RAKENTAMISTAPAOHJEET äijälänrannan asuntomessut 2014 pientalot - AP2 14.2.2012 asuntomessut 2014 J Y V Ä S K Y L Ä N K A U P U N K I äijälänranta
Lentokuva Vallas Oy Viistokuva Äijälänrannasta pohjoisen suunnasta Asuntomessut Jyväskylässä 2014, laaturyhmä Rakentamistapaohjeet, työryhmä Taitto Kuvat Paino Pasi Heiskanen, Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Leila Strömberg, asemakaava-arkkitehti Erkki Jaala, projektipäällikkö Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti Anu Hakala, kiinteistömanageri (aluevalvoja) Vesa Kantokoski, lupapäällikkö Risto Mustonen, lupainsinööri Teppo Nikkilä, maankäyttöteknikko Jari Lohi, rakennuttajapäällikkö Erkki Jaala, projektipäällikkö Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti Anu Hakala, kiinteistömanageri (aluevalvoja) Vesa Kantokoski, lupapäällikkö Risto Mustonen, lupainsinööri Marja Pelo, maisema-arkkitehti yo Annukka Larsen, valaistuskoordinaattori Mauri Hähkiöniemi Ellei toisin mainita Mauri Hähkiöniemi ja Marja Pelo Kopijyva Jyväskylä 2
sisällysluettelo 1 2 3 rakentamistapaohjeet, sisältö ja tarkoitus 4 tavoitteet yleisiä ohjeita 4 6 asemakaavamääräykset 8 6 54 8 7 9 10 korttelialueet korttelikohtaiset määräykset kortteli 213 kortteli 214 kortteli 215, tontit 3-10 kortteli 215, tontit 1 ja 2 kortteli 221 kortteli 222 kortteli 223 aidat jätteenkeräys piha-alueet korttelit 213-215, 221, 223 kortteli 222: Green Factor valaistus 10 12 12 14 16 18 20 22 24 26 27 28 29 37 45 3
1 rakentamistapaohjeet, sisältö ja tarkoitus Rakentamistapaohjeet k0skevat vuoden 2014 Äijälänrannan asuntomessualueen pientalotontteja, korttelit 213-215 ja 221-223. Rakentamistapaohjeissa esitetään tonttialueiden toteuttamista ja rakentamista koskevia sitovia määräyksiä, jotka täydentävät asemakaavamääräyksiä. Sitovien määräysten lisäksi annetaan yleisiä ohjeita ja suosituksia, joilla mahdollistetaan yhtenäisen ja tasapainoisen sekä omaleimaisen kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen muodostuminen. Rakentamistapaohjeissa esitetyt määräykset, ohjeet ja suositukset koskevat niin rakennuksia kuin piha-alueitakin. Rakennustapaohjeet on laatinut Jyväskylän Äijälänrannan asuntomessut 2014 laaturyhmä ja asuntomessutoimikunta on hyväksynyt rakentamistapaohjeet noudatettaviksi messualueen pientalotonttien hakumenettelyssä. Rakentamistapaohjeet sidotaan noudatettaviksi tontinluovutusehdoissa sekä rakentajien, Jyväskylän kaupungin ja Suomen Asuntomessujen kesken solmittavissa monikantasopimuksissa. 2 tavoitteet Äijälänrannan alue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskusta-alueesta, alueelta on kuitenkin näköyhteys Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevaan keskustaan. Äijälänranta sijaitsee Jyväskylän kaupunkirakenteessa erityisen näkyvällä ja täydennysrakentamisen kannalta otollisella paikalla. Äijälänrannan alue on nykyisellään rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta. Äijälänrannan alueella asuu tulevaisuudessa noin 800-1000 asukasta. Äijälänrannasta muodostuu monimuotoinen asuntoalue Jyväsjärven rannalle, jossa asuntoja on niin pientaloissa kuin kerrostaloissa. Äijälänrannan pientaloalueen ja Jyväsjärven väliin jää linnustoltaan arvokas luontoalue. Asuntomessualueelle on tavoitteena luoda tiivis, kaupunkimainen ja monimuotoinen asuinympäristö. Toteutettavien pientalojen tulee edustaa tämän päivän arkkitehtuuria. Tavoitteena on hyvin suunnitellut, toimivat ja energia- sekä kustannustehokkaat kaupunkirakentamiseen soveltuvat asuinrakennukset sekä piha-alueet. Kaikki hankkeet tulee suunnitella kantavan kehittämisaiheen, konseptin tai luovan teknisen tai toiminnallisen idean ympärille. Äijälänrannan asuntomessujen teemat ovat: aalto [kekseliäs arkkitehtuuri, tuunattu design, arjen innovaatiot, elämänlaatu] puu - tarha [ekologinen asuminen, puurakentaminen, innovaatiot puun käytössä, viihtyisä eläminen, pihan laittaminen, puutarhassa viihtyminen, viljely kotipuutarhassa, luontoarvojen huomioon ottaminen, luontobongaus] äijä [miehen tilat, urbaani äijä, asumisen laatu, perhetutkimus] Pientaloalueelle toteutettavien hankkeiden tulee ilmentää asuntomessujen teemoja. 4
asuntomessualue 5
