Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3

LÄNSI 2012 HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI 2012. Itsearviointia kehittämisen tueksi. Ilmari Rostila Professori Tampereen yliopisto 18.9.2012

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2 VERTAISARVIOINTI...5 2.1. Vertaisarvioinnin toteutus...5 2.2. Vertaisarvioinnin tulokset...8 3. MUUTOSTA KOSKEVA MÄÄRÄLLINEN TIETO...10 3.1. Muutosteoria, tulosten tulkinta ja kyselyt...10 3.2. Eteneminen koko hankkeessa...12 3.3. Pilottien tulkinnat etenemisestä...19 3.3.1. Pilottien näkemys kyselyaineistosta...19 3.3.2 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen...21 3.3.3. Mini-intervention juurruttaminen...24 3.3.4. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen...27 3.3.5. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen..29 3.3.6. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen...32 3.3.7. Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen...33 3.3.8. Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta...35 3.3.9. Asiakastyön tavoitteiden seuranta...38 3.3.10. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen...40 4. YHTEENVETO...43 2

1. JOHDANTO Raporttimme, joka kuvaa itsearviointia LÄNSI 2012 -hankkeen piirissä, muodostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa kerrotaan LÄNSI 2012 -hankkeen pilottien vertaisarvioinnista ja sen esille nostamista näkökohdista. Toinen osa keskittyy tarkastelemaan hankkeen puitteissa tapahtunutta muutosta kyselyaineistojen avulla. Kyselyt toteutettiin Tampereen yliopiston Porin yksikön kanssa yhteistyössä alkuvuonna 2011 ja 2012. Kolmannessa osassa teemme tähänastisen arvioinnin yhteenvetoa kehittämisen tueksi. Arvioinnista vastaavat professori Ilmari Rostila ja projektipäällikkö Alpo Komminaho. Arviointityömme taustalla on yhdysvaltalaisen Huey-Tsyh Chenin (2005) ajatuksen ohjelmateoriasta. Hän luonnehtii ohjelmateoriaa samanaikaisesti ohjailevaksi ja kuvailevaksi sekä statukseltaan käytännönläheiseksi ja toimintaan suuntautuvaksi. Periaatteessa sekä interventiota koskeva muutosteoria (model of change) että ohjelman tai projektin toteuttamista koskeva projektiteoria tai toimeenpanon teoria (model of action). (emt., 16-19.) voivat ohjata tiedon keruuta ja analyysia arviointitutkimuksessa. Kyselyjen rakentamista ja tulkintaa ohjasi muutosteoria. Kyselyt koskivat varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttöä ja menetelmien käytön edistämistä koskevia tekijöitä. Hanke pyrkii lisäämään ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttöä. Kyselyillä pyrittiin selvittämään, onko ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttö lisääntynyt ja ovatko ne tekijät, joiden oletetaan käynnistävän tai edistävän menetelmien todellista käyttöä, vahvistuneet. Pilottien toiminnasta vastaavien oletukset pilottien onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä toimeenpanon teoriana tulivat sen sijaan esille vertaisarvioinnissa. LÄNSI 2012 -hankkeen pilottien vertaisarviointi on tarkoitettu osaksi pilottien itsearviointia ja antamaan samalla tietoa hankkeen yhteiseen arviointiin. Vertaisarvioinnilla pyritään luomaan kuvaa kehittämistyön kokonaisuuden toteutumisesta. Kokonaisuudessaan itsearviointi koskee siten sekä kehittämistyön prosessin hallintaa että kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista sen tarkoituksena on auttaa pilotteja näkemään kehit- 3

tämistyön mahdolliset tarkistustarpeet. Piloteilla on vielä mahdollisuus käytännössäkin muuttaa kehittämistyön suuntaa, koska hankkeelle on saatu jatkoa lokakuuhun 2013 asti. Kuvio 1. avaa kahta edellämainittua ohjelmateoria ulottuvuutta. KUVIO 1. Ohjelmateorian käsitteellinen viitekehys (Chen 2005, 29) Kyselyillä pyrittiin antamaan piloteille ja koko hankkeelle mahdollisimman ajantasaista ja käyttökelpoista tietoa toiminnan suuntaamisen tueksi. Tampereen yliopiston Porin yksikön hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman ja sosiaalityön opiskelijat suorittivat lähtötasoa koskevan aineiston keruun. Aineiston keruu vuonna 2012 toteutettiin 11 kuntapilotissa wepropol kyselynä, pyrkien vertailukelpoisuuden vuoksi pitämään mahdollisimman suuressa määrin kiinni paperilomakkein edellisenä vuonna (joulukuu 2010 helmikuu 2011) toteutetun kyselyn kysymysten sanamuodoista. Kyselyjen keskiössä olivat päihde ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen menetelmien käyttö, eikä siis esimerkiksi strategiatyö (ks. tästä enemmän, Kom- 4

