Miten Porissa menee? Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013
Iha ok!
Porin tilannekuva 2013 Elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen Osaamisrakenteen vahvistuminen Työllisyyskehityksen kohentuminen Muuttovetovoima Mentaalinen käänne?
Alkuetu: Porin seutu oli Suomen toiseksi suurin seutu 1900-luvun vaihteessa Kasvu: jatkuva ja voimakas nousu 1880- luvulta 1970- luvun puoliväliin Totaalinen syöksykierre: radikaali ja ilkeä teollinen rakennemuutos 1975-2000 Käänne: hidas uudelleennousu 2000-luvulla Pori rakennemuutoksen koelaboratoriona ja luovan tuhon hyvänä esimerkkinä!
Porin tarina tiivistettynä Porin ulkoinen kuva oli 1970-luvun puoliväliin saakka dynaaminen ja vetovoimainen Teollisuus ja väestö kasvoivat räjähdysmäisesti Pori oli houkutteleva työ- ja asuinpaikka: kuuden nopeimmin kasvavan kunnan joukossa koko maassa, Kankaapäälaisten Kanada Usko teollisuuden jatkuvaan kasvuun vankka eikä koulutustarjontaa tai korkeakouluja koettu tärkeäksi: henki oli se, ettei tarvita kouluja ja yliopistoja pilaamaan hyviä työmiehiä Alamäki alkoi öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälin jälkeen ja muuttui krooniseksi syöksykierteeksi 1980-luvun aikana Rost-Beltin tunnusmerkit: teollisuustyöpaikkojen jatkuva väheneminen, massatyöttömyys, muuttotappiot, heikko yritysdynamiikka yms. yleinen pahoinvointi Syvä lamautuminen Käänne 2000-luvun vaihteen jälkeen!
Käänne Kuva: istockphoto.com Timo Aro 2012
1. Elinkeinorakenteen monipuolistuminen Kuva: Jan Virtanen
Porin seudun teollisuusrakenne 3:nneksi monipuolisin koko maassa Monipuolinen teollisuusrakenne vahva suojakilpi suhdannevaihteluissa
550 Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset 500 450 400 350 300 250 200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: www.satamittari.fi
2. Osaamisrakenteen vahvistuminen Kuva: Jan Virtanen
10 000 korkeakouluopiskelijaa Satakunnassa vuonna 2012 Kuva: istockphoto.com
Kotikuntalaki AMK 1990-luku AMK + Porin yliopistokeskus 2000-luku Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
SAMKista vuosina 2005-2009 valmistuneiden maantieteellinen sijoittuminen vuoden 2009 lopussa SAMKista vuosina 2005-2009 valmistuneiden (N=4830) työllisyys vuoden 2009 lopussa Satakunta Varsinais-Suomi 13,3 60,6 Työlliset 83,4 Pirkanmaa Uusimaa 7,2 11,2 Työttömät 7,5 Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme 1,5 1 Opiskelijat 4 Keski-Suomi Pohjanmaa 1 0,8 Muut 5,1 Muu 3,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Päivi Jaatinen 2012; Tilastokeskus %
Akateemisen tutkinnon vuosina 2004-2008 suorittaneiden (n=583) sijoittuminen (%) vuoden 2008 lopussa Työlliset tai työlliset opiskelijat Työttömät Opiskelijat Muut Tohtorin tutkinto (n=13) 76,9 7,7 0 15,4 Lisensiaatin tutkinto (n=9) Ylempi korkeakoulututkinto (n=422) 88,2 100 0 4,72,64,5 Alempi korkeakoulututkinto (n=129) Lähde: Tilastokeskus 2011, Tutkintorekisteri 72,9 5,4 17,8 3,9
3. Työllisyyskehityksen kohentuminen
Kuva: Pekka Simonen 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 Pori 25 suurinta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
20 19,5 19 18,5 18 17,5 17 16,5 16 15,5 15 14,5 14 13,5 13 12,5 12 11,5 11 10,5 10 9,5 9 19,7 % Pori Tampere Turku Jyväskylä Oulu Lahti Kuopio 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Porin työttömyysasteen kehitys %) verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 12,4 %
Pori Tampere Turku Jyväskylä Oulu Lahti Kuopio 98 95 92 89 86 83 80 77 74 71 68 65 62 59 56 53 50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työttömyysasteen kehitys suurissa kaupungeissa (vuosi 2000= indeksi100) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
4. Muuttovetovoima
1250 1150 1050 950 850 750 650 550 450 350 250 150 50-50 -150-250 -350-450 -550-650 -750-850 Pori (ja Rauma) olivat 1960- luvulla Suomen nopeimmin kasvavien kuntien joukossa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1951-2012 Teollinen rakennemuutos 1970-luvun puolivälistä 2000-luvun vaihteeseen: krooniset muuttotappiot, massatyöttömyys Käänne vuoden 2005 jälkeen. Vuosina 2010-2012 enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen
Pori on saanut muuttovoittoa 1 577 henkilöä vuoden 2007 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta
Muuttovetovoimaisimmat kunnat maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuonna 2012 Sijoitus Kunta Muuttovoitto 1. Helsinki 3 105 2. Oulu 987 3. Tampere 965 4. Turku 800 5. Kuopio 701 6. Espoo 570 7. Lahti 426 8. Lempäälä 397 9. Järvenpää 367 10. Seinäjoki 340 ---- 18. Pori 157 319. Rauma -140 336. Salo -459 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten ennakkotiedot 2012
5. Mentaalinen etu
4. RAKENNETTU /STRATEGINEN ETU: Perustuu alueen tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin kaupunki-(seutu) panostaa järjestelmällisesti valittuihin toimialoihin alueen kokonaisedun hyväksi. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointi- ja muutosherkkyys korostuu. 1. ALKUETU: Alue saa puolelleen alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu ja vahvistuu keskittymiskehityksen tuloksena. Keskeisin positiivinen laukaiseva tekijä hyvä työpaikka- ja väestökehitys, mikä johtaa markkinoiden laajenemiseen. Markkinat ja kasvukehä laajenevat. Kasvu lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen, se taas kolmanteen jne. 5. MENTAALINEN ETU perustuu tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Alue vahvistaa itse itseään teoilla ja puheella. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkittävää jne. 3. DEMOGRAFINEN ETU: Perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus). 2. PAIKKAETU: Perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin tai keskuksiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käytäväyhteydet Lähde: Timo Aro 2013
Kulmikas, karhea, vastakohdista rakentuva kaupunki, jossa on särmää. Tätä kaupunkia voi vain rakastaa tai vihata. Pyöreäkulmaisia muumilaaksokaupunkeja Suomessa on jo liikaa - Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -
L(opetus)
Riittävän pitkä perspektiivi haluttujen muutosten läpiviemiseksi jatkuva elinkeino- ja osaamisrakenteen monipuolistaminen = positiivinen työllisyyskehitys, uudet avaukset, yrityslähtöisyys, tapahtumat jne. Panostaminen rakennettuun ja mentaaliseen etuun: Olemassa olevien vahvuuksien vahvistaminen ja uskallus tehdä uusia tulevaisuusavauksia ja rohkeitakin valintoja Usko omaan tekemiseen ja tulevaisuuteen. Puhe vahvistaa myönteistä kehitystä. Vahva kasvustrategia tuleviksi vuosiksi ja säälimätön edunvalvonta kaikilla tasoilla ja kaikissa tilanteissa
Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
Käynnissä ja tulossa olevat isot uudistukset: Kuntareformit (kuntarakenneuudistus, kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusuudistus, kuntien tehtävämäärittely) Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistus Valtion sektoriministeriöiden ja suurimpien kaupunkien sopimusmenettelyt (mm. kasvusopimus, INKAohjelma, MAL, Sosiaalinen eheys jne.) Kuva: istockphoto.com
K I I T O S!