3 Katot Kattomateriaalin värin tulee olla tumman harmaa. Asemakaavamääräyksistä poiketen myös viherkatot sallitaan. Viherkattojen käyttäminen etenkin piharakennuksissa on suositeltavaa. Auma- ja mansardikatyleisiä ohjeita Asuntomessualueelle muodostetaan erilaisia osa-alueita. Tavoitteena on saada riittävän yhtenäisiä kokonaisuuksia kuitenkin tarjoten samalla alueelta mahdollisuudet monenlaisten asumisratkaisujen toteutukselle. Rakennushankkeelle on oltava nimettynä pääsuunnittelija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Pääsuunnittelijan vaatimustaso on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2; Rakennusten suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet (8.5.2002). Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja muita viranomaisohjeita. Piha-alueiden suunnittelijan tulee olla koulutukseltaan suunnitteluhortonomi, miljöösuunnittelija, maisemasuunnittelija tai maisema-arkkitehti. Viherrakentajan työstä vastaavan työnjohtajan tulee olla koulutukseltaan hortonomi, puutarhateknikko tai puutarhuri. Rakennusten ja piha-alueiden valaistuksen suunnittelussa on suositeltavaa käyttää asianmukaisen koulutuksen saanutta ammattitaitoista ja pätevää suunnittelijaa. Esteettömyys Tonttien ulkoalueet ja asunnot tulee suunnitella mahdollisimman esteettömiksi. Rakennusten sijoittuminen tontilla Päärakennus, autotalli/-katos ja muut piharakennukset voidaan sijoittaa tontilla vapaasti, ellei asemakaavassa tai näissä ohjeissa muuta määrätä. Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida asemakaavassa esitetyt rakennusalan rajat. Osalla tonteista on määrätty rakennus rakennettavaksi kiinni rakennusalan rajaan (nuolimerkintä, Äijälänrannantien ja Rekoolikadun varsi). Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien (sade- ja sulamisvesien) käsittely. Autosuojat Autosuoja tulee sijoittaa tontilla niin, että sen ja asuinrakennuksen edustalle muodostuu luonteva istutuksin, pinnoittein ja rakentein jäsennelty piha-alue. Tonttiliittymien pinnoitteiden tulee liittyä luontevasti katuun. Äijälänrannantieltä ja Rekoolikadulta ajo autosuojaan tulee toteuttaa tontilta, ei suoraan kadulta. Julkisivut Pääasiallisia julkisivumateriaaleja ei ole määritelty. Julkisivumateriaaleja tulee käyttää selkeinä yhtenäisinä pintoina. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Hirsirakennukseen ei saa toteuttaa ns. perinteistä pitkää nurkaa, toteutuksen tulee olla ilman näkyviä nurkkia. Julkisivuissa tulee välttää tarpeettoman korkeita sokkeliosuuksia, yli metrin korkuista sokkelia ei saa rakentaa. Kortteleissa 221, 222 ja 223 sekä korttelin 215 tonteilla 1 ja 2 rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää yhtä päävärisävyä. Päävärisävyä tulee olla vähintään 60 prosenttia yhtenäisestä julkisivupinnasta. Päävärisävyjen tulee olla murrettuja tai taitettuja, puhtaita värisävyjä ei saa käyttää. Rakennusten päävärisävyinä tulee käyttää tässä rakennustapaohjeessa kortteleittain esitettyjä värisävyjä. 6
toja ei saa rakentaa. Mansardikattojen osalta poikkeuksena on kortteli 213. Katuliittymät Tonttien katuliittymien leveys saa olla enintään 5 metriä. Lisäksi saa rakentaa erillisen käyntiportin, jonka leveys saa olla enintään 1,2 metriä. Katuliittymä ja siihen liittyvä etupiha (autosuojan edusta yms.) tulee toteuttaa luontevin pinnoittein, istutuksin ja rakentein. Tonttiliittymässä käytetty päällyste tulee ulottaa katupäällysteeseen asti, tarvittaessa katualueen puolelle. Pihat Tavoitteena on pihojen korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus. Tonteille tulee laatia yksityiskohtaiset pihasuunnitelmat, joissa esitetään pihojen toiminnot, maastonmuotoilut, sade- ja sulamisvesien (hulevesien) käsittelyperiaatteet, pintamateriaalit, istutukset, valaisinmallit ja -tyypit sekä muut piharakenteet. Piha-alueiden käsittelyssä tulee suosia ratkaisuja, joilla vältytään voimakkailta maastonmuotoiluilta. Vierekkäisten tonttien tulee liittyä maastonmuodoiltaan luontevasti toisiinsa sekä muuhun ympäristöön (lähivirkistysalueeseen ja katualueeseen). Jyrkät korkeustasojen vaihtelut tulee hoitaa tukimuuriratkaisulla. Mikäli porrastuksen korkeudeksi tulee yli 1 m, tulee porrastus toteuttaa vähintään kahdessa osassa. Rakenteellisia muuriratkaisuja käytettäessä on muuri varustettava kaiteella tai muulla kulun estävällä ratkaisulla, mikäli putoamiskorkeus on yli 0,5 m. Piha-alueiden suunnittelusta ja toteutuksesta ohjeistetaan tarkemmin rakentamistapaohjeiden kappaleessa 9. Hulevedet Rakennusten sijoittelua tontille, rakennuksen korkeusasemaa ja tontin pinnantasauksia suunniteltaessa on erityisesti otettava huomioon sade- ja sulamisvesien (hulevesien) johtamis- ja käsittelyratkaisut tontilla. Tavoitteena on imeyttää ja viivyttää hulevesiä tonteilla toteuttamalla erilaisia luonnonmukaisia tai teknisiä ratkaisuja. Lähempänä kuin viisi metriä rakennuksista ei hulevesiä viivyttäviä tai imeyttäviä rakenteita tule toteuttaa. Hulevesien mahdollisesta johtamisesta viereiselle tontille tai viereisen tontin kautta tulee laatia erilliset rasitesopimukset. Hulevesien käsittelyä, ainakin osittain, tontilla pidetään erityisen suositeltavana. Tarkempia ohjeita ja suosituksia hulevesien käsittelystä annetaan rakennustapaohjeiden kappaleessa 9. Energia Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön, ellei rakennuksen pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ole uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä (poikkeamat kaukolämpöön liittymisestä MRL 57 a ). 7
4 asemakaavamääräykset Alla olevat asemakaavamääräykset koskevat kaikkia asuntomessualueen pientalotontteja. Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. AP-2-korttelialueella rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. AP-2-korttelialueille rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. AP-2-korttelialueilla rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. (poikkeamat velvoitteesta MRL 57 a ) 8
asemakaava
5 korttelialueet Asuntomessualueen pientalot sijoittuvat Äijälänrannantien länsi- ja eteläpuolelle Freesiatien, Daaliatien, Krookustien ja Rekoolikadun varteen selkeiksi korttelikokonaisuuksiksi. Alueen asemakaavassa koko pientaloalueen ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi on osoitettu tumman harmaa kattoväritys. Rakennustapaohjeissa pientaloalue on jaettu seitsemäksi alueeksi asemakaavan korttelialueen rajoihin perustuen. Aluejaolla osoitetaan muutamia keskeisiä ominaisuuksia, joilla rakennusryhmät saadaan sovitettua yhteen. Kortteli 213 Korttelialueen tonteille voidaan rakentaa julkisivuväritykseltään ja materiaaleiltaan monimuotoisia rakennuksia. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Kortteli 214 Korttelialueen tonteille voidaan rakentaa julkisivumateriaaleiltaan monimuotoisia rakennuksia. Rakennusten julkisivuvärityksen tulee olla tiilen tai punamullan punainen. Kortteli 215, tontit 3-10 Korttelialueen tonteille 3-10 voidaan rakentaa julkisivuväritykseltään ja materiaaleiltaan monimuotoisia rakennuksia. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Kortteli 215, tontit 1 ja 2 Korttelialueen tonteille 1 ja 2 tulee rakentaa julkisivuväritykseltään vaaleita (valkoinen - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Kortteli 221 Korttelialueen tonteille tulee rakentaa julkisivuväritykseltään tummia (musta - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Kortteli 222 Korttelialueen tonteille tulee rakentaa julkisivuväritykseltään vaaleita (valkoinen - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Kortteli 223 Korttelialueen tonteille 3, 4 ja 5 tulee rakentaa julkisivuväritykseltään tummia (musta - harmaa - ruskea) rakennuksia. Tonteille 1 ja 2 voi rakentaa tummia (musta - harmaa - ruskea) tai vaaleita (valkoinen - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. ESIMERKINOMAISET TUMMAT SÄVYT ESIMERKINOMAISET RUSKEAT SÄVYT ESIMERKINOMAISET VAALEAT/HARMAAT SÄVYT 564X 548X 572X 565X 612X 613X 557X 558X 559X 561X 562X 545X 619X 571X 618X 569X 617X 615X 10
36 ap 8 ap tummat tai vaaleat julkisivut VII VII 8 ap korttelialueet 36 ap 11 ap 36 ap 223 ANSARITIE tummat julkisivut VI VI 10 ap 36 ap 34 ap 11 ap FREESIATIE 222 ÄIJÄLÄNRANNANTIE vaaleat julkisivut 14 ap V V 13 ap 38 ap DAALIATIE 221 tummat julkisivut 14 ap IV IV 14 ap KROOKUSTIE ÄIJÄLÄNRANNANTIE vaaleat julkisivut 214 punaiset julkisivut 213 215 REKOOLIKATU N vapaa väritys RAUHANIEMENTIE vapaa väritys S