minaho 2012) ja hankkeen sellaiset tärkeät osa-alueet kuten Pakka-hanke ja SELMA. Kysely painottaa ammattilaisten eli työntekijöiden näkökulmaa. Arviointisuunnitelman mukaan pilotit voivat lisäksi itsenäisesti toteuttaa asiakasarviointia esim. Bikva arviointia. Kyselyn tulokset välitettiin keväällä 2012 toteutetuissa vertaisarviointipalavereissa ja arviointiryhmän keskusteluissa palautteena piloteille ja hankkeelle. Piloteille annettiin siis suhteellisen reaaliaikainen palaute pohdintatyön tueksi, millä haluttiin virittää pilotteja pohtimaan omaa muutosteoriaa. Kyselyistä toivottiin yhteisen oppimisen välinettä pilottien sisällä ja niiden välillä. Pilotteja pyydettiin ja ohjeistettiin kommentoimaan kyselyjen tuloksia yksityiskohtaisesti oman pilotin näkökulmasta, haluten näin edistää kyselytulosten käyttöä. Arvioinnin kokonaisuuden kannalta kriittinen kysymys koskee kyselyjen hyödyntämistä pilottien itsearvioinnissa. Tämä ei kovin suuressa määrin toteutunut. Vastoin odotuksia Webropol - kyselyn tuloksista syntyi vain vähän keskustelua vertaisarviointitilaisuuksissa. Hankkeen itsearviointi ja kyselytulokset hankkeen puitteissa tapahtuneesta kehityksestä puhuvat siis ikään kuin eri kieltä ja osin toistensa ohi. Pyrimme tässä raportissa saattamaan näitä näkökulmia yhteen. Kuvaamme ensin itsearvioinnin kannalta käytännössä merkityksellisempää vertaisarviointia ja sen tuloksia ja vasta tämän jälkeen kyselyjen tuloksia. Raportin päättävässä pohdinnassa tarkastellaan arvioinnin kokonaisuutta kehittämisarviointina.1 2 VERTAISARVIOINTI 2.1. Vertaisarvioinnin toteutus Pilottipareittain suoritettavaan vertaisarviointiin päädyttiin arvioinnin teemaryhmässä 5.10.2011 käydyn keskustelun perusteella. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa kevättalvella 2011 Tampereen yliopiston hyvinvointipalvelujen maisteriohjelman opiskelijat toteuttivat kussakin pilotissa fokusryhmähaastattelun 4-6 pilotin nimeämälle vastuuhenkilölle, jossa tuli antaa palaute kyselystä ja selvittää osallistujien kanssa pilotin alkuvaiheen haasteita ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Opiskelijoita ei ollut käytettävissä arvioinnin toisessa vaiheessa, joten fokusryhmät päätettiin korvata pilottipareittain tehtävällä vertaisarvioinnilla. 1 Aiemmin toteutettu väliarviointi (LÄNSI 2012 HANKKEEN VÄLIARVIOINTIRAPORTTI) antoi hankkeessa toimiville tietoa, jonka perusteella toimintaan voitaisiin tarkentaa ja kohdentaa. 5

Vertaisarvioinnin pääkysymykset olivat: 1) Kehittämistyön tavoitteiden määrittely ja toteuttamisen kuvaus hankekorttia apuna käyttäen. 2) Miten kehittämistyössä on onnistuttu mitkä tekijät auttaneet kehittämistyön onnistumisessa? 3) Mitä vaikeuksia on ollut mitkä tekijät ovat olleet kehittämisen esteinä? Vertaisarviointi ohjeistettiin seuraavasti: Vertaisarviointi tarkoittaa kahden pilotin välistä vertaiskeskustelua, mikä toteutetaan siten, että toinen piloteista on vuorollaan arvioijan roolissa. Vertaisarviointi tehdään ryhmähaastatteluna ja -keskusteluna noin kolmen tunnin tapaamisessa. Arvioitavasta pilotista mukana ovat hanketyöntekijät ja vastuuhenkilöt sekä ohjausryhmä tai ohjausryhmän avainhenkilöt. Keskustelun vetämisen ja kirjaamisen suorittavat vertaisarviointipariksi valitun pilotin kaksi työntekijää eli käytännössä pilotin hanketyöntekijä ja vastuuhenkilö tai muu sopiva pilotin toiminnassa mukana oleva henkilö, jotka voivat ottaa mukaansa muitakin oman pilotin avainhenkilöitä. Vertaiskeskustelu käydään arvioitavana olevan pilotin hankekortin pohjalta. Hankekortti toimitetaan etukäteen vertaisarviointiin osallistuville. Molemmat vertaisarvioinnin osapuolet tarkistavat vertaiskeskustelusta laaditun raportin sopimallaan tavalla. Raporttiin kirjataan käyty keskustelu käyttäen sovittuja pääkysymyksiä ja palautekysymyksiä (ks. seuraavassa). Raportti lähetetään tiedoksi projektipäällikölle, joka tekee raporteista yhteenvedon hankkeen arviointia varten. Pilotti saa raportista arvokasta materiaalia oman pilottinsa loppuraporttiin. Projektipäällikkö tai pilotin työntekijä/vastuuhenkilö esittelee arviointikyselyn toisen vaiheen tuloksia vertaisarviointitilaisuuden alussa. Vertaisarvioinnit tehdään vuoden 2012 maaliskuun loppuun mennessä pilottien keskenään sopimina päivinä Kehittämistyössä onnistumista pyydettiin kuvaamaan kunkin kehittämistavoitteen osalta asteikolla erinomaisesti hyvin tyydyttävästi (ei hyvin eikä huonosti) - välttävästi ei lainkaan. Arvioivan pilotin tuli pääkysymyksiä koskevan kuvauksen lisäksi antaa palautetta kos- 6

kien seuraavia kysymyksiä: (1) mikä teki pilotissa vaikutuksen, (2) mihin kiinnittäisin huomiota ja (3) mitä opimme. Taustalukemiseksi arvioinnin tekemiseen suositeltiin Stakesin julkaisua Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä (Seppänen-Järvelä Riitta 2005). Vertaisarvioinnissa oli seuraavat kuusi pilottiparia: 1) Eurajoki Huittinen, 2) Keski- Satakunta ja Pyhäjärviseutu SELMA, 3) Pori Salo, 4) PoSa - Vakka-Suomi, 5) Raisio - Naantali sekä 6) Rauma Turku. Kaikki vertaisarvioinnit toteutettiin ja niistä tehtiin muistiot. Tilaisuudet kestivät kahdesta kolmeen tuntia riippuen osallistujamääristä ja siihen etukäteen varatusta ajasta. Yli puolessa (7/12) piloteista vertaisarviointihaastatteluun osallistui koko ohjausryhmän sijasta vain pilotin työntekijä ja vastuuhenkilö sekä mahdollisesti joitakin ohjausryhmän jäseniä. Projektipäällikkö ei myöskään voinut osallistua kaikkiin tilaisuuksiin kireän aikataulun vuoksi. Tämän vuoksi aivan kaikkien tilaisuuksien alussa ei esitelty webropol kyselyn tuloksia. Projektipäällikkö lähetti webropol -kyselyn pilottikohtaiset tulokset kullekin pilotille. Lisäksi projektipäällikkö teki suurimmalle osalle pilotteja tuloksista vertailun, jossa näkyivät keskeiset menetelmien käyttöä kuvaavat tiedot myös edellisestä kyselystä sekä vastaavat tiedot vertailupilotista ja koko aineistosta. Välittäjä 2009 -hankkeen suunnittelema kehittämisprosesseja kuvaava hankekortti täytettiin kussakin pilotissa ennen vertaisarviointia ja se lähetettiin etukäteen osallistujille. Hankekorttien täyttämisestä oli sovittu päihde- ja mielenterveyshankkeiden yhteisessä valtakunnallisessa ohjausryhmässä. Hankekortin täyttämisessä pilottien tukena oli hankkeeseen asiantuntijaksi hankittu sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos oy:n päihdetyön erityissuunnittelija Matti Mäkelä, joka on työskennellyt aiemmin Välittäjä 2009 -hankkeessa. Vertaisarviointitilaisuudessa pilotin työntekijä tai vastuuhenkilö esitteli hankekortin avulla pilotin keskeisimpien tavoitteiden toteutumisen. Sen jälkeen mukana olevat pilotin ohjausryhmän jäsenet kommentoivat tavoitteen toteutumista edustamansa tahon näkökulmasta ja antoivat kukin sovitun asteikon mukaisen arvion toteutumisesta. Näiden arvioiden keskiarvo merkittiin pilotin itsearvioinnin tulokseksi. 7

2.2. Vertaisarvioinnin tulokset Tulosten raportoinnissa keskitytään kuvaamaan pilottien keskeisiä onnistumisia sekä kehittämistarpeita, kehittämistyön käytännön hyötyjä sekä kehittämistyötä tukevia ja estäviä tekijöitä. Kirjaukset ovat osin suoraan muistioista, mutta joiltakin kohdin niitä on muotoiltu luettavammaksi. Kirjauksia on ryhmitelty siten, että niistä saisi yleiskuvan piloteissa käsitellyistä aiheista. Kirjauksiin on jätetty myös yksittäisiä pilottien onnistumisia tai huolenaiheita kuvaamaan pilottien erilaisia lähtökohtia ja erilaisia toimintaympäristöjä. Koonti tehtiin viikon aikana ja vastaukset alkoivat pääosin tuoda esille samoja asioita neljännen vertaisarviointimuistion lukemisen jälkeen. Kaikista vertaisarviointimuistioista löytyi jotain toisista piloteista poikkeavaa. Kaikkien pilottien toiminnan kuvaaminen tai niiden hankekorttien liittäminen raporttiin ei ole tarkoituksenmukaista. Liitteenä (liite 1) on projektipäällikön kokoama vertaisarviointitilaisuuksien muistioihin perustuva yhteenveto käsitellyistä asioista. Vertaisarviointitilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa korostuivat onnistumiset ja sitä kautta kehittämistyön jatkamiseen innostaminen. Onnistumisiin keskittyminen, joka on sinänsä myönteistä, saattoi johtaa siihen, että vertaisarvioinnissa saatiin jossain määrin liian kilttiä arviointia, kuten erään pilotin edustaja osuvasti totesi. Yleisesti ottaen pilotit arvioivat, että kehittämistyössä on onnistuttu tavoitteisiin nähden hyvin. Joidenkin tavoitteiden osalta yksittäiset jäsenet antoivat myös erinomaisen arvion onnistumisesta, mutta myös tyydyttäviä ja välttäviä arvioita annettiin. Vain yksittäistapauksessa tavoitteena olleita kehittämistoimia ei oltu vielä aloitettu. Kaikissa piloteissa on siten päästy oman ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallin kehittämisessä vähintäänkin hyvään alkuun. Useissa piloteissa hankkeen aikana kehitetty toimintamalli on käytössä ja sen uskotaan vakiintuvan viimeistään jatkohankkeen aikana. Toimintamallit keskittyvät päihteiden riskikäytön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Mielenterveysongelmiin luvattiin keskittyä hankkeen jatko- ja juurruttamisvaiheessa. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen on keskiössä vain parilla pilotilla. Useimmat pilotit ovat päivittämässä tai yhdistämässä päihde- ja mielenterveyssuunnitelmiaan tai aloittamassa yhdistetyn suunnitelman tekemistä. Asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuuden kokeiluista on myönteisiä kokemuksia, vaikka niitä ei ole vielä toteutettu kaikissa piloteissa. Hankkeen perustavoit- 8

teet näyttävät vertaisarvioinnin tulosten perusteella toteutuvan pääosin hyvin, kun otetaan huomioon eri piloteissa kehittämistyöhön käytetty aika ja siihen varatut muut resurssit. Uusien toimintamallien kehittämisen ohella pilotit ovat keskittyneet hoito- ja palvelupolkujen näkyväksi tekemiseen ja työmenetelmien yhtenäistämiseen. Käytännön hyötyjä kuvataan usein konkreettisten tuotosten kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi oppaat, joista on avun ja tuen etsimisessä hyötyä käytännön työntekijöille ja asiakkaille. Kehittämistä kaipaa edelleen asiakastyössä tehtyjen toimenpiteiden kirjaaminen ja toimintamallien käyttämisen seuraaminen. Niiden avulla menetelmien uskotaan vakiintuvan työkäytännöiksi. Useimmat pilotit toteavatkin juurruttamisen vaativan vielä paljon aikaa ja yhteistä työtä. Toimintamallin kehittämistyössä ja käyttöönotossa pilotit pitävät tärkeimpinä edellytyksinä eri toimijoiden mukaan saamista moniammatilliseen asiakastason yhteistyöhön. Sitä on edistänyt hankkeen tuella järjestetty koulutus ja strateginen suunnittelu päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien laatimisen tai päivittämisen muodossa. Suunnittelussa ja toimintamallien kehittämisessä on monessa pilotissa ollut mukana myös asiakkaita ja kuntalaisia. Hanketyö koetaan joko jatkoksi aiemmalle kehittämistyölle tai hanketyö on auttanut kehittämiskohteiden löytymisessä. Useassa pilotissa kehittämistyö on luontevaa jatkoa aiemmalle hanketyölle ja siksi myös pilotit ovat valinneet keskenään erilaisia painotuksia. Kun samansuuntaista kehittämistyötä tehdään samaan aikaan monella eri taholla ja hankkeessa tehty kehittämistyö vaikuttaa myös välillisesti lähitoimintojen kehittämiseen, on joskus vaikea päätellä, onko havaittu muutos on juuri tämän hankkeen aikaansaannosta. Hankkeen aikana päihde- ja mielenterveysasioita on saatu pidettyä esillä. Työntekijöiden, johdon, asiakkaiden ja kuntalaisten asenteissa on nähtävissä myönteistä muutosta suhtautumisessa päihde- ja mielenterveysongelmien käsittelyyn osana sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Koulutusten merkitystä korostetaan osaamisen lisäämisen ohella asenteiden muuttamisessa. Erityisen myönteisenä tuodaan esille työyksikköjen aikataulujen ja tarpeiden mukaisesti räätälöidyt pienryhmäkoulutukset. Koulutuksen suunnittelua varten on tehty osaamiskartoituksia ja yksi pilotti on laatinut osaamispankin päihde- ja mielenterveysasioihin perehtyneistä työntekijöistään. Mediajulkisuutta on toistaiseksi saavutettu vain muutamien pilottien kohdalla, mutta näiden onnistujien esimerkit ovat rohkaisseet muita pilotteja vastaaviin kokeiluihin. Haasteeksi koetaan toimijoita kannustavan mediakeskustelun ylläpitäminen negatiivisten uutisten sijaan. 9

Asiakastasolla nähdään toimintamallien käyttöönotosta jo käytännön hyötyjä. Keskusteluissa tuotiin esille, että asiakkaita ja potilaita osataan aiempaa paremmin tukea ja auttaa perustyössä. Myös nähtiin, että tarvittaessa tähän saadaan apua muilta toimijoilta, ja hoitopolkujen näkyväksi tekemisen ansiosta asiakkaita osataan ohjata asianmukaiseen palveluun. Katsotaan, että asiakkaiden ongelmiin päästään aiemmin kiinni, ja että asiakkaiden asenteet päihde- ja mielenterveysasioiden puheeksi ottamiseen ovat tulleet myönteisemmiksi. Osallisuuden kokeiluja on toteutettu ns. Bikva -menetelmällä sekä yksittäisten palvelujen kehittämisessä että päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien tekemisessä. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on auttanut osallisuuskokeiluissa. Osallisuuden kokeiluja ja suunnitelmien tekoa ei ole kaikissa piloteissa aloitettu, vaan se jää jatkohankkeeseen kuten myös kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen yleisesti. Bikva -haastattelujen yleistyminen suunnitelmien valmistelussa lienee kuitenkin juuri hanketyön tulosta. Kehittämistyön onnistumisen keskeisinä edistävinä tekijöinä mainitaan hankkeen avulla saadut voimavarat kehittämistyöhön ja sen innoittama pilottikuntien oma resursointi. Pilotin oma hanketyöntekijä, innostus ja asenteet yhteiseen kehittämistyöhön pilotin sisällä sekä hankkeen antama konkreettinen tuki ja sen sisällä tapahtunut verkostoituminen muiden pilottien kanssa tuodaan esille joko kehittämistyötä edistävänä tai estävänä tekijänä lähes kaikissa vertaisarvioinneissa. Verkostomainen työskentelytapa koetaan ratkaisevan tärkeänä käytännön päihde- ja mielenterveystyössä. 3. MUUTOSTA KOSKEVA MÄÄRÄLLINEN TIETO 3.1. Muutosteoria, tulosten tulkinta ja kyselyt Alkuvuonna 2011 ja 2012 tehdyillä kvantitatiivisilla kyselymittauksilla pyrittiin hankkimaan suhteellisen objektiivista ja vertailukelpoista tietoa siitä, onko ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmien käyttö lisääntynyt ja ovatko ne tekijät, joiden muutosteoriassa oletetaan käynnistävän tai edistävän menetelmien todellista käyttöä, vahvistuneet koko hankkeen puitteissa ja erikseen eri piloteissa. Tätä koskeva muutosteoria, jota hankkeen osalta selostetaan seuraavassa, ohjasi kyselyjen rakentamista. 10

Tämän jälkeen tehdään kyselyihin perustuvia muutosteoriaa koskevia huomioita menetelmien käytöstä koko hankkeessa. Luvun lopussa menetelmien käyttöä kuvataan pilottien piirissä esitettyjen tulkintojen pohjalta pilottikohtaisesti ja pilotteja vertaillen. Aineiston keruu toteutettiin 11 kuntapilotissa wepropol kyselynä, pyrkien vertailukelpoisuuden vuoksi pitämään mahdollisimman suuressa määrin kiinni edellisen, paperilomakkein (tilanne noin vuotta aikaisemmin (joulukuu 2010 helmikuu 2011) toteutetun kyselyn kysymysten sanamuodoista. Muutosteorian mukaisesti menetelmän käyttöä ja sitä koskevia asennetekijöitä mitattiin seuraavilla väittämillä: - menetelmän käyttö työssäni on mielekästä ja järkevää - menetelmän käyttö työssäni on hyödyllistä - olen itse sitoutunut käyttämään menetelmää - arvio menetelmän käytöstä Vastaavasti menetelmän käytön yleistymiseen ja lisääntymiseen vaikuttavina tekijöinä kyselyissä mitattiin seuraavia tekijöitä: - menetelmää koskeva koulutus - menetelmän harjoittelu - kokemus siitä, onko menetelmän käyttöön aikaa - esimiehiltä saatu tuki menetelmän käytössä - työtoverilta saatu tuki menetelmän käytössä - käsitys työtovereiden sitoutuneisuudesta menetelmän käyttöön Näiden oletettiin vaikuttavan sekä suoraan että menetelmää koskevien asennetekijöiden kautta menetelmän käytön lisääntymiseen. Toimintakäytäntöinä, joiden ajateltiin myös luovan edellytyksiä menetelmän käytölle, mitattiin lisäksi: - menetelmän käytön seurantaa - kiinnostusta menetelmän käytön kokemuksista - menetelmän käyttöä koskevan palautteen ottamista huomioon 11

- asiakkaiden palautteen seuraamista ja sen ottamista huomioon Näitä mitattiin myös sinänsä kiinnostavina ja menetelmien juurruttamiseen liittyvinä käytäntöinä työpaikoilla. Muutosta koskien siis ajateltiin, että koulutus ja harjoittelu menetelmien käytössä, sekä työntekijän toimintaympäristöön liittyvät tekijät, kuten käytettävissä oleva aika, esimiehen ja työtovereiden tuki ja työtovereiden asenne vaikuttavat myönteisesti menetelmää koskeviin asennetekijöihin, joita ovat menetelmän kokeminen mielekkäänä, järkevänä ja hyödyllisenä sekä menetelmään sitoutuminen. Asennetekijöiden ajatellaan puolestaan luovan myönteisiä edellytyksiä menetelmän käytön lisääntymiseen. Kummassakin kyselyssä vastaaja sai ottaa kantaa käyttäen viisiluokkaista asteikkoa, jonka vaihtoehdot olivat hyvin suuressa määrin (5), suuressa määrin (4), jossain määrin (3), vähäisessä määrin (2) ja ei lainkaan (1). Tarkasteltavaa asiaa koskeva tilanne on siis sitä parempi mitä lähempänä vuotta 2012 koskeva keskiarvo on lukua 5. Kyselyaineiston raportointi perustuu kyselyvastausten keskiarvoihin. Wepropol kyselyn ansiosta seurantakyselyn vastaajien määrä oli suurempi kuin lähtötasoa koskevan aineiston. Seurantakysely on tilastollisesti edustavampi kuin lähtötasoa koskeva kysely. Vastaajia oli yhteensä 473 ja pilottikohtainen vastaajien määrä seurantakyselyssä vaihteli 11:stä 132:een. Lähtötasoa koskevassa kyselyssä vastaajia oli pilottikohtaisesti 7-32 vastaajaa. Vastaajat eivät valikoituneet lähtömittaukseen täysin satunnaisesti, vaikka tähän pyrittiinkin. Satunnaistaminen onnistui huonoimmin Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun, Naantalin, Porin, Salon sekä Vakka-Suomen piloteissa. Esitettyihin pilottikohtaisiin tuloksiin tulee ja näin piloteissa ja vastaavasti tässä raportissa tehdäänkin - suhtautua varauksellisesti. Kuitenkin ajateltiin, että tietoja voidaan pitää tiedonhankintaa varten käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta sillä tavalla riittävinä, että niiden perusteella voidaan muodostaa kohtalaisen hyvä kuva kysytyistä asioista ainakin koko hankkeen tasolla. 3.2. Eteneminen koko hankkeessa Hankkeen puitteissa tapahtunutta edistymistä menetelmien käytössä kuvaa alkuvuotta 2011 ja 2012 koskeva keskiarvojen vertailu (Kuvio 1). 12

Kuvio 1. Hankkeessa edistettävien menetelmien käyttö (keskiarvot) vuosien 2011 ja 2012 alussa. Ehkäisevän työn menetelmien ja ryhmätoimintojen käyttö, sekä asiakastavoitteiden seuranta näyttäisi jonkin verran lisääntyneen. Vaikka kehitys ei ollut dramaattista, on se kuitenkin ollut halutun suuntaista. Ryhmien käytössä oli tapahtunut huomattavaa lisääntymistä. Tyypillinen vastaus oli jossain määrin aikaisemman vähäisessä määrin vastausvaihtoehdon sijasta. Menetelmien käyttö asettuu, ryhmien käyttöä lukuun ottamatta, v. 2012 samaan järjestykseen kuin v. 2011 mittauksessa. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta menetelmiä tulisi käyttää periaatteessa kautta linjan suuressa määrin tai jopa hyvin suuressa määrin. Hankkeen onnistumisen kannalta keskiarvojen tulisi siten asettua vähintään arvoon 4. Näin ei kuitenkaan ollut. Lähellä arvoa 3 ½ oltiin asiakastavoitteiden seurannassa, mielenterveysongelmien tunnistamismenetelmissä ja ryhmämuotoisissa toiminnoissa. Päihteiden käytön tunnistamismenetelmiä käytettiin jossain määrin. Samoin jossain määrin tehtiin päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen käytettyjä seulontoja ja mini interventiota. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamista ja päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyä tehtiin vain vähäisessä määrin. Näiden osalta tilanne oli siis heikoin. Voidaan kuitenkin myös kysyä onko menetelmien käyttö suuressa määrin tarpeellista jokaiselle kyselyyn osallistuneelle? 13

Muutosteorian näkökulmasta menetelmien käyttöä lisää menetelmää koskeva koulutus, harjoittelu, menetelmän käyttöön varattu aika, esimiehiltä, työtovereilta ja asiantuntijoilta saatu tuki ja työtovereiden sitoutuneisuus. Näissä menetelmien yleistymiseen ja käytön lisääntymiseen vaikuttavissa tekijöissä oli myönteistä kehitystä Audit menetelmän osalta näissä tekijöissä oli tapahtunut hyvää kehitystä (ks. kuvio 2), vaikkakin vastausten keskiarvoa luonnehtii ilmaisu jossain määrin. Kuvio 2. Päihdeseulojen käyttöä edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. Usein koulutus nähdään parhaaksi keinoksi aloittaa jonkin työtavan käyttöönotto. Koulutuksen määrä arvioitiin myönteisemmin jälkimmäisessä mittauksessa, mutta edelleen oltiin kuitenkin (vähän) vastausvaihtoehtoa jossain määrin vastaavan tason alapuolella. Mini-intervention osalta tilannetta kuvaa kuvio 3. 14

Kuvio 3. Mini-intervention käyttöä edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. Yleistaso oli kehittynyt näiden tekijöiden osalta parempaan suuntaan, mutta oli alempi kuin päihdeseulojen kohdalla. Ilmeisesti koulutusta oltiin lisätty aikaisempaan nähden, mutta kovin myönteisiä arviot eivät silti olleet. Mielenterveysongelmien puheeksi ottamista ja seulontamenetelmien käyttöä edistävät tekijät olivat myös kehittyneet suotuisaan suuntaan, mutta vain käytettävän ajan osalta keskiarvo 3 ylitettiin (Kuvio 4.). Kuvio 4. Mielenterveysongelmien puheeksi ottamista ja seulontamenetelmien käyttöä edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. 15

Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen tarkoitettujen päihdeseulojen käyttöä edistävät tekijät olivat monilta osin kehittyneet myönteisesti, mutta olivat edelleen arvon 3 alapuolella (Kuvio 5.). Kuvio 5. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen tarkoitettujen päihdeseulojen käyttöä edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvista siirtymistä koskevien menetelmien osalta tilanne oli huonoin. Menetelmien käyttöä edistävissä tekijöissä ei oltu saavutettu edes tasoa vähäisessä määrin (Kuvio 6.). Koulutusta ja harjoittelua koskevat keskiarvot sijoittuivat vaihtoehtojen ei lainkaan ja vähäisessä määrin puoliväliin. 16

Kuvio 6. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemisen menetelmien käyttöä edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. Heikko tilanne näiden menetelmien käytössä ei siis ollut tältä kannalta yllätys - vaikka pientä parannusta olikin tapahtunut, oli menetelmien käyttöä edistävien tekijöiden yleistaso edelleen varsin vaatimaton. Kuvio 7 peilaa käyttöä edistävien tekijöiden tilannetta ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistamisessa ja varhaisessa auttamisessa ja kuvio 8. koskee kääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulontoja edistäviä tekijöitä. Kuvio 7. Edistävät tekijät koskien ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistamista palvelevan päihdeseulan käyttöä (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. 17

Kuvio 8. ikääntyneiden mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa käytettävän seulan käyttöä edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. Tilanne ja kehitys ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulontoja edistävien tekijöiden osalta vastasi pitkälti ikääntyneiden päihdeseuloja koskevaa tilannetta. Asiakastyön tavoitteiden seuraamista edistävissä tekijöissä selkein muutos näytti koskevan esimiehen tukea (Kuvio 9). Kuvio 9. Asiakastyön tavoitteiden seuraamista edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. Ryhmämuotoista toimintaa edistävät tekijät olivat kokeneet suuren muutoksen kohti parempaa (kuvio 10.). 18

Kuvio 10. Ryhmämuotoista toimintaa edistävät tekijät (keskiarvot) vuoden 2011 ja vuoden 2012 alussa. Vaikuttaa siltä, että ryhmätoiminnan käyttöönoton edistäminen oli nosteessa. Vastaajien arviot toimintamuotoa edistävistä asioista olivat muuttuneet kautta linjan kokonaisluvun verran myönteisemmiksi. Edellisen mittauksen tyypillisestä vastauksesta vähäisessä määrin oli siirrytty vastausvaihtoehdon jossain määrin kannalle. 3.3. Pilottien tulkinnat etenemisestä 3.3.1. Pilottien näkemys kyselyaineistosta Tässä jaksossa tarkastellaan piloteilta saatua palautetta ja tulkintoja kyselyjen tuloksista menetelmittäin. Piloteissa sovellettiin oman toiminnan tarkastelussa monenlaisia, pilottien keskeisten toimijoiden kannalta kiinnostavia näkökohtia, joita on jo tuotu esille vertaisarviointia koskevassa luvussa. Nämä toimeenpanon teorian näkökulmat koskivat myös kyselyjen tulosten tulkintaa. Kyselyn perustaksi hahmoteltu muutosteoria ei välttämättä ollut piloteille kovin merkityksellinen, eikä kyselyn tuloksia pidetty pilotin kannalta täysin osuvina ja luotettavina. Seuraavassa tuodaan esille pilottien näkemys kyselyaineiston osuvuutta koskevista rajoituksista, jotka liittyvät kyselyyn vastaamiseen ja aineiston edustavuuteen. Pilotin arvio kyselyyn vastaamisesta ja tulkintojen perustana olevan aineiston edustavuudesta: Keski-Satakunta - Pyhäjärviseutu. Kysely lähetettiin noin 300 vastaajalle. Kyselyyn vastasi 18 henkilöä. Vastaajien vähyyteen vaikutti osaltaan tekniset ongelmat; selaimet eivät olleet 19

auenneet. Vastaajien vähyys ihmetyttää ja pistääkin miettimään oliko kyselystä informoitu riittävästi ja oliko työyhteisöissä huomioitu kyselyyn tarvittava aika ja paikka ja olisiko esimiesten pitänyt valvoa vastaamisaktiivisuutta. Vastausprosentin pienuuden vuoksi on aika mahdotonta tehdä pilottikohtaisia päätelmiä. PoSa. Kyselyn tulosten tulkinta herätti seuraavia kysymyksiä: - Mietityttämään jäi vastaajien pieni määrä. Miksi osa ei vastaa? Kuuluvatko vastaamattomat jollakin tavalla samaan ryhmään? - Ymmärretäänkö kaikki termit; mini-interventio? ylisukupolvinen siirtymä? Huomioitava on, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee monenlaisen koulutuksen omaavia, jossa on oma termistönsä. Myös sähköpostien puuttuminen tietyiltä ammattiryhmiltä, kuten kotihoito, vaikeuttaa kyselyn levittämistä. - aiempaan kyselyyn verrattuna kyselylomaketta on parannettu, ammattiryhmiä on valikoitu, joka saattaa tulkinnanvaraistaa arvioinnin tuloksia verrattuna aiempaan kyselyyn ja sen tuloksiin. Raisio-Rusko. Vaikka vuoden 2011 ja 2012 kyselyt eivät ole kaikilta osin suoraan vertailukelpoisia Raision kohdalla, ja pilotin aