Kaukolämpötoiminta: Kaukolämpölaitoksen toimintamallin mahdollinen muuttaminen on asia, joka vaatii hieman laajempaa tarkastelua asiaan. On kat sottava mm, mikä toimintamalli on tällähetkellä, onko tä mänhetkisellä toimintamallilla mahdollisuus jatkaa ja mitä toimintamallin muutoksella mahdollisesti saavutetaan. Asiassa on useita eri näkökohtia joita on syytä tässä selvi tyksessä hieman avata. Kunnallispoliittisen päätöksenteon arvo kohtuullisen lämmönhinnan turvaamisessa tulevaisuu dessa ja polttoaineiden hankinnassa kannattaa ottaa huo mioon, erityisosaamista vaativa henkilöstö sekä yleensä kaukolämpölaitoksien käytön arkinen työ, minkälaista työtä lämpölaitoksien hoito käytännössä on, käytännön työssä toimitaan jatkuvasti monenlaisten riskien vaikutuspiirissä. Nykyisen toiminnan kuvausta: Asiakasrakenne: Liitteenä tämänhetken lämmönmyynnin perus teella asiakasjakautuma graafisena esityksenä tarkasteltu na, erikseen Paavola, Ruukki ja Siikajoenkylä, ja yhteenveto kaikista kolmesta. Kokonaisuutena suurin lämmönkäyttäjä on kunta. Ruukin lämpölaitos on poikkeus, sieltä myydään eniten lämpöä Yrityspuiston yrittäjille, pääsääntöisesti teolli suustuotantoon. Yrityspuiston teollisuustuotantoon myytä vää kohtuuhintaista lämpöä on pidetty yhtenä yritystoimin nan peruspilarina alueella. Lämpöenergian myyntihinta on porrastettu vuo sikulutuksen mukaan seuraavasti Ruukin ja Paavolan läm pölaitoksilla: Vuosikulutus 0 500 MWh/vuosi 40,21 /MWh, alv 0 % Vuosikulutus 501 1500 38,99 /MWh, alv 0 % Vuosikulutus 1501 3000 36,55 /MWh, alv 0 % Vuosikulutus 3001-32,90 /MWh, alv 0 % Siikajoenkylän lämpölaitoksella lämpöenergian myyntihin ta on 50,03 /MWh, alv 0 %. Energiamaksun päälle tulee kiinteä, /kk, perusmaksu ti laajan käyttöliittymäkoon mukaisesti määriteltynä. Parhaillaan on menos sa muutossuunnittelu perusmaksun määrittämiseen siten, että perus maksu jatkossa määräytyisi tilausvesivirran mukaisesti. Toiminta: Kaukolämpötoimintaa on Paavolan, Ruukin ja Siikajoenkylillä. Lisäksi kiinteistökohtaisia kotimaisella polt toaineilla toimivia laitoksia on Luohuan ja Revonlahden kou luilla ja Vastaanottokeskuksessa. Samanaikaisesti on tulilla 7 kpl kotimaisilla polttoaineilla toimivaa kattilaa em. kohteis sa. Paavolan lämpölaitoksen uusimisinvestointi on lähtenyt käyntiin, investointiin on saatu myönteinen valtionapupää tös. Kaukolämpötoiminta on sopimusoikeudellista toimintaa. Lämmönmyyntiehdot ovat valtakunnallisesti mää ritelty. Asiakkaita Siikajoen kaukolämpölaitoksella on yh teensä 101 liittyjää tällähetkellä.
Kaukolämpötoiminta on toimintaa, jossa toimin nan onnistumiseen vaikuttaa monet asiat. Lämpölaitosten hoidon käytännön työnjohto ja työntekijät varautuvat huolel lisella vuosihuollolla ja varaosien varaamisella aina tuleval le lämmityskaudelle. Toiminnan riskeistä voidaan mainita mm. lämpölaitostekniikkavauriot, tietoliikenne- ja tietoteknis ten laitteiden vauriot, lämpölinjavauriot, polttoaineen laadun vaihtelu sekä inhimillinen tekijä, kuten esim. päivystäjähen kilön tekemät ratkaisut tilanteessa, jossa vaaditaan nopeaa ja ratkaisultaan oikeaa reagointia (varsinkin yöllä; yksin työskentelyä väsyneenä, kiireessä, olosuhteet pimeää, kyl mää, sadetta, kovaa pakkasta). Lämpölaitoksien käytössä korostuu käyttöhenki löiden tietotekniikan käytön osaaminen, jolla ohjataan toi mintoja normaalikäyttötilanteessa ja häiriötilanteissa. Häiriö tilanteissa on koko ajan huomioitava mm. että kattilat ovat ns. painekattiloita, joissa pahimmillaan voi tekniikan pet täessä sattua paineräjähdys. Kattiloiden ns. takapalovaara on myös olemassa erittäin kuivana aikana (kuiva pöly, joka on myös räjähdysherkkää). Hälytystekniikka lämpölaitoksilta päivystäjälle toimii lämpölaitoksien tietotekniikan kanssa saumattomasti. Lämpölaitostekniikan toinen puoli on me kaaninen käyttöhallinta ja siihen liittyy mm. monipuolinen kattilatekniikka polttotapahtumineen, polttoaineen syöttö- ja kuljetustekniikka, polttoaineen vastaanotto/laadun selvittä minen, sekä lämpölinjat, joita on yhteensä kolmella laitok sella 10 km, vanhimmat linjat ovat yli 30 vuotta vanhoja. Päätös nykyisen toimintamallin jatkamises ta: Kuntaliitosvaiheessa 2006-2007 kunta käsitteli lämpölaitostoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtoja, jossa toi minnan tulevaisuuden vaihtoehdoksi päätettiin lämpölaitos toiminta kunnan omana toimintana nykyisellä toimintamallil la. Tämän päätös mahdollisti pitkäjänteisyyttä vaativan toi minnan edelleen kehittämisen jatkamisen, mm. henkilöstön ja polttoainehankintasopimuksien osalta. Suunnitelmallista toimintaa: Kaukolämpötoiminta on ollut kunnan toimintaa, toiminta on ollut suunnitel mallista pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, kuten lämpölaitos toiminnan tuleekin olla näissä ilmasto-olosuhteissa. Toimin ta kunnan yhtenä palvelu/tulosalueena on mm. mahdollista nut pidempiaikaiset polttoainehankintasopimukset. Suunnitelmallinen toiminta on mahdollistanut käyttöhenkilöstön kehittämi sen. Tällähetkellä lämpölaitos- ja kiinteistötoiminnassa on päivystysrengas, jossa neljä henkilöä asiantuntevan työn johdon lisäksi hallitsee käytännössä lämpölaitoksien erityis osaamista vaativat käyttötehtävät. Uutta henkilökuntaa on palkattu eläkkeelle jääneiden sijaan v. 2009 aikana kaksi henkilöä, joilla toimenkuvaan kuuluu mm. lämpölaitosten päivystystehtävät kiinteistönhoitajan tehtävien ohella. Hei dän opastus ja kouluttaminen mm. lämpölaitostekniikkaan on tehty käytännön työn ohessa. Lämpölaitoshoito yhdistet tynä kunnan kiinteistöjen hoitoon on todettu yhdistelmänä hyväksi ratkaisuksi, toiminnot tukevat toisiaan toiminnalli sesti, teknisesti ja taloudellisesti, mm. molempien toiminto jen kiinteät valvomot ja hälytysjärjestelmät on keskitetty kunnan varikolle. Lämpölaitoksen päivittäinen teknisen
käy tön osaaminen ratkaisee käytännössä pitkälle lämpölaitos toiminnan taloudellisuuden. Jos käyttöhenkilökunta ei hallit se lämpölaitostekniikkaa ja -toimintaa kokonaisuutena, on hyvin herkässä tilanne, että lämpölaitoksella palaa kotimais ten polttoaineiden sijasta kallista öljyä, jonka polttaminen tuottaa merkittävää tappiota lämpölaitoksen talouteen jo pienessäkin ajassa. Kunnan toimintana lämpölaitostoiminnan vahvuutena on osaava ja asian tunteva työnjohto- ja käyttöhenkilöstö, jotka ovat henkilö kohtaisesti työn vaativuusarvioinnissa sitoutuneet toimi maan lämpölaitostoiminnassa talousnäkökohta huomioiden yksittäisinä työntekijöinä ja ongelmatilanteissa ryhmänä, myös yöllä ja viikonloppuina. Tämä näkyi käytännössä mm. tammikuussa 2010, jolloin 35 asteen pakkasessa tapahtui yllättävä polttoaineen kuljetinlaitevaurio Ruukin lämpökes kuksessa, jossa pääkattilalle estyi polttoaineen syöttö koko naan. Ongelman hoitamisessa osaava työnjohto- ja käyttö henkilöstö olivat avainasemassa ja toimivat tilanteessa kii tettävästi. Henkilöstön asenne on ensiarvoisen tärkeä käy tännön lämpölaitostoiminnassa. Esim. päivystäjät pystyvät kommunikoimaan keskenään ja ohjaamaan salkkumikrojen välityksellä lämpölaitoksia kotoa, jossa mikroilta näkyy lämpölaitosten toiminta reaaliaikaisena tilanteena. Lämpölai toshoidossa ongelmiin on reagoitava hyvin nopeasti. Lämpölaitostoiminta kunnan toimintana on mahdollistanut käyttää kunnan hankkimia ja ylläpitämiä kirjanpidon taloussuunnittelu-, seu ranta- ja laskutusohjelmia toiminnan talouspuolella. Osake yhtiömallissa yhtiö hoitaa kirjanpidon, laskutukset ja perin täasiat omilla ohjelmilla tai ne ostetaan palveluna ulkopuo lelta.. Talous kannattavalla pohjalla: Lämpölaitostoiminta kunnan toimintana on ollut kannattavalla pohjalla, mi kä tarkoittaa, että tehdyt investoinnit on tasapoisto/vuosi -periaatteella saatu lämmön myynnissä takaisin käyttötalou dessa. Näinollen investoinnit lämpölaitoksiin ovat olleet tuot tavia investointeja ja eivät ole rasittaneet kunnan käyttöta loutta, toiminnassa tulot ovat kattaneet menot. Osakeyhtiön toiminnan kuvausta: Osakeyhtiön toiminnan kuvausta on vaikea ennakoida etukäteen, koska osakeyhtiön hallinnossa olevat henkilöt sitoutuvat osakeyh tiölain mukaiseen liiketaloudelliseen asioiden hoitamiseen ja ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön toiminnasta. Kun nan omassa lämpölaitostoiminnassa vastuuta on jaettu mm. osaamisen perusteella ja hallinnollisesti, mutta osakeyhtiös sä hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat koko toiminnasta ly hyellä ja pitkällä aikavälillä, teknisesti ja taloudellisesti. Mikäli toimintaa lähdetään yhtiöittämään, on arvioitava, onko yhtiön realis tisesti mahdollista toimia liiketaloudellisesti kestävästi ja si ten, että lämmönhinta pysyy kohtuullisella tasolla tulevai suudessakin. Mikäli toimintaa lähdetään yhtiöittämään, on kunnan teetet tävä asiantuntijalla yhtiöittämissuunnitelma, jossa käydään läpi kaikki asiat, mitä prosessissa tarvitaan selvittää, kuten esim. lämpölaitos-
ten nykyarvo, investointitarpeet, osake pääoma, abbortti, verotusasiat, henkilöstö, taloussuunnittelu ja yleensä yhtiön toimintaedellytykset. Kysymys on kaiken kaikkiaan laaja ja aikaa vievä selvitystyö. Mikäli yhtiömuotoon päädytään, kaikki lämpösopimukset on käytävä läpi ja tehtävä uudet sopimukset perustettavan yhtiön nimiin. Nykyisiä asiakkaita on tiedotettava yhtiöittämisasiasta, he ovat todennäköisesti kiinnostuneet ainakin siitä, onko yh tiöllä mahdollisuus toimia pidemmällä aikavälillä siten, että lämmönhinnan kehitys on vakaa. Yhtiön on myös varauduttava toimimaan poikkeusoloissa. Osakeyhtiöllä ei välttämättä ole omaa henkilöstöä käytännössä hoitamas sa lämpölaitoksia, joka johtaa siihen, että lämpölaitosten käytännön hoito ostetaan ulkoa. Erityisosaamista vaativan käyttöhenkilökunnan määrä saattaa olla hyvinkin pieni, tie totaito käytännön lämpölaitoshoidossa vähäinen ja käyttö henkilöt eivät hallitse kokonaisuutta, käyttöhenkilöt vaihtuvat tämän tästä ja käytännön hoidon tietotaito ei siirry henkilöltä toiselle. Toinen vaihtoehto on, että osakeyhtiö palkkaa omaa henkilökuntaa tarpeen mukaan, kehittää henkilöstön osaamista käytännön työssä ja kouluttamalla erityisosaa mista vaativaan työhön. Koska toiminta on monellakin tapaa riskialtista toimintaa, on yhtiöllä oltava toiminnan vastuuva kuutukset, joilla katetaan mahdollisia vahinkoja. Osakeyhtiön hallinnossa olevat henkilöt hoitavat asioita vain ja ainoas taan yhtiön kannalta katsottuna, koska osakeyhtiön toimin nan päämäärä on liiketaloudellinen. Yhtiön on toiminnallaan rahoitettava lämpölaitostoiminta, mikä johtaa mm. siihen, että polttoainehankinnoissa hankinnan edullisuus on ensisi jalla. Esim. lämpölaitostoiminnan mahdollinen laajentami nen käydään yhtiössä läpi siten, että investoinnin kannatta vuus ja tuottotavoite ovat etusijalla. Poistoaikoja muuttamalla Osakeyhtiö voi perustella lämmönhinnan mer kittäviäkin muutoksia. Osakeyhtiömallissa yhtiö hoitaa kir janpidon, laskutukset ja perintäasiat omilla ohjelmilla tai os taa palvelut ulkopuolelta. Osakeyhtiömallissa kunta suurim pana lämmönostajana ajautuu tilanteeseen, jossa lämmön hintaa ja polttoaineen hankintaa ei enää kunnallispoliittises ti päätetä. Osakeyhtiömallissa hankkeiden rahoitus hoidetaan lainara hoituksella ja toiminnan tuloilla. Kunnan omistama osakeyh tiö hakee lainarahoitukselle takaukset kunnanvaltuustolta, yhtiö on kunnan konserniyhtiö, jonka velat näkyvät kunnan konsernitilinpäätöksessä. Tulevina vuosina lämpölaitostoi minnassa on edessä investointeja, koska tekniikka on tulos sa monilta osin elinkaarensa päähän kaikilla kolmella läm pölaitoksella. Toinen osakeyhtiömalli on, että kunta myy lämpölaitostoi minnan kokonaisuutena ulkopuoliselle osakeyhtiölle / toimi jalle. Myös tässä ratkaisussa osakeyhtiö toimii samoilla pe riaatteilla kuin kunnan omistama osakeyhtiö. Ratkaisussa tekninen ja taloudellinen tekeminen ja vastuu siirtyy ulko puoliselle yhtiölle. Kunnalle jää molemmis sa vaihtoehdoissa lämmönostajan rooli. Lämpölaitoksien toiminnan kustannusrakenne vuositasolla:
Lämpölaitoksen toimintamenot yhden toimintavuoden aika na on kuvattu graafisesti (liite). Toimintamenoista valtaosa (n. 80 %) on polttoaineen han kintamenoja ja kirjanpidollisia poistoja. Tulopuoli on esim. vuonna 2010 arvioitu 36 582 menoja isommaksi. Kunta on vuoden 2010 alusta tehnyt kolme vuotta käsittävät polttoainesopimukset hakkeelle ja palatur peelle, joiden hinnat on sidottu indekseihin ja tavoitteena on, että niiden hinnan kehitys on vakaa ja ennustettavissa. Öljyä ei käytetä muutoin, kuin pakon edessä, eli mm. läm pölaitosten vuosihuoltojen yhteydessä ja kovimmilla pakkasilla huippujen tasaajana. Vaihtoehtojen vertailua: Onko kunnalla tarvetta yhtiöittää nykyisellä toimintatavalla hyvin toimivaa tulosaluetta / palvelua, jossa: Nykykyisellä toimintamallilla kaukolämpölaitosten käyttöhen kilöstö on osaavaa ja sitoutunutta hoitamaan tehtäviä vas tuullisella ja kehittävällä otteella. Henkilöstön osaamista on kehitetty käytännön työssä ja heillä on hyvä lämpölaitostek niikan tuntemus ja - käyttötaito. Käytännön lämpölaitoshoi don tietotaito siirtyy henkilöstössä käytännön työssä koulut tamalla. Lämpölaitos tulosalueena on toiminut taloudellisesti hyvin. Lämpölaitosten hoito yhdistettynä kiinteistöjen hoitoon tuke vat toisiaan toiminnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti. Jos esim. kolme lämpölaitosta (Ruukki, Paavola, Siikajoenkylä) yhtiöitetään tai myydään ulkopuolelle, jää kunnalle edelleen kolme kotimaisilla polttoaineilla toimivaa laitosta (VOK, Re vonlahden ja Luohuan koulut), joiden käytössä kunnalla on oltava lämpölaitosten erityisosaamista osaavaa henkilökun taa, henkilöstömenot ei näinollen vähene yhtiöittämisen myötä. Kunnallispoliittisen päätöksenteon arvo tulee esille mm. sii nä, haluaako kunta kunnallispoliittisesti vaikuttaa kaukoläm mön hintaan suurimpana lämmönkäyttäjänä ja polttoaineen valintaan vuositasolla, osakeyhtiö käyttää vain hinnaltaan edullisinta polttoainetta, kunnalla on mahdollisuus valita useampia polttoaineita kunnallispoliittisella päätöksellä. Osakeyhtiön hallituksen toiminta mahdollistaa päätöksen te kemisen joustavasti ja nopealla aikataululla. Kaukolämpötoi minta on kuitenkin luonteeltaan suunnitelmallista toimintaa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, jossa nopealla päätöksen teolla ei saavuteta etua. Nopea ja joustava päätöksenteko sopii esim. Yrityspuiston toimintaan, jossa toimitaan erilais ten yritysten kanssa.