6 korttelikohtaiset määräykset kortteli 213 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys on vapaa, värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Aumakattoa ei saa rakentaa. Rakennusten yksi julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Tontilla 5 päärakennuksen julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa ja autosuojan julkisivu kiinni Rekolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, maaston mukaisesti porrastuvia. Tontilla 5 päärakennus kaksikerroksinen. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata äijälänranta-aidalla ja Rekoolikatuun sekä Rauhaniementiehen rajautuvat tontin rajat pensasaidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Rantaraittiin rajatuvat tontin rajat tulee toteuttaa vaihtelevanlevyisenä ja korkuisena istutusvyöhykkeenä (ks. kappale 9). Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla 29-36. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot 2011 -värikartta 509X 606X 618X 527X 584X 571X 586X 526X 12
Kortteli 213 havainnekuvaan rajattuna 13
kortteli 214 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuvärityksen tulee olla tiilen tai punamullan punainen. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Rakennusten yksi julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Tonteilla 4 ja 5 päärakennuksen julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa ja autosuojan julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, maaston mukaan porrastuvia. Tonteilla 4 ja 5 päärakennus kaksikerroksinen. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Rekoolikatuun rajautuvat tontin rajat tulee toteuttaa pensasistutuksina. Tonttien väliset rajat tulee toteuttaa pensasistutuksina niin, että viimeinen kolmannes rajasta jätetään rajaamatta. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Korttelin keskelle osoitetun istutettavan alueen kohdalla tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla 29-36. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot 2011 -värikartta 524X 525X 526X 532X 533X 534X 14
Kortteli 214 havainnekuvaan rajattuna 15
kortteli 215, tontit 3-10 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys on vapaa, värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Rakennusten yksi julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Rakennusalanrajaan kiinni rakennettava rakennus voi olla autokatos. Autokatos tulee sijoittaa kadun suuntaisesti. Autokatoksen katon tulee olla loiva pulpettikatto, joka laskee kadulta pois päin. Päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, maaston mukaisesti porrastuvia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Rekoolikatuun ja Rauhaniementiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata pensasaidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla 29-36. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot 2011 -värikartta 509X 606X 618X 527X 584X 571X 586X 526X 16
Korttelin 215 tontit 3-10 havainnekuvaan rajattuna 17
kortteli 215, tontit 1 ja 2 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys vaalea (valkoinen - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tontilla 2 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Tontilla 1 päärakennus yksi-kaksikerroksinen ja tontilla 2 kaksi-kolmekerroksinen. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuva tontinraja tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla 29-36. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot 2011 -värikartta Vaaleat päävärit 619X 571X 618X 557X 558X 559X 561X 562X 545X Vaaleata pääväriä voidaan taittaa näillä ruskean sävyillä 18
Korttelin 215 tontit 1 ja 2 havainnekuvaan rajattuna 19
kortteli 221 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys tumma (musta - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tonteilla 3 ja 4 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Rakennus tulee sijoittaa tontin kadunpuoleiseen osaan tai muuten siten, että tontille jää selkeä yhtenäinen piha-alue hulevesien käsittelylle sekä muille pihatoiminnoille. Tonteilla 1, 2, 5 ja 6 päärakennukset yksi-kaksikerroksisia ja tonteilla 3 ja 4 kaksikerroksisia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontinrajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata tonttien takapihan puoleiselta viimeiseltä kolmannekselta. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla 29-36. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot 2011 -värikartta 557X 558X 559X 561X 562X 545X 564X 20 548X 572X 565X 612X 613X
Kortteli 221 havainnekuvaan rajattuna 21
kortteli 222 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys vaalea (valkoinen - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tonteilla 3 ja 4 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Rakennus tulee sijoittaa tontin kadunpuoleiseen osaan tai muuten siten, että tontille jää selkeä yhtenäinen piha-alue hulevesien käsittelylle sekä muille pihatoiminnoille. Tonteilla 1, 2, 5 ja 6 päärakennukset yksi-kaksikerroksisia ja tonteilla 3 ja 4 kaksikerroksisia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuva tontinraja tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata tonttien takapihan puoleiselta viimeiseltä kolmannekselta. Tonttien piha-alueet toteutettava vihertehokkuus -periaatteiden mukaisesti (Green Factor) (ks. kappale 9). Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla 37-44. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot 2011 -värikartta Vaaleat päävärit 619X 571X 618X 557X 558X 559X 561X 562X 545X Vaaleata pääväriä voidaan taittaa näillä ruskean sävyillä 22
Kortteli 222 havainnekuvaan rajattuna 23
kortteli 223 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.94 (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys tonteilla 3, 4 ja 5 tumma (musta - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivuväritys tonteilla 1 ja 2 joko vaalea (valkoinen - harmaa - ruskea) tai tumma (musta - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tonteilla 1, 2 ja 3 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Tonteilla 4 ja 5 päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, tontilla 3 kaksikerroksinen ja tonteilla 1 ja 2 kaksi-kolmekerroksisia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontinrajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata erillisen aitausohjeen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla 29-36. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot 2011 -värikartta 557X 558X 559X 561X 562X 545X 619X 571X 618X 564X 548X 572X 565X 612X 613X 24
Kortteli 223 havainnekuvaan rajattuna 25
7 aidat Alueelle suunnitellaan yhtenäinen aitamalli äijälänranta-aita, jota tulee käyttää aidattavilla tonteilla. Aidan pääasiallisena materiaalina on peittomaalattu puu. Aitaan voi yhdistää kiviaineksista tukimuuria. Äijälänranta-aidan aitamalli määritellään myöhemmin. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Rekoolikatuun rajautuvat tontin rajat tulee aidata max. 120 cm korkealla leikatulla pensasaidalla. Freesiatiehen, Daaliatiehen ja Krookustiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata max 60 cm korkealla pensasaidalla tai rakenteellisella muuri- tai puuaitaratkaisulla (esimerkkiratkaisuja kappaleessa 9). Korttelien sisällä tonttien välisiä rajoja aidattaessa tulee aitaaminen hoitaa ensisijaisesti istutuksilla. Tonttien väliselle rajalle saa toteuttaa vain yhden aidan. Kortteleissa 214, 221 ja 222 ei saa aidata tonttien välisten rajojen viimeistä kolmannesta. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata kappaleessa 9 osoitetulla tavalla. Tonttien aitaamiskaavio on esitetty oheisessa kuvassa. aidattava äijälänranta-aidalla aidattava pensasaidalla -Rekoolikadun varsi max 120 cm korkea - Freesiatien, Daliatien ja Krookustien varsi max 60 cm korkea (mahdollisuus myös rakenteelliseen aitaamiseen) aidattava kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti 26 aitaaminen ei pakollista, aidattaessa aidattava esisijaisesti istutuksilla kappaleessa 9 esitetyn mukaisesti
8 jätteenkeräys Jätteiden keräyksen järjestämisen periaatetta ei ole näiden rakentamistapaohjeiden valmistumiseen mennessä vielä ratkaistu. Alueelle tutkitaan kiinteistöjen yhteistä syväkeräysjärjestelmää sekä kiinteistökohtaista järjestelmää. Jätteiden keräyksen järjestämisen periaate ratkaistaan ennen tonttien varauspäätösten tekemistä. Syväkeräysjärjestelmä Kiinteistöjen yhteisiä jätteiden keräyspisteitä perustetaan asukasmäärän ja kiinteistöjen sijainnin mukaisesti tarvittava määrä liikenteellisesti sopiviin paikkoihin (paikat määritellään myöhemmin). Kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä syväkeräysjärjestelmään ja osallistua järjestelmän tyhjentämisestä sekä kunnossapidosta syntyviin kuluihin. Kiinteistökohtainen jätteenkeräys Mikäli syväkeräysjärjestelmää ei tehdä tulee jätteiden keräys järjestää tonttikohtaisesti. Järjestettäessä jätteiden keräys tonttikohtaisesti tulee keräyspiste sijoittaa autokatoksen/-tallin yhteyteen niin, ettei erillistä jätteiden keräyspistettä rakenneta. Jätteiden keräysastioiden tulee sijaita katoksessa niin, että ne eivät näy katukuvassa hallitsevana elementtinä. Keräyspisteiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon kaupungin yleiset ohjeet pisteen sijainnista tontilla. 27
9 piha-alueet Yleiset periaatteet Asuntomessualueen pihojen osalta erityisenä tavoitteena on korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus. Äijälänrannan asuntomessualueen tontit jakaantuvat sijaintinsa perusteella eriluonteisiin pihoihin. Luonnonmukaiseen lähivirkistysalueeseen (asemakaavan VL/s-alue) rajoittuvat pihat ovat luonteeltaan luonnonmukaisempia, niissä painotetaan myös sade- ja sulamisvesien eli hulevesien luonnonmukaisia hallintaratkaisuja. Kortteli 222 on nimetty erityiseksi vihertehokkuus (Green Factor) kortteliksi, jossa tavoitteena on erityisesti monimuotoiset ja luonnonmukaiset viherrakentamisratkaisut. Toisaalta alueen historiasta (kaupungin vanha taimitarha-alue) sekä sijainnista Viherlandian naapurissa kumpuaa myös monipuolisen puutarhakulttuurin esille tuominen Rekoolikadun varren kortteleissa. Tontin istutuksista ja pihan suunnitteluratkaisuista on esitettävä pihasuunnitelma. Piha-alueiden suunnittelijan tulee olla koulutukseltaan suunnitteluhortonomi, miljöösuunnittelija, maisemasuunnittelija tai maisema-arkkitehti. Viherrakentajan työstä vastaavan työnjohtajan tulee olla koulutukseltaan hortonomi, puutarhateknikko tai puutarhuri. Pihojen suunnittelijoita ja rakentajia: www.m-ark.fi www.maisemasuunnittelijat.fi www.var.fi Rakennustapaohjeissa koskien piha-alueita on ensin esitetty periaatteet koskien muita kuin vihertehokkuus-korttelia eli kortteleita 213-215, 221 ja 223. Vihertehokkuus-korttelia 222 koskeva ohjeistus on esitetty omana kokonaisuutenaan. Muissakin kortteleissa voidaan soveltaa myös vihertehokkuus-ajattelua, erityisen luontevaa se olisi korttelissa 221. Vihertehokkuus-ajattelun yleisperiaatteita on avattu tarkemmin ohjeistuksen aluksi (alkaen s. 37). Rakennustapaohjeita täydentämään laaditaan huhtikuuhun 2012 mennessä mallipiharatkaisuja sekä pihasuunnittelijoille suunnattu tarkempi ohjeistus vihertehokkuus-asian huomioon ottamisesta suunnittelussa. Pihojen suunnittelun pohjaksi on hyvä tutustua myös koko Äijälänrannan alueelle laadittuun lähiympäristösuunnitelmaan (www.osoite.tähän). Siellä on mm. esitetty teemoja, joita voi hyödyntää myös pihojen ideoinnissa. Lähiympäristösuunnitelma koskee pääasiassa yleisiä alueita, mutta siellä on esitetty joitakin periaatekuvia koskien myös tonttien ratkaisuja. Lähiympäristösuunnitelma on osin vanhentunut, ja mikäli ristiriitaisuuksia esiintyy, noudatetaan tässä rakentamistapaohjeessa esitettyä. Äijälänrannan alueelle on tavoitteena toteuttaa myös korkeatasoista taidetta, joka sopii asuntomessujen teemoihin (esim. käyttäen puuta). Myös pihoille on suositeltavaa tuoda taidetta joko integroituna pihan rakenteisiin tai erillisinä taideteoksina esim. sisääntulopihojen yhteyteen. Äijälänrannan alueelle on laadittu koko aluetta koskeva taidekonsepti, joka löytyy täältä: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/asuntomessut/ aijalanranta_taidekonsepti.pdf. 28
korttelit 213-215, 221, 223 Toimintojen sijoittuminen tontilla Sisääntulopiha on sijoitettava tontin kadun puoleiselle pihalle. Sisääntulopihan yhteyteen sijoitetaan myös mahdollinen huoltopiha. Korttelissa 221 on rakennukset suositeltavaa sijoittaa siten, että korttelin keskelle takapihalle muodostuu yhtenäinen viheralue- ja hulevesipainannekokonaisuus (ks. enemmän kappaleessa Hulevesien käsittely). Postilaatikot tulee sijoittaa ryhmiin seuraavien periaatteiden mukaisesti: Korttelin 223 tonteille 1 ja 2 tulee sijoittaa yhteinen postilaatikkoteline Äijälänrannantien varteen. Tarkemmasta sijoittumisesta sovitaan tontinomistajien kesken. Freesia-, Daalia- ja Krookustien varteen sijoittuvien tonttien postilaatikot sijoitetaan katukohtaisesti ryhmiin. Postilaatikoiden suositeltavat sijoituspaikat ovat Freesiatiellä korttelin 223 tontin 4 tai korttelin 222 tontin 2 kohdalla, Daaliatiellä korttelin 222 tontin 5 tai korttelin 221 tontin 2 kohdalla sekä Krookustiellä korttelin 221 tontin 5 tai korttelin 215 tontin 2 kohdalla. Korttelissa 213 postilaatikot sijoitetaan ryhmään. Ryhmän suositeltava sijoituskohta on tontin 3 kohdalla. Korttelissa 214 postilaatikot sijoitetaan tonttikohtaisesti Rekoolikadun varteen. Korttelissa 215 sijoitetaan yhteinen postilaatikkoryhmä tonttien 4 ja 5 sekä tonttien 8 ja 9 rajan kohdalle. Lumien kasaamiselle tulee varata pihoilla riittävästi tilaa. Tonttien rajat Tonttien rajakohtiin kadun, puiston ja naapurien suuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tonttien rajoilla on maanpinnan tai mahdollisten rakenneratkaisujen liityttävä luontevasti toisiinsa, erityisesti jyrkkiä luiskia tulee välttää. Katuihin rajautuvien reunojen tulee muodostaa toisiinsa luontevasti kytkeytyviä ja visuaalisesti yhtenäisen kokonaisuuden muodostavia. Tontin maastonmuotoilujen tulee pysyä kokonaan tontin rajojen sisäpuolella. Tonttien pinnanmuodot tulee ratkaista siten, ettei tontin reunalle synny yli yhden metrin korkuisia korkeuseroja. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapurintontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri rajaan kiinni ilman naapurin suostumusta. Rakenteelliset sekä pensasaidat tulee sijoittaa joko tonttien rajalle tontinomistajien niin sopiessa, tai kokonaan tontin puolelle kuitenkin niin, ettei samalle rajalle sijoiteta kahta aitaa vierekkäin. Rajakohdissa, joissa on sovittu hulevesien johtamisesta naapurin tontin kautta, tulee hulevesipainanteen tai muun ratkaisun sijoittua tontin rajalle muodostaen yhtenäisen molemmille tonteille ulottuvan kokonaisuuden (koskee mm. korttelia 214 sekä 221). Korttelien sisällä tonttien väliset aidat on suositeltava toteutettavan ensisijaisesti pensasistutuksilla. Kortteleissa 214 ja 221 korttelin keskiosan viimeinen 1/3 rajasta tulee jättää aitaamatta. Tontin reunalle istutettavien puiden ja pensaiden oksiston ja juuriston on pysyttävä täysikasvuisinakin oman tontin puolella, ellei naapuritontin omistajan kanssa ole toisin sovittu. Rakenteellisia aitoja koskevat ohjeistukset on esitetty kohdassa 7. 29
Yleisiin alueisiin (katuihin, virkistysalueisiin sekä rantaraittiin) rajautuvien tonttien reunojen suhteen tulee osa-alueittain noudattaa seuraavaa: Rekoolikatuun rajautuvien tonttien kadun puoleiselle reunalle tulee toteuttaa leikattu pensasaita, jonka maksimikorkeus on 120 cm. Krookustien, Daaliatien ja Freesiatien varren tonttien kadun puoleinen reuna tulee toteuttaa maksimissaan 60 cm korkuisena joko pensasaitana tai rakenteellisena muuri- tai puuaitaratkaisuna. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tonttien väliseen luontevaan vaihtumiskohtaan. Ohessa esimerkkiratkaisuja reunan käsittelystä. Korttelissa 213 rantaraitin suuntaan rajautuvalle reunalle tulee toteuttaa rajaava istutusvyöhyke, joka voidaan toteuttaa esim. vapaasti kasvavana pensasaitana tai pensaiden ja puiden vaihtelevana istutusvyöhykkeenä. Korkeudeltaan pensaiden tulisi olla vähintään 100 cm. Ohessa esimerkkiratkaisuja reunan käsittelystä. Lähivirkistysalueeseen VL/s rajautuvien korttelien 215, 221 ja 223 reunat tulee rajata selkeästi rantapuistikosta, rakenteeseen ei saa rakentaa kulkuaukkoa (poikkeuksena hulevesien johdattamiseksi mahdollisesti tarvittavat aukot. Suositeltavaa on yhdistellä kasvillisuutta rajaavaan rakenteeseen. Rajautumisesta on esitetty periaatteellisia kuvia ohessa. Periaatekuva tonttien rajautumisesta Krookustiehen, Daaliatiehen sekä Freesiatiehen Periaatekuva tonttien rajautumisesta rantaraittiin (kortteli 213) 30
Periaatekuva tonttien rajautumisesta rantaraittiin (kortteli 213) Periaatekuva tonttien rajautumisesta rantaraittiin (kortteli 213) Periaatekuva tonttien rajautumisesta VL/s -alueeseen Periaatekuva tonttien rajautumisesta VL/s -alueeseen 31
Pinnanmuotoilu Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön sekä rakennuksen korkeusasemiin. Rakennuksen sokkelista on toteutettava riittävä maanpinnan kallistus (vähintään kolmen metrin matkalla 1:20 kallistus). Erityisesti luiskina toteutettavissa tasausratkaisuissa on luiskan viimeistelyyn ja käsittelytapaan kiinnitettävä huomiota. Luiskat suositellaan toteutettavan ensisijaisesti kasvipeitteisinä, kuitenkin korkeintaan 1:2 jyrkkä luiska on mahdollista ja suositeltavaa verhota istutuksilla. Kasvipinta voidaan toteuttaa mm. maanpeitekasvillisuutena, perenna- tai pensasistutuksilla. Verhoaminen erilaisilla päällystemateriaaleilla, kuten sepelillä tai luonnonkivillä on mahdollista. Yli 1:3 jyrkät luiskat tulee toteuttaa muuna kuin leikattavana nurmikkoina. Yli 1:2 jyrkissä luiskissa on suositeltavaa käyttää erikoisrakenteita kasvualustan valumisen estämiseksi. Mahdolliset tukimuurit saavat olla korkeintaan metrin korkuisia. Yli 0,5 metrin rakenteelliset tukimuurit on suojattava yläosastaan aidalla, kaiteella tai muulla ratkaisulla putoamisvaaran vuoksi. Mikäli korkeusero enemmän kuin 1 m, tulee porrastus toteuttaa vähintään kahdessa osassa. Tontin pinnantasauksissa on huomioitava mahdollinen hulevesien luonnonmukainen käsittely (ks. seuraava kappale hulevesien käsittelystä). Periaatekuva tonttien välisen korkeuseron ratkaisemisesta tukimuurilla Hulevesien käsittely Periaatekuva tonttien välisen korkeuseron ratkaisemisesta tukimuurilla Hulevedet ovat maan pinnalta sekä rakennetuilta pinnoilta, kuten katoilta ja kiveyksiltä, pois johdettavia sade- ja sulamisvesiä. Tavoitteena Äijälänrannassa on johtaa, viivyttää ja imeyttää hulevesiä mahdollisimman paljon jo tonteilla. Hulevesien käsittelyyn tarkoitetut menetelmät ovat osa tontin kuivatusta. Ne eivät korvaa tai poista pihaalueiden ja rakennuspohjan rakenteellisen kuivatuksen tarvetta. Tontit on liitettävä hulevesiverkostoon, johon johdetaan ne vedet, joita ei voida imeyttää tontilla. Lähivirkistysalueeseen (VL/s) rajautuvilla ton- 32
teilla voidaan hulevesiä johtaa puistoon. Kortteleissa 221 ja 223 koko korttelin hulevedet on mahdollista johtaa puistoon, mikäli siitä naapurien kanssa sovitaan ja tonttien kesken tehdään hulevesien johtamiseksi rasitesopimukset. Tällöinkin on varauduttava ylivuototapauksissa hulevesien johtamiseen hulevesiviemäriin. Tonttikohtaiset menetelmät ovat kiinteistönomistajan vastuulla, mistä johtuen niiden on suositeltavaa olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan yksinkertaisia, helposti toteutettavissa sekä kustannuksiltaan edullisia. Tonttikohtaiset hulevesien hallintamenetelmät tulee suunnitella tapauskohtaisesti. Menetelmät tulee sijoittaa ja mitoittaa kullekin pihalle sopivaksi. Menetelmien suunnittelusta vastaa tontin omistaja tai hänen suunnittelijansa. Hulevedet johdetaan tontilla joko pinta- tai putkijärjestelmillä. Putkijärjestelmiä eli salaojia ja sadevesiviemäreitä voidaan käyttää, mikäli vesien hoitaminen takaisin maan pinnalle, esimerkiksi sadepuutarhaan, on maanpinnan korkeuksien perusteella mahdollista. Pintaratkaisuina hulevesiä johdetaan kallistuksilla, jiireillä, painanteilla tai kouruilla. Esim. kattovedet voidaan syöksytorven luota ohjata keskitetysti kivetyn painanteen kautta kasvillisuuspeitteiselle alueelle. Kattovesien keräämistä varten voidaan käyttää joko maan pinnalle tai maan alle sijoitettavia vesisäiliöitä, jotka ovat kehittyneempiä versioita perinteisestä tynnyri syöksytorven juurella ratkaisusta. Oheisessa kuvassa on esimerkki syöksytorven alle maan tasoon sijoitettavasta vesisäiliöstä, josta vettä voidaan hyödyntää kastelukäyttöön. Myös seuraavassa kappaleessa mainitun viivytyskaivannon voi toteuttaa siten, että siihen voi muodostua pysyvää vesitilavuutta, jota on mahdollista käyttää kasteluvetenä. Tällainen vesisäiliö tai viivytyskaivanto voi sijaita myös tontin etupihalla kadun puolella, jolloin ylivuoto johdetaan kadun sadevesiviemäriin. Periaatekuvia kattovesien keräämisestä ja kasteluveden varastoinnista Hulevesien viivyttämiseksi ja imeyttämiseksi voidaan toteuttaa maan alle sijoitettavia viivytyskaivantoja tai viivytysrakenteita (mm. hulevesikasetteja tai -kennoja) ja/tai maan päällisiä viivytyspainanteita. Painanteen tarkoituksena on viivyttää hulevettä, mutta jossain määrin myös imeyttää sitä maaperään sen laadusta riippuen. Maaperän imeytyskykyä voi parantaa massanvaihdoin. Viivytyspainanteen syvyys on n. 10 cm, tavoitteena on vain hetkellinen lammikoituminen. Painanteisiin suunnitellaan ylivuoto, joka johdetaan joko hulevesiverkostoon tai kortteleissa 215, 221 ja 223 ylivuoto voidaan johtaa lähivirkistysalueen rantapuistoon. Hulevesipainanteita kannattaa mahdollisuuksien mukaan toteuttaa tontilla mahdollisimman hajautettuna, jolloin vesien johtaminen helpottuu, kun eri puolilla tonttia muodostuvia hulevesiä ei tarvitse ohjata pitkiä matkoja keskitettyyn painanteeseen. Koska hulevesipainanteet aina imeyttävät jonkun verran vettä maaperään, tulee ne sijoittaa riittävälle etäisyydelle kuivatusta vaativista rakenteista (vähintään 3 metrin päähän). Mikäli hulevesipainanne sijoittuu maastonmuodoiltaan kuivatettavan rakenteen yläpuolelle on etäisyysvaatimus 10 metriä ja lisäksi on huolehdittava rakenteen kuivatuksesta. 33