Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Transkriptio

1 Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät

2 Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja terminen viihtyvyys kaikissa tiloissa ja olosuhteissa energiankulutus on mahdollisimman alhainen kiinteistön tehon tarve on mahdollisimman pieni säätöjärjestelmät pystyvät sopeuttamaan energian hankinnan niin, että auringon säteilystä, ihmisistä, valaistuksesta yms. syntyvä lämpö tulee hyödynnetyksi virtauspiirien lämpötilat ovat säädettävissä ja ne pidetään lämmityskaudella mahdollisimman alhaisella tasolla lämmönjakolaitteiston perussäädön tarve on mahdollisimman vähäinen ja säätö on helposti suoritettavissa. 2

3 Rakennusten lämmön kulutus Lämmöntarpeen ja kulutuksen perusteet Lämmöntarpeessa on periaatteessa kaksi osatekijää: teho energia Tehoa tarvitaan, jotta asiakas saa kullakin hetkellä tarvitsemansa sisäilman ja käyttöveden lämpötilan. Energiaa kuluu, kun tehoa ylläpidetään kulutustarpeen mukaan jonakin ajanjaksona. Lämmityskustannukset kattavat huomattavan osan kiinteistön hoitomenoista. Siksi ei ole yhdentekevää kuinka lämmitysenergiaa käytetään. Asuinkiinteistön energiasta kuluu vuodessa huonetilojen lämmitykseen 40 % ilmanvaihdon lämmitykseen 35 % käyttöveden lämmitykseen 25 % 3

4 Energiantarve Lämmön kulutuksen jakautuma eri kuukausille 14 % 14,0 % 13,5 % 13,0 % 13,5 % 12 % 10 % 10,0 % 8,5 % 11,0 % 8 % 6,5 % 6 % 4 % 2 % 2,5 % 1,5 % 2,0 % 4,0 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 4

5 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Yleistä Tavoitteena tulee olla vakaa hintataso Kaukolämmön hintojen tärkeimmät periaatteet ovat: kannattavuus ja pitkäjänteisyys kilpailukykyisyys kohtuullisuus tasapuolisuus oikeaan energian käyttöön ohjaavaa Suomessa on otettu käyttöön hinnoittelujärjestelmä joka jakaantuu yleensä: liittymismaksuun perusmaksuun energiamaksuun 5

6 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Energiamaksu Asiakas maksaa kuluttamastaan energiasta energiamaksua. Energiamaksun suuruuden tulee vastata lämmönhankinnan muuttuvia kustannuksia sisältäen mm: polttoainekustannukset pumppauskustannukset Päästökauppa on hintojen osalta noussut niin merkittävälle tasolle, että energiamaksuissa ne on huomioitava kustannusvastaavasti. Energiamaksu on arvonlisäverollinen maksu. 6

7 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit 7

8 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Perusmaksu Liityttyään kaukolämpöön asiakas maksaa yleensä tilaustehoon tai -vesivirtaan perustuvaa perusmaksua. Oulussa tilausvesivirta Perusmaksulla katetaan lämmönhankinnan kiinteitä kustannuksia. Tulee kattaa liittymis- ja energiamaksuilla kattamatta jäävät kustannukset. mm. tuotannon ja verkoston kunnossapito Perusmaksun taso on asetettava siten, että kaukolämmön kilpailukyky kilpaileviin lämmitysmuotoihin säilyy ja toiminta on kannattavaa. 8

9 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Perusmaksu ja tilausvesivirta Perusmaksun osuus kaukolämpölaskusta kerrostalossa on n %. Tilausvesivirta määritellään asiakkaan LVI-suunnittelijan laskemien tehotarpeiden kautta. korostuu LVI-suunnittelijan ammattitaito Tilausvesivirtaan vaikuttaa olennaisesti myöskin kiinteistön todellinen kaukolämpöveden jäähtymä. Tilausvesivirta muuttuu, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu jäähtymä muuttuu tehdään mm. energiansäästöön liittyviä remontteja yms. Oulun Energialla tilausvesivirta lasketaan Energiateollisuuden suosituksen K15/1998 mukaan. 9

10 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Perusmaksu ja tilausvesivirta Tilausvesivirran oikeellisuus kannattaa tarkastaa/tarkistuttaa eteenkin vanhemmissa kiinteistöissä. Olemme valistaneet LVI-suunnittelijoita ja uusien kiinteistöjen tilausvesivirrat ovatkin paremmin kohdallaan. Oulun Energialla tehdään tilausvesivirtamittauksia kpl vuosittain. Hinta 139,50 /mittaus (+ alv 23 %) Tulevaisuudessa, kun kaikki kaukolämpömittaukset saadaan etäluennan piiriin vuoteen 2013 mennessä, voimme tarkastella tilausvesivirtoja vielä tarkemmin. 10

11 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Oulun Energian runkoverkon kaukolämpöhinnasto 11

12 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Kilpailukyky Yksi tärkeimmistä kaukolämmön liittymishalukkuutta ohjaavista tekijöistä on kaukolämmön hinta. Vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja ovat esimerkiksi: maa- ja ilmalämmitys pellettilämmitys öljylämmitys sähkölämmitys sähkön keskihinta kerrostalossa on n /MWh Saksassa sähkön hinta on n 160 /MWh. 12

13 EUR/MWh Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit KAUKOLÄMMÖN HINTA ALKAEN KERROSTALO

14 EUR/MWh Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit KAUKOLÄMMÖN HINTA ALKAEN PIENTALO

15 15

16 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Kaukolämmön hinnoittelun sääntely Suomessa kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvonta perustuu pääosin kilpailunrajoituslainsäädäntöön ja osittain sähkömarkkinalakiin. Lisäksi hinnoittelua säätelee energiaverotus. Kuluttaja-asiakkaiden asemaa turvaa kuluttajasuojalaki. Kilpailunrajoituslain mukaan määräävän markkinaaseman väärinkäyttö on kiellettyä mm. hinnoittelussa. Tämä edellyttää, että: hintataso on kohtuullinen hinnoittelu on riittävän kustannusvastaavaa samantyyppisiä asiakkaita on kohdeltava tasapuolisesti energian kokonaistoimituksissa ei sidota eri tuotteita keinotekoisesti toisiinsa 16

17 Kaukolämmön hinnoittelu ja tariffit Kaukolämmön hinnoittelun sääntely Sähkömarkkinalaki Sähkömarkkinalaki edellyttää, että kilpaillut ja määräävässä markkina-asemassa olevat tuotteet eriytetään toisistaan. Hallinnolle ja energian yhteistuotannolle on määriteltävä kustannusten jakoperusteet. Sähköverkon liiketoiminta on täytynyt erottaa omaksi yhtiöksi. Muut toiminnot omiksi kirjanpidolliseksi tulosyksiköikseen. Energiaverotus Energiaverotus on mm. polttoaineiden valmisteverojen osalta noussut niin merkittävälle tasolle, että ne on sisällytettävä energiamaksuihin. 17

18 Kaukolämmön edut Yhteistuotanto Suomi on maailmanlaajuisesti lämmön ja sähkön yhteistuotannon johtava maa. Muualla EU:ssa vain 10 % koko sähköntuotannosta (2006). Kioton pöytäkirjan velvoitteiden takia EU on asettanut tavoitteekseen osuuden kaksinkertaistamisen vuoteen 2010 mennessä. EU:ssa yhteistuotanto katsotaan merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. 18

19 19

20 Yhteistuotanto- ja lauhdeprosessien energiavirrat Yhteistuotanto Erillistuotanto Polttoainetarve 100 Polttoainetarve 145 Hyötysuhde 75 % Hyötysuhde 52 % 1.Tuotantohäviöt Tuotantohäviöt Sähkön siirtohäviöt 4 2. Sähkön siirtohäviöt 4 3. Lämmön siirtohäviöt 7 3. Rakennuskohtaiset tuotantohäviöt 13 20

21 21

22 Kaukolämmön edut Päästöjen vähentäminen Korkea kokonaishyötysuhde sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Mahdollisuus käyttää vähäpäästöisiä polttoaineita. Mahdollisuus hyödyntää teollisuuden hukkalämpöä ja jätepolttoaineita. Uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuus Tehokas savukaasujen puhdistus keskitetysti Muut edut Käyttövarma Helppokäyttöinen Hinta kilpailukykyinen 22

23 23

24 Kiitos