Rakentamistapaohje 3-kaupunginosa, Kommila Korttelit 31 (osa), 33, 57, 59, 60, 62 (osa) ja 1035 (osa)



Samankaltaiset tiedostot
PUURTILANNIEMENTIEN ALKUOSAN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Immeljärven asemakaavan muutos, kortteli 690, Rakentamistapaohjeet

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Ote Nurmijärven kunnan Rajamäen asema kaavasta. pohja kartasto. Kortteli 1209 rp/t 4

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty KV Voimaantulo SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2.

TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ

Luvian kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

SISÄLLYSLUETTELO Isonkyrön kunta, rakennusjärjestys

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

cg(d) Pirttiniemi Tammenkallio Eerola Niemenkärki ajo rp 19 rp 20 rp 32 rp 14 rp 16 rp /1 ajo RA-1 I u½ 10/1 RA-1 Haavisto

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Järvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

Rakentamistapaohje 3-kaupunginosa, Kommila Korttelit 31 (osa), 33, 57, 59, 60, 62 (osa) ja 1035 (osa)

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

SYLVINTIE JA MUSTOLANKATU

RAKENTAMISTAPAOHJEET

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

MANNERHEIMINPUISTON RAKENNUSTAPAOHJEET


Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

16-kaupunginosa, Taipale Korttelit 9271 ja

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 201/ /2016

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

355-6 SIPOONRANNAN SLUUPPI

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Transkriptio:

Phjakartta@ Varkauden kaupunki, Maa ja mittaus /00 Ksulanniemi Rakentamistapahje -kaupunginsa, Kmmila Krttelit (sa),,,, 0, (sa) ja 0 (sa) TEKNINEN TOIMI Maankäytön palvelualue / Kaavitus

() Nämä rakentamistapahjeet täydentävät Varkauden kaupungin Ksulanniemen ja kirkn ympäristön asemakaavaa, kaavamääräyksiä ja havainnekuvaa sekä selventävät asemakaavan tavitteita. Alueen määrittely Nämä hjeet kskev -kaupunginsan, Kmmilan, krtteleita (sa),,,, 0, (sa) ja 0 (sa). Alueen sijainti ja pinta-ala Alue sijaitsee Kmmilassa, nin kilmetrin päässä keskustasta killiseen. Alue sijittuu Ksulankadun, Sölvenkujan, Sölvenkadun, Savntien, Brginkadun ja Niittylänkadun varsille rajittuen sin Kmminselkään. Alueen pinta-ala n nin 4 ha. Alueen sijainti n esitetty kannessa paskartalla. Yhteystiedt Varkauden kaupunki, Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus PL 0, Ahlströminku, 0 Varkaus Puhelin (keskus) 0-4 Sähköpsti: etunimi.sukunimi@varkaus.fi Vs. kaupunginarkkitehti Su Reisk, 040 0 (Kaupunginarkkitehti Virve Wright) Rakentamistapahjeiden hyväksyminen Nähtävillä lunnksena....00 Nähtävillä ehdtuksena....00 Hyväksyminen: Tekninen lautakunta 0..00 Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

() Luettel rakentamistapahjeen liiteasiakirjista... 4. Yleistä..... Ohjeiden tausta ja tarkitus..... Ohjeiden sisältö ja vaikutukset.... Perustiedt..... Histria..... Nykytilanne..... Suunnittelutilanne.... Tnttien suunnittelu..... Yleistä..... Rakennusten sijittelu..... Maastn käsittely....4. Hule- ja kuivusvedet..... Rantjen käsittely..... Istutukset... 4. Rakennusten suunnittelu... 0 4.. Yleistä... 0 4.. Massittelu ja phjarkaisu... 0 4.. Rinne- ja tasamaarkaisu... 4.4. Ktmut ja kaltevuus... 4.. Julkisivut, meriaalit ja värit... 4.. Vesi- ja viemärijärjestelmät.... Muut rakennelm..... Aitaaminen..... Jätehult..... Oleskelu- ja grillikkset, leikkimökit ym.....4. Pstilai... Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

4 () Luettel rakentamistapahjeen liiteasiakirjista Liite : Asemakaava määräyksineen Liite : Havainnekuva Liite : Meriaali- ja väritaulukk Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

(). Yleistä.. Ohjeiden tausta ja tarkitus Rakentamistapahjeet khdistuv tnttiin ja sillä levien sekä tulevien rakennusten suunnitteluun. Ohjeilla pyritään edistämään riittävän yhtenäistä ja krkeasista asuinympäristöä sekä hyvää kaupunkikuvaa. Krtteleissa (sa) ja 0 (sa) n..00 hyväksytty asemakaava. Krtteleiden,,, 0 ja (sa) asemakaava n hyväksytty.4.00. Asemakaav n laadittu siten, että alueen valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistriallinen arv säilyy myös täydennysrakentamisen jälkeen... Ohjeiden sisältö ja vaikutukset Alueen perusrakenne n määrätty asemakaavassa. Krttelien ja tnttien rajjen lisäksi siinä n määrätty mm. kerrsluku, rakennusikeus ja rakennusala. Kerrsluku ilmittaa suurimman sallitun kerrsluvun ja rakennusikeus sen määrän, jnka enintään tntille saa rakentaa. Rakennusalalla n sitettu tntin se sa, jlle rakennukset saa sijittaa. Lisäksi kaavassa n määräyksiä mm. istutettavista tntin sista, leikki- ja leskelualueista sekä vaadittavista autpaikista.. Perustiedt.. Histria Rakentamistapahjeet täydentävät asemakaavamääräyksiä rakennusten sijittamisesta tntille, maastn käsittelystä ja rakennusten suunnittelusta, kuten massittelusta, julkisivumeriaaleista ja väreistä sekä tntille istutettavista kasveista. Rakentamisen hjauksesta vastaa kaupungin rakennusvalvnta. Ennen rakennushankeen suunnittelun alittamista tulee hulellisesti tutustua: alueen asemakaavaan ja sen määräyksiin sekä havainnekuvaan tähän alueen rakentamistapahjeeseen alueen ku- ja vesihultsuunnitelmiin sekä padtuskrkeuteen Varkauden kaupungin rakennusjärjestykseen alueen rakennettuun ympäristöön tnttien ja viereisten rakennusten krkeusasemiin Lisätietja ja neuvja edellisiin liittyen saa Varkauden kaupungin kaavituksen (asemakaava), mittauksen (rakentamistapahjeet), kunnallistekniikan (ku- ja vesihult, padtuskrkeus) ja rakennusvalvnnan (rakennusjärjestys, rakennettu ympäristö) timistista. Alue n vanhaa asuinaluetta, jnka rakentuminen n tapahtunut Varkauden puutellisuuden kehittyessä. Kmmilan ja Ksulanniemen rakenne perustuu Valter ja Ivar Thménin vusina - laimaan asemakaavaan, jssa maankäyttö li sitettu pääasiassa asuinrakentamiseen. Alueen krkeimmalla khdalla Ahlströminkadun ja Savntien päätteenä sijaitsee valmistunut kirkk ja pappila, jnka tilista sa n asuinkäytössä ja sa kkntumis-/juhlilina. Kirkn vieressä n 000-luvun alussa valmistunut tuhkahautausmaa. Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

() Alue suunniteltiin puutarhamaiseksi kaupunginsaksi, jssa työläisten, virkamiesten ja jhtajien asuinalueet li jeltu hierarkkisesti tehtaan mudstaman ydinalueen ympärille. Ksulanniemen alueelle 0-0 luvulla rakennetut klassiset virkamiesten huvil v yhtiön ns. luttarkkitehtien suunnittelemia (Thmé, Lindahl, Aspelin). Ksulanniemen kärki n lunteeltaan väljempää maitalasutusta kuin Savntien ja Brginkadun välissä lev pienkerrstalkrttelit, jtka rakennettiin työväen asunniksi. Niittylän (krtteli ) talt mudstav kaupunkikuvallisesti merkittävän kknaisuuden. Talt v jyhkeitä puisia, puniiliktisia, -kerrksisia rakennuksia, jiden ylempi kerrs jää mansardikn alle. Mass v kujen suuntaisia. Krttelia rajaav Kissankskenkadun ja Savntien suuntaiset puurivit. Pih v pitkänmaisia yhteispihja. Sisäänkäynnit sijittuv pihjen pulelle. Ksulanniemi kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuurihistrialliseen ympäristöön. Asemakaavassa / asemakaavaehdtuksessa sujeltaviksi rakennuksiksi n merkitty kirkk, pappila, Onnela rivital, Kissaksken kadun kerrstal, Lepistö, Aspelinin virkamiestalt, Vikukka ja Jalvalk.. Nykytilanne Lunnnympäristö Ksulanniemen kärki n Kmminselän ja Niskaselän vesialueet jakava, vimakkaasti vesistöön päin työntyvä niemi. Alue n maastn mudiltaan tasaista, alavaa ja livasti vesistöön päin laskevaa. Ksulanniemen phjisreuna n varttunutta kivikka, jka muuttuu niemen länsireunalla lehtipuuvaltaiseksi sekametsäksi. Niemen kärjen itäreunalla n pieni alue lehtikuusikka, jnka aluskasvuststa löytyy mm. pihlajaa. Krttelin 0 eteläreunalla n pieni pihtakuusialue. Rantaan n mudstunut muutamia plkuja. Niittylänpuist, n mäntypuuvaltaista sekametsää. Puistssa n jitakin hitamtmia plkuja. Krtteleiden ja 0 välissä leva puist sekä sen viereiset rakentamtm alueet v lehtipuuvaltaista hitamnta aluetta. Tntilla - lev männyt v vimassa levassa asemakaavassa sujeltuja maiseman ja kaupunkikuvan kannalta tärkeinä puina (s-4). Rakennetut tntit v hidettuja piha-alueita. Maaperä ja maaperän pilaantuneisuus Ksulankadun ja Kissakskenkadun välisellä alueelle n tehty maaperätutkimuksia rakennettavuuden selvittämiseksi vunna. Maaperä n yleensä rutivaa ja Kissakskenkadun pulella n hunsti kantavaa maa. Sölvenkadun eteläpulella n llut vanha urheilukenttä, jka n asemakaavassa sitettu merkinnällä saa-, jlla tulee humiida mahdllisesti myöhemmin maanrakennuksessa löytyvät epäpuhtaudet. Rakennusalja ei le sitettu kyseiselle alueelle. Alueelle n tehty maaperän pilaantuneisuus selvitykset. Tutkimustulsten perusteella alueella ei esiinny maaperän pilaantuneisuutta eikä siten aseta alueen maankäytölle rajituksia. Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

() Melu Alueelle n laadittu kaksi meluselvitystä: Varkauden kaupungin meluselvitys 00 ja yhteenvetraprtti vusien - 00 meluselvityksistä. Melu n humiitu kaavamerkinnöillä me- ja me-. Melun haittja rajitetaan uusilla piha-alueille rakennusten sijittelulla. Savntien välittömässä läheisyydessä piha-alueille ei liene mahdllista järjestää melulta sujtua aluetta. Rakennusten sisätilissa melu n estettävissä nrmaaleilla rakennerkaisuilla. Melun lähteet v kaava-alueen etelä- ja länsipulella, jllin phjis - itäpulelle sijitetut avtav ikkun eivät aiheuta melun pääsyä sisätilihin. Myös parvekkeiden sijituksessa tulee humiida melun tulsuunta. Kun rakennukset varustetaan kneellisella tul- ja pistilmajärjestelmillä, vältytään ilmanvaihtkanavien kautta tulevalta ulkmelulta. Lisäksi EV- alueella n tila meluvallin sijittamiseksi, js melutas nusee pihilla yli dba... Suunnittelutilanne Alue n sitettu asemakaavalla pääsin asuinrakennusten krttelialueeksi (AO, AR, AP, AK, ALY ja AL). Niittylän krtteliin vi sijittua kkntumis-, kerh- ja työtilja ja pienyritystimintaa. Lisäksi Lepistön kiinteistöön krtteliin vi sijittua liike- ja timisttilja sekä näiden lisäksi myös yleisiä palveluita ALY -krtteliin tntille -. Krtteleissa n yhteensä 0 tnttia, jista rakentumtmia n 4. Lisäksi alueella n kirkn ja hautausmaan krttelialuetta ja puistalueita. Yksityiskhtaisessa suunnittelussa n humiitava merkittävän kulttuuriympäristön säilyminen, valtineuvstn melun hjearvt ja se, että rakennusten liittäminen vesihultverkstn sataa vaia kiinteistökhtaisen pumppaamn.. Tnttien suunnittelu.. Yleistä Tnttien suunnittelussa n humiitava: kaupunkikuva vesimaisema ja kutilan näkymä rakennusten ja pihiljen ilmansuunn, auringnval, tuulisuus ja ympäristön näkymät. ympäristön lemassa leva rakennuskanta ja kasvillisuus naapurirakennusten sijainti sekä rakennusten ja piha-alueiden krkeusasem liikenteen ja tellisuuden aiheuttama melu rannan/laiturien rakentamisessa tukkien varastintialue (krtteli 0).. Rakennusten sijittelu Rakennukset tulee sijittaa asemakaavassa sitetulle rakennusalalle. Auttalliin aja ei saa järjestää suraan kadulta. Aj tulee mahdllistaa pihan kautta tai tallin eteen tulee jättää vapaa tilaa vähintään metriä turvallisuuden takia sekä autn kääntämistä ja pysäköintiä varten. Rakennukset susitellaan sijitettavaksi siten, että mudstuu sujaisia pihja auringn kannalta edullisimpaan ilmansuuntaan. Oleskelupiha n hyvä avautua lämpimiin ilman- Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

() suuntiin eli välille etelä-länsi ja rakennusten n hyvä suja pihaa kylmiltä phjis- ja luteistuulilta. Pienilmasta vidaan parantaa ja pihapiiriä raja sijittamalla phjis- ja itäsivuille täydentäviä keveämpiä rakennelmia kuten auttalli tai ks, muu talusrakennus, jäteks, huvimaja yms. Tulvakrkeus Tällä alueella tulvakrkeus n +,0 (NN), lisäkrkeus ja aaltiluvara humiiden alin rakentamiskrkeus n +, (NN). Alimmalla tulvien kannalta hyväksyttävällä rakentamiskrkeudella tarkitetaan ylintä krkeutta, jlle vesi vi nusta ilman, että se vahingittaa rakenteita. Tällä alueella rakennusal sijittuv tulvavesien kannalta alimman sallitun rakentamiskrkeuden yläpulelle. Kellarikerrkseen ei vi sijittaa kerrsalaan kuuluvia tilja vettymisriskin takia. Tulvariskin ja alimman rakentamiskrkeuden lisäksi rakennusten krkeusasemassa n humiitava myös padtuskrkeus (khta 4.). Kuva: Periaekuva alimmasta rakentamiskrkeudesta tulvariskin suhteen. (Lähde: Sumen ympäristökeskus, Ympäristöpas, Ylimmät veden krkeudet ja srtumariskit ranta-alueille rakennettaessa, s. ) Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

().. Maastn käsittely Alueen maast n pääsin tasaista. Rannan läheisten tnttien maast laskee livasti vesistöön päin. Krtteleiden,,, 0 ja (sa) tntteja ei saa pengertää eikä maanpinnan tasja muuttaa. Hulevesien jhtamiseksi välttämättömät maastn mutilut n sallittu. Krtteleiden ja 0 rakentamtmilla tnteilla maanpinnan tasa tulee muuttaa rakennetun ympäristön mukaan. Maanpinnan tasa tulee nstaa sittain tai kk tntin alueella humiiden läheisten kujen ja naapuritnttien rakennusten krkeusasem..4. Hule- ja kuivusvedet Perustusten kuivusta varten rakennettavien salajien vedet, kilta tulev rännivedet ja pintasadevedet n mahdllisuuksien mukaan jhdettava sadevesiviemäriin. Mikäli vesiä ei vi jhtaa sadevesiviemäriin, ne tulee imeyttää maastn, jhtaa av-jiin tai vesistöön. Piha-alueiden pintakuivus järjestetään kallistamalla pihapinn pintavesiä jhtaviin kuruihin, av-jiin, vesistöön tai alueille, jilta vesi imeytyy maaperään. Kapeilta tnttiteiltä ja käytäviltä vedet jhdetaan yleensä suraan istutusalueille. Vesiä ei saa jhtaa jätevesiviemäriin eikä aj-/kulkureiteille. Vesien jhtaminen tai imeyttäminen ei saa aiheuttaa haittaa viereisten tnttien mistajille tai yleisille alueille. Järjestely pinta- ja kuivusvesien jhtamisesta tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Neuvja ja tarkempia tietja hule- ja kuivusvesien purkupaikista sekä - krkeuksista antav kunnallistekninen sast ja rakennusvalvnta... Rantjen käsittely Tntin ja krttelin raj nudtelev likimäärin lemassa levaa rantaviivaa. Tntinrajan ulkpulisista rantjen käsittelyä kskevista timenpiteistä ja niihin tarvittavista luvista tai ilmitusvelvllisuuksista saa tarkempia tietja kaupungin rakennusvalvntaviranmaiselta (laiturien rakentaminen) ja ympäristönsujelutimiststa (ruppaus)... Istutukset Erityisesti krttelissa 0 tulee humiida tukkien säilytysalueen läheisyys, mikä rajittaa laiturien sijittamisen mahdllisuuksia sekä estää pitkien laitureiden rakentamisen. Laituri ei saa ulttua kaavassa sitetun lvv- alueen ulkpulelle. Rannalle istutettavaksi susitellaan sellaisia puu- ja pensaslajeja, jtka kestävät vimakkaankin tuulen vaikutukset. Puut ja pensa tulisi yleensä istuttaa ryhmiin. Tällöin ne tarjav hyvän tuulen- ja näkösujan, mutta eivät peitä kknaan rantamaisemaa. Avnaista nurmikenttää ei tule jkaa rantaa saakka vaan asemakaavan mukaiselle istutettavalle alueelle tulee istuttaa pensas- tai puuryhmiä. Asemakaavassa sitettu istutettava alueen sa n jätettävä rakentamisesta vapaaksi. Alueelle levaa kasvillisuutta ja erityisesti kkka puut tulee mahdllisuuksien mukaan säilyttää, kska niiden kasvu n hidasta. Lisäksi alueelle tulee istuttaa puita ja/tai pensaita. Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

0 () Täydennysistutuksia susitellaan sijitettavaksi tntin virkistysalueen puleisiin siin ja tntin rantaan rajittuvilla silla siten, että rantanäkymästä mudstuu puliavin. Istutukset susitellaan sijitettaviksi erilaisiin ryhmiin, jtta yleisilmeestä mudstuu lunnn mukainen. Piha-alueen istutuksia suunniteltaessa tulee erityisesti ttaa humin viereisten tnttien pihasuunnitelm (letetut pihajärjestelyt tnteilla, jissa suunnittelua ei le alitettu), jtta istutuksilla ei haita naapurien pihan käyttöä. Krttelin (Niittylä) Kissakskentien puleisella tntin salla tulee lla puurivi. Tntin - sujeltaviksi sitettuja mäntyjä ei saa pistaa, elleivät ne aiheuta merkittävää turvallisuusriskiä. Kasveja susitellaan käytettävän siten, että ne pihan kaunistamisen hella: jäsentävät pihaa jäsentävät kutilaa sujaav tuulelta ja pölyltä (liikennepöly, tmutusalueet) timiv näkösujana pihan leskelualueille Pihaistutuksissa tulisi susia tälle vyöhykkeelle (menestymisvyöhyke III-IV) ja kasvupaikalle spivia lajeja. Susiteltavaa n käyttää alueella lunnnvaraisena kasvavia lajeja kuten mäntyä, kuusta, kivua ja pihlajaa. Lisäksi piha-alueilla vidaan käyttää tällä vyöhykkeellä menestyviä puutarhakasveja: rehevillä alueilla esimerkiksi syreenit, mena- ja marjapuut, karuilla silla kaj, angervt, kurtturuusu- ja metsäruusu. Paikalla levia kiviä susitellaan käytettäväksi erilaisiin maastrakenteisiin kuten kivikkryhmiin, kivimuureihin, vesikuruina, rakennuksen vierikiveyksinä sekä laakeita kiviä pihan laitukseen. Kuva: Esimerkki kivistä tehdystä vesikurusta (Lähde: RT-krtist-0) 4. Rakennusten suunnittelu 4.. Yleistä Julkisivujen meriaaleja, mutkieltä ja väritystä valittaessa tulee ttaa humin nämä hjeet, lemassa lev naapurirakennukset sekä suunnitteilla leva muu rakennuskanta. Rakennussuunnittelussa arvstetaan perinteiselle sumalaiselle pientallle minaista mutjen ja meriaalien vähälukuisuutta. Ulkmaisia tyylilainja, lavastevaikutelmia ja ns. uusvanhja yksityiskhtia ei tule käyttää. 4.. Massittelu ja phjarkaisu Rakennusten massittelussa n tettava humin rakennuksen suhde kutilaan ja muihin rakennuksiin. Suurin sallittu kerrsluku n ilmitettu asemakaavassa. Selkeä ja yksinkertainen perusmassa antaa hyvät lähtökhd suunnittelulle. Vaihtelua saadaan täydentävillä kuisteilla, kksilla ja ulkkeilla. Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

() Päärakennuksien harjan suunta tulee lla havainnekuvan mukainen. Talusrakennuksissa harjan suunta vi lla sama tai khtisurassa päärakennuksen harjan suuntaa khti. Talus- ja saunarakennuksen n ltava päärakennusta humtavasti malampi. Rakennuksiin ei saa sijittaa ullakasn varast, parvi tms. tilja, jtka aiheuttav suhteettman krkean massan mudstumisen. Siten vältytään alueelle spimtmien liian krkeiden rakennusten sijittumiselta. Rakennusten hunejärjestelyssä n tettava humin ilmansuunn, tnttiliittymän sijainti, lemassa leva kasvillisuus, maastn kaltevuus ja viettsuunta. Alueella n liikenteestä ja tellisuudesta aiheutuvaa melua, jka hjaa myös tiljen sijittumista rakennuksessa. 4.. Rinne- ja tasamaarkaisu Alue n maastnmudiltaan melk tasaista eli rakennukset vidaan tteuttaa tasamaarkaisuina. Alueella ei sallita rinnemaastn tarkitettuja phjarkaisuja. Vähäisiä taserja vi kuitenkin mudstaa kuistien tai terassien salle, js maastn lunnllinen mut sitä edellyttää. 4.4. Ktmut ja kaltevuus Ktmudissa ja -kaltevuuksissa tulee nudtaa yhtenäistä linjaa krtteleittain. Ne vaihtelev alueella krtteleittain ja ne n määritelty liitetaulukssa: harja-, auma- ja mansardikt (taitekt). Asuinpientaljen (AP) tnteilla -4, 0- ja 0- rakennukset mudstav tnttikhtaisesti tiiviin ja yhtenäisen rakennusryhmän. Yhtenäisyyden saavuttamiseksi kaikki ktmudt ja -kaltevuudet ltava kuitenkin rakennusryhmittäin yhtenevät, vaikka taulukk antaa vaihteluvälin. Siten ensimmäiset rakennukset määrittelevät muiden saman rakennusryhmän ktmudn ja kaltevuuden. Asuinrakennukseen liittyvien ksten, kuistien ym. kevyiden rakennelmien sekä erillisten talusrakennusten ktkaltevuus vi lla päämassan ktkaltevuutta livempi. Krtteleissa ja räystäiden aluslaudituksia ei sallita ja mutilussa tulee muiltakin sin humiida lemassa levien rakennusten räystäsrakenteiden mutkieli. Päärakennuksissa sallitaan pulpettikt ainastaan kuistin tai terassin salla jkaen päämassan harjakn suuntaisena (esim. sisäänkäynnin ks). Pienikkisissa rakennelmissa sallitaan pulpettikt (esim. pieni jäteastian ks). Umpinaisia päätyklmiita tai elintia ei sallita. Kuva: Rakennuksissa ei sallita umpinaisia päätyklmiita ja elintia. Pulpettikt n sallittu vain pienissä rakennelmissa esim. jäteastian ks. Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

() Kuva: Ktkaltevuuksia (Lähdejulkaisu: Jälleenrakennuskauden pientalalueen rakennustapahje. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastn asemakaavasastn julkaisuja AC:/) 4.. Julkisivut, meriaalit ja värit Julkisivujen meriaaleja, mutkieltä ja väritystä valittaessa nudetaan näitä hjeita sekä humiidaan lemassa lev naapurirakennukset sekä suunnitteilla leva muu rakennuskanta. Julkisivujen meriaaleissa tulee nudtaa yhtenäistä linjaa. Ne vaihtelev alueella krtteleittain liitetaulukn mukaisesti. Yhtenäisyyden saavuttamiseksi n meriaalien ja värien ltava kuitenkin rakennusryhmittäin yhtenevät, vaikka taulukk antaa krtteli/tnttikhtaiset vaihtehdt. Siten ensimmäiset rakennukset määrittelevät muiden saman rakennusryhmän meriaalit ja värit. Kuva: Rivital Onnela Ksulankadulla ja erillispiental Vikukka Sölvenkadulla. Alueella ei sallita lemassa levaan arkkitehtuuriin spimtmia meriaaleja tai mutkieltä kuten kiviruhepintaisia skkeleita, puumeriaalijäljitelmiä, tiilijäljitelmiä (pelti- ja kuitumeriaalit) tai palahupaa kemeriaalina, pitkiä hirsisalvsnurkkia, uusvanhja kristeaiheita tai trniaiheita. Ruutuikkun v sallittuja vain krtteleissa (Niittylä) ja (Lepistö). 4.. Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennukset tulee liittää Varkauden kaupungin vesi- ja viemäriverkstn. Rakennussuunnittelun käynnistyessä n tarpeellista hankkia käyttöönsä tnttia kskev ku-, vesi- ja viemärisuunnitelm sekä tehtävä vesispimus Varkauden kaupungin Vesi- ja viemärilaitksen kanssa. Vesispimuksen liitteenä n liitsilmitus ja tiet padtuskrkeudesta (alin viemäröitävissä leva tas). Mikäli rakennuksen alin viemäröity ltias sijitetaan padtuskrkeuden alapulelle, jllin jätevesiä ei vi jhtaa suraan viettviemäriin, n rakentajan tteutettava viemäröinti malla kiinteistökhtaisella tai naapurin kanssa yhteisellä pump- Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

(). Muut rakennelm paamlla. Alin sallittu ltiankrk n tällä alueella +,0 (N4). Kerrsalaan kuulumtmien tiljen ja talusrakennuksien salta ltiakrk tarkentuu tapauskhtaisesti suunnittelun ja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä... Aitaaminen Krtteleiden (Niittylä), (Lepistö) ja (kirkn alue) tntteja ei saa aida. Krtteleiden,, 0 ja 0 (sa) tntit vi raja pensasaidalla tai pensas- ja lauta/puusäle-aidan yhdistelmällä. Puurakenteinen aita ei saa jkua rantnteilla asemakaavassa sitetulle istutettavalle alueelle. Tntin rajaus vi jkua rantaan pensasaitana tai ryhminä. Puupinn tulee peittmaala ja värityksen tulee lla ympäristöönsä ja rakennusten väritykseen spivia. Vaakasuuntaan lauditetuissa aidissa kanntaa vara ylipitkiä yhtenäisiä aitasuuksia. Aidan vierustaa vidaan elävöittää pensasistutuksilla. Kadun ja tntin välinen aita vaii luvan. Naapurien väliset raj saa aida spimalla naapurin kanssa... Jätehult Jäteasti tulee sijittaa kkseen tai aitaukseen tai ne tulee vähintään suja istutuksilla. Jätekksen vi tteuttaa myös yhteisinä rkaisuina vierekkäisten tnttien kesken. Aitaus/ ks -rakennelmassa nudetaan talusrakennuksen meriaaleja ja sävyjä. Jäteautlla tulee lla esteetön pääsy vähintään 0 metrin päähän jäteastiista. Jätekeräystilaan tulee lla sisäänkäynti ilman kynnystä, prrasta tai muuta estettä... Oleskelu- ja grillikkset, leikkimökit ym. Tnteille vidaan sijittaa myös leskelu- ja grillikksia, leikkimökkejä ja muita pienempiä rakennuksia..4. Pstilai Lupamenettelyn asemasta näihin rakennuksiin svelletaan ilmitusmenettelyä, mikäli ne v enintään 0 m :n suuruisia. Tulisijallinen rakennus tulee sijittaa vähintään metrin päähän naapurin asuinrakennuksista. Rakennelm tulee rakentaa asuinrakennuksen tyyliin spivina lautarakenteisina. Hirsirakenteita tai hirsisalvksellisia lautarakennelmia ei sallita. Pstilai sijittuv - laikn ryhmiin kujen varsille Itella Oyj:n antamien hjeiden mukaisesti. Susitellut pstilaikkryhmien paik n esitetty havainnekuvassa (liite ) rakentamtmille tnteille sekä yhteisenä tnteille -, -, - ja - (Ksulankadun pääte). Ryhmien sijittelu tarkentuu rakennussuunnittelun yhteydessä tteuttamistavasta riippuen. Kerrstaljen krttelissa pstilaikkryhmät n esitetty sijitettavaksi prrashuneittain aulaan tai vastaavaan yhteiseen tilaan. Muiden kiinteistöjen salta Itella Oyj spii sijittelun erikseen kiinteistön mistajan kanssa. Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

4 () Laikn värin tulee lla hillitty, esim. musta, harmaa tai metallinvärinen. Punaisia, vihreitä tai väritykseltään kirkkaita pstilaikita ei sallita. Samassa ryhmässä levien laikiden tulee lla väritykseltään ja tyyliltään yhteneväisiä Laikkryhmän tukirakenteiden meriaaliksi susitellaan väriltään mustaa tai harmaa metallia. Kiinnitysrakenteet viv lla muuhun väritykseen spivaa lautaa. Maanpinnan yläpulella laikiden kiinnitys tulee lla,0 -, m krkeudella. Etäisyys ajradan reunasta saa lla 0-0 cm. Ennen kujen ja kunnallistekniikan valmistumista rakennettavien väliaikaisten pstilaikelineiden tulee lla siirrettäviä. Pstilaikiden sujaksi tehtäviä erillisiä rakennelmia ei sallita. Kuv: Laikiden ryhmittelyn periae. Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

() Kuva: Rakentamisaikaiset pstilaikelineet Varkaus..00 Vs. kaupunginarkkitehti Su Reisk Ksulanniemen rakentamistapahje Tekninen timi, Maankäytön palvelualue / Kaavitus Päivitetty..00 PL 0 (Ahlströminku ), 0 VARKAUS kaavitus@varkaus.fi, www.varkaus.fi

Liite 0 0 0 0 40 0 00 c Varkauden kaupunki, Maa ja mittaus /00 Maankäyttö/Kaavitustimist Ahlströminku, PL 0, 0 Varkaus puh (0) 4, fax (0) 440 Ksulanniemen rakentamistapahje Asemakaava Yhteyshenkilö Su Reisk Päiväys..00 Mittakaava :000

MERKINTÖJEN SELITYKSET JA ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AK Asuinkerrstaljen krttelialue. as Asuinrakennusten rakennusala. Liite a AP Asuinpientaljen krttelialue. t Rakennusala, jlle saa sijittaa talusrakennuksen. AP- Asuinpientaljen krttelialue. Krjtavien, muutettavien ja uudisrakennusten tulee sveltua mm. kn, krkeuden, ktmudn- ja kaltevuuden, julkisivujen mittasuhteiden ja pintjen, vien ja ikkuniden, rakennusaineiden värityksen ja ktamisaineiden sekä yksityiskhtien pulesta ympäristöön. t- sa a Rakennusala, jlle saa sijittaa erillisen enintään k-m kkisen talusrakennuksen asunta khden. Rakennusala, jlle saa sijittaa saunan. Autn säilytyspaikan rakennusala. AR AO- AL Rivitaljen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten krttelialue. Erillispientaljen krttelialue. Krjtavien, muutettavien ja uudisrakennusten tulee sveltua mm. kn, krkeuden, ktmudn ja -kaltevuuden, julkisuvujen mittasuhteiden ja pintjen, vien ja ikkuniden, rakennusaineiden värityksen ja ktamisaineiden sekä yksityiskhtien pulesta ympäristöön. Asuin-, liike- ja timistrakennusten krttelialue. pt % /me /me- Merkintä sittaa, kuinka mnta prsenttia rakennusalalle sallitusta kerrsalasta saadaan käyttää pienyritystimintaan. Merkintä sittaa krttelin tai sen san, jlla uudisrakennusten rakennussuunnittelussa n tettava humin ympäristöstä aiheutuva melu. Merkintä sittaa krttelin tai sen san, jlla uudisrakennettaessa tai peruskrjtaessa ulkseinien ja ikkuniden sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden melua vastaa n ltava yhteisvaikutukseltaan niin suuri, että melu asuintilissa ei ylitä valtineuvstn hjearvja. Asunnn leskelupiha tulee sijittaa siten, että riittävä sa siitä jää melukveeseen. ALY VP VL Asuin-, liike- ja timistrakennusten sekä yleisten rakennusten krttelialue. Puist. Lähivirkistysalue. /me- Merkintä sittaa krttelin tai sen san, jlla uudisrakennettaessa tai peruskrjtaessa ulkseinien ja ikkuniden sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden melua vastaa n ltava yhteisvaikutukseltaan niin suuri, että melu asuintilissa ei ylitä valtineuvstn hjearvja. Istutettava alueen sa. Säilytettävä/istutettava puurivi. LV- Venevalkama. Ku. ET Yhdyskunteknistä hulta palvelevien rakennusten ja laitsten alue. aj Ajyhteys. EV Sujaviheralue. lv- Venevalkama, jlle ei saa sijittaa laitureita. /s Alue, jlla ympäristö säilytetään. lvv- Rakennusala, jlle saa sijittaa laitureita. Laitureiden rakentaminen ja käyttö eivät saa vaikuttaa puutavaran uitt- ja säilytysalueen timintaan. /s- W Alue, jlla ympäristö säilytetään. Alueella suritettavien krjaus- ja muutstöiden sekä uudisrakentamisen tulee lla sellaisia, että ympäristön nykyinen lunne säilyy. Vesialue. Alueen rajaus. Kallitunneli. Maanalaista jhta varten vartu alueen sa. Merkintä sittaa, että alue n varustettava meluvallilla tai muulla melua estävällä rakenteella, js tellisuudesta aiheutuva ulkinen jkuva melu khaa asuntalueiden pihilla yli dba:n. Krttelin, krttelinsan ja alueen raja. Ohjeellinen plun paikka. Osa-alueen raja. h Ohjeellinen plun paikka, jlla hultaj n sallittu. Ohjeellinen sa-alueen raja. Pikkiviiva sittaa rajan sen pulen, jhn merkintä khdistuu. Sitvan tnttijan mukaisen tntin raja ja numer. () sr- Suluissa lev numert sittav krttelit, jiden autpaikkja saa alueelle sijittaa. Sujeltava rakennus. Histriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvkas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia krjaus- tai muutstöitä, jtka turmelev julkisivujen tai vesiktjen histriallista tai kaupunkikuvallista arva. KOM Ohjeellinen tntin raja. Kaupunginsan numer. Kaupunginsan nimi. sr- Sujeltava rakennus. Kaupunkikuvallisesti ja histriallisesti arvkas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennusta saa laajentaa pääsisäänkäyntien yhteydessä prrashuneella, hissikuilulla ja/tai parvekkeilla. Muilta sin rakennuksen julkisivut ja vesikt tulee säilyttää ennallaan. Rakennusta laajennettaessa n lisärakennus svitettava vanhan san rakennustapaanja ulkasuun. Krttelin numer. s-4 Maiseman tai kaupukikuvan kannalta tärkeä puu. KOSULAN Ohjeellisen tntin numer. Kadun tai muun yleisen alueen nimi. saa- Alueella tehdyissä tutkimuksissa ei le tdettu maaperän pilaantuneisuutta. Kaivamisen, massjen siirrn tai rakentamisen yhteydessä mahdllisesti esille tuleva pilaantunut maaperä tutkitaan ja tarpeen mukaan puhdistetaan. 40 kk- 0% Rakennusikeus kerrsalaneliömetreinä. Merkintä sittaa, kuinka mnta prsenttia rakennusalalle sallitusta kerrsalasta saadaan käyttää kkntumis-, kerh- ja työtilja varten. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Autpaikkja n vartava seuraavasti: AK- ja AR-krttelialueet ap/asunt AL- ja ALY-krttelialueet ap/asunt ja ap/liike-/timisthuneistn/yleisten rakennusten 0k-m AP- ja AO-krttelialueet ap/asunt II Rmalainen numer sittaa rakennusten, rakennuksen tai sen san suurimman sallitun kerrsluvun. AK-, AL-, ALY- ja AP-krttelialueilla n vartava leikkiin ja leskeluun spivaa yhtenäistä piha-aluetta 0% asuinhuneistjen yhteenlasketusta kerrsalasta, kuitenkin vähintään 00m. I u/ e =0.0 I Murtluku rmalaisen numern jäljessä sittaa, kuinka suuren san rakennuksen suurimman kerrksen alasta saa ullakn taslla käyttää kerrsalaan laskettavaksi tilaksi. Tehkkuusluku eli kerrsalan suhde tntin pinta-alaan. Alleviivtu luku sittaa ehdttmasti käytettävän kerrsluvun. Krtteleiden ja tntteja tai pihja ei saa aida. Tulvavesien kannalta alin sallittu rakentamiskrkeus n +, (NN-järjestelmä). Rakennusten liittäminen viemäriverkkn sataa edellyttää jätevesien kiinteistökhtaista pumppaama. Mahdllisuudet liittyä viemäriverkkn tulee tutkia jkaisen tntin khdalla erikseen. Rakennusala. Asemakaavaan liittyvät erilliset rakentamistapahjeet, jita tulisi nudtaa asemakaavaa tteutettaessa. Maankäyttö/Kaavitustimist Ahlströminku, PL 0, 0 Varkaus puh (0) 4, fax (0) 440 Ksulanniemen rakentamistapahje Asemakaavamerkinnät ja määräykset Yhteyshenkilö Su Reisk Päiväys..00 Mittakaava

n n u ka n ka tu. 4. 0 0 L4. Liite. 0 0.... 4..4 4..0 4. 0 4. rp 0 a sk rs 4 P u Kmminselkä... nk a. gi iu.4 r 0 L B tu 4.4,. rp 0 P Kmminselkä 4.. 4.0 0, P4 4.0 40 4. Urh.k. 4. 4 4 4... Varkaus 0 P la nk u.4 4.4. II.. K. N iit ty lä a nk tu 0... 0 0 0..0 0 sa llis 0 leikkialue... leikkialue 4 4....0 4 V ie m är ij 4.4 ht r as. a ta. n n a n 4. suu. 4. n ta 4. 4... P. 4... /. 4 4. 4. 4 4....0 4. 4.0 4.4... si -ja. vi em är ht as. r 4.4 0 0 m le.0 v. ra v s. 0. ij 4ap,4 ve 4. 4 ar - j t. ö h k h.j ä h s u p s. ra j a t. i- h s e ij v är m ie ti a s..... e 00. 4...0 0 0 0 0 40 0. 4 - as 4 i. ir 4. är är.. em d em :4 4.0 vi sa vi...... 44.0 4...,.4. 4.. 4. 4.4. 0 :0. ul 4., ja ev i es 00 0 i-.. es Uurnaleht 4... s 0 4.4.. 4ap d K 4. 4. 4 sa ir.. vi ja är. 4 4...4.4 4... 4.0, - em.0 u 4..0.. i- i. vi.0 es är si k an 00..4 4.0.4 V a j u t L-a tu 0+ap. ka 4. 4. 0.0.... ku.0. 4 S 0... V Kirkk em e ev 0. as. 0.4 44.0 K. 0 ap sp... 4. 0ap..0 ap yht 0paikkaa->ap/=0ap 4.....0. P. tu..4. ka. 4 0 0 leikkialue 4. 0. 4. 4 4 ap 4. 4.. ap sa. 4.0 en K ie..4 lv is nt Kerhtal Sö v ta + k Sa.. sk 0 en.0 K 4.4 ka.. 4. tu 0 4 4. ja. 4. 4. ku 0 en. p 4. lv a 4.0.0 Sö...4.4. 4... 0 4.0 K 0.. :4 4..... L..0.. 4. 4 vesipsti :4 rp 4 sp.0.. :4.. rp. P pe. r.0.4.4 K... 4.4 Sääasema. 4 0 0 4.. 4.4. 4 4.0. 4. 0. 4.4 4.4 4.0. Phjakartta @ Varkauden kaupunki, Maa- ja mittaus /00, k.. Ra 40... nt al an ka / tu. vanha rakennus uusi rakennus pstilaikkryhmä Maankäyttö/Kaavitustimist Ahlströminku, PL 0, 0 Varkaus puh (0) 4, fax (0) 440 Yhteyshenkilö Virve Wright Ksulanniemen rakentamistapahje Havainnekuva Päiväys..00 Mittakaava

Ksulanniemen rakentamistapahjeet () LIITE SIJAINTI PÄÄRAKENNUS TALOUSRAKENNUS AUTOTALLI JÄTEKATOS KORTTELI /TONTTI / Onnela Ksulanku /4 Ksulanku / Kissaksken ku / Kissaksken ku 0/ Kissaksken ku TALOTYYPPI/ KERROSLUKU rivital -kerrsta asuinpiental -kerrsta (erillispiental, parital, rivital) kerrstal 4-kerrsta kerrstal 4-kerrsta asuinpiental -kerrsta (erillispiental, parital, rivital) JULKISIVUT MATERIAALI VÄRI Olemassa levan rakennuksen mukaan: rappaus / slammaus. Valkisen sävyt, lunnnvalkinen/ vaaleakeltainen. Raptu tai sileäksi slammtu tiili/harkk Valkisen sävyt, lunnnvalkinen/ vaaleakeltainen. Raptu tai sileäksi slammtu tiili/harkk Lunnnvalkinen tai vaale sävyt. Raptu tai sileäksi slammtu tiili/harkk Lunnnvalkinen tai vaale sävyt. Raptu tai sileäksi slammtu tiili/harkk Lunnnvalkinen tai vaale sävyt. SOKKELI Olemassa levan mukainen: maaltu betni, tumman harmaa Rappaus, slammaus, betni Harmaan sävyt Rappaus, slammaus, betni Harmaan tai ruskean sävyt Rappaus, slammaus, betni Harmaan tai ruskean sävyt Rappaus, slammaus, betni Harmaan tai ruskean sävyt TÄYDENTÄVÄT VESIKATTO RAKENNUSOSAT peite-, tsalaud, ikkun vet ym. KATTOMUOTO KALTEVUUS Ulk-vet puuta: tumman ruskea / harmaa, peittmaali tai kuultsävyt. Ikkun: valkinen. Valkinen, tumma ruskea/-harmaa tai pääsävyn eri tummuus asteet. Valkinen, tumma ruskea/-harmaa tai pääsävyn eri tummuus asteet tai puuvissa kuultsävy. Ikkun: valkinen. Valkinen, tumma ruskea/harmaa tai pääsävyn eri tummuus asteet Ikkun: valkinen. Valkinen, tumma ruskea/harmaa tai pääsävyn eri tummuus asteet MATERIAALI VÄRI aumakt nin : Olemassa levan mukainen pelti (tai tiili): ruskea, tummaharmaa / musta Aumakt tai harjakt. Kksissa pulpettikt mahdllinen. Aumakt tai harjakt. Kksissa pulpettikt mahdllinen. Aumakt tai harjakt. Kksissa pulpettikt mahdllinen. Aumakt tai harjakt. Kksissa pulpettikt mahdllinen. :4-: Sileä pelti tai tiili: ruskea/musta :0 tai livempi :0 tai livempi Sileä hupa-/ bitumike: harmaa/musta Sileä hupa-/ bitumike: harmaa/musta :4-: Tiili tai sileä pelti: harmaa/musta MATERIAALIT VÄRIT VESIKATTO Julkisivut: vaakalauditus. Vesike: sileä hupa, sileä pelti (tai tiili). Ktmut auma- tai harjakt : tai jyrkempi, alle 0m rakennuksissa vi lla pulpettikt esim. jäteks. Värit päärakennuksen mukaan. s. edellinen s. edellinen s. edellinen s. edellinen

Ksulanniemen rakentamistapahjeet () LIITE SIJAINTI PÄÄRAKENNUS TALOUSRAKENNUS AUTOTALLI JÄTEKATOS KORTTELI /TONTTI Niittylä - Lepistö Savntie Aspelinin talt, Sölvenkuja ja Ksulanku Sölvenku ja Ksulanku TALOTYYPPI/ KERROSLUKU asuinkerrstal, asuin-liiketimist-yleiset rakennukset, -kerrsta asuin-liike ja timistrakennus -kerrsta erillispiental, I u /-kerrsta erillispiental, I u /-kerrsta, -kerrsta JULKISIVUT MATERIAALI VÄRI Olemassa levan rakennuksen mukaan: peiterimalauditus, peittmaalaus, keltainen Olemassa levan rakennuksen mukaan: peiterimalauditus, peittmaalaus, siniharmaa tai keltainen Olemassa levan rakennuksen mukaan: peiterimalauditus, peittmaalaus, vaalesävyt Olemassa levan rakennuksen mukaan: peiterimalauditus, peittmaalaus, vaalesävyt SOKKELI Lunnnkivi tai sileä rappaus /slammaus /betni, tumman harmaa Lunnnkivi tai sileä rappaus /slammaus /betni, tumman harmaa Lunnnkivi tai sileä rappaus /slammaus /betni, tumman harmaa Lunnnkivi tai sileä rappaus /slammaus /betni, tumman harmaa TÄYDENTÄVÄT VESIKATTO RAKENNUSOSAT peite-, tsalaud, ikkun vet ym. KATTOMUOTO KALTEVUUS Puuta, valkinen. Ikkuniden jakpuitteissa ja vissa n tehsteväri mahdllinen. Teräskaiteet, musta. Puukaiteet, valkinen. Puuta, valkinen. Ikkuniden jakpuitteissa ja vissa n tehsteväri mahdllinen. Puukaiteet, valkinen. Puuta, valkinen. Ikkuniden jakpuitteissa ja vissa n tehsteväri mahdllinen. Nurkkalaud valkiset tai pääsävyn mukaan. Puuta, valkinen. Ikkuniden jakpuitteissa ja vissa n tehsteväri mahdllinen. Nurkkalaud valkiset tai pääsävyn mukaan. taitekt (mansardikt) harjakt harjakt harjakt Entinen, yläsa :, alasa : Entinen, nin :, Entinen, nin :, Entinen, nin :, MATERIAALI VÄRI Tiili Punainen Tiili Punainen Tiili Punainen Tiili Punainen MATERIAALIT VÄRIT VESIKATTO Seinät: peiterima- tai lmalauditus. Ktmut: harjakt Vesike: sileä peltike tai tiili :,-:, punainen. Värit: päärak. mukaan tai siniharmaa t. lemassa lev ulkrakennukset Seinät: peiterima- tai lmalauditus. Ktmut: harjakt Vesike: sileä peltike tai tiili :,-:, punainen. Värit: päärak. mukaan tai siniharmaa Seinät: lauditus Ktmut: harjakt Vesike: sileä peltike tai tiili :,-:, punainen. Värit: sama kuin päärakennus tai eri tummuusaste Seinät: lauditus Ktmut: harjakt Vesike: sileä peltike tai tiili :,-:, punainen. Värit: sama kuin päärakennus tai eri tummuusaste

Ksulanniemen rakentamistapahjeet () LIITE SIJAINTI PÄÄRAKENNUS TALOUSRAKENNUS AUTOTALLI JÄTEKATOS KORTTELI /TONTTI 0-4 0- TALOTYYPPI/ KERROSLUKU erillispiental I u /-kerrsta, 0- asuinpiental -kerrsta (erillispiental, parital, rivital) JULKISIVUT MATERIAALI VÄRI Vaakalauditus Valkisen taitetut sävyt Vaakalauditus tai sitä vastaava puurakenne. Valkisen taitetut sävyt SOKKELI Lunnnkivi tai sileä rappaus /slammaus /betni, tumman harmaa Lunnnkivi tai sileä rappaus /slammaus /betni, tumman harmaa TÄYDENTÄVÄT VESIKATTO RAKENNUSOSAT peite-, tsalaud, ikkun vet ym. KATTOMUOTO KALTEVUUS Puuta, valkinen. Ikkuniden jakpuitteissa ja vissa n tehsteväri mahdllinen. Puuta, valkinen. Ikkuniden jakpuitteissa ja vissa n tehsteväri mahdllinen. Harjakt Entinen, :-:, MATERIAALI VÄRI Tiili Punainen Harjakt :-:, Tiili Punainen MATERIAALIT VÄRIT VESIKATTO Seinät: vaakalauditus Ktmut: harjakt Vesike: sileä peltike tai tiili :,-:, punainen. Värit: päärak. mukaan Seinät: vaakalauditus Ktmut: harjakt Vesike: sileä peltike :,-:, punainen. Värit: päärak. mukaan Alueella ei sallita lemassa levaan arkkitehtuuriin spimtmia meriaaleja tai mutkieltä kuten: - kiviruhepintaisia skkeleita - puumeriaalijäljitelmiä - tiilijäljitelmiä (pelti- ja kuitumeriaalit) tai palahupaa kemeriaalina - pitkiä hirsisalvsnurkkia - uusvanhja kristeaiheita - ruutuikkunita. Ruutuikkun v sallittuja vain krtteleissa (Niittylä) ja (Lepistö). - trniaiheita