvontaan esitetyn oikeusturvan kannalta tarpeellista 276 7.3.3.4 Edunvalvontaan esitetyn kuulemisesta luopumisesta käytännössä 280 7.3.3.5 Arviointia 281 7.4 Edunvalvontaan esitetyn kuulemisesta luopuminen toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa 282 7.4.1 Hakemus hylätään heti perusteettomana 282 XIII
7.4.2 Kuuleminen on edunvalvontaan esitetyn tilan vuoksi mahdotonta 283 7.4.3 Kuuleminen aiheuttaa edunvalvontaan esitetylle kohtuutonta haittaa 284 7.4.4 Edunvalvontaan esitetyn kuulemisesta luopuminen vajaavaltaiseksi julistamista koskevassa asiassa 286 8 TODISTELUSTA EDUNVALVONTA-ASIOISSA 287 8.1 Yleisiä seikkoja todistelusta 287 8.2 Ryhmittelyä asianosaisen prosessuaalisista oikeuksista todistelussa 288 8.3 Edunvalvontaan esitetyn oikeus esittää näyttöä 289 8.4 Edunvalvontaan esitetyn todistelutarkoituksessa tapahtuvan kuulemisen toteuttaminen 290 8.4.1 Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 21 :n merkitys edunvalvonta-asioissa 290 8.4.2 Kuulustelujärjestys 292 8.4.3 Tukihenkilön määrääminen 295 8.4.4 Teknisten tiedonvälityskeinojen hyödyntäminen 295 8.5 Edunvalvontaan esitetyn oikeus kommentoida esitettyä näyttöä 297 8.6 Lääkärinlausunto todisteena edunvalvonnan tarpeesta 299 8.7 Johtopäätöksiä 302 9 KUULEMISEEN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 303 9.1 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen ja oikeudenkäynnin julkisuus 303 9.1.1 Oikeudenkäynnin julkisuus prosessiperiaatteena 303 9.1.2 Julkisuudesta ja sen rajoittamisesta edunvalvontaasioissa 304 9.1.3 Oikeudenkäynnin julkisuudesta edunvalvontaan esitettyä henkilökohtaisesti kuultaessa 306 9.1.4 Suullisen käsittelyn tallentaminen 307 9.1.5 Salassa pidettävät tiedot edunvalvonta-asian ratkaisussa 308 9.2 Ratkaisuvallan delegoiminen ja edunvalvontaan esitetyn kuuleminen 310 9.2.1 Ratkaisuvallan delegoinnista auskultanteille 310 9.2.2 Notaarien suorittama edunvalvontaan esitetyn kuuleminen kirjallisessa menettelyssä ratkaistavissa asioissa 312 XIV
9.2.3 Notaarien suorittama edunvalvontaan esitetyn kuuleminen istunnossa käsiteltävissä asioissa 314 9.3 Edunvalvontaan esitetyn kuulemisessa tapahtuneen virheen seuraamuksista 315 9.3.1 Käräjäoikeus on kokonaan laiminlyönyt edunvalvontaan esitetyn kuulemisen 315 9.3.2 Muu käräjäoikeuden kuulemismenettelyssä tapahtunut virhe 317 10 YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA JA POHDINTAA... 319 10.1 Edunvalvontaan esitetyn kuulemisen toteuttaminen (tutkimustehtävä I) 319 10.1.1 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen, perusperiaatteet 319 10.1.2 Edunvalvontaan esitetyn oikeus tulla kuulluksi perus-ja ihmisoikeutena 321 10.1.3 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen ja hienotunteisuusperiaate 323 10.1.4 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen ja oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisuus 3 24 10.2 Edunvalvontaan esitetyn kuulemisen toteuttaminen käytännössä (tutkimustehtävä II) 325 10.3 Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen ja oikeudenkäynnin asianosaisasetelma (tutkimustehtävä III) 328 10.4 Holhousoikeudellisen päätöksentekojärjestelmän kehittämistä koskevaa pohdintaa 330 LIITTEET 333 ABSTRACT 337 OIKEUSTAPAUSHAKEMISTO 341 ASIAHAKEMISTO 345 XV