Liike-elämän palvelut

Transkriptio

1 Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelujen toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Liike-elämän palvelujen toimialalta kyselyyn vastasi yhteensä 82 toimipaikkaa. Toimipaikoista 12 edustaa kiinteistöalan palveluja, kuusi tietojenkäsittelypalveluja, kahdeksan tutkimuspalveluja ja 56 muuta liikeelämää palvelevaa toimintaa. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa liike-elämän palveluihin luetut alat edustavat useita työehtosopimusaloja. Vastanneista toimipaikoista yhdeksän on alle 20 hengen toimipaikkoja, 32 on hengen toimipaikkoja, hengen toimipaikkoja on 30 ja yli 250 hengen toimipaikkoja 11. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 50 työnantajan edustajaa ja 85 henkilöstön edustajaa. Henkilöstöä edustavista vastaajista 64 prosenttia on miehiä. Miesten osuus on henkilöstön vastaajista muulla palvelualalla 49 prosenttia ja teollisuudessa 72 prosenttia. Työn organisoinnin muutoksia vähemmän kuin toimialoilla keskimäärin Noin 70 prosentissa tutkimukseen vastanneista liike-elämän palvelujen toimipaikoista on toteutettu kyselyä edeltävinä vuosina muutoksia, joilla on ollut vaikutuksia töiden sisältöön ja henkilöstön asemaan. Työn organisointiin liittyviä muutoksia, kuten ammattikuvien laajentamista ja ryhmätai tiimityön käyttöönottoa, on toteutettu 42 prosentissa toimipaikoista, mikä on toimialoittain verrattuna suhteellisen vähän. Kokonaisuuksia on purettu pienemmiksi yksiköiksi viidenneksessä toimipaikoista ja runsaassa neljänneksessä yksikköjä on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Alihankintaa on laajennettu ja aiemmin omalla väellä teetettyjä töitä ostettu ulkopuolisilta 43 prosentissa toimipaikoista. Laadun tai tuottavuuden kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu 70 prosentissa alan vastaajatoimipaikoista. Yhteistoiminta-asioita on liike-elämän palvelujen toimipaikoissa käsitelty vähemmän kuin muun palvelualan tai teollisuuden toimipaikoissa keskimäärin. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, lopuissa työnantaja on tehnyt yksipuolisen ratkaisun. Liike-elämän palvelujen työnantajavastaajista 16 prosenttia arvioi toimipaikkansa kannattavuuden olleen kyselyajankohtana erittäin hyvä, 45 prosenttia pitää kannattavuutta melko hyvänä ja 22 prosenttia kohtalaisena. Työantajan edustajista 16 arvioi toimipaikkansa kannattavuuden heikoksi. Puolet vastaajista katsoo kannattavuuden parantuneen jonkin verran kyselyä edeltävinä vuosina ja kymmenesosa luonnehtii kannattavuuden paranemista merkittäväksi. Viidenneksessä toimipaikoista arvioidaan kannattavuuden heikentyneen. Vastaajista 72 prosenttia kokee kilpailun alalla lisääntyneen viime vuosina. Alan työnantajavastaajien arviot kannattavuudesta ja kilpailutilanteesta edustavat suunnilleen tutkimuksen toimialojen keskimääräistä tasoa. 1

2 Liike-elämän palvelut Henkilöstömäärä on liike-elämän palvelujen vastaajatoimipaikoissa keskimäärin kasvanut kyselyä edeltävinä vuosina. Niistä toimipaikoista, mistä tieto henkilöstömäärän muutoksista on saatu, 10 on kasvattanut henkilöstöään enemmän kuin 25 prosentilla ja 17 enemmän kuin viidellä prosentilla. Henkilöstöä enemmän kuin viidellä prosentilla vähentäneitä toimipaikkoja on 10. Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Sopimuksia hieman enemmän kuin palvelualalla yleensä Palkka-asioissa muuhun palvelualaan verrattuna paljon sopimuksia Liike-elämän palvelujen toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 12 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä. Tämä on hieman enemmän kuin palvelualan toimipaikoissa keskimäärin. Liike-elämän palveluissa, kuten muillakin toimialoilla, paikallinen sopimisen määrä tavallisesti kasvaa toimipaikan koon myötä. Suurissa, yli 250 hengen, toimipaikoissa sopimuksia on tehty keskimäärin 15 asiaryhmässä. Asiaryhmittäin tarkasteltuna liike-elämän palveluissa on muihin palvelualoihin verrattuna sovittu paljon palkka-asioista sekä luokan muut asiat kohdeasioissa, johon sisältyvät mm. tuottavuuden parantaminen, koulutus, työsuojeluasiat ja ulkopuolisen työvoiman käyttö. Työaikajärjestelyissä sopimuksia on tehty hieman muuta palvelualaa harvemmin. Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin 16,0 Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin liike-elämän palvelujen toimialalla, muulla palvelualalla ja teollisuudessa Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin 14,0 1,9 12,0 10,0 8,0 6,0 1,5 1,8 4,6 1,1 1,6 4,8 1,9 5,0 Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt 4,0 2,0 4,4 3,7 5,6 Palkka-asiat 0,0 Liike-elämän palvelut Muu palveluala Teollisuus Tulospalkkiot tavallisin sopimiskohde palkkaasioissa Liike-elämän palvelujen toimipaikoissa on sovittu paikallisesti melko usein tulospalkkiosta (sopimus 51 % toimipaikoista). Seuraavaksi tavallisimpia sopimisen kohteita ovat varallaolokorvaukset (39 %), matkakorvaukset (34 %) sekä lomarahojen maksatusaika tai vaihto vapaaseen 2

3 (33 %). Paremmista palkkaeduista alan työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna on tehty sopimus noin kolmanneksessa toimipaikoista (31 %). Suunnilleen yhtä usein on sovittu lomapalkan maksuajasta (31 %), palkkausjärjestelmistä (30 %) ja TES:n yrityskohtaisen potin jaosta. Viidenneksessä toimipaikoista on tehty sopimus voittopalkkioista (21 %), muista kuin rahapalkan luonteisista palkkaeduista (21 %), urakkapalkkauksesta (20 %) ja hälytysrahasta / puhelinohjekorvauksista (20 %). Lomarahojen leikkaamisesta on sovittu vain viidessä prosentissa ja aikaisempaan käytäntöön verrattuna heikommista palkkaeduista neljässä prosentissa alan toimipaikoista. Työaikajärjestelyistä ovat liike-elämän palveluissa tavallisimmin sopimisen kohteena olleet liukuva työaika (62 %), ylityökorvausten vaihtaminen vapaaseen (49 %), vuosiloman antaminen muuna kuin normaalina lomakautena (49 %) sekä työajan tasoittumisjakson pituus (43 %). Noin kolmanneksessa toimipaikoista on sovittu paikallisesti säännöllisen viikoittaisen työajan pituudesta (36 %), työajan lyhentämisvapaasta (pekkasvapaa, 36 %), ylitöiden enimmäismäärästä (33 %), ruokataukojen tai lepoaikojen pituudesta (32 %), osittainen hoitovapaasta (30 %), säännöllisen vuorokautisen työajan pituudesta (29 %) ja vuorotteluvapaasta (29 %). Muutosten hallinnan asiaryhmissä suhteellisen vähän sopimuksia) Muutosten hallinnan asiaryhmissä alalla tehdään sopimuksia suhteellisen harvoin. Tavallisimpia kohdeasioita ovat olleet merkittävät muutokset työtehtävien sisällössä ja työn organisoinnissa (29 %), yhteistoimintamenettely (27 %), henkilöstön osa-aikaistaminen (20 %) ja todetun lomautus- tai irtisanomisuhan vaikutukset (19 %). Koulutuksesta on sovittu kolmanneksessa liike-elämän palvelujen toimipaikoista ja lähes yhtä tavallista on ollut sopiminen työsuojelua koskien. Noin viidenneksessä toimipaikoista kohdeasioina ovat olleet ulkopuolisen työvoiman käyttö (23 &), tuottavuuden parantaminen (20 %) ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutukset (18 %). Tasa-arvoasioita koskeva paikallinen sopimus on tehty 18 prosentissa alan toimipaikoista. Tutkimuksessa on yhtenä toimipaikkojen luokitustapana paikalliseen sopimiseen liittyen käytetty jakoa traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin. Joustavan toimintatavan toimipaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, jossa on sovittu paikallisesti työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkiojärjestelmistä sekä myös koulutuksesta (Niemelä 2000). Aineiston liike-elämän palvelujen toimipaikoista 18 prosenttia on luokituksen perusteella joustavia, kun vastaava osuus on kaikista palvelualojen toimipaikoista on 13 prosenttia ja teollisuuden toimipaikoista 22 prosenttia. Kaksi kolmannesta liike-elämän palvelujen toimipaikoista luokittuu traditionaalisen toimintatavan toimipaikoiksi, joissa on sovittu korkeintaan yhdessä edellä mainituista kolmesta asiaryhmästä. Sopimisella tavoiteltu sitoutumista, asiakaslähtöisyyttä ja kannustavaa palkitsemista Liike-elämän palveluissa on työehtoja paikallisesti sopimalla tavoiteltu ennen muuta yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisäämistä, asiakaslähtöistä toimintatapaa ja kannustavaa palkitsemista. 3

4 Liike-elämän palvelut Sopimukset tehdään tavallisimmin luottamusmiehen kanssa, mutta melko usein sovitaan myös henkilökohtaisesti työnantajan ja työntekijän kesken Työnantaja tekee paikalliset sopimukset liike-elämän palveluissa paikalliset sopimukset tavallisesti luottamusmiehen kanssa taikka luottamusmiehen sekä asianosaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa, mutta myös työnantajan ja asianosaisen työntekijän väliset henkilökohtaiset sopimukset ovat alalla tavallisia. Noin kolmannes sopimisen osapuolia koskevista maininnoista viittaa henkilökohtaisiin sopimuksiin. Porukalla sopimista ja ryhmäsopimista esiintyy myös jonkin verran. Toimialallamme ei ole työehtosopimusta ja toimipaikassani lähes kaikki työsopimuksia koskevat asiat sovitaan henkilökohtaisesti. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän Pientä konsulttiyrityksessä henkilöstöasiat hoidetaan henkilötasolla ilman kaikkia koskevia sopimuksia. (Työnantajan edustaja, pieni liikeelämän Noin kolmessa neljästä toimipaikasta luottamusmies tai vastaava henkilöstön edustaja osallistuu paikallisesti sovittavien asioiden käsittelyyn tavallisesti jo niiden valmisteluvaiheessa. Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet kohtalaiset Liike-elämän palvelujen henkilöstön edustajat kokevat vaikutusmahdollisuutensa sopimusten sisältöön toimialoittain verrattuna kohtalaisiksi. Palkka-asioiden osalta arvioit ovat parempia kuin toimialoilla keskimäärin. Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat henkilöstöosapuolen pystyneen vaikuttamaan sopimusten sisältöön vähintään jonkin verran, on palkka-asioissa ja työaikajärjestelyissä 63 prosenttia ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvän sopimisen osalta 43 prosenttia. Alalla tehdään useimpiin muihin toimialoihin verrattuna paljon sopimuksia yksilötasolla. Työehtojen yksilöllisen muotoutumisen kääntöpuoli on, että luottamushenkilöiden roolia ei nähdä paikallisen sopimisen kannalta, kuten ei myöskään toimipaikan muun kehittämistoiminnan kannalta, kummankaan osapuolen taholta yhtä keskeisenä kuin toimialoilla yleensä. Luottamushenkilöiden toimintaedellytykset voivat tästä syystä olla joissakin toimipaikoissa heikot. Luottamus- ja työsuojeluhenkilöiden suojatyöpaikat purettava. (Pienessä yrityksessä ei ole mahdollista ylläpitää usean työntekijän suojatyöpaikkoja. (Työnantajan edustaja, pieni liike-elämän palvelujen toimipaikka) Jos paikallisesti sovitaan jotain yli TES:n, pitäisi liittojen ym.pysyä pois pelikentältä ja jättää työrauha. (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän 4

5 Paikallisesti on vaikea sopia erilaisista palkankorotuksista eri henkilöille, niin kuin pari vuotta sitten oli yleiskorotuksessa sovittu. Ei luottamusmiehillä ole tiedossa henkilöstön palkkoja, joten niiden korotuksista eri henkilöille on vaikea arvottaa. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän Sopiminen ei onnistu, koska luottamusmiehet eivät uskalla jokaisen puolesta sopia sitovasti esim. palkat ja vuosilomapalkat (maksuaika). (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän Jotain tiukkoja säännöksiä mainosalallekin tarvittaisiin, jottei työntekijöitä voisi kohdella miten vain (ruokailun järjestäminen, ylityökorvaukset, työsuojelu...). (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän palvelujen toimipaikka) Ylemmille toimihenkilöille oma TES, jolloin myös heidät saadaan Teknisten liiton sopimusten kanssa samalle viivalle. (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Liike-elämän palvelujen työnantajien edustajien arviot oman osapuolensa mahdollisuuksista vaikuttaa paikallisten sopimusten sisältöön ovat hieman myönteisempiä kuin toimialojen työnantajavastaajien arviot keskimäärin. Sopimisen luonne ja tasavertaisuus Sopiminen työnantajavetoista, mutta henkilöstön näkemyksiä huomioon ottavaa. Työnantajien näkemykset tältä osin lähempänä henkilöstön näkemyksiä kuin muilla toimialoilla Liike-elämän palvelujen henkilöstövastaajista enemmistö (53 %) arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on kuitenkin otettu huomioon. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua, on 13 prosenttia. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee 34 prosenttia alan henkilöstön edustajista. Luvut edustavat toimialojen tavanomaista tasoa. Työantajien edustajien arviot sen sijaan poikkeavat muiden toimialojen vastauksista sen suhteen, että toteutuneen sopimisen vapaaksi sopimiseksi luokittelevien osuus on vain runsas kolmannes (35 %), kun se toimialoilla keskimäärin on 58 prosenttia ja vastaavasti niitä työnantajan edustajia, jotka katsovat paikallisen sopimisen työnantajavetoiseksi, mutta henkilöstön mielipiteitä huomioon ottavaksi sopimiseksi, on enemmistö (51 %), kun vastaava osuus koko aineistossa on 37 prosenttia. Asiaryhmittäin tarkastellen niiden henkilöstöä edustavien vastaajien osuus, jotka katsovat henkilöstön olleen työnantajan kanssa vähintään melko tasavertaisessa asemassa sopimuksia tehtäessä on liike-elämän palveluissa palkka-asioissa 42 prosenttia, työaikajärjestelyissä 61 prosenttia ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvissä asioissa 22 prosenttia. Luvut ovat tutkimuksen toimipakkojen keskimääräistä tasoa muuten paitsi toimenkuvien ja henkilöstön aseman kohdalla, missä osuus on hieman alhaisempi. Vastaava havainto voidaan tehdä myös, 5

6 Liike-elämän palvelut kun verrataan alan työnantajien arvioita henkilöstön aseman tasavertaisuudesta muiden alojen työnantajien vastauksiin. Henkilöstön edustajista 45 prosenttia katsoo, että osapuolten asema ei ole ollut riittävän tasavertainen Arvioitaessa osapuolten tasavertaisuutta sopimuksia tehtäessä kokonaisuutena, liike-elämän palvelujen henkilöstövastaajista 45 prosenttia katsoo, että henkilöstön asema ei ole ollut riittävän tasavertainen. Runsas neljännes (28 %) vast aa, että asema on ollut riittävän tasavertainen. Liike-elämän palveluissa niiden vastaajien osuus, jotka katsovat osapuolten aseman olevan erivertainen, on suurempi kuin palvelualoilla keskimäärin (38 %) ja samaa tasoa kuin teollisuudessa (47 %). Koska palvelualoille tyypilliseen tapaan sellaisia vastaajia, jotka eivät ota asiaan kansaa, on suhteellisen paljon (27 %), jää aseman tasavertaiseksi arvioivien osuus pienemmäksi paitsi palvelualojen, myös teollisuuden keskiarvoon verrattuna (molemmissa 35 %). Työnantajalla on erilainen tulkinta työehtosopimuksissa paikallisesti sovittavaksi määritellyistä asioista. Työnantaja: Sopiminen on vapaaehtoista. Ellei sopimukseen päästä työnantajan ehdottamalla tavalla, jatketaan nykyistä käytäntöä tai työnantaja tekee yksipuolisen ohjeen. Henkilöstön edustaja: Asiasta pitää sopia. Ellei sopimukseen päästä, pitäisi ratkaisu hakea liittotasolta (TES:n sopijaosapuolilta). (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Yleisesti toimenkuvaa edellyttävän palkkauksen katsotaan olevan alakanttiin. Työnantajapuolella on työntekijöiden työaikajoustot itsestäänselvyys eli on joustettava kun työnantaja niin vaatii. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän työnantajahan voi paikallisen sopimuksen sanoa ylös aina kun hän huomaa, että tämä ei olekaan välttämättä hyvä heidän kannaltaan. Työaikajärjestelyt mielestäni voi olla ainoa asia mitä voidaan paikallisesti sopia. (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Työnantajalle annettu liikaa tiedoksi uusia asioita, joilla voi painostaa siis annettu yleensäkin mahdollisuus neuvotella. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän Jos paikallisesti ei asiasta päästä sopimukseen, pitäisi olla jokin perälauta laissa tai TES:n määräyksissä. Työnantaja ei yleensä halua sopia, vaan antaa yksipuolisia ohjeita, Sopimisvelvoitetta tiukennettava. (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Kummankaan osapuolen ei tule kärsiä tai joutua liian ahtaalle. Tällä hetkellä työnantaja käyttää työpulaa melko räikeästi hyväkseen. Joustoa, mutta ei toisen kustannuksella pelkästään. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän Liike-elämän palvelujen työnantajavastaajista 78 prosenttia katsoo riittävän tasavertaisuuden sopimuksia tehtäessä toteutuneen. 6

7 Tiedot ja osaaminen Mahdollisuudet saada asiantuntija-apua kohtalaisen hyvät Liike-elämän palvelujen henkilöstön edustajista puolet (49 %) katsoo edustamallaan sopijaosapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Tulos on palvelualoille tyypillistä tasoa. Työnantajavastaajista 85 prosenttia arvioi osapuolensa tietojen olleen riittävät. Alan luottamushenkilöistä kaksi kolmannesta kertoo saaneensa sopimuksia tehtäessä asiantuntija-apua ammattiliitosta ja työnantajan edustajista puolet on saanut apua työnantajaliitosta. Noin kolmannes molempien ryhmien vastaajista ei ole saanut tai tarvinnut asiantuntija-apua sopimuksia tehtäessä. Henkilöstön edustajien mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa. esimerkiksi taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä, arvioi 85 prosenttia henkilöstön edustajista ja 75 prosenttia työnantajan edustajista vähintäänkin melko hyviksi. Asiantuntija-avun tarvetta katsotaan olevan erityisesti lakien ja sopimisten tulkintaan liittyen. Laillisuus, sopimusten sisällön tarkistus ja tulkinta, sopimusten muotoseikat. (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Lakimiehiltä tietoa tämän ajan oikeuskäytännöstä, päätöksistä; SAK:sta: minkälaisia bonuspalkkoja eri aloilla on maksettu henkilöstölle - kuinka voidaan toteuttaa palvelualalla. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän Onko työnantajan toiminta lakien mukaista. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän Pykälätulkintaa kyselty eri asiantuntijoilta. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän Sopimistilanteet Työtaistelun uhka harvinainen Runsas kolmannes liike-elämän palvelujen henkilöstön edustajista (37 %) ja vajaa puolet työnantajan edustajista (46 %) katsoo, että sopimuksia tehtäessä on toisinaan ollut lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhka. Henkilöstön edustajista 7 prosenttia arvioi uhan esiintyneen useasti. Työtaistelun uhka on ollut suhteellisen harvinainen. Henkilöstön vastaajista 12 prosenttia ja työnantajan edustajista 11 prosenttia arvioi työtaistelun uhan liittyneen sopimiseen toisinaan. Kukaan ei arvioi lakon uhanneen useasti. Henkilöstön edustajista 45 prosenttia kokee työnantajan painostaneen neuvotteluissa toisinaan ja 4 prosenttia usein. Työnantajan edustajista 30 prosenttia kokee henkilöstön toisinaan painostaneen neuvotteluissa toisinaan. Luvut edustavat toimialojen tavanomaista tasoa. 7

8 Liike-elämän palvelut Sopimisen riitatilanteita Seuraavaan on koottu liike-elämän palvelujen vastaajien kuvauksia paikalliseen sopimiseen liittyneistä riidoista. Työnantajan edustajat: Matkustussäännön uudistaminen, asia jäi kesken. (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän Riita koski työajan lyhennysvapaita, työnantajan TES:iin perustuvalla päätöksellä. (Työnantajan edustaja, suuri liike-elämän Tulospalkkaus, sisältyykö luotoisetu pohjana olevaan kuukausipalkkaan. Henkilön ja yrityksen välillä ei ole tehty tulospalkkiosopimusta. (Työnantajan edustaja, pieni liike-elämän Palkan ja ajan määrä. Työntekijöiden mielestä palkka liian pieni aikaan nähden. Lopulta sovittu. (Työnantajan edustaja, keskisuuri liikeelämän Palkkausjärjestelmät (pisteytys). (Työnantajan edustaja, pieni liikeelämän Eri näkemyksiä työaikajoustojen tulkinnoissa. Sopimuksia jouduttu Työnantajan puolelta runsaasti irtisanomaan (koska liian tiukka sopiminen on puskenut runsaasti ylitöitä). (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän Tulkintaerimielisyydet, kun asian ratkaisusta on neuvotteluvelvoite ja esimiehet laiminlyövät velvoitteen asiaa ratkaistaessa. Ratkaisu: neuvottelut henkilöstöedustajan ja henkilöstöpäällikön välillä. (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän Yhden ryhmän kanssa vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituudesta. Asian käsittely on vielä kesken. (Työnantajan edustaja, suuri liike-elämän Henkilöstön edustajat: Ei ole tietoa vanhoista sopimuksista mutta yleensä asioista riidellään ainakin jollain tasolla. Ratkaisuihin on kuitenkin päästy. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän Ei riitoja, mutta lakienkin mukaisia asioita on joutunut vääntämään rautalangasta useamman kerran. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän Ei varsinaisia riitoja, erimielisyyksiä kyllä; ratkottu puhumalla niin kovaäänisesti kuin myös asiallisesti; päästy yleensä yhteisymmärrykseen ja molemmat kunnioittaneet ratkaisuja. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän 8

9 Korotusrahojen jako henkilöstölle. Työnantajan ehdotuksiin ei ole suostuttu. (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Lakolla on saatu mitä saatu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liikeelämän Rajanvedot eri henkilöstöryhmien välillä (th - ylemmät). (Ratkaistu meidän hyväksi, sai haukut palkaksi.) (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Riitoja on ollut palkkojen alennuksesta. Riidat on ratkaistu neuvottelemalla. (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Työnantajalla ollut paljon lain ja TES:n vastaisia ehdotuksia, joista on jouduttu riitelemään. Lomarahojen vaihto vapaaseen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän Sopimisen vaikutukset Sopimisesta hyötyä molemmille osapuolille Noin kaksi kolmannesta liike-elämän palvelujen henkilöstön edustajista (62 %) kuten myös työnantajan edustajista (65 %) katsoo paikallisesta sopimista olleen edustamalleen osapuolelle jonkin verran hyötyä. Merkittäväksi hyödyn arvioi henkilöstövastaajista 15 prosenttia ja työnantajavastaajista neljännes (24 %). Haittaa sopimisesta arvioi osapuolelleen koituneen kahdeksan prosenttia henkilöstön edustajista ja kolme prosenttia työnantajan edustajista. Osuudet vastaavat toimialojen keskimääräistä tasoa. Paikallisen sopimisen vaikutukset Parantanut merkittävästi Heikentänyt merkittävästi Paikallisen sopimisen vaikutukset liike-elämän palvelujen toimialalla, muulla palvelualalla ja teollisuudessa Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri Tuottavuus ja kannattavuus Henkilöstöryhmien suhteet Liike-elämän palvelujen työnantajat Liike-elämän palvelujen luottamushenkilöt Muu palveluala (ta) Muu palveluala (tt) Teollisuus (ta) Teollisuus (tt) 9

10 Liike-elämän palvelut Työnantajat arvioivat paikallisen sopimisen vaikutuksia vähemmän myönteisesti kuin palvelualan ja teollisuuden työnantajat keskimäärin Paikallisen sopimisen vaikutuksia henkilöstön työehtoihin ja työilmapiiriin, toimipaikan tuottavuuteen ja kannattavuuteen sekä henkilöstöryhmien välisiin suhteisiin arvioidaan liike-elämän palveluissa kummassakin vastaajaryhmässä keskimäärin myönteisesti, mutta arviot eivät yllä tutkimuksen parhaiden toimialojen tasolle. Henkilöstön edustajien osalta ne jäävät alle teollisuuden toimipaikkojen tason, mutta edustavat palvelualojen toimipaikkojen keskimääräistä tasoa. Työnantajan edustajat arvioivat vaikutusten myönteisyyttä varovaisesti myös palvelualojen toimipaikkojen keskimääräisen tasoon verrattuna. Paikallisen sopimisen edellytykset Tilastokeskuksen toimialaluokituksen luokka liike-elämän palvelut käsittää monen tyyppisiä palveluja ja sopimusaloja. Liike-elämän palvelut edustaakin tässä eräänlaista palvelualojen yleisluokkaa, jonka kohdalla ei ole mielekästä puhua alan sopimiskulttuurista samassa mielessä kuin tutkimuksen muiden palvelualojen kaupan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan tai terveys- ja sosiaalipalvelujen kohdalla. Paikallisen sopimisen käytännöt kehittymässä Verrattuna sellaisiin teollisuuden toimialoihin, joilla on paikallisesta sopimisesta jo pitkät perinteet, monilla palvelualoilla paikallinen sopimisen käytännöt ovat vasta kehittymässä. Tämä on luettavissa myös liikeelämän palvelujen toimipaikkojen vastauksista. Niin sopimisen määrällä kuin vaikutuksillakin mitaten alalla jäädään alle sen tason, mikä on teollisuuden toimialoille tyypillinen. Henkilöstön edustajien rooli sopimisessa ei ole yhtä keskeinen kuin teollisuudessa tai vertailun muilla palvelualoilla ja osassa toimipaikoista koetaan, että luottamushenkilöiden asema ja työn arvostuskin kaipaavat kohentamista. Paikallinen sopiminen ei välttämättä aina toteudu työpaikoilla. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän Kokemukset sopimisesta ovat kuitenkin pääsääntöisesti myönteisiä ja paikallisen sopimisen laajentaminen saa paitsi työnantajien edustajilta, myös henkilöstön edustajilta kannatusta enemmän kuin vertailun toimialoilla keskimäärin. Liike-elämän palveluissa, kuten kaikilla muillakin toimialoilla, esiintyy sekä hyviä että huonoja paikallisen sopimisen käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen oppiminen ja keskinäisen luottamuksen vahvistuminen sopimisesta saatujen myönteisten kokemusten seurauksena luo edellytyksiä laajentaa paikallista sopimista tuloksellisesti myös järjestelmätasolle ja toimipaikkojen kehittämistoimintaan. Asiat on pystytty aina sopimaan (jos 10 hengen toimistossa ei asioita saada sovittua, ei tuloksen tekokaan onnistu). (Työnantajan edustaja, pieni liike-elämän Että opittaisiin sopimaan niistäkin asioista jotka voidaan työpaikalla sopia. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän 10

11 Paikallinen sopiminen onnistuu, kun on yhteinen tavoite tiedossa. Yleensä pieni yritys. Kun on iso yritys, tavoite katoaa ja yhteistyö, jolloin tarvitaan liiton sopimuksia. Nimimerkki: vastuuntunto. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän Selvästi tärkein syy siihen, miksi toimipaikoissa ei ole tehty nykyistä enempää paikallisia sopimuksia on, ettei sopimuksille ole nähty tarvettakaan. Työehtosopimusten ja lakien riittämättömät mahdollisuudet mainitaan sopimista estäneenä syynä joissakin vastauksissa, mutta kokonaisuutena katsoen se ei kohoa keskeiseksi sopimisen esteeksi. Paikallisen sopimisen laajentamisen kannatus korkeampi kuin toimialoilla keskimäärin Liike-elämän palvelujen henkilöstön edustajista kolmannes (32 %) on sitä mieltä, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä jonkin verran ja 15 prosenttia kannatta mahdollisuuksien lisäämistä erittäin paljon. Sopimismahdollisuuksien nykytilanne on sopiva runsaan kolmanneksen mielestä (38 %). Henkilöstövastaajista 15 prosenttia on mahdollisuuksien kaventamisen kannalla. Alan työnantajan edustajista neljännes (24 %) tukee paikallisen sopimisen huomattavaa laajentamista työsuhteen ehtojen sopimistapana enemmistön (62 %) ollessa sitä mieltä, että mahdollisuuksia tulisi laajentaa nykyisestä jonkin verran. Työantajavastaajista 13 prosenttia on tyytyväisiä mahdollisuuksien nykytilanteeseen. Paikallisen sopimisen laajentaminen saa sekä työnantajan että henkilöstön edustajilta kannatusta enemmän kuin toimialoilla keskimäärin. Työehtosopimusten ja lakien määrittämiä minimiehtoja ja pelisääntöjä pidetään tärkeitä, mutta niiden puitteissa paikallisen sopimisen kohdeasioita ollaan valmiita laajentamaan huomattavastikin, mikäli keskinäinen luottamus, tasapuolisuus ja muut sopimisen edellytykset ovat olemassa. Kaikki sopivat, kunhan ne ovat paremmat kuin normaalit valtakunnalliset sopimukset. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän palvelujen toimipaikka) Minun mielestäni paikallista sopimista pitäisi harrastaa. Sopimus tehdään paikan päällä omin voimin omalla porukalla omaan työpaikkaan. Siihen ei tarvita muita ulkopuolisia. (Henkilöstön edustaja, suuri liikeelämän Paikallisesti voi sopia vain pikkuasioista, koska työnantaja pelkää lähtöä päänavaajaksi isoimmissa. (Henkilöstön edustaja, suuri liikeelämän Seuraavissa kuvioissa on luonnehdittu liike-elämän palvelujen sopimiskulttuuria kokonaisuutena 12 osatekijän 1 avulla erikseen työnantajan ja henkilöstön vastausten pohjalta. Korkea arvo merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Arvo nolla edustaa henkilöstön edustajien kuviossa kaikkien kyselyn henkilöstövastaajien keskiarvoa ja työnantajien kuviossa kaikkien kyselyn työnantajavastaajien keskiarvoa. 11 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 11

12 Liike-elämän palvelut Kuvioiden esitystapa ei tuo esiin toimipaikkakohtaista vaihtelua, mutta näyttää sopimiskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet alojen toimipaikoissa keskimäärin. Liike-elämän palvelujen sopimiskulttuuri Liike-elämän palvelujen sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Liike-elämän palvelut Palveluala keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen Käsitys luottamusmiehen roolista - + Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan Liike-elämän palvelujen sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Liike-elämän palvelut Palveluala keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista 12

13 Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä vastaajat mainitsevat vielä muun muassa seuraavia. Työnantajan edustajat: Selvät raamit missä voi liikkua. (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän Mainitsematta mitään yksittäistä lain tai TES:n kohtaa, kehitys paikallisen sopimisen suuntaan on oikein. (Työnantajan edustaja, pieni liike-elämän Selvät rajat mistä voidaan paikallisesti sopia. (Työnantajan edustaja, pieni liike-elämän Määräykset mitä tehdään jos ei pystytäkään sopimaan paikallisesti. (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän Työajan sijoittelusta pitäisi voida sopia joustavammin. (Työnantajan edustaja, keskisuuri liike-elämän Henkilöstön edustajat: Henkilöstöryhmien tasapuolinen kohtelu. (Henkilöstön edustaja, suuri liike-elämän Lailla ja sopimuksilla on taattava kaikissa työsuhteen ehdoissa vähimmäisrajat. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän palvelujen toimipaikka) Työehtosopimusten tekstit yksityiskohtaisempia ja ymmärrettävämpiä; selkeät ohjeet mistä voidaan sopia paikallisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri liike-elämän Eri ammattialojen ohjepalkkojen erojen pienennys. (Henkilöstön edustaja, pieni liike-elämän 13