Perusturvalautakunta 79 03.10.2012 Lisämäärärahaesitys perusturvan toimialan palvelualueille 8/02.02.02/2011 PELA 79 Perusturvan toimialalla on toimintakauden aikana seurattu säännöllisesti tuottojen ja kulujen kehitystä suhteessa talousarvioon. Sekä jo toimintakauden alussa että kesäkuun 2012 toteuman mukaan oli tiedossa tai selvästi nähtävissä se, että sekä tuotot että kulut toimialalla eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Palvelualueittain selvitettiin toimenpiteitä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä tilanteen korjaamiseksi. Lisäksi selvitettiin sitä, miten talousarvio vastaa ennakoitavaa toteumaa sekä tuotoissa että kuluissa siltä osin, kuin järjestämisvelvollisuuden ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti palveluita tuotetaan. Arvio loppuvuoden toteumasta ja määrärahamuutoksista on esitetty palvelualueittain alla. Esityksen nettomääräinen vaikutus vuodelle 2012 on yhteensä 386 500 euroa lisämäärärahaa, joka kohdistuu vammaispalveluihin esityksen mukaisesti (JL). Vammaispalveluiden palvelualueen menot ovat ylittämässä talousarviossa budjetoidun määrän erityisesti vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen, sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden ja henkilökohtaisen avun osalta. Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen on varattu 389 798 euroa, kun todelliset kulut tulevat olemaan noin 550 000 euroa, ylitystä 160 202 euroa. Sosiaalihuoltolain mukaisiin asumispalveluihin on talousarviossa varattu palveluiden ostoihin 439 450 euroa ja maksutuottoja on arvioitu kertyvän 76 800 euroa eli kustannukset 362 650 euroa netto. Todelliset kulut palveluiden ostosta tulevat olemaan noin 714 000 euroa ja maksutuotot noin 155 000 euroa eli kustannukset 559 000 euroa netto. Ylitystä tulee siis 196 350 euroa netto. Henkilökohtaiseen apuun on varattu 468 000 euroa, kun todelliset kulut tulevat olemaan 498 000 euroa, ylitystä 30 000 euroa. Lisämäärärahan tarve on siten yhteensä 386 552 euroa. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen piirissä on tällä hetkellä 15 henkilöä. Asiakasmäärä on kuluvan vuoden aikana lisääntynyt kolmella henkilöllä. Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä eli myöntämisedellytykset täyttävälle asiakkaalle se on subjektiivinen oikeus. Vammaispalveluasetuksen (1987/759) 11 :n mukaan palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa
jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kyseessä ovat siis henkilöt, joiden toimintakyky on erittäin huono. Palvelut järjestetään yksilöllisesti kunkin henkilön tarpeen mukaan. Osa asiakkaista asuu yksityisissä asumispalveluyksiköissä, mutta yhä suurempi osa omissa kodeissaan tavallisissa asunnoissa. Omassa kodissa asuminen on mahdollista järjestää yhdistämällä erilaisia palveluita, kuten henkilökohtainen apu, kunnallinen tai yksityinen kotihoito, omaishoidon tuki ja esim. turvapuhelin. Palveluasumisen piirissä olevat asiakkaat eivät todennäköisesti kuntoudu vaan päinvastoin heidän tarvitsemansa avun määrä usein kasvaa sairauden edetessä. Palveluasumisen asiakkuus kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Osa asiakkaista olisi saattanut aiemmin siirtyä vuodeosastohoitoon toimintakyvyn laskiessa, mutta vuodeosaston muututtua Osaamiskeskukseksi tämä ei ole enää mahdollista. Kustannusten nousua aiheuttaa myös henkilökohtaisten avustajien palkkauskustannusten nousu ja ostopalveluiden hinnankorotukset. Tuloja pienentää se, että Valviran ohjekirjeen mukaisesti palveluasumisasiakkailta on 1.1.2012 lähtien laskutettu aterioista vain elintarvikkeiden osuus, ei aterioiden valmistuskustannuksia. Asiaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa 31.5.2012, 57. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden piirissä on tällä hetkellä 12 asiakasta, joille ostetaan palveluasumista yksityisistä asumispalveluyksiköistä, lisäksi yhdelle nyt sairaalahoidossa olevalle asiakkaalle on haettu palvelua. Aspa Palvelut Oy:n tuottamia asumista tukevia palveluita ostetaan12 asiakkaalle, jotka asuvat omissa asunnoissaan. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden asiakkaat ovat heterogeeninen joukko. Heillä on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai neurologinen vamma, kuten aivoverenvuodon jälkitila. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden piiriin asiakkaat tulevat joko terveydenhuollon yksiköistä, kun todetaan, ettei kotiuttaminen kotihoidon palveluiden turvin ole mahdollista tai pitkäaikaisten ja suurten kotona pärjäämisen vaikeuksien jälkeen. Erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttö on siis ollut heillä jo ennestään suurta, he ovat myös voineet joko tehdä rikoksia tai joutua itse rikoksen uhreiksi. Toimintaympäristön muutos on lisännyt sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden tarvetta. Nämä asiakkaat eivät sovellu kaupungin vanhustenhuollon asumisyksiköihin, koska he ovat alle 65-vuotiaita. Osaamiskeskus tarjoaa nykyisin vain lyhytaikaista, kuntouttavaa hoitoa. Myöskään psykiatrinen sairaalahoito ei pitkäaikaisena ratkaisuna tule kysymykseen, koska pitkäaikaista sairaalahoitoa tarjonnut osasto 13 on muuttunut viikko-osastoksi. Uutena palveluita tarvitsevana ryhmänä ovat nuoret, joilla on autismin kirjoon kuuluva vamma.
Heillä ei ole kehitysvammadiagnoosia, joten he eivät voi saada kehitysvammahuollon palveluita eikä avun tarve ole myöskään niin runsas, että heidät voitaisiin katsoa vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla vaikeavammaisiksi. He tarvitsevat kuitenkin välttämättä runsaasti tukea ja ohjausta selviytyäkseen avohuollossa. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden piirissä olevista asiakkaista osa tarvitsee näitä palveluita koko ikänsä, mutta varsinkin nuoremmat voivat muutaman vuoden tehokkaan kuntoutuksen jälkeen siirtyä kevyemmin tuettuun asumismuotoon. Vaikka asumispalveluiden kustannukset kasvavat, niin toisaalta asumispalveluiden käyttö vähentää muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöä. Asumispalveluiden vuorokausihinta on huomattavasti edullisempi kuin esimerkiksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon hoitopäivähinta. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä kasvaa vähitellen ja kustannukset nousevat asiakasmäärää nopeammin. Henkilökohtainen apu on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Vammaispalvelulain 1987/380 8 c :n mukaan henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toimista, työstä, opiskelusta tai harrastuksista tms. Henkilökohtaista apua on myönnettävä se määrä, jonka asiakas välttämättä tarvitsee, harrastuksenluontoisiin toimintoihin kuitenkin vähintään 30 h/kk. Kaupungin kotihoidon resurssit eivät riitä palveluiden tuottamiseen siinä määrin ja sillä tavalla, että sillä voitaisiin korvata henkilökohtaista apua. Henkilökohtainen apu on säädetty maksuttomaksi sosiaalipalveluksi ja lain lahtökohtana on, että vammainen henkilö toimii työnjohtajana, joka määrittelee avun sisällön ja toteuttamistavan. Toimintakyvyn heikentyessä asiakkaat tarvitsevat päivittäisiin toimiin apua yhä suurempia tuntimääriä. Yhä useampi vammainen asiakas on liittynyt HETAn (Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto) jäseneksi. Näiden asiakkaiden avustajien palkkauksessa on noudatettava HETAn ja JHL:n välistä työehtosopimusta, joka mm. takaa henkilökohtaisille avustajille iltaja viikonloppulisät ja lomarahat. Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisten henkilökohtaista apua koskevien ennakkopäätösten perusteella henkilökohtaisen avun myöntämistä koskevia rajoituksia ei pidä tulkita liian tiukasti, vaan perusoikeusmyönteisesti. Näin ollen henkilökohtaisen avun asiakasmäärä ja kustannukset kasvavat tulevaisuudessa yhä enemmän. Laadittaessa vuoden 2012 talousarviota oli jo tiedossa, ettei budjetoitu määräraha riitä kattamaan vuonna 2011 palveluiden piirissä olleiden asiakkaiden palveluiden tuottamisen kustannuksia.
Uusiin asiakkuuksiin ei varauduttu. Asumispalveluissa asiakkuudet ovat kuitenkin pitkäaikaisia, joten tulisi varautua siihen, että asiakkaiden kokonaismäärä kasvaa vuosi vuodelta. (KS). Vanhusväestön palveluiden palvelueen kulut sekä tuotot ylittävät talousarviossa budjetoidun määrän. Vanhusväestön palveluiden tuloiksi on vuodelle 2012 arvioitu 2 376 210 euroa. Tulot ylittyvät arvion mukaan 728 990 euroa, mikä selittyy pääosin varovaisella hoitopäivämaksujen, kotihoitoapumaksujen sekä tukipalvelutuottojen kehityksen arvioinnilla. Talousarviota vuodelle 2012 laadittaessa ei ole voitu huomioida myöskään kotikuntakorvauksia entisiltä kotikunnilta. Vanhusväestön avopalveluiden kuluihin on varattu talousarvioon 11 790 016 euroa. Palvelualueen menot ylittyvät arviolta 728 990 euroa, mikä selittyy tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen ostolla, laboratoriokuluilla, joihin ei vuodelle 2012 ollut varattu talousarvioon määrärahaa sekä henkilöstön matkakustannusten ja mm. sairauspoissaoloista johtuvan sijaisten käyttökustannusten kasvulla. Vanhusväestön palveluiden palvelualueella menojen ja tulojen ylitysten nettovaikutukseksi jää arvion mukaan nolla (0) euroa. (TS). Sosiaalityön ja työllisyydenhoidon palvelualueen tulot ja menot ovat ylittymässä talousarvioon vuodelle 2012 budjetoidun määrän. Palvelualueelle on tuotoiksi arvioitu yhteensä 2 342 371 euroa. Tulot ylittyvät arvion mukaan 615 700 euroa. Tulojen ylitys johtuu lastenkoti ja perhetyönkeskus Kaarisillan sekä Työvalmennuskeskus Aktiivin ylittyvistä myyntituotoista. Sosiaalityön ja työllisyydenhoidon palvelualueen menot tulevat ylittymään 615 700 eurolla. Menojen ylitys johtuu lastensuojelun sijaishuollon kustannusten kasvusta, sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Lastensuojelun kustannusten kasvu selittyy sillä, että Forssan kaupunki liittyi vuoden 2012 alusta alkaen Kanta-Hämeen yhteiseen perhehoitoyksikkö Kanervaan. Liittymisen seurauksena lastensuojelun perhehoitajille maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset nousivat tuntuvasti, lisäksi perhehoitoyksikön ylläpitämisen kustannukset jaetaan kaikille sen jäsenkunnille väkiluvun mukaisesti. Näitä nousseita kustannuksia ei ole huomioitu vuoden 2012 talousarviossa. Sijaishuollossa olevien lasten määrä on lisäksi vuonna 2012 kasvanut yhdeksällä lapsella. Kyseessä on subjektiivinen oikeus eli huostaanoton edellytysten täyttyessä, tulee ryhtyä huostaanoton valmisteluun. Menoja on lisäksi kasvattanut liittyminen Kanta-Hämeen yhteiseen sosiaalipäivystysyksikköön. Myöskään näitä menoja ei ole huomioitu vuoden 2012 talousarviossa.
Työllisyydenhoidon yksikön osalta menojen ylittyminen johtuu osaltaan siitä, että työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatut rahat eivät tule riittämään. Työmarkkinatuen määrä nousi vuoden 2012 alusta alkaen ja sitä kautta myös kunnan osuus työmarkkinatukimenoista. Suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta työstä huolimatta työllisyydenhoidon yksikkö ei ole pystynyt vähentämään niiden kuntalaisten lukumäärää, joista maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuutta. Palvelualueella menojen ja tulojen ylitysten nettovaikutukseksi jää arvion mukaan nolla (0) euroa. (R-LM, JL). Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle lisämäärärahaa vammaispalveluiden (340) tuottoihin 78 200 euroa ja kuluihin 464 700 euroa vanhuspalveluiden palvelualueen (320) tuottoihin 729 000 euroa ja kuluihin 729 000 euroa sosiaalityön ja työllisyyden palvelualueen (350) tuottoihin 615 700 euroa ja kuluihin 615 700 euroa. Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kaupunginhallituksen edustaja Ansa Mikkola poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.