Energiaa eteenpäin Aktivoiva ja innostava ryhmäohjausmalli 2015 voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke
Sisällys JOHDANTO....3 TAVOITTEET....4 OHJAUSMALLIN KULKU....5 OHJAUSMALLIN VAATIMAT RESURSSIT............................. 5 ENERGIAA ETEENPÄIN -OHJAUSMALLIPROSESSI....6 Ryhmätapaaminen nro 1, tutustuminen....7 Ryhmätapaaminen nro 2, kuvakollaasi...9 Ryhmätapaaminen nro 3, tie työllistymiseen.... 11 Ryhmätapaaminen nro 4, parasta minussa -valokuvaus...13 Ryhmätapaaminen nro 5, katse eteenpäin....14 Lähteet....16 LIITTEET....17 Liite 1. Aikataulumoniste...18 Liite 2. Tunnekortit....19 Liite 3. Työhaastatteluimprovisaatio....41 Liite 4. Kotitehtävä, kolmas tapaaminen....46 Liite 5. Palaute-esimerkki asiakkaalle...47 Liite 6. Palautelomake....48 2
Johdanto Hamina - Kotka kuntakokeiluhankkeen (2012 2015) tehtävänä oli kehittää uusia asiakastyön ohjausmalleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Hanketta rahoittivat Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kotkan ja Haminan kaupungit. Tämän ohjausmallin pohjana on käytetty Lahden amk-opiskelijoiden loppuraporttia Hyvää ja kaunista -ryhmäohjausmallista. Opiskelijat kehittivät ja toteuttivat tämän mallin hankkeelle vuonna 2013. Pilottiryhmän toteutuksessa oli mukana hankkeen sosiaaliohjaaja Elina Sakkara. Opiskelijoiden tekemien havaintojen, ja pilottiryhmän tulosten perusteella, hankkeen sosiaaliohjaaja kehitti materiaalia edelleen. Tästä syntyi Energiaa Eteenpäin -ohjausmalli. Ohjausmalli kehitettiin Hamina-Kotka -alueen työttömien tarpeisiin, mutta ohjausmallia voidaan käyttää valtakunnallisesti missä vain ohjaustyön tukena. Ohjausmallin toimintoja, menetelmiä ja muita osia voi käyttää irrallisina osuuksina muissa koulutus- tai opetustilanteissa. Ryhmäohjausmallin tavoitteena on herättää motivaatiota esimerkiksi työnhakuprosessia varten, vahvistaa luottamusta omiin kykyihin ja työnhakutaitoihin, suunnata katsetta tulevaisuuteen sekä siihen, miten pääsisi eteenpäin työelämässä. Saatujen kokemusten mukaan malli on asiakasta osallistava ja aktivoiva. Ohjausmalli soveltuu tilanteisiin, jossa asiakas on jumiutunut työttömyyteen ja jossa työnhaku ei ole tuottanut tulosta. Tämä malli aktivoi työtöntä toimimaan itse oman tilanteensa eteen. Pilottiryhmässä oli mukana viisi 40 50 -vuotiasta naista. Kaikilla ryhmään osallistuneilla oli takanaan yli vuoden työttömyys. Ajatuksena oli, että saman ikäiset osallistujat kokisivat olevansa samanlaisessa tilanteessa muiden kanssa, rentoutuisivat helpommin ja luottaisivat ryhmään ja saisivat näin vertaistukea toisiltaan. Palautteen perusteella tämä onnistui ja osa piti tärkeänä, että osallistujat olivat kaikki naisia ja suhteellisen saman ikäisiä. Ohjausmalli voidaan toteuttaa myös niin, että osallistujat ovat sekä miehiä että naisia, eri-ikäisiä ja eri aloilta tai niin, että valitaan jokin yhdistävä tekijä. Osallistujien toiveet tässä pitää mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon. Ohjaajan tehtävänä on harkita, minkälaiselle ryhmälle on tarvetta. Ryhmässä käytettiin helposti toteutettavia toiminnallisia sekä osallistavia työmenetelmiä, joilla saimme herätettyä keskustelua ja ajatuksia työllistymiseen liittyen. Ryhmäohjaus tuottaa ohjaajille tietoa asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä. Ohjaus antaa mm. tietoa asiakkaan sosiaalisista taidoista, vahvuuksista, keskittymiskyvystä ja sitoutuneisuudesta. Kokemukset ryhmästä olivat positiivisia. Ryhmäläiset sitoutuivat ryhmätoimintaan hyvin ja saadun palautteen perusteella ryhmästä oli hyötyä osallistujille. Ajatustyö jatkui kotona, joten muutosprosessi vahvistui. Saadusta palautteesta käy ilmi, että vaikka joidenkin menetelmien sopivuutta itselle kyseenalaistettiin, ne saivat pohtimaan syvemmin omia asioita ja ne pystyttiin toteuttamaan jokaisen omista lähtökohdista. Lisäksi palautteiden mukaan osallistujille tärkeää oli myös vertaistuki, tarmokkuus asioihin tarttumiseen ja ajatusten selkiytyminen oman tulevaisuuden suhteen. Tämä kävi myös ilmi pilottiryhmän seurantatapaamisella kuuden kuukauden jälkeen ryhmätoiminnasta. Palautteiden, ohjaajien kokemusten ja asiakasryhmän tarpeiden mukaan Energiaa eteenpäin -mallia on kehitetty paremmaksi, ja tähän opaskirjaan on kuvattu pilotoinnin jälkeen muodostunut toimiva ryhmäohjausmalli. 3
Tavoitteet Energiaa eteenpäin -ohjausmallin tavoitteet Motivaation herättäminen ja uskon luominen omiin kykyihin Uusien näkökulmien saaminen Omien taitojen ja vahvuuksien konkretisoituminen Positiivisten asioiden ja taitojen vahvistaminen Aktivoida ja motivoida asiakasta toimimaan itse asioidensa eteen Ajatusten suuntaaminen tulevaisuuteen, työllistymiseen ja/tai uudelleenkouluttautumiseen Antaa työvälineitä ja keinoja omien voimavarojen ylläpitämiseen Tehdä itselle soveltuva ja toteuttamiskelpoinen jatkosuunnitelma Ohjausmalli perustuu ratkaisukeskeiseen työmenetelmään, jossa suunta on ongelmista ratkaisuihin ja voimavarojen vahvistaminen, ei niinkään ongelmien syiden etsiminen. Ratkaisuja etsitään pääosin tulevaisuudesta tai nykyhetkestä ja keskitytään asetettuihin tavoitteisiin. Ei kuitenkaan oleteta, että ongelmat ovat helposti ratkaistavissa. (Vilen, M., Leppämäki, P. & Ekström L. 2002. Vuorovaikutuksellinen tukeminen sosiaali- ja terveysalalla). Ryhmässä tapahtuu tiedon, kokemusten ja ideoiden jakamista, jotka kenties muuttavat omia ajattelutapoja asioista. Ryhmässä herätellään ajatuksia siitä, mitä itse voi tehdä oman työllistymisen ja työkykyisyyden eteen. Tarkoituksena on aktivoida asiakasta itseään toimimaan omaksi parhaakseen ja auttaa löytämään hyviä ja ehkä unohdettujakin puolia itsestään, joita tuoda esiin työnhaussa. Ohjauksessa ja keskustelussa ei pohdita kenenkään asiakkaan yksityisiä asioita syvällisesti, vaan asioista keskustellaan yleisellä tasolla. Jos joku ryhmäläisistä huomaa tarvitsevansa syvällisempää asiantuntija-apua, ryhmän ohjaaja opastaa häntä ottamaan yhteyttä soveltuvaan tahoon. Ratkaisukeskeisyys ja taitojen tukeminen osana ryhmän toimintaa voi tarkoittaa esimerkiksi vertaisopetusta, jossa nostetaan ryhmäläisten taitoja esiin ja jaetaan näin hyviä kokemuksia ja saadaan uutta tietoa muilta osallistujilta. Ryhmän edetessä jokaiselta nousee esiin erilaisia kykyjä ja taitoja, joita ohjaaja voi vahvistaa. Esimerkiksi joku on lahjakas tietokoneen käyttäjä - voisiko tätä hyödyntää ryhmäkerroilla? Miten tätä taitoa voi tuoda esille työnhaussa? Toinen ei osaa käyttää tietokonetta ja tämän vuoksi työnhaku on hankalaa. Missä tätä voisi opetella? Voidaanko jakaa hyviä kokemuksia tai taitoja jollain kerralla? Miten niitä kartoitetaan ensin? Ryhmän rakenne on helposti muokattavissa niin, että tälle varataan jostain kohtaa aikaa enemmän tai esimerkiksi joustavasti ryhmätoiminnan lomassa tai kokonaan ylimääräisessä tapaamiskerrassa. 4
Ohjausmallin kulku Ohjaus toteutetaan kerran viikossa. Tapaamisia on yhteensä viisi ja ne kestävät 2 tuntia kerrallaan. Tämä malli havaittiin hyväksi pilottiryhmän kanssa ja kerran viikossa tapahtuvat tapaamiset antavat aikaa työstää ajatuksia tapaamisten välillä. Jokainen tapaaminen on sidottu työnhaun näkökulmaan ja ajatukseen siitä, mitä asiakas itse voisi tehdä asioidensa eteen. Ryhmän tapaamisilla haetaan ajatuksia ja rohkeutta tehdä asioita eri tavoin kuin aiemmin. Vanhat toimintamallit työllistymiseksi eivät jostain syystä ole toimineet juuri tämän asiakkaan kohdalla, koska asiakas on edelleen työtön. Tapaamisilla pyritään kannustavaan ja rohkaisevaan ilmapiiriin ja korostetaan oman aktiivi- suuden ja jatkuvan yrittämisen tärkeyttä työnhakuasioissa. Ryhmän työskentelytapa on osallistava. Tarkoituksena on, että ohjaaja ohjaa keskustelua ja käsiteltävät asiat nousevat ryhmästä. Näin ryhmäläiset vaikuttavat ryhmän kulkuun ja ovat aidosti osana ryhmää. Kaikkien mielipiteet ovat tärkeitä ja hyväksytään jokainen näkökulma. Tapaamisten rakenne on aina sama: yhteinen aloitus piirissä istuen, toiminta ja yhteinen lopetus. Jokaisen ryhmäkerran päättää ohjeistus seuraavaa kertaa varten, jossa annetaan mahdolliset kotitehtävät. Kotitehtävät ovat valmistautumista ja virittäytymistä seuraavaan tapaamiseen. Ohjauksessa käytetään erilaisia ohjausmenetelmiä, jotka yhdessä muodostavat viiden viikon mittaisen kehitysprosessin reflektiivinen ryhmätoiminta ratkaisukeskeinen ohjaus vuorovaikutus toiminnalliset, osallistavat menetelmät Ohjausmallin vaatimat resurssit Energiaa Eteenpäin -ryhmäohjausmalli on tarkoitettu kahden ohjaajan yhteistyönä läpivietäväksi kokonaisuudeksi, mutta noin 6 henkilön ryhmän voi vetää myös yksi ohjaaja. Ryhmän kokoontumispaikaksi soveltuu mikä tahansa riittävän suuri tila, jossa ryhmäläiset voivat istua kasvotusten ympyrässä ilman pöytiä, mutta tilassa olisi myös hyvä olla pöydät työskentelyä varten. Mitä rennompi ja olohuonemaisempi tila on, sen parempi. Tätä voidaan tukea huonekalujen asettelulla, taustamusiikilla, kahvitarjoilulla, sisustuksella jne. jos niihin on mahdollisuus. Tarvittavia varusteita - eriväriset kartongit ja paperit - kirjekuoria - tusseja - teippiä - lehtiä - fläpppitaulu - radio tai cd-soitin - tietokone, tulostin ja muistitikku - kamera (ja johto kuvien siirtämistä varten) Pilottiryhmässä tapaamiskerroilla oli tarjolla kahvia ja teetä sekä pipareita. Kokemuksen mukaan tämä luo rauhallista ja positiivista tunnelmaa sekä saa ryhmäläiset tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Yhdessä juodut kahvit luovat tasa-arvoisuutta ohjaajien ja ryhmäläisten kesken. Kahvihetki luo rentoa tunnelmaa, joka on eduksi koko ryhmälle. Kahvitarjoilut olivat pieni rahallinen satsaus, mutta tutustumisen ja hyvän ilmapiirin kannalta merkittävä. Ohjaajat pitävät kiinni sovitusta aikataulusta. Varsinaisen ryhmässä tapahtuvan ohjauksen ulkopuolelta ohjaajan tulisi varata aikaa ryhmän valmisteluun eli ohjausmalliin tutustumiseen, harjoitteluun, tilan valmistelemiseen, materiaalihankintaan jne. Ryhmätapaamisten jälkeen on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan ohjaajien kesken, mikä onnistui tai ei onnistunut, miksi ja mitä voidaan parantaa seuraavaan tapaamiseen. Näin ohjausmallia voidaan kehittää entisestään. Samalla voidaan suunnitella tarkemmin tulevia tapaamisia ja muuttaa ryhmätapaamisten ohjelmaa osallistujien tarpeiden mukaan. Ohjaajilta tämä ohjausmalli vaatii rohkeutta kohdata ryhmä, nostaa esiin ryhmästä tulleita asioita ja lähteä mukaan toimintoihin ryhmäläisten kanssa. Viesti menee elävästi käsiteltynä ja täysillä mukana olevien ohjaajien kautta paremmin perille, kuin pelkästään kalvosulkeisilla. Kokonaisuudessaan Energiaa eteenpäin -ohjausmalli on varsin edullinen toteuttaa. Pilotissa ryhmätila saatiin käyttöön veloituksetta kirjastolta. Kustannuksia muodostuu vain kahden sosiaaliohjaajan työajasta sekä toimistotarvikkeista. Työntekijä säästää aikaa, kun ohjattavia on monta yhdellä kertaa ja havaintoja asiakkaista voidaan tehdä näin laajemmin esimerkiksi sosiaalisista taidoista jne. Ryhmästä nouseva motivaatio ja vertaisuus ovat asioita, joita ei yksilöohjauksessa synny. 5
Energiaa eteenpäin -ohjausmalliprosessi Asiakashankinta TAVOITTEET Sosiaalisten taitojen kehittäminen Konkreettisten tavoitteiden asettaminen 1. Tapaaminen Ryhmän aloitus: ohjelman esittely, aikataulujen ja käytännön asioiden läpikäyminen, tutustuminen Tavoitteiden asettaminen 2. Tapaaminen Kuvakollaasin tekeminen: omien vahvuuksien, taitojen ja toiveiden kartoittaminen Kotitehtävät Kotoa pyydetään tuomaan lehtiä, mainoksia jne. seuraavan tapaamisen kuvakollaasia varten. Kannustaminen eteenpäin Vaihtoehtojen esittely Omien taitojen ja vahvuuksien konkretisoiminen Tulevaisuuden suunnittelu 3. Tapaaminen Koulutusmahdollisuudet ja työllistymistä edistävät toimenpiteet Työhaastattelun harjoittelu 4. Tapaaminen Parasta minussa valokuvaus: vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja omien hyvien puolien esilletuominen Kotitehtävät Jokainen pohtii kotona, mikä on itsessä parasta (seuraavalle kerralle voi ottaa mukaan rekvisiittaa tätä tukemaan). Palautteen antaminen ja vastaanottaminen 5. Tapaaminen Tavoitteiden tarkasteleminen, ryhmän päättäminen keskustellen, mitä on koettu ryhmän aikana Yhteistyö lähettävän tahon kanssa, jos asiakas ohjautunut muualta Yksilöllinen jatkopolku 6
Ryhmätapaaminen nro 1, tutustuminen (Liite 1. Aikataulumoniste) Ensimmäisen tapaamisen sisältö Tervetulotoivotus, ohjaajien esittely Ohjauksen aikataulun ja sisällön läpikäyminen (Liite 1) Ryhmän säännöistä keskusteleminen (tauot, käytetty kieli, sitoutuminen, ryhmän sisäinen vaitiolo jne.) Osallistujat esittäytyvät nimilaput kuvakortit tutustumisharjoitukset Pahvityöskentely ryhmätoiminnan tavoitteista Tapaamisen lopetus Tarvikkeet Erivärisiä kartonkeja / fläppitaulu, tusseja, teippiä, sopivaa musiikkia + soitin, aikataulumonisteet (Liite 1) ja tarvittaessa kuvakortit. Tavoite Ensimmäisen tapamaisen tavoite on tutustuminen, ryhmäytyminen, ryhmään sitoutuminen, orientoituminen ryhmätoimintaan ja sosiaalisten taitojen kehittäminen. Alkuvalmistelut Ennen ryhmän alkamista musiikki voidaan laittaa taustalle soimaan jo valmiiksi. Esimerkiksi radio taustalla luo rennompaa tunnelmaa ja helpottaa alun mahdollista hiljaisuutta ja tuo keskustelun aiheita alkuun. Tarjoilut on hyvä laittaa valmiiksi esille, kuten muutkin tarvittavat materiaalit järjestykseen, jotta voidaan tehdä ensimmäisestä tapaamisesta sujuvampi. Ryhmäläiset toivotetaan tervetulleiksi, heti kun he saapuvat tapaamispaikalle. Alussa voidaan juoda kahvia ja kysellä yleisiä kuulumisia tai vaikka miten osallistujien aamu on alkanut samalla kun odotellaan muita osallistujia paikalle. Kaikkien ollessa paikalla ohjaajat toivottavat vielä kaikki tervetulleiksi ja esittelevät itsensä. Tervetulotoivotusten ja ohjaajien esittelyiden jälkeen siirrytään ryhmän aikatauluihin. Kerrataan ryhmän aikataulu ja tapaamispaikat, jotka annetaan ryhmäläisille myös kirjallisena. Ryhmäläisille jaetaan monisteessa ohjaajien yhteystiedot. (Liite 1) Samalla kerrotaan lyhyesti tulevista tapaamiskertojen teemoista. Säännöt ryhmä voi sopia yhdessä ensimmäisellä tapaamisella. Hyvä olisi huomioida ja keskustella ainakin siitä, että ryhmässä kuullut asiat pysyisivät ryhmän sisällä. Muita esille nostettavia asioita ovat mm. puhelimen käyttö ryhmän aikana, mahdolliset tauot, poissaolot ryhmästä ja niistä ilmoittaminen hyvissä ajoin, puheenvuorojen jakaminen, toisten huomioiminen, omien asioiden esille nostamisen vapaaehtoisuus ja muut tämän tyyppiset asiat. Ryhmä voi myös itse lisätä sääntöjä tässä kohtaa, ja sopia niistä yhdessä. Ohjaajan on hyvä huolehtia, että kaikki saavat äänensä kuuluviin, ei puhuta toisten päälle ja toisten ääntä, mielipidettä ja kokemusta kunnioitetaan ryhmässä. 7
Esittely Esittelyssä jokaisen tulisi kertoa ainakin nimensä. Ohjaaja opastaa, että esittelykierroksella voi kertoa aikaisemmista työpaikoista, harrastuksista, perheestä, lemmikeistä tai miksi tuli ryhmään tms. Ohjaaja muistuttaa, että jokainen voi kertoa haluamansa asiat omasta elämäntilanteestaan ja työ- tai koulutushistoriastaan. Toinen ohjaajista voi aloittaa kertomalla itsestään ja antamalla näin esimerkin ryhmäläisille minkä tyyppisistä asioista esittelyssä voi halutessaan kertoa. Mitä leikkimielisempää esittely on sen parempi, jotta tunnelma saataisiin vapautumaan heti alussa. Ohjaaja voi aloittaa kierroksen esimerkiksi kertomalla nimensä, ammattinsa, millä mielellä tuli mukaan, harrastavansa jotain tiettyä asiaa ja vaikka kengän numeron. Tutustumisharjoitukset Tutustumiseen voidaan käyttää jotain seuraavista harjoituksista. Pilottiryhmässä käytettiin kahta ensimmäistä. Yhdestä kolmeen erilaista tutustumisharjoitusta on ensimmäiselle kerralle sopiva määrä. Esittely 1. Järjestäydytään riviin syntymäpäivän mukaan ja siinä järjestyksessä kaikki esittelevät itsensä (tammikuu -> joulukuu). Kerrotaan kuka on, mistä tulee, miksi on täällä ja mitä odotuksia on. Esittely 2. Kuvakorttien kanssa. Kuvakortit levitetään pöydälle ja jokainen valitsee 1-2 korttia, aiheena kuva joka kertoo minusta. Jokainen kertoo vuorollaan, miksi valitsi juuri sen kortin. Kuva voi olla myös symbolinen. Jos valmiita kuvakortteja ei ole saatavilla, voi käyttää esimerkiksi postikortteja tai lehdestä leikattuja kuvia. Esittely 3. Mistä olet kotoisin? Kuvitellaan kahden seinän väliin lattian tasoon Suomen kartta päästä päähän. Määritetään, missä on etelä, pohjoinen, itä ja länsi. Jokaista osallistujaa pyydetään menemään noin siihen kohtaan kartalla, josta on kotoisin. Jokainen saa vuorollaan kertoa, missä juuret ovat ja samalla vaikka jotain kyseisestä kaupungista tai kunnasta. Esittely 4. Kävely ympäri huonetta. Musiikin soidessa kuljetaan huoneessa ristiin rastiin. Kun ohjaaja pysäyttää musiikin, pysähdytään noin 2-3 minuutiksi 2-3 hengen ryhmiin ja keskustellaan muiden kanssa. Aihe vaihtuu jokaisella pysähdyksellä: harrastukset, itseä kiinnostava ammatti, millaisia töitä on ennen tehnyt, minkä kokee haasteellisena työn haussa, lempi paikka kotikaupungissa jne. Pahvityöskentely tavoitteista Seinille tai pöydille laitetaan pahvit, joihin on kirjoitettu aiheet valmiiksi. Aiheina ovat henkilökohtaiset tavoitteet, ryhmän tavoitteet, odotukset ryhmälle ja aihe vapaa. Lisäksi voidaan luoda lisää tauluja tavoitteiden mukaan, kuten otsikoilla: pelot, kiinnostavat ammatit, millaisissa ryhmissä olet aikaisemmin ollut mukana. Ryhmäläiset kirjoittavat vapaasti eri asioista liittyen ryhmätoimintaan joko yksin tai pareittain pohtien. Musiikki voi soida taustalla. Lopuksi ohjaajat käyvät pahvit läpi ja pohtivat kirjoitettuja asioita ääneen. Ryhmäläiset saavat kommentoida ja lisätä kohtia, jos haluavat. Näistä syntyvät ryhmän tavoitteet ja osallistujat pääsevät heti alkuun pohtimaan omia toiveitaan ryhmälle ja henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tapaamisen lopetus Kotitehtävän anto suullisesti tai kirjallisesti seuraavaa kertaa varten: Jokainen tuo kotoa lehtiä, mainoksia, esitteitä tms. yhteiseen käyttöön. Materiaaleja hyödynnetään kuvakollaasin tekemisessä, jonka aiheena on ensikerralla mitä osaan, missä olen hyvä, mistä pidän, kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden haaveet. Ohjeistuksen jälkeen istutaan tuoleille ympyrään ja jokainen kertoo vuorotellen, mitä ajatuksia ensimmäinen tapaaminen on herättänyt. Jos ryhmä on suulaampi, voidaan antaa aikarajaksi jokaiselle osallistujalle esimerkiksi kolme minuuttia. Lopuksi kiitetään ensimmäisestä kerrasta ja ryhmäkerta päätetään hyvästein. Osallistujien annetaan rauhassa poistua ja mahdollisesti kysyä vielä jotain ohjaajilta lähtiessään. 8
Ryhmätapaaminen nro 2, kuvakollaasi (Liite 2) Toisen tapaamisen sisältö Kuulumiskierros Kuvakollaasin tekeminen ja niiden esittely Tapaamisen lopetus Tarvikkeet Erivärisiä kartonkeja, liimaa, teippiä, lehtiä, soitin + musiikkia (esim. kirjastosta mindfullness / Mike Rowland: The fairy ring), tunnekortit (Liite 2). Tavoite Toisen tapaamisen tavoite on pohtia omia vahvuuksia ja tuoda niitä esiin konkreettisemmin kuvatyöskentelyn avulla. Pohditaan samalla, miten nämä liitetään työelämään esimerkiksi työnhakuun, ammatinvalintaan jne. työelämän vaatimuksiin. Tällä halutaan osoittaa, että jokaisella on paljon eri mahdollisuuksia luoda tulevaisuutta omien taitojensa varaan. Kuulumiskierros Alussa kuulumiskierroksella käydään läpi ajatuksia, joita ensimmäinen kerta herätti. Esimerkiksi voidaan keskustella: Minkälaisia ajatuksia aloituskerta herätti? Tuliko jotain uutta asiaa? Miltä tuntui tulla toiseen tapaamiseen? Miltä harjoitukset tuntuivat? Haluavatko osallistujat muuttaa tai lisätä pahvitaulujen tavoitteisiin jotain? Kuvakollaasi Kuulumiskierroksen jälkeen siirrytään seuraavan aiheen esittelyyn ja ohjeistukseen. Kerrotaan, että tämä kerta on varattu kokonaan kuvakollaasin tekoon, jota varten ryhmäläiset ovat tuoneet kotoaan lehtiä ja mainoksia. Lehdet laitetaan kaikki yhdelle pöydälle, josta ne ovat helposti kaikkien saatavissa. Kuvakollaasin tarkoituksena on saada ryhmäläiset pohtimaan uuden menetelmän kautta elämäntilannettaan, työllisyystilannettaan ja katsomaan eteenpäin tulevaisuuteen. Kuvakollaasin tekoa ohjaavat kysymyslauseet, jotka helpottavat aiheen käsittelyä: mitä osaan, missä olen hyvä, mistä pidän, kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden haaveet ja odotukset. Aiheet kannattaa laittaa hyvin näkyville, jotta niihin voi palata kuvakollaasia tehdessä. 9
Kuvat inspiroivat ja innostavat Kuvat tekevät näkyväksi odotukset, toiveet, ja unelmat Kuvat muistuttavat aiheen merkityksestä Kuvat rohkaisevat ja kannustavat toteuttamaan omia suunnitelmia Kuvat lisäävät itsetuntemusta Lähde: Soili Järvilehto ja Raija Kiiski, Kuntoutussäätiö 2010 Saatavissa: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/495/kuvakollaasi.pdf Kuvakollaasiin tarvitaan isoja erivärisiä pahveja, joista jokainen valitsee mieleisensä, lehtiä ja liimaa. Saksia ei välttämättä tarvita, sillä lehdistä voi repiä kuvia. Apukysymysten avulla jokainen repii tai leikkaa haluamansa määrän kuvia, jotka sopivat omasta mielestä aiheisiin hyvin tai jotka puhuttelevat. Kuvat voivat olla myös symbolisia. Taustalle laitetaan soimaan musiikkia ja jokaiselle olisi hyvä löytää oma rauhallinen paikka, jossa saa hiljentyä työskentelemään. Muistutetaan, että oman kuvakollaasin ollessa valmis, on muille annettava edelleen työrauha. Työskentelyaikaa kannattaa kollaasin tekemiseen ja esittelyihin varata tunti. Kun aikaa on reilusti, jokaisella on mahdollisuus keskittyä hetken aikaa vain tähän. Työskentelyn tarkoitus ei ole saada äkkiä jotain kasaan, vaan tehdään rauhallisesti keskittyen. Harjoituksen tavoitteena on lisäksi saada aikaan lyhytkestoinen flow-tila, jossa tekeminen vie mennessään ja hetken aikaa keskittyminen on hyvin intensiivistä. Tämä aiheuttaa ihmisissä positiivisia, jopa rentouttavia tunteita. Työskentelyn jälkeen kollaasit esitellään. Kuvakollaasien esittelemiseen menee noin viisi minuuttia / henkilö. Jokainen esittelee kuvakollaasiaan sillä tavalla ja sen verran, kun itse haluaa. Lopuksi keskustellaan, miltä tämä menetelmä tuntui ja mitä se itselle antoi. Onko tämä sopiva tapa itselle pohtia tällaisia asioita? Voidaan keskustella myös flow-tilasta: tuliko sellaista nyt? Mitä tehdessä, miten ja milloin ryhmäläiset ovat aikaisemmin kokeneet tällaisia flow-tuntemuksia? Kuvakollaasi on yksi tapa tuoda esille konkreettisemmin omia vahvuuksia ja ilmaista itseään. Kuvakollaasin aiheita jokaisen tulee miettiä myös työnhaussa. Kuvien kautta on joillekin helpompaa tuoda omaa osaamistaan esille kuin kirjoittamalla tai kertomalla. Luovuus herättää ihmisessä usein positiivisia ajatuksia ja visuaalisuus on useimmille ihmisille tärkeä tapa toimia. Osallistujille on hyvä muistuttaa, että tämä on yksi tapa pohtia asioita elämässä ja toimii hyvävä menetelmänä erilaisiin tarkoituksiin. Jokainen voi ryhmässä kokeiltavien menetelmien avulla pohtia, mikä tapa sopii itselle parhaiten. Tieto siitä, että tämä ei ollut minun tapani toimia, on merkki siitä, että itsetuntemus on kasvanut. Ja sen pohjalta voidaan miettiä, miksi tämä ei sopinut minulle ja mikä sopisi paremmin juuri hänelle vaikka näin vastakohtien avulla. Tapaamisen lopetus Tapaaminen päätetään ohjeistukseen seuraavaa kertaa varten: Osallistujille kerrotaan, että seuraavalla kerralla tulevat edustajat TE-palveluista sekä ammattioppilaitokselta vierailemaan ryhmässä ja kertomassa työllistymis- ja koulutusvaihtoehdoista. Jokainen pohtii itseä kiinnostavia kysymyksiä koulutusaloihin ja työllistämistoimenpiteisiin liittyen. Kuvakortit tai tunnekortit levitetään pöydälle ja vastataan vuorotellen kysymykseen: Millä mielellä lähden tänään kotiin?. 10
Ryhmätapaaminen nro 3, tie työllistymiseen (Liitteet 3-4) kolmannen tapaamisen sisältö Kuulumiskierros Venyttely Ammattioppilaitoksen edustaja kertoo ryhmäläisiä kiinnostavista ammateista ja koulutuksista TE-palvelusta henkilö kertoo Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamista vaihtoehdoista kohti työllistymistä Työhaastatteluimprovisaatio (Liite 3) Lopetus Tarvikkeet venyttelyohjeet muistiinpanovälineet, ammattioppilaitoksen ja TE-toimiston esitteitä, (tietokone ja videotykki), työhaastatteluimprovisaatiokysymykset Tavoite Kolmannen tapaamisen tavoite on antaa tietoa koulutusmahdollisuuksista sekä TE-palveluista ja muista keinoista työllistymisen mahdollistamiseksi. Työhaastatteluun valmistaudutaan leikkimielisellä improvisaatioharjoituksella. Tapaamisen aloitus venyttelyllä Tapaaminen aloitetaan venyttelyllä, joka toimii samalla aloituksena ja kuulumiskierroksena. Internetistä (esim. YouTube) voi etsiä valmiita venyttelyn ohjausvideoita tai kirjallisia ohjeita, joita haluaa käyttää. Jokainen osallistuja venyttelee omaan tahtiinsa ja oman voinnin mukaan. Taustalle voi laittaa musiikkia. Esimerkkivenyttelytuokio kestää noin kymmenen minuuttia. Venyttelyn aikana voidaan keskustella kuulumisista, venyttelyn terveysvaikutuksista, liikuntatottumuksista, miten voisi liikkua enemmän tai muistaa venytellä riittävästi. 11
Venyttelyharjoitus Venyttely tehdään tuolilla istuen. Jokainen ottaa hyvän asennon, selkä suorana. Nostetaan käsiä vuorotellen kohti kattoa, kurotetaan ylöspäin mahdollisimman korkealle, yhteensä 10 kertaa. Pyöritetään olkapäitä eteenpäin, (kädet olkapäillä), 10 kertaa, sitten taaksepäin 10 kertaa. Molemmat kädet suorana kohti lattiaa. Kylki edellä taivutetaan sormia kohti lattiaa vuorotellen, yhteensä 10 kertaa. Korva kohti olkapäätä (oikeaoikea), pidetään siinä noin 30 sekuntia. Käännetään pää varovasti kohti toista olkapäätä ja venytetään myös noin 30 sekuntia. Lopuksi leuka rintaan ja venytetään noin 30 sekuntia. Istutaan tuolin etureunalla. Jalka suoraksi eteenpäin, kantapää lattiassa. Viedään käsi kohti varpaita ja venytetään noin 10 sekunnin ajan. Sama toistetaan myös toisen jalan kanssa. Jalat suoraksi eteenpäin ja pyöritellään nilkkoja ensin 10 kierrosta ulospäin ja sitten 10 kertaa sisäänpäin. Info kouluttautumismahdollisuuksista ja TE-palveluista Ryhmään on pyydetty etukäteen paikallisen (ammatillisen tms.) oppilaitoksen edustaja tai edustajat (esimerkiksi opinto-ohjaaja tai oppisopimuskoordinaattori tms.) kertomaan oman oppilaitoksensa koulutusmahdollisuuksista. Ryhmäläiset ovat ehkä aikaisemmilla kerroilla tuoneet esiin, minkä koulun edustajaa toivotaan paikalle. Yleensä oppilaitoksen edustajat tulevat mielellään kertomaan koulutustarjonnastaan. Koulutusinfon kesto on noin 30 minuuttia. Edellisellä kerralla ryhmäläisiä oli pyydetty miettimään kysymyksiä liittyen koulutuksiin. Ohjaaja voi johdatella aiheeseen kysymällä esim. Milloin ryhmäläiset ovat viimeksi opiskelleet? Mitä ovat opiskelleet? Minkälaista opiskelu on ollut? Mikä ala kiinnostaa ja miksi? Mitä ajattelevat uudelleen kouluttautumisesta? Oppilaitoksen edustaja kertoo koulutusvaihtoehdoista, edustamastaan organisaatiosta, koulutukseen hakeutumisesta jne. sekä vastaa osallistujien kysymyksiin. Tarkoitus on madaltaa kynnystä hakea koulutukseen sekä punnita eri vaihtoehtoja kouluttautumiseen. Tämä ryhmäkerta on varsin intensiivinen ja tietopainotteinen, joten esittelijöiden välissä on hyvä pitää pieni tauko, jotta tunnelma pysyy virkeänä. TE-palveluiden infon kesto on noin 30 minuuttia. TE-toimiston henkilön on tarkoitus käsitellä mm. työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa ja palkkatukea, työnhakutaitoja, työvoimapoliittista koulutusta sekä muita työllistämistoimenpiteitä. Tarkoituksena on herättää ajatus, että samalla kun hakee töitä, voi kehittää omaa osaamistaan eri tavoin. Johdattelua aiheeseen esimerkiksi kysymyksin: Mitä palveluja TE-toimistolla on? Mitä olen käyttänyt? Mikä voisi auttaa minua työllistymään? Millaisia kokemuksia on työkokeilusta / palkkatuesta jne? Osallistujille on hyvä painottaa, että työllisyyspalveluiden mm. kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun sekä palkkatuen oikeudet, etuudet, tavoitteet, paikat, työajat määritetään yksilöllisesti. Näitä palveluja suunnitellessa on käännyttävä aina TE-asiantuntijan tai TYPin sosiaaliohjaajan puoleen, joka selvittää oikeudet palveluihin ja auttaa paikan etsimisessä. Vaihtoehtoisesti, jos asiantuntijoita ei saada paikalle, voidaan osallistujien kanssa keskustella samanlaisista asioista, kerrata eri koulutusvaihtoehtoja (oppilaitosten www-sivut), etsiä eri koulutuksia (opintopolku.fi) ja keskustella TE-palveluista (te-palvelut. fi) tai vaikka työnhausta (tyollisyysportti.fi). Kummassakin tapauksessa on tärkeää, että saadaan asiakkaat keskustelemaan ja että he nostavat esille tärkeitä asioita ja kysymyksiä, jolloin tiedottaminen tehostuu. Lopuksi on suotavaa jakaa osallistujille esitteitä, joissa näistä asioista kerrotaan tarkemmin, nettiosoitteita, yhteystietoja jne. Työhaastatteluimprovisaatio (Liite 3) Työhaastatteluimprovisaatiomenetelmä on tapa työhaastattelutilanteiden, vuorovaikutuksen ja luovuuden harjoitteluun. Menetelmässä treenataan myös heittäytymistä tilanteisiin ja epävarmuuden sietämistä. Menetelmä simuloi leikkimielisesti työhaastattelua, auttaa osallistujia heittäytymään luoviksi ja harjoitellaan samalla työhaastattelussa eteen tulevia yllättäviä tilanteita. Liitteessä 3 on harjoitukseen tarvittavat materiaalit: lista yleisimmistä kysymyksistä työhaastatteluissa ja vastauskortit. Joko ohjaaja tai osallistujat päättävät, mikä työtehtävä ja mikä työpaikka valitaan harjoitukseen. Se voi olla mikä tahansa esimerkiksi taideasiantuntija taidegalleriaan, lehmien hoitaja Jermilän maatilalle, lastenhoitaja englanninkieliseen päiväkotiin, kaivinkoneenkuljettaja maansiirtoyritykseen, vartija isoon kauppakeskukseen, vientiassistentti ilmastointitehtaalle jne. Haastattelijoita on yksi ja muut ovat haastateltavia kysymys kerrallaan vuorotellen. Jos tehtävä on tiedossa, voi siihen hauskasti liittää osuvia kysymyksiä. Osallistujille jaetaan vastauskortteja kaksi tai kolme jokaiselle. Haastattelijan kysymykseen vastataan niin, että vastauskortin sana tai lause sisältyy vastaukseen. On suositeltavaa, että kysytään aina eri kysymys vuoron siirtyessä. Onnistuneena tämä menetelmä tuottaa naurua ja rentoa henkeä ryhmään sekä poistaa jännitteitä. Tapaamisen lopetus Lopetuksessa osallistujille jaetaan ohjeistus kirjallisesti valokuvauskertaa varten. (Liite 4) Lopuksi käydään vielä keskustelukierros asioista, joita tämä tapaaminen herätti ja vaikka mitä jäi mieleen tai kiinnosti eniten. 12
Ryhmätapaaminen nro 4, parasta minussa -valokuvaus neljännen tapaamisen sisältö Kuulumiskierros Valokuvaus Kuvien purkukeskustelu Lopetus Tarvikkeet Tietokone, muistitikku, kamera ja johto. Myös ryhmäläisten omia kameroita voidaan hyödyntää. Neljännen tapaamisen tavoite on vahvistaa omia hyviä puolia, ominaisuuksia ja taitoja. Omat kyvyt voi ajatella perustaksi tulevalle työelämälle sekä vahvistaa vuorovaikutustaitoja toimimalla pienryhmässä. Tapaamisen alussa kuulumiskierroksella keskustellaan valokuvaamiseen liittyvistä asioista. Kuulumiskierroksen esimerkkikysymykset Mitä valokuvaus merkitsee sinulle? Miltä tuntuu olla kuvattavana? Minkälaisia asioita kuvaat mieluiten? Onko ryhmän jäsenet tottuneet valokuvaamaan? Valokuvausta varten ryhmä jaetaan tarvittaessa pienryhmiin noin 2-3 hlöä per ryhmä (+ohjaajat ryhmiin). Jokaisessa ryhmässä tulisi olla yksi kamera. Ohjaaja käy lyhyesti ryhmän kanssa läpi, millaisia toiveita heillä on. Esimerkiksi missä haluaa tulla kuvattavaksi, sisällä vai ulkona, onko jokin tietty paikka missä haluaa kuvan otettavan. Korostetaan, että kuvassa oleva määrää mitä kuvassa tulee näkyä ja miten haluaa kuvan rajata. Paikka voidaan päättää myös vasta ulkona tai myöhemmin, kun ryhmäläiset lähtevät etsimään sopivia paikkoja. Kuvan voi toki ryhmäläinen ottaa itse, varsinkin, jos kuvattavana on jokin esine. Ohjaajien on hyvä liikkua ryhmien mukana tai läheisyydessä. Ohjaajien tehtävänä on kannustaa, rohkaista, ja tarvittaessa toimia valokuvaajana itsekin. Parasta minussa -valokuvaus perustuu voimauttavan valokuvan menetelmään, jossa kuvattava määrittää, miten häntä katsotaan. Ohjaaja/kuvaaja on sivuroolissa ja lähtökohtana asiakkaan toiveet, ajatukset ja kuinka hän haluaa tulla kuvatuksi. (Lähde: www.voimauttavavalokuva.net) Vaihtoehtoisesti ohjaajat kuvaavat jokaisen yksitellen ja keskustelevat tilanteessa kuvattavan toiveista. Pilottiryhmässä kokemus osoitti, että aikaa on syytä varata reilusti, vaikka kotitehtäväksi oli annettu miettiä paikkaa / rekvisiittaa etukäteen. Jokaiselle annetaan oma vuoro ja ohjaaja keskittyy vain häneen, kuuntelee ajatuksia ja toiveita. Kuvaustilanteessa on muistettava näyttää kuvattavalle hänen kuvansa, pyytää kommenttia ja rohkaista vaatimaan täydellistä kuvaa. Kuvien määrä on hyvä rajata esimerkiksi kolmeen lopulliseen kuvaan. Pääsääntöisesti ohjaaja kuvaa, mutta tilanteen mukana voi arvioida, jos joku ryhmäläisistä haluaa toimia kuvaajana. Kuvat siirretään tietokoneelle ja jokainen saa valita mieleisen kuvan, jonka haluaa jakaa muiden kanssa loppupiirissä. Lopetus Jokainen näyttää vuorollaan kuvansa ja kertoo miksi halusi näyttää itsestään tämän puolen. Samalla voi kertoa, miltä tuntui olla kuvattavana / mikä oli vaikeaa / mikä helppoa ja mitä ajatuksia lopullinen kuva herättää. Jokaiselle ryhmäläiselle voi tulostaa yhden kuvan ja mahdollisuuksien mukaan myös laminoida se muistoksi. Kuva annetaan viimeisellä tapaamisella. 13
Ryhmätapaaminen nro 5, katse eteenpäin (Liitteet 5-6) viidennen tapaamisen sisältö Kuulumiskierros Ryhmätapaamisen yhteenveto ja palaaminen tavoitteisiin Kirjeen kirjoittaminen itselle vuoden päähän Palaute Jatkosuunnitelmista keskusteleminen Ryhmän päättäminen Tarvikkeet Värilliset paperit, jokaisen henkilökohtainen palaute, paperia kirjeen kirjoittamista varten, kirjekuoria, erivärisiä kartonkeja, kyniä, tusseja, teippiä, cd-soitin ja musiikkia. Tavoite Viimeisen tapaamisen tavoitteena on kerrata toimintakerroilla tehtyjä asioita ja samalla kääntää katsetta tulevaan. Tavoitteena on kerätä ryhmäläisiltä palautetta niin suullisesti, kuin kirjallisesti ja samalla antaa mahdollisuus vapaampaan keskusteluun. Ohjaajat antavat eväitä jatkosuunnitelmiin niin, että asioiden työstäminen ei loppuisi viimeiseen toimintakertaan vaan jatkuisi tästä eteenpäin. Ryhmä päätetään positiivisessa ja rennossa hengessä. Kuulumiskierros Ryhmätapaamisen alussa käydään vapaamuotoinen kuulumiskierros. Avauksen jälkeen kootaan kaikki toimintakerrat yhteen kerraten niistä lyhyesti keskustellen esimerkiksi: mitä ajatuksia harjoitukset ja keskustelut herättivät. Osallistujien kanssa keskustellaan, mitä kaikkea ryhmän aikana on tehty ja miten alussa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Samalla tuodaan esiin ryhmäläisten omia kommentteja esim. eteenpäin pääsemisestä, uudenlaisen tarmokkuuden löytymisestä, omien ajatusten vah- 14
vistumisesta ja prosessien käynnistymisestä eli positiivisista kokemuksista ryhmässä. Tässä voidaan käyttää apuna tunnekortteja (Liite 2). Kirje itselle Seuraavaksi ohjeistetaan ryhmäläiset kirjeen kirjoittamiseen. Kirje tuli kirjoittaa itselleen vapaamuotoisesti vuoden päähän apukysymysten avulla. Apukysymykset laitetaan näkyville tai jaetaan monisteena kaikille. Aikaa tähän on hyvä varata noin 20 minuuttia. Kirjeen on oltava rehellinen ja henkilökohtainen, jotta sillä olisi enemmän merkitystä. Kirjeen apukysymykset Elämäntilanteesi nyt Mitä ajatuksia herättää? Mitä hyviä asioita elämässäsi on tällä hetkellä? Mitä haasteita näet? Mitkä asiat auttavat pääsemään haasteiden yli? Missä haluat olla vuoden päästä? Lopuksi kirje laitetaan kirjekuoreen, ja päälle kirjoitetaan päivämäärä vuoden päähän, jolloin kirje voidaan avata. Tässä korostetaan omia tavoitteita ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Tärkeimpiä ovat ryhmäläisestä itsestä lähtevät tavoitteet. Lopuksi voidaan keskustella, miltä kirjeen kirjoittaminen tuntui ja jokainen voi halutessaan kertoa jotain oman kirjeensä sisällöstä. Jokainen osallistuja kirjoittaa jotain positiivista (adjektiivi, taito jne.) jokaisen lappuseen kustakin henkilöstä, kun se tulee kohdalle. Ohjeistusta kannattaa tarkentaa vielä niin, että jokainen kirjoittaisi erilaisia adjektiiveja. Lopuksi osallistujilla on positiivista palautetta lapullinen vietäväksi kotiin. Tämä menetelmä on koettu erittäin toimivaksi ja kannustavaksi erilaisissa ryhmissä, josta osallistujat tulevat kuin väistämättä hyvälle tuulelle. Ryhmän päättäminen Lopuksi ryhmäläisiä kiitetään osallistumisesta ryhmään ja heille annettiin muistoksi edellisellä kerralla otetut valokuvat sekä palautekirje (Liite 5), johon oli kirjoitettu edellisellä kerralla luvatut henkilökohtaiset palautteet. Henkilökohtaisessa palautteessa annetaan positiivista palautetta ja samassa on hyvä mainita myös kehittämiskohteista. Palautteessa voidaan huomioida esimerkiksi sosiaaliset taidot aktiivisuus osallistuminen täsmällisyys muiden osallistujien huomioiminen ryhmässä ujous ja arkuus suunnitelmallisuus tulevaisuuden suhteen positiiviset luonteenpiirteet ja kannustus niiden hyödyntämiseen työnhaussa esille nousseet kyvyt, tiedot ja taidot, ja miten niitä voisi hyödyntää suunnitelman toteuttamisessa Loppuun voidaan laittaa jokin toivotus, kannustava lause tai motto, joka tuo palautteeseen positiivisen ja kannustavan sävyn. Palaute Ryhmän palautteen kerääminen tehdään keskustellen tai/ja kuvakorttien avulla ja kirjallisesti lomakkeen muodossa. (Liite 6) Palautteisiin tulee eri tavalla syvyyttä, kun käytetään useampaa menetelmää. Kirjeen kirjoittamisen jälkeen on hyvä ajankohta kerätä kirjallinen palaute. Ryhmäläisten on tärkeää saada positiivista palautetta muilta osallistujilta. Tätä voidaan tukea seuraavalla menetelmällä, jossa palautetta annetaan puolinimettömänä, mutta hyvin konkreettisesti. Jokaiselle osallistujalle jaetaan paperi (noin A5-kokoa), johon osallistuja laittaa oman nimensä keskelle. Paperi voi olla leikattu johonkin muotoon esimerkiksi sydän tai salama, jolloin siitä tulee persoonallisempi. Papereita lähdetään kierrättämään pöydän ääressä esim. myötäpäivään niin, että jokainen osallistuja saa eteensä aina uuden paperin kerrallaan eri nimellä, kunnes lopuksi omalla nimellä varustettu lappunen tulee itselle takaisin. 15
Lähteet Projektin loppuraportti Koko ryhmäohjausmallin perustana on ollut Lahden ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -opiskelijoiden Niina Huttusen, Laura Kujalan ja Ella Mikkosen erittäin onnistunut Hyvää ja kaunista -projekti, jonka loppuraporttia on osaksi referoitu tähän oppaaseen. Hyvää ja Kaunista on muodostanut pohjan tälle työlle, josta Energiaa Eteenpäin on syntynyt. Huttunen, N. Kujala, L. Mikkonen, E. 2013. HYVÄÄ JA KAUNISTA -projektin loppuraportti. Lahden ammattikorkeakoulu. Aihelähteet Kuvakollaasi. Saatavilla sähköisesti: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/495/kuvakollaasi.pdf Viitattu 29.1.2015 Tunnekortit. Saatavilla sähköisesti: http:///wp-content/uploads/2013/09/ ammatinvalinta_tunnekortit.pdf Viitattu 2.2.2015 Vilen, M. Leppämäki, P. & Ekström L. 2002. Vuorovaikutuksellinen tukeminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Voimaannuttavan valokuvan menetelmä. Saatavilla sähköisesti: http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm Viitattu 29.1.2015 Yleisimmät työhaastattelukysymykset ja muita vinkkejä työhaastatteluun. Saatavilla sähköisesti: http://markkuperala.com/testisivu-12-5-2011/p3/p3-text-11-good-job-hunting/yleisimmat-tyohaastattelukysymykset/ Viitattu 29.1.2015. 30 hyödyllistä työhaastattelukysymystä. Saatavilla sähköisesti: http://tyoelama.duunitori.fi/2013/07/02/tyohaastattelukysymykset/ Viitattu 29.1.2015. 16
Liitteet 17
LIITE 1 Aikataulumoniste Energiaa Eteenpäin -ryhmän aikataulut ja yhteystiedot 1. Tapaaminen Paikka Aika 2. Tapaaminen Paikka Aika 3. Tapaaminen Paikka Aika 4. Tapaaminen Paikka Aika 5. Tapaaminen Paikka Aika 6. Tapaaminen Paikka Aika Ohjaajat Jukka Joustava p. 040 1234567 jukka.ohjaaja@kaupunki.fi Nanna Naseva p. 040 1265498 nanna.ohjaaja@kaupunki.fi Tervetuloa! 18
LIITE 2 Tunnekortit Nuutunut Turhautunut Sinnikäs Pieni Yksinäinen Masentunut Terve Nuori Viehättävä Häijy 19
20
Elpynyt Tyyni Sulkeutunut Levollinen Ihmeellinen Väsynyt Mustalammas Nujerrettu Suuremmoinen Lumottu 21
22
Tasapainoinen Sekava Määräilevä Vauhdikas Virkistynyt Hermostunut Epäluuloinen Valoisa Hyväntuulinen Varuillaan 23
24
Hukassa Hyljätty Hyödyllinen Avoin Seurallinen Auttavainen Mahtipontinen Valpas Vapaa Vahva 25
26
Sisäänpäinkääntynyt Loukkaantunut Laiska Hämmentynyt Tavanomainen Rentoutunut Vastusteleva Voitokas Syyllinen Mukava 27
28
Kahlehdittu Eloisa Kiivas Liioitteleva Onnellinen Joukkoon kuuluva Jännittynyt Puolustautuva Kiireinen Levoton 29
30
Alakuloinen Vihainen Pinna kireällä Ymmällään Halpamainen Lopen uupunut Surullinen Typerä Tyytyväinen Syrjään sysätty 31
32
Innokas Vailla intoa Syrjäytetty Yksinkertainen Ärsyyntynyt Reipas Innostunut Mieletön Unelias Ahdistunut 33
34
Pirteä Hurmaantunut Surullinen Haavoittunut Paneutunut Heikko Riittämätön Kiitollinen Tungetteleva Tarkkaavainen 35
36
Erityinen Epäilevä Pelokas Rauhallinen Hyväntuulinen Hauska Epätietoinen Kummallinen Tuettu Toiveikas 37
38
Kateellinen Tohkeissaan 39
40
LIITE 3 Työhaastatteluimprovisaatio Työhaastatteluimprovisaatioharjoitus Esimerkkivastauslappuset vaaleanpunainen polkupyörä silloin maistoin tabascoa pesen porkkanat ennen kun syön ne fasaani punainen omena en pidä ampiaisista muovipussi koska liikunta on liikkumista.. linja-auto on harvoin myöhässä majakka 41
42
kesäaikaan sammaleellakin voi nukkua keltainen ilmapallo lemmikkinä minulla oli leppäkerttu litra maitoa kyllä etanakin pääsee perille, jos se vaan yrittää kunnolla sunnuntai on paras työpäivä Suklaakakku Traktori kahvin loppumisella voi olla kohtalokkaat seuraukse se oli ihanaa 43
44
Esimerkkikysymykset työhaastatteluun Kerro itsestäsi. Miksi olet vaihtamassa työpaikkaa? Mitä tiedät yrityksestämme? Millainen käsitys sinulla on hakemastasi työstä? Miksi haluat juuri tämän paikan? Millainen työntekijä olet? Mitkä ovat vahvuutesi? Mitkä ovat heikkoutesi? Miksi meidän pitäisi valita juuri sinut? Miten ystäväsi ja työtoverisi kuvailisivat sinua? Kerro nykyisen työsi sisällöstä. Mikä aiemmista kokemuksistasi on oleellisin tässä työpaikassa? Kerro jostain konfliktista, jossa olet ollut osallisena. Kuinka hyvä olet tekemään yhteistyötä? Millaisessa työympäristössä työskentelet mieluiten? Millaisia tulevaisuudentavoitteita sinulla on? Mikä on palkkatoivomuksesi? Mikä on suurin saavutuksesi? Mikä on ollut haastavin tilanteesi työpaikalla? Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla. Mikä on suurin mokasi, jonka olet tehnyt työpaikalla? Saat vastuullesi projektin, jolla on liian lyhyt aikataulu. Miten hoidat asian? Oletko joutunut työskentelemään hankalan työkaverin, johtajan tai asiakkaan kanssa? Työskenteletkö mieluummin yksin vai tiimissä? Minkälaisia taitoja haluat kehittää tulevassa työpaikassasi ja miksi? Minkälainen on mielestäsi hyvä työpaikka? Minkälainen on mielestäsi hyvä johtaja? Entä huono? Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, jotka olet oppinut edellisessä työpaikassasi? Minkälaisia asioita haluat saavuttaa uudessa työpaikassasi? Minkälainen on unelmiesi työpaikka? Miksi meidän pitäisi palkata sinut? Mitkä asiat motivoivat sinua? Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Miten reagoit saamaasi kritiikkiin? Mikä sai sinut hakemaan tätä työpaikkaa? Minkälainen on sinun mielestäsi hyvä työympäristö? Minkälaisia harrastuksia sinulla on? Minkälaisia projekteja olet vetänyt? Mitkä asiat aiheuttavat sinulle stressiä? Mitä mieltä olet yrityksestämme? Pidätkö vastuun ottamisesta? Minkälaisista työtehtävistä pidät? Mitä puolia haluaisit kehittää itsessäsi? Onko sinulla jotain kysyttävää meiltä? 45
LIITE 4 Kotitehtävä, kolmas tapaaminen Kotitehtävä (jaetaan tapaamisen nro 3 lopussa) Seuraavan (4. tapaamisen) aihe: Parasta minussa -valokuvaus Jokainen miettii, mikä on itsessä parasta. Se voi olla esimerkiksi jokin taito, luonteenpiirre, ominaisuus tms. Saatte ottaa mukaan rekvisiittaa valokuvaa varten ja mahdollisesti oma kamera (tai kännykän kamera), jos sellainen löytyy. Ohjaajilta löytyy kamera jokatapauksessa. Ottakaa mukaan myös kameran/puhelimen USB-johto, jos sellainen löytyy, jotta kuvat saadaan tietokoneelle. Kuvassa voi olla itse tai jokin osa itsestä tai vaikka vain esineitä tai muuta vastaavaa. Esimerkkikuvia ja ajatuksia Parasta minussa: olen ihmisläheinen, rakastan kevättä ja puutarhanhoidossa olen ihan hyvä. Parasta minussa: olen luonnossa viihtyvä ja haluaisin urheilun jotenkin liittyvän tulevaan ammattiini, koska olen siitä kovin kiinnostunut. 46
LIITE 5 Palaute-esimerkki asiakkaalle 22.5.2015 Kiitos Pirkko, kun osallistuit Energiaa Eteenpäin -ryhmään keväällä 2015! Olet ollut mukana ryhmän toiminnassa aktiivisesti ja ottanut rohkeasti osaa keskusteluun. Olet iloinen persoona ja siitä on sinulle varmasti hyötyä työnhaussa ja työhaastattelutilanteissa. Muista antaa myös muille tilaa keskusteluissa. Keskustelusta saa enemmän irti, kun malttaa kuunnella kaikkien ajatuksia. Toit useasti esille, että olet kiinnostunut lähihoitajan koulutuksesta. Käy seuraavaksi rohkeasti selvittämään koulutusvaihtoehtoja TE-toimiston ja oppilaitoksen kanssa, kuten alustavasti sovittiin. Älä anna aikaisempien huonojen kokemusten olla tielläsi vaan tartu toimeen. Olet ihmisläheinen, josta on paljon hyötyä tulevalla urallasi. Aurinkoista kesää. Nauti luonnosta nyt, kun se on parhaillaan! ystävällisin terveisin ohjaaja Jukka ohjaaja Nanna 47
LIITE 6 Palautelomake PALAUTELOMAKE Toivomme sinun antavan palautetta seuraavista aiheista. Kaikki mielipiteet ja kokemukset ovat meille tärkeitä, jotta voimme edelleen kehittää toimintaamme. Kiitos osallistumisestasi. Osallistuminen ryhmään on antanut minulle Minulle erityisen tärkeää toiminnassa on ollut Minut yllätti se, että Ryhmässä käytetyt menetelmät ja tehtävät olivat minusta Omassa toiminnassani olen erittäin tyytyväinen Olen oppinut Olisin voinut tsempata enemmän Jatkossa aion Erityisesti toiminnassa pidin.. En pitänyt siitä, että Kehittäisin tätä ryhmää niin, että Tapaamisten tilat / paikat olivat mielestäni Suosittelisin / en suosittelisi tätä ryhmää muille, koska Ryhmä auttoi / ei auttanut minua työllistymisessä, koska Ryhmän päättymisen jälkeen Haluan vielä sanoa, että Kiitokset! 48
49
50
51
voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke