Metalliteollisuus, perusmetallien ja metallituotteiden valmistus

Metalliteollisuus, perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Metalliteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus kaikkiaan 130 metalliteollisuuden toimipaikasta. Elektroniikkateollisuutta (37 toimipaikkaa) käsitellään omana kokonaisuutenaan toisessa osaraportissa, koska elektroniikkateollisuuden tilanne poikkeaa jossain määrin, muun muassa alan toimipaikkojen taloudellisen tilanteen ja sopimisen määrän osalta, muusta metalliteollisuudesta. Tässä esitetyt tulokset käsittävät perusmetallien valmistuksen (14), metallituotteiden valmistuksen (19) sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen (60) toimipaikat, joita on aineistossa yhteensä 93. 1 Näistä 21 on alle sadan hengen toimipaikkoja, 100-249 hengen toimipaikkoja on 31 ja yli 250 hengen toimipaikkoja 41. Viimeksi mainituissa on 18 toimipaikkaa, joiden henkilöstömäärää ylittää 500. Toimipaikoista kyselyyn vastasi 53 työnantajan edustajaa ja 127 henkilöstön edustajaa. Henkilön vastaajista 77 prosenttia on miehiä. Miesten osuus on henkilöstön vastaajista muussa teollisuudessa 70 ja palvelualalla 53 prosenttia. Alihankintaa laajennettu enemmän kuin teollisuudessa yleensä Runsaassa kolmessa neljästä metalliteollisuuden vastaajatoimipaikoista on toteutettu kyselyä edeltävinä vuosina työn sisältöön ja henkilöstön asemaan vaikuttaneita uudelleenjärjestelyjä. Noin 60 prosentissa on tehty työn organisointiin liittyviä muutoksia kuten ammattikuvien laajentamista ja ryhmä- tai tiimityön käyttöönottoa. Kokonaisuuksia on purettu pienemmiksi yksiköiksi neljänneksessä toimipaikoista ja yksikköjä on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksia niinikään neljänneksessä toimipaikoista. Puolessa toimipaikoista on laajennettu alihankintaa ja aiemmin omalla väellä teetettyjä töitä ostettu ulkopuolisilta. Laadun tai tuottavuuden kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu kahdessa kolmesta toimipaikasta. Uudelleenjärjestelyjen määrä vastaa metalliteollisuudessa kokonaisuutena teollisuuden keskitasoa, mutta elektroniikkateollisuuteen verrattuna muutoksia on tehty vähemmän. Yhteistoiminta-asioita on tutkimusta edeltävinä vuosina käsitelty metalliteollisuuden toimipaikoissa suunnilleen samassa määrin kuin teollisuuteen ja palvelualaan toimipaikoissa yleensä, paitsi suunnitelmien, periaatteiden ja tavoiteohjelmien osalta, joita on yt-neuvottelujen kohteena ollut keskimääräistä vähemmän. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, lopuissa työnantaja on tehnyt yksipuolisen ratkaisun. Toimipaikkojen kannattavuus tavallisesti kohtalainen Perusmetalliteollisuuden työnantajavastaajat arvioivat toimipaikkansa kannattavuuden kyselyajankohtana tavallisesti kohtalaiseksi (58 %), 1 Tässä osaraportissa näihin toimialoihin viitataan jatkossa sanalla metalliteollisuus, vaikka siis elektroniikkateollisuus puuttuu tuloksista. 1

Metalliteollisuus, perusmetalli kolmanneksen pitäessä kannattavuutta hyvänä. Arviot ovat hieman varovaisempia kuin toimialoilla keskimäärin ja verrattuna elektroniikkateollisuuteen, jossa kannattavuus on arvioitu tavallisesti erittäin hyväksi, ero luvuissa on selvä. Runsaassa puolessa toimipaikoista arvioidaan, että kannattavuus on kyselyä edeltävinä vuosina parantunut jonkin verran, neljänneksessä toimipaikoista kannattavuus on heikentynyt. Metalliteollisuuden työnantajavastaajista 40 prosenttia arvioi kilpailun alalla lisääntyneen selvästi ja puolet katsoo, että kilpailu on lisääntynyt jonkin verran. Vastausten perusteella voi päätellä perusmetalliteollisuuden vastaajatoimipaikkojen taloudellisen tilanteen olleen kyselyajankohtana yleisesti ottaen kohtalaisen, mutta jäävän selvästi jälkeen elektroniikkateollisuudesta, jossa elettiin kyselyajankohtana voimakkaan kasvun ja erittäin hyvän kannattavuuden aikaa. Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Sopimisen määrä keskitasoa koko aineistoon verrattuna, mutta jää teollisuuden tyypillisistä luvuista Kyselyaineiston perusmetalliteollisuuden toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 12 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä, mikä vastaa koko aineistoa ajatellen toimialojen keskitasoa, mutta jää alle teollisuuden toimialojen tyypillisen tason. Tulos ei tältä osin muutu, vaikka toimipaikan koko vakioidaan vaan sopimuksia on niin pienissä, keskisuurissa kuin suurissakin metalliteollisuuden toimipaikoissa tehty keskimäärin vähemmän kuin vastaavan kokoluokan toimipaikoissa teollisuuden muilla aloilla. On otettava huomioon, että tässä metalliteollisuuden luvuista puuttuvat elektroniikkateollisuuden toimipaikat, joita käsitellään erillisessä osaraportissa ja joissa sopimisen määrä on korkeampi, mutta tulos on silti mielenkiintoinen, koska metalliteollisuus on ollut yksi edelläkävijäaloista paikallisessa sopimisessa. Verrattuna 1990-luvun alkuvuosien tilanteeseen, monet toimialat ovat kyselyaineistojemme perusteella (Työmarkkinajärjestelmien kehittämiskomitea 1992) tavoittaneet metalliteollisuuden etumatkaa paikallisen sopimisen määrässä ja menneet ohikin. Asiaryhmittäin tarkastellen paikallisen sopimisen määrä jää aineiston metalliteollisuuden toimipaikoissa alle teollisuuden toimipaikkojen keskiarvon niin palkka-asioiden 2, työaikajärjestelyjen kuin henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvien muutosten yhteydessä tapahtuneen sopimisenkin osalta. 2 Tästä osin tulee ottaa huomioon, että metalliteollisuudessa sovitaan esim. palkkarakenteesta kokonaisuutena, jolloin kaikista palkkauksen osatekijöistä ei ole tarvetta sopia erikseen, mikä heijastuu paikallisen sopimisen kohteena olevien asiaryhmien määrään. 2

Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin 16,0 14,0 Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin metalliteollisuudessa*, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin, * pl. elektroniikkateollisuus 2,0 12,0 10,0 8,0 6,0 1,5 1,4 4,6 2,0 5,1 1,2 1,6 4,8 Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt 4,0 2,0 4,4 5,9 3,8 Palkka-asiat 0,0 Metalliteollisuus (pl. elektroniikka) Muu teollisuus Palveluala Tulospalkkioista ja palkkausjärjestelmistä paljon sopimuksia Liukuva työaika yleinen Muutoksista työn organisoinnissa tehdään paikallinen sopimus neljänneksessä toimipaikoista Metalliteollisuuden toimipaikoissa on sovittu usein tulospalkkioista (67 %) ja palkkausjärjestelmistä (56 %). Tulospalkkioista sopiminen on yleisempää kuin muilla tutkimuksen toimialoilla. Myös työn vaativuuden arviointijärjestelmät (39 %), paremmat palkkaedut alan työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna (37 %) sekä lomapalkan maksuaika (33 %) ovat melko usein olleet paikallisen sopimisen kohdeasioina. Heikommista palkkaeduista aikaisempaan käytäntöön verrattuna (3 %) ja lomarahojen leikkaamisesta (1 %) ei ole tehty sopimuksia. Työaikajärjestelyihin liittyen metalliteollisuudessa on tehty paljon sopimuksia liukuvasta työajasta (66 %), työajan lyhentämisvapaasta (pekkasvapaa) (63 %), ruokataukojen tai lepoaikojen pituudesta (54 %), ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaseen (42 %), ylitöiden enimmäismäärästä (41 %) ja säännöllisen vuorokautisen työajan pituudesta (40 %). Vuorotteluvapaasta on sovittu neljänneksessä (26 %) ja osittaisesta hoitovapaasta 18 prosentissa toimipaikoista. Harvimmin on työaika-asioista sovittu tiivistetystä työajasta (11 %) sekä ylitöiden korvaamisesta yhden ja saman ylityökorvaus-säännön perusteella (6 %). Muutosten hallinnan asiaryhmissä on metalliteollisuudessa tehty paikallisia sopimuksia harvemmin kuin teollisuudessa yleensä. Tavallisimpia sopimisen kohteita ovat olleet merkittävät muutokset työtehtävien sisällössä ja työn organisoinnissa (28 %) sekä yhteistoimintamenettelyn toimintatavat (26 %). Seuraavaksi tavallisimpia kohdeasioita ovat henkilöstövaikutuksiltaan merkittävät työntekijöiden siirrot (15 %), lomautuksen perusteet ja kohdentaminen (14 %), todetun lomautus- tai irtisano- 3

Metalliteollisuus, perusmetalli misuhan vaikutukset (13 % ) tai työvoiman vähentämisen toteuttamistapa(12 %). Kolmanneksessa toimipaikoista sovitaan paikallisesti myös tuottavuudesta ja koulutuksesta Kolmanneksessa metalliteollisuuden toimipaikoista on sovittu paikallisesti koulutusasioista (36 %) sekä tuottavuuden parantamiseen liittyen (32 %). Myös työsuojeluasioista (31 %) ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä (28 %) on tehty sopimuksia melko usein. Tasa-arvoasioista sovitaan paikallisesti vain harvoin (5 %). Yhtenä toimipaikkojen luokitustapana paikalliseen sopimiseen liittyen tutkimuksessa käytetään jakoa traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin. Joustavalla toimipaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, jossa on sovittu paikallisesti sekä työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkiojärjestelmistä että koulutuksesta (Niemelä 2000). Aineiston metalliteollisuuden toimipaikoista 13 prosenttia on luokituksen perusteella joustavia toimipaikkoja, joissa on tehty paikallinen sopimus kaikissa kolmessa edellä mainitussa asiaryhmässä. Vastaava osuus on kaikista teollisuuden toimipaikoista 22 prosenttia ja palvelualojen toimipaikoista 13 prosenttia. Kehittyviä eli kaksi kolmesta ehdosta täyttäviä toimipaikkoja on 37 prosenttia. Sopimisella tavoiteltu kannustavaa palkitsemista, sitoutumista ja asiakaslähtöisyyttä Sopimukset tehdään tavallisesti luottamusmiehen kanssa, mutta toimenkuvista sovitaan myös henkilökohtaisin sopimuksin Tavallisimmin mainittuja tavoitteita, joihin paikallisesti sopimalla on pyritty, ovat metalliteollisuudessa kannustava palkitseminen, yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisääminen, asiakaslähtöinen toimintatapa. Myös tuotteiden ja palvelujen parantaminen sekä työvoimakustannusten vähentäminen mainitaan useasti sopimisen tavoitteina. Työnantaja tekee paikalliset sopimukset metalliteollisuudessa tavallisesti luottamusmiehen kanssa taikka luottamusmiehen sekä asianosaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa. Ryhmäsopiminen ja porukalla sopiminen on harvinaista. Toimenkuviin liittyvissä asioissa sopimuksia tehdään merkittävässä määrin myös työnantajan ja asianosaisen työntekijän välisinä. Luottamusmies osallistuu paikallisesti sovittavien asioiden käsittelyyn lähes miltei aina jo niiden valmisteluvaiheessa. Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Etenkin toimenkuviin ja henkilöstön asemaan liittyvässä sopimuksia henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksissa koetaan puutteita Metalliteollisuuden luottamushenkilöiden arviot henkilöstön mahdollisuuksista vaikuttaa paikallisten sopimusten sisältöön jakautuvat saman suuntaisesti kuin henkilöstön edustajien arviot koko aineistossa. Palkkaasioissa sopimisen kohdalla runsas puolet vastaajista katsoo edustamansa osapuolen voineen vaikuttaa sopimuksiin vähintään jonkin verran. Työaika-asioissa vastaava osuus on kaksi kolmannesta. Toimenkuviin ja henkilöstön asemaan liittyvien sopimusten yhteydessä vaikutusmahdollisuudet koetaan heikoimmiksi: vastaajista 41 prosenttia kokee vaikutta- 4

mismahdollisuuksia olleen vähintään jonkin verran, mutta runsas viidennes vastaajista katsoo, että henkilöstö ei ole voinut vaikuttaa sopimusten sisältöön lainkaan. Vaikka henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien suhteen ollaan osin kriittisiä, ei asia nouse esille vastaajien lomakkeeseen kirjoittamissa kommenteissa vastaajamäärään suhteutettuna samalla tavoin kuin joillakin muilla toimialoilla. Joitakin vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä kannanottoja on, mutta niiden sävy on yleensä maltillinen. Metalliteollisuudessa järjestäytyneen henkilöstön neuvotteluvoima on kohtalaisen hyvä ja osapuolille on myös kertynyt osaamista paikallisesta sopimisesta, mikä selittänee osaltaan räikeimpien vaikuttamismahdollisuuksien vähyydestä kertovien puuttumista. Korjaamisen varaa asioissa toki nähdään olevan, etenkin asenteissa: Paikallinen sopiminen muuttuu helposti paikalliseksi saneluksi; eli työntekijäpuoli tuntee olevansa alistetussa asemassa neuvotteluissa. Jos työehdoista halutaan päättää yhä enemmän työpaikoilla, pitää päätökset työrauhasta tehdä myös paikallisesti. Omalla työpaikallani paikallinen sopiminen ei useinkaan onnistu työnantajan luutuneiden asenteiden vuoksi. Esim. on haluttu kehittää. TYKY = ei kannata, palkkausmalleja = ei ole tarvetta, työaikamalleja = ei voi, sosiaalitoiminta = ei kuulu työnantajalle, tulospalkkio = kyllä, käytännössä ei merkitystä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Sopimisen luonne ja tasavertaisuus Sopiminen työnantajavetoista, mutta henkilöstön näkemyksiä huomioon ottavaa Luottamushenkilövastaajien enemmistö (51 %) arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on otettu kuitenkin huomioon. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua, on 12 prosenttia. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee 36 prosenttia metalliteollisuuden vastaajista, kun vastaava osuus muussa teollisuudessa on 32 prosenttia ja palvelualalla 30 prosenttia. Työnantajan edustajista 60 prosenttia luokittelee sopimisen vapaaksi sopimiseksi ja 38 prosenttia työnantajavetoiseksi, mutta henkilöstön mielipiteitä huomioon ottavaksi sopimiseksi. Yli 20 v. luottamusmieskokemuksella totean, että nykyisen työlainsäädännön puitteissa ei käytännössä voi paikallista sopimista yrityksissä harjoittaa. Johtuen toimihenkilöiden (työntekijöiden) asemasta työyhteisössä. Sehän on työoikeudellisesti alisteinen asema. Miten silloin voisi syntyä aitoa tahtojen yhtymistä - termiä, jota mm. Kairinenkin on joissakin yhteyksissä käyttänyt. Mikäli ei todella puututa ja muuteta työnantajan diretio-oikeutta lainsäädännön keinoin, niin paikallinen sopiminen on käytännössä paikallista pakottamista kuten tähänkin asti.. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden 5

Metalliteollisuus, perusmetalli Kun on sovittu palkka-asioista, henkilöstön vastaajista vajaa kolmannes kokee henkilöstön olleen vähintään melko tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa, viidennes ei ota asiaan kantaa ja puolet pitää henkilöstön asemaa erivertaisena. Työaikajärjestelyjä koskevan sopimisen kohdalla sopimista vähintään melko tasavertaisena pitävien osuus on 56 prosenttia. Toimenkuvia ja henkilöstön asemaa koskevan sopimisen kohdalla se on neljännes, niiden vastaajien osuuden, jotka pitävät asema erivertaisina, ollessa yli puolet (54 %). Osapuolten tasavertaisuus ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat parhaiten työaikajärjestelyistä sovittaessa ja heikoimmin, kun sovitaan henkilöstövaikutuksiltaan olennaisista muutoksista toimipaikoissa. Sopijaosapuolten aseman tasavertaisuus jakaa mielipiteitä Kysymykseen, onko henkilöstön asema ollut sopimuksia tehtäessä kokonaisuutena riittävän tasavertainen, vastaa kieltävästi 40 prosenttia metalliteollisuuden henkilöstövastaajista. Suunnilleen yhtä moni (38 %) näkee riittävän tasavertaisuuden toteutuneen. Runsas viidennes vastaajista ei ota asiaan kantaa. Työnantajavastaajista taas 90 prosenttia katsoo riittävän tasavertaisuuden sopimuksia tehtäessä toteutuneen. Niiden henkilöstövastaajien osuus, jotka katsovat, että osapuolten asema ei ole riittävän tasavertainen, on teollisuuden toimialoilla keskimäärin 46 prosenttia ja palvelualoilla 38 prosenttia. Jos sopiminen on aitoa molempia puolia tyydyttävää niin voidaan sopia melkein mistä vaan, mutta jos se on sanelua työnantajan puolelta niin ei mistään. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Silloin kun paikallisen sopimisen osapuolet ovat tasavertaisessa asemassa sopimusosapuolina, paikallisia sopimuksia voidaan tehdä. Edellyttäen, että paikallinen sopiminen tarkoittaa myöskin sitä, että sovitaan myöskin paremmista ehdoista mitä sopimukset antavat, eikä niin että paikallisella sopimisella yksinomaan huononneta TES:n määräyksiä. Työpaikoilla sopijaosapuolet ovat äärimmäisen harvoin tasavertaisessa asemassa. Pienemmissä työpaikoissa tuskin koskaan. Tätä kuvastaa jo se seikka että pieniin yrityksiin on hyvin vaikea saada ketään hoitamaan luottamusmiehen tehtäviä yleensäkään. Saati sitten sopimaan työpaikalla paikallisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Lomakkeeseen näkemyksiään kirjanneet luottamushenkilöt ovat huolissaan henkilöstön ja työnantajan aseman tasavertaisuudesta erityisesti pienissä ja järjestäytymättömissä yrityksissä. Näissä sopimisen käytännöt lienevät kirjavimmat, eivätkä tule kyselytutkimuksen menetelmin aina tietoonkaan. Kyselyyn vastanneissa pienissä toimipakoissa tasavertaisuus arvioidaan hieman paremmaksi kuin suurissa ja keskisuurissa toimipaikoissa. Pienet ja keskisuuret yritykset, joissa ei ole luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua, eivät sovi paikalliseen sopimiseen. Paikallinen sopiminen on kiellettävä järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Heidän sopimista ei valvo kukaan. Nämä yritykset pilaavat ja tekevät kirosanan paikallisesta sopimisesta. Liian monella yrityksellä paikallinen sopiminen tarkoit- 6

taa työehtojen heikentämistä pelkästään sillä syyllä että on muka annettu oikeus, kun puhutaan paikallisesta sopimisesta. Kouvolan talousalueella alle 30 hengen yrityksistä 70 % alittaa jo nyt työehtosopimukset ja työlainsäädännön. Olen 1000 jäsenen ammattiosaston puheenjohtaja, tiedän mistä puhun. Lainsäätäjät, media, kansalaiset eivät todella tiedä mitä on todellisuus pienillä työpaikoilla. Lakia ja sopimuksia noudattavat yritykset eivät pärjää kilpailussa harmaan talouden kanssa. Työlainsäädännön valvonta ja rangaistukset ovat olemattomia. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Ei onnistu tai on vaikeaa järjestäytymättömissä yrityksissä. Liian usein näkee, että työnantajat käsittävät paikallisen sopimisen lakien ja sopimusten alittamisena. Sanaa sopiminen ei tunneta tai haluta tuntea. Pienet ja järjestäytymättömät yritykset ovat pilaamassa koko ajatusta. Paikallisesta sopimisesta saadaan helposti kirosana jos sitä käytetään sopimusten heikentämiseen. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Jos liittoa ei ole takana mistään ei voi sopia. Minusta pienissä yrityksissä paikallinen sopiminen menee sanelupolitiikaksi. (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Suurissa työpaikoissa jossa on toimivat luottamusmiesjärjestelmät voidaan sopia hyvinkin laajasti. Pienet työpaikat missä ei ole edes luottamusmiestä ei pidä sallia sopimista. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Tärkeäksi asiaksi osapuolten tasavertaisuuden kannalta nähdään henkilöstön taholta myös, että luottamushenkilöillä on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia asioihin perehtymiseen kuten myös luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen kaiken kaikkiaan. Jos paikallista sopimista halutaan lisätä, olisi luottamusmiesten tiedon tasoa ja neuvottelutaitoja parannettava huomattavasti. Samoin pitäisi antaa aikaa asioiden valmistelulle työaikana, ettei sitä tarvitsisi tehdä niin paljon omalla vapaa-ajalla. Tarvitaan myös lainopillista asiantuntemusta luottamusmiesten avuksi ja sitä pitäisi olla helposti ja nopeasti tarvittaessa saatavilla. Neuvotteluosapuolten pitäisi olla juridisesti tasa-arvoisia. Nyt työnantajat sanelevat usein sopimusehdot ja työntekijät ovat heikossa asemassa työnantajaan nähden (vrt. YTlaki). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Luottamusmiehen ja työntekijöiden asemaa vahvistettava tasaarvoiseksi sopijaksi työnantajan kanssa sopimuksia tehdessä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Tasapuolisuus neuvottelutilanteeseen. Toinen osapuoli päätoiminen, kun toinen oman työnsä ohessa! (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Tasavertaisuuden saaminen neuvotteluissa, tällä hetkellä Työnantajalla ylivalta paikallisesti asioita ajettaessa. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden 7

Metalliteollisuus, perusmetalli Tiedot ja osaaminen Työnantajan ja työntekijöitten edustajien luottamusmiesten yhteinen koulutus, yhdessä kurssille, ei olla enää 30-luvulla. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Sopimusosapuolten asema yrityksissä on aivan epätasapainossa. Toimihenkilöiden luottamusmiehet ovat oto-luottamustehtävissä, joten ei ole ajallisia eikä toiminnallisia resursseja ko. paikallisten sopimusten tekemiseen. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Tiedon ja osaamisen taso melko hyvä Metalliteollisuuden henkilöstövastaajista 62 prosenttia katsoo edustamallaan osapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Viidennes vastaa, että riittäviä tietoja ei ole ollut. Työnantajavastaajista 89 prosenttia arvioi osapuolensa tietojen olleen riittävät. Kaksi kolmannesta luottamushenkilöistä kertoo saaneensa sopimuksia tehtäessä asiantuntija-apua ammattiliitosta. Työnantajavastaajista noin puolet on saanut asiantuntija-apua työnantajaliitosta. Kummastakin vastaajaryhmästä noin viidennes ei ole saanut tai tarvinnut neuvoja sopimuksia tehtäessä. Luottamushenkilöiden mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa arvioidaan metalliteollisuudessa tavallisesti vähintään melko hyviksi (73 %). Tiedon ja osaamisen taso paikallisen sopimisen asioissa on metalliteollisuudessa melko hyvä. Asiantuntija-avun tarvetta mainitaan olevan erityisesti lakien ja sopimisten tulkintaan, palkkausjärjestelmiin ja yritysten taloudellisiin kysymyksiin liittyen. Työnantajan edustajat: Kokemukset erittäin vähäisiä. Samoin tieto siitä mistä asioista voidaan paikallisesti sopia. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Sopimuksia pitää jatkuvasti seurata ja muuttaa sekä kehittää. Ne ovat aikansa tuotteita, jotka eivät ehkä sovikaan toiseen ajankohtaan ja toiseen tilanteeseen. Tämä tieto muuttuneesta tilanteesta on paikallistasolla ja sen takia siellä on paras tieto niiden muuttamiseen ja uusien ajatusten mukaan ottamiseen. Yritysten taustatilanteet (esim. myynti - liittyminen uuteen konserniin) tuo lisähaasteita sopimusasioissa. Mitä sovitaan Suomessa, Ruotsissa, USA:ssa, Virossa jne. voi vaikuttaa myös tavalla tai toisella toisiin yksiköihin. Sopimusten teko tehdastasolla edellyttää avoimuutta, luottamusta osapuolten välillä, rohkeutta kestää arvostelua sekä selkeää tavoitteellisuutta. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Henkilöstön edustajat: Tulospalkkausjärjestelmän muutoksessa, toimenkuvien laadinnassa, mepake -palkkausjärjestelmän käyttöönotossa. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden 8

Tulospalkkaussopimus, sisäiset tulospaperit, TS- tulkinnat liitolta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Juridiset kysymykset, työaikamuutokset, henkilöstöjärjestelyt, eläkejärjestelyt, vuorotteluvapaasopimukset. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Oikeusturva-asiat ja niitten tulkintaa, ja nopeita päätöksiä jotta ei kärjisty. (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Palkkojen kehittämistä varten, henkilöstöön vaikuttavien asioiden käsittelyyn jo alkuvaiheessa, YT:ssä asiat lyöty jo lukkoon. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Valta/ vastuu suhteessa edustamaansa ryhmään (esim. yksinoikeus/ ryhmän etu), työnantajan vastuun juridinen tulkinta, oikeusapu (työoikeus), työehtosopimuksen päivitettyä asiantuntemusta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Yritysanalyysi, miten tehdyt toimenpiteet vastaavat todellista tilannetta. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Irtisanomistilanne/ työsuhteen loppuminen, uuden palkkausjärjestelmän koulutus, yrityskauppaan liittyvät toimet. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Paikallisen työtaistelun lakkosakoista, henkilöstön vähimmäistarpeista neuvoteltaessa, ammattirajojen laajennusyrityksissä. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Sopimistilanteet Puolet metalliteollisuuden henkilöstöä edustavista vastaajista (51 %) ja 40 prosenttia työnantajan edustajista arvioi, että sopimuksia tehtäessä on toisinaan ollut lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhka. Henkilöstön edustajista seitsemän prosenttia katsoo uhan esiintyneen useasti. Vajaa neljännes henkilöstön vastaajista (23 %) ja 13 prosenttia työnantajan edustajista arvioi työtaistelun uhan liittyneen sopimiseen toisinaan. Luvut vastaavat suunnilleen teollisuuden toimipaikkojen keskimääräistä tasoa. Alan henkilöstön edustajista vajaa puolet 49 prosenttia ja työnantajan edustajista 42 prosenttia kokee vastapuolen ainakin toisinaan painostaneen paikallisista sopimuksista neuvoteltaessa. Tältäkin osin luvut edustavat tutkimuksen toimialojen tavanomaista tasoa. Sopimuksista erimielisyyksiä, ei niinkään riitoja Erimielisyyksiä neuvotteluissa luonnollisesti on esiintynyt, mutta ehkä toimialan kehittyneestä sopimiskulttuurista kertoo se, että niitä luonnehditaan useasti nimenomaan erimielisyyksiksi, ei riidoiksi, ja että kuvauksiin liittyy usein myös maininta, että ratkaisuun on päästy neuvottelemalla. 9

Metalliteollisuus, perusmetalli Työnantajan edustajat: Henkilöstön edustajat: Ei riitoja, vaan tulkinta ja hengen mukaisista asioista on pitänyt neuvotella täsmentävästi. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Eri mieltä on oltu - ei ole riidelty. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Joskus tulkintavaikeuksia vanhojen sopimusten kohdalla. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Joustosopimuksen kertyneitä joustoja ei purettu. Joustosopimus irtisanottiin ja neuvoteltiin uusi sopimus. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Luottamusmies tehnyt omiensa kannalta liian huonon sopimuksen. Sopimusta muutettu. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Ei isompia riitoja, mutta kohta varmaan tulee kun palkkausta ollaan muuttamassa kuukausipalkaksi. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Ei merkittäviä riitoja tai erimielisyyksiä. Ainoa muistissa oleva asia on vuorotyöskentelyn tulkinta ja vuorolisien maksaminen. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Sopimuksen soveltaminen, pienten ryhmien tarpeiden erillinen huomiointi, sopimuksen muuttaminen sidottu paikalliseen ansiotason nostamiseen. Riidat ratkaistu paikallisilla neuvotteluilla. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Sopimusten purkamisesta on keskusteltu. Tilanne jatkuu täysin ennallaan. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Työajan jousto; yksikkö ei suostunut joten asia jäi roikkumaan. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Työajan lyhennys. Työnantaja halusi työntekijöiden joustavan vuodenvaihteessa ja lupasi töitä enemmän keväällä. Ratkaisu: osa työntekijöistä halusi mieluummin lomautuksen. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Voittopalkkio aiheuttanut riitaa. Työntekijät vaativat palkkion sisällyttämistä lomapalkkoihin ja sairasajan palkkoihin. Ei sovintoa työpaikalla, liitot ratkaisivat. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Ei riitoja, jotka olisivat menneet esim. liiton oikeusavun huoleksi. Kränät jäytää taloja sisältäpäin. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden 10

Ei riitoja. Tehty sopimuksia vain asioista joihin on saatu yksimielisyys. Ei rympätty väkisin kasaan mitään. Väkisin tehdyt sopimukset ei toimi. (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Erimielisyysmuistio voittopalkkion viemisestä KTA:han ja lomapalkkaan. Työnantajapuoli voitti. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Työntekijät ovat epäilleet työnantajan pimittävän palkkioita; ratkaisu tehostamalla palkkioiden valvontaa. (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Kaikki esimiehet eivät noudata tehtyjä sopimuksia. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Kompromisseja siten, että win / win tilanne syntyy. Jousto lisääntynyt > henkilöstö vähentynyt. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Lähinnä saldovapaan pitoajankohdat. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Ryhmäpalkkauksen TES-korotukset, laskennalliset erot, ei yhdenmukaista käytäntöä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Työaikakysymyksissä työnantajapuoli pyrkii kiertämään TES:n määräyksiä. On käytännössä painostanut palkansaajapuolen suostumaan joustosopimukseen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Palkkariitoja joiden vuoksi työnantaja liittyi osalla firmaa työnantajaliittoon; neuvottelemalla ja liitot soittanut keskenään. (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Pari kertaa ollut tulkintaerimielisyyttä tulospalkkauksesta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Riidelty tulospalkkauksen mittareista. Työnantajan kanta on jäänyt voimaan. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Riita on liian voimakas sana. Erimielisyyttä on aina ennen sopimista ollut. Sitähän sopiminen tarkoittaa, että asioista on sovittu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Riitautus: tulospalkkio muuttui voittopalkkioksi. Tämä oli myös liittojen ratkaisu. Töiden oppimisajan suhteen ei apua liitolta. Heidän näkemyksensä järjetön! (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Saldojen keräämisessä; olemme neuvottelemalla päässeet kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden 11

Metalliteollisuus, perusmetalli Sopimuksia ei ole pystytty tekemään työviikon pituudesta, matkustusajan palkasta. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Sopimuksia käytännössä tulkittu tahallaan väärin, eli on henkilöitä jotka yrittää vetää välistä. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Tulospalkan jako tasaeränä henkilön palkasta riippumattomana. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Tulospalkkiot / aluksi ei tahdottu päästä millään sopimukseen, henkilöstö halusi tasaerää, työnantaja ei, kesti monta vuotta ennen kuin tasaerään päästiin (vaikka kaikki henkilöstöryhmät olivat halukkaita siihen); pekkaset ensin kokeiluna, otettiin pois (myöhemmin saatiin liukuva työaika); tasa-arvosuunnitelmaa tehdessä meni pilkun viilaamiseksi... (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Tuotantopalkkion maksua säätelevissä mittareissa. Osa erimielisyyksistä on ratkaistu, mutta työn tuottavuuden kehityksen säätelevän mittarin erimielisyydet ratkaisematta. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Työaikalyhennyksen maksutavasta. Riita ratkaisematta. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Työaikaneuvottelut, liukuva työaika/ pekkasvapaat, työtehtävät - laajuus / sijaisuus Ratkaistu neuvottelemalla asiantuntija-apua käyttäen. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Työnantaja ei tee kirjallisia sopimuksia ja jälkeenpäin ehtoja on aina muuteltu! (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Työsäännöt työnantajan mukaan mahdollistavat tarkastukset portilla, henkilöstö irtaantui työsäännöstä; liukuva työaika, saldon vapaana pitäminen (tunteja vai päiviä), henkilöstö nieli asian. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Yksittäisen ison osaston linjaesimiehet pyrkivät sooloilemalla huonontamaan yritystasolla tehtyä paikallista sopimusta pekkaspäivien pidosta. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Yrityksen ollessa ns. villi v. 95 (n.) tulospalkkioneuvotteluissa, kiista palkkion vaikutus KTA:han - apu ei auttanut; kiista asentajien ulkomaankeikkapalkasta, työehdoista ym.; luottamusmiehen irtisanominen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden 12

Sopimisen vaikutukset Paikallisen sopimisen vaikutukset myönteiset Lähes kolme neljästä metalliteollisuuden henkilöstöä edustavasta vastaajasta katsoo paikallisesta sopimista olleen edustamalleen osapuolelle hyötyä. Niitä vastaajia, jotka katsovat, että hyötyä on ollut jonkin verran, on 61 prosenttia ja niitä, jotka kokevat hyödyn merkittäväksi, 12 prosenttia. Työantajan edustajista 31 prosenttia katsoo osapuolensa saaman hyödyn olleen merkittävää ja 62 prosenttia kokee hyötyä olleen jonkin verran. Haittaa kokee sopimisesta koituneen 10 prosenttia henkilöstön edustajista. Sellaisia työnantajavastaajia, jotka katsovat sopimisen aiheuttaneen haittaa, ei ole lainkaan. Arvioitaessa paikallisen sopimisen vaikutuksia asiaryhmäkohtaisesti, sopimisen koetaan metalliteollisuudessa keskimäärin parantaneen sekä toimipaikan tuottavuutta ja kannattavuutta, henkilöstön työehtoja ja työilmapiiriä että henkilöstöryhmien välisiä suhteita. Henkilöstön ja työnantajien edustajien arviot vastaavat tuottavuuden ja kannattavuuden sekä henkilöstöryhmien välisten suhteiden paranemisen osalta toisiaan. Arviot sopimisen vaikutuksesta ovat niin henkilöstöä edustavilla vastaajilla kuin myös työnantajavastaajilla henkilöstön työehtojen ja työilmapiirin sekä henkilöstöryhmien välisten suhteiden osalta hieman myönteisempiä kuin teollisuuden vastaajilla keskimäärin. Paikallisen sopimisen vaikutukset Parantanut merkittävästi Heikentänyt merkittävästi Paikallisen sopimisen vaikutukset metalliteollisuudessa *, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla 1 2 3 4 5 Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri * poislukien elektroniikkateollisuus Tuottavuus ja kannattavuus Henkilöstöryhmien suhteet Metalliteollisuuden työnantajat Metalliteollisuuden luottamushenkilöt Muu teollisuus (ta) Muu teollisuus (tt) Palveluala (ta) Palveluala (tt) 13

Metalliteollisuus, perusmetalli Paikallisen sopimisen edellytykset Paikalliseen sopimiseen on perinteitä Metalliteollisuus on Suomessa ollut edelläkävijä-aloja työehtojen paikallisen sopimisen kehittämisessä. Metalliteollisuuden työehtosopimuksissa on laajennettu paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jo 1980-luvun lopulla alkaen ja nykyisin työehtosopimukset sallivat monien työsuhteen ehtojen sopimisen yritystasoisesti valtakunnallisen sopimuksen määrittämissä puitteissa. Epävirallista paikallista sopimista on alalla ollut jo aiemminkin kuin näitä mahdollisuuksia on kirjattu työehtosopimuksiin, joten sopimiseen on perinteitä, osaamista ja toimiviksi havaittuja käytäntöjä. Paikallinen sopiminen on parantanut yritysten edellytyksiä joustavoittaa työn organisointia ja sopeuttaa tuotantoa asiakaslähtöisen tuotantotavan vaatimuksiin. Kun sopimismahdollisuuksia on laajennettu hallitusti työehtosopimusten raameissa ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisen luottamuksen hengessä, myös työntekijäpuolella on sopimismahdollisuuksien laajentaminen yritystasolla koettu pääsääntöisesti myönteiseksi asiaksi. Ammattiyhdistysliikkeen taholta on tähdennetty, että joustavista työehdoista voidaan sopia paikallisesti, kunhan neuvotteluasetelma on riittävän tasavertainen ja lisääntyvän joustavuuteen edetään työelämän henkilöstölähtöisen kehittämisen kautta myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeet huomioiden. Suomalainen metalliteollisuus on menestynyt kansainvälisesti hyvin ja yhtenä menestymisen taustatekijänä on ollut työorganisaatioiden joustavuus. Laajat mahdollisuudet sopia Metalliteollisuuden työehtosopimukset antaa laajat mahdollisuudet sopimiseen, eikä työehtosopimusten ja lakien riittämättömiä mahdollisuuksia mainitakaan sopimista estäneenä syynä kuin muutamassa vastauksessa. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet metallissa ovat luullakseni paremmatkin, kuin mitä pystymme/ osaamme käyttää. Koulutushaaste on edelleen suuri. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Keskeisin syy, miksi nykyistä enempää ei paikallisesti ole sovittu on, ettei enempään sopimisen ole ollut tarvettakaan. Milloin enempään sopimiseen on nähty tarvetta, toisen osapuolen aloite sopimuksesta on kariutunut toisen osapuolen vastustukseen, eikä ratkaisuun ole päästy. Tällaisia tilanteita on henkilöstön edustajien mukaan esiintynyt eniten palkkaasioissa, työnantajien mukaan työaika-asioissa. Asenteissa nähdään puolin ja toisin vielä korjaamisen varaa, jotta paikallisen sopimisen mahdollisuuksia päästään käyttämään hyväksi täysimääräisesti. Myös keskinäisen luottamuksen merkitystä korostetaan. 14

Henkilöstön edustajat: Jo nyt on laeissa ja työehtosopimuksissa riittävästi mahdollisuuksia. Jos niitä vaan käytetään. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Lait ja työehtosopimukset ovat kohdallaan, mutta työpaikan vanhat toimintamallit ovat esteenä. Työnantaja haluaa sanella. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Nykyiset sopimukset antavat erittäin paljon mahdollisuuksia paikallisiin sopimuksiin. Ongelma on siinä että työntekijäpuolta ei kohdella tasa-arvoisena neuvottelukumppanina. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Paikallinen sopiminen on metallin TESsin mukaan ihan OK. Vaatii vain oikeaa asennetta ja luottamusta toista sopijaosapuolta kohtaan - ei yhtään kusetusta kummaltakaan osapuolelta! Yhteistä koulutusta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Kokemukset paikallisesta sopimisesta hyvät. Olemme pieni 30 henkilön työpaikka, jossa hyvät ja luottamukselliset suhteet. Hyviä ammattilaisia joita ei voi pöllöttää menettämättä luottamusta. Eikä tällaisia ammattilaisia voi saada väkisin tehdyn sopimuksen taakse. Luottamuksellisia suhteita kaikki kunnioittaa. Hyväkin luottamus voidaan menettää hetkessä ja on tosi vaikea luoda uudestaan. (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Paikallisella sopimisella olisi mahdollisuus saada joustoja työelämään mutta tuntuu, että molemmat osapuolet vierastaa asiaa. Tiedon puute? (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Siitäkin huomautetaan henkilöstön edustajien vastauksissa, että paikallisten sopimusten tekeminen ei ole itsetarkoitus, mikäli asiat muutenkin sujuvat. Ei ole itsetarkoitus tehdä paikallisia sopimuksia, kun / jos TES antaa hyvät ohjeet valmiiksi. Paikallinen sopiminen ei ole ongelmatonta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Helppoja sopimuksia ei tarvitse tehdä ollenkaan. Ne ovat jo valtakunnallisessa sopimuksessa sovittu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Työnantajilla ja viidenneksellä henkilöstön edustajista valmiuksia laajentaa sopimismahdollisuuksia vielä nykyisestä Metalliteollisuuden työnantajavastaajista 62 prosenttia on sitä mieltä, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä jonkin verran ja 17 prosenttia kannattaa mahdollisuuksien lisäämistä vielä nykyisestä erittäin paljon. Henkilöstön edustajista viidennes kannattaa sopimismahdollisuuksien lisäämistä kahden kolmanneksen ollessa tyytyväisiä niiden nykytilaan. Sopimismahdollisuuksien kaventamista nykyisestä toivoo 12 prosenttia henkilöstön edustajista. Työnantajavastaajista kukaan ei ole tällä kannalla. 15

Metalliteollisuus, perusmetalli Koska paikallisen sopimisen mahdollisuudet metalliteollisuudessa ovat jo laajat, halukkuus niiden laajentamiseen ei ole aivan samaa luokkaa kuin monilla sellaisilla aloilla, joilla mahdollisuuksia sopimiseen ollaan vasta avaamassa. Ero ei kuitenkaan ole lähtötilanne huomioon ottaen suuri, eivätkä henkilöstön edustajat metalliteollisuudessa kannata sopimismahdollisuuksien vähentämistä sen yleisemmin kuin luottamushenkilöt niillä aloilla, missä mahdollisuuksia on vähän. Olemassa olevassa tilanteessa on opittu toimimaan ja se mielletään useimmiten sopivimmaksi vaihtoehdoksi. Mahdollisuuksien laajentamiseen valmiutta, mikäli minimiehdot ja raamit säilyvät ja riittävä tasavertaisuus toteutuu. Työnantajat korostavat, että paikallista sopimista ei tulisi nähdä pelkästään työehtojen parantamisen välineenä, vaan joustaa pitää joskus alaskin päin Enemmistöllä työnantajien edustajista ja osalla henkilöstön edustajista on valmiutta laajentaa paikallisesti sovittavien asioiden piiriä, mikäli tietyt perusedellytykset täyttyvät. Henkilöstön taholta painotetaan riittävän tasavertaisuuden toteutumista sekä minimiehtojen ja raamien merkitystä sopimisen perälautana ja työnantajan edustajistakin vain harva on sitä mieltä, että sopimisen tulisi tapahtua olla täysin rajoituksitta. Työnantajapuolella kuitenkin huomautetaan, että paikallista sopimista ei saa mieltää pelkästään työehtojen parantamiseen tähtääväksi menettelyksi, vaan joskus on tilanteen mukaan oltava valmiutta joustaa myös toiseen suuntaan. Paikallisen sopimisen kohdeasioiksi hyvin luontuviksi mainitaan muun muassa seuraavia: Työnantajan edustajat: Raamien mukainen paikallinen sopiminen kaikissa asioissa tarpeiden mukaan. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Työaikajärjestelyt/ liukumat, joustot, ylityöt, yms.; palkka-asiat / erilaiset palkkajärjestelmät, palkkapankki jossa kertynyttä rahaa pekkasista, ylitöistä, joustoista, yms. puretaan huonompana aikana; henkilöstön asemaan liittyvät seikat esim. lomautusjärjestelyt, yms. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Lyhytaikaiset muutokset markkinatilanteen mukaan työajoissa, urakkapalkoissa jne. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Henkilöstön edustajat: Kaikista työsuhteen ehdoista voidaan sopia paikallisesti jos meillä on valtakunnallinen toimiva sopimus perälautana ja sitä kunnioitetaan. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Paikalliset tulos- ja tuotantopalkkiot jotka motivoisivat henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä parempaan tuloksen tekoon. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Palkka-asiat, työaikamuutokset, koulutussopimukset. Edellytys on, että asioista sovitaan eikä määrätä. Siksi on perälauta oltava TESsopimuksessa mikä takaa lähtökohdan. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden 16

Sopiminen voi olla laajamittaista kun sanelukäytäntö jää taka-alalle. Sopimisen alarajat oltava selkeitä. molemminpuolinen kuuntelu asioille. Selkä seinää vasten ei pysyviä sopimuksia luoda. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Työaikaa koskevat sopimiset tietyin reunaehdoin, (nykyiset sopimukset antavat riittävät valtuudet), tuotanto- ja tulospalkkausta koskevat sopimukset. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Työajan lyhentämisvapaat, tulospalkkio, tasa-arvo (valitettavasti meillä ei ole edes koko asiaa otettu käsittelyyn, vaikka tasaarvosuunnitelma pitäisi tehdä), liukuva työaika, sijaisuuskorvaukset > säännöt talokohtaisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Kaikki käytännön asiat voidaan sopia. Työsuhdeturvaa koskevia asioita ei voi poistaa / sopia lainkaan puitteissa. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Laadukkaassa yrityksessä kaikki asiat voidaan sopia paikallisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Paikalliseen sopimiseen pitää olla selkeät raamit, jotta ei mennä takaisin kivikaudelle! Työnantajat tulevat painostamaan paikallisilla ja on vaara, että mennään ali TESsin! (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Paikallisen sopimisen kohteiksi huonosti soveltuviksi asioiksi ja sopimisen laajentamisen yleisiksi esteiksi luetellaan muun muassa seuraavia asioita. Työnantajan edustajat: Asiat, jotka vaikuttavat todella pitkällä aikavälillä: palkkataso, eläkkeet, työajat. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Erityisryhmien kanssa sovittavat ehdot, joilla on taipumus laajeta koskemaan ryhmiä joihin niitä ei alunperin oltu tarkoitettu. Matkitaan liikaa ja vaaditaan toisille samoja ehtoja. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Määräaikaisten henkilöiden sopimusten kesto (henkilö - yritys sopivat) (> yleiset periaatteet kyllä on), ulkomaankomennusedut yksilötasolla pitkissä sopimuksissa (yleiset periaatteet on), työnjohtooikeudelliset asiat, yms. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Henkilöstön edustajat: Paikallista sopimista ei tulisi laajentaa nykyisestään. Alueilla missä työttömyys on suurta ja työpaikat ovat pieniä on työntekijöiden asema edelleen heikko. Työnantaja sanelee edelleen yksipuolisesti mitä työs- 17

Metalliteollisuus, perusmetalli tä maksaa ja millä ehdoilla työtä tehdään. Työehtosopimusten yleissitovuus säilytettävä ehdottomasti. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Eivät juuri mitkään asiat sovi, koska paikallinen sopimustoiminta edellyttäisi varsin mullistavia lainsäädännön muutoksia, joilla luotaisiin luottamusmiehille käytännön mahdollisuudet toimia yrityksissä. (Vrt. Ruotsin myötämääräämislaki.) (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Ilman valtakunnallista perälautasopimusta ei voida mistään asiasta paikallisesti sopia niin, että sopijaosapuolet voisivat kokea tasavertaisuutta neuvottelussa. Työrauhavelvoite on merkittävä asia! (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Kaikki oleelliset perusasiat pitää olla niin sovitut ettei niitä voi paikallisesti huonontaa. Paikallinen sopiminen on ymmärretty yleensä TA:n kohdalta niin, että mitä voidaan paikallisesti sopia alle TES:en ja sopiminen on TA:n jyräystä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Minimipalkat alle TES:n, vuosilomien pätkiminen (jos ei ole riittäviä syitä), työajan joustosopimukset yleensä liian monimutkaisia, palkkausjärjestelmien muuttaminen yleensä näissä asioissa työntekijällä muutosvaikutukset ovat hämäriä. Tässä on TA:lla suuri etu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Palkan määrät, työaika esim. 7,5 h/ pv. > tarkoitus vain kiertää työajantasauskertymän maksu työntekijän saamatta käytännössä mitään muuta kuin vahinkoa hyväkseen (ylityökorv. alkaa vasta 8 h/ vrk. jälkeen). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Palkkaus vaikeasti sovittava. Voidaan käyttää vain yrityksen ollessa vaikeuksissa työpaikkojen säilyttämiseksi. Silloinkin vain määräaikaisia sopimuksia kirjallisina. (Henkilöstön edustaja, pieni metalliteollisuuden Peruspalkkaa koskevat taulukkopalkat, ikälisät, päivärahat, ylityökorvaukset, matkakorvaukset, sairausajan palkat, opintovapaat, luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevat sopimukset. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Runkosopimuksessa olevat asiat eivät sovellu paikallisesti sovittaviksi. Miksi? Siksi, että työnantajapuolella on suuri asiantuntijaryhmä, joka pystyy ennakoimaan etukäteen asioitten vaikutukset ja hyvin harva työnantaja pyrkii edes siihen että etu olisi molemminpuolinen vaan ottaa koko hyödyn itselleen. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden Sairausajan palkka ja lomat, lomarahojen vaihto ja lomien siirto ohi lomakauden, ylityökorvaukset. (Henkilöstön edustaja, suuri metalliteollisuuden 18

Metalliteollisuudessa hyvät edellytykset kehittää sopimiskulttuuria edelleen Metalliteollisuuden sopimiskulttuuria luonnehtii kokonaisuutena se, että useissa toimipaikoissa on totuttu sopimaan paikallisesti ja tätä myötä kasvatettu osaamista sekä luotu hyviä, toimivia käytäntöjä. Osaaminen ja hyvät käytännöt eivät metalliteollisuudessa, kuten muillakaan toimialoilla, kuitenkaan ulotu kaikkiin yrityksiin, vaan sopimiskulttuurissa on myös ongelmakohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöstön kokemat vaikuttamismahdollisuuksien ja tasavertaisuuden puutteet osassa toimipaikoista. Asenteissakin on vielä puolin ja toisin tarkistamista. Liitoissa on osaamista paikalliseen sopimiseen liittyen ja sitä myös käytetään hyväksi työpaikoilla. Henkilöstö ja työnantaja kokevat etunsa olevan pääsääntöisesti yhdensuuntaisiksi. Poikkeuksena ovat palkka-asiat, joissa edut selvimmin ovat vastakkaiset. Paikallisen sopimisen yleistyminen palkka-asioissa saattaa nostaa esiin vastakkainasetteluja työpaikoilla, joskin esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmillä, jotka ovat metalliteollisuudessa yleisiä, on myös etujen yhdensuuntaisuutta vahvistava vaikutus. Sopimisen kokonaisvaikutukset koetaan metalliteollisuudessa pääosin myönteisiksi ja myös osapuolten keskinäinen luottamus sekä luottamushenkilöiden työn arvostus ovat teollisuuden toimialojen keskimääräistä tasoa parempaa. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet kehittää paikallista sopimistoimintaa edelleen, mitä kiristyvä kilpailutilanne ja uudistuvat toimintatavat edellyttävätkin. Useat muut alat ovat ottaneet kiinni metalliteollisuuden etumatkaa paikallisen sopimisen osalta. Seuraavissa kuvioissa on luonnehdittu metalliteollisuuden sopimiskulttuuria kokonaisuutena 12 osatekijän 3 avulla erikseen työnantajan ja henkilöstön vastausten pohjalta. Korkea arvo merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Arvo nolla edustaa henkilöstön edustajien kuviossa kaikkien kyselyn henkilöstövastaajien keskiarvoa ja työnantajien kuviossa kaikkien kyselyn työnantajavastaajien keskiarvoa. Kuvioiden esitystapa ei tuo esiin toimipaikkakohtaista vaihtelua, mutta näyttää sopimiskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet alojen toimipaikoissa keskimäärin. 33 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 19

Metalliteollisuus, perusmetalli Metalliteollisuuden sopimiskulttuuri Metalliteollisuuden sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Metalliteollisuus, perusmetalli Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisu udet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksi en laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan Metalliteollisuuden sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Metalliteollisuus, perusmetalli Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisu udet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksi en laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista 20

Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä mainitaan muun muassa seuraavia asioita. Työnantajan edustajat: Ehkä ongelmat tulevat esille enemmän vanhojen sopimusten perusteella tehdyissä tietokoneohjelmissa (esim. palkkaus), joita on hankalaa nopeasti muuttaa joustavaan suuntaan niin että saadaan kaikki tilastot yhtä aikaan esille viranomaista varten (kirjanpito, työsuojelu). (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Ei saa muodostua pysyvää, aikaisempaa käytäntöä, vaan muutettavissa olosuhteita vastaavaksi, myös heikennyksiin päin. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Jos paikallisesti saa sopia asioista, laista tai työehtosopimuksesta ei saa löytyä yksittäiselle työntekijälle oikeutta jäädä noudattamaan normaalia TES:iä. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Metallin TES ei rajoita paikallista sopimista. Suurin este sopimiselle on sunnuntain ylityökorvaukset. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Palkkauksen tulee olla sidoksissa yrityksen kannattavuuteen ja tulokseen. (Työnantajan edustaja, pieni metalliteollisuuden Määräysten yleinen väljentäminen. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Annetaan erillistä perehdyttämismateriaalia, jossa on erilaisista eduista ja mahdollisuuksista tietoa ja mistä saa lisätietoa. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Tehty sopimuksia, ikärakenne 48 v. paikkeilla > ei kovin halukkaita muutoksiin. Taustalla myös ammattiosastot, pelätään muutosta monella tavalla. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Eri henkilöstöryhmiä koskevia sopimuksia tulisi vielä enemmän yhtenäistää ja kirjoittaa väljemmiksi paikallista sopimista helpottamaan. (Työnantajan edustaja, keskisuuri metalliteollisuuden Päätäntävaltaa lähemmäksi yrityksiä. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Väljemmät työajat, lakien ja sopimusten sivumäärien supistaminen. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden Ylityökorvaukset johtavat jäykkyyteen, esim. sunnuntaiylityökorvaus voi johtaa suorastaan kiristykseen tarvittaessa vain lauantaina apua. (Työnantajan edustaja, suuri metalliteollisuuden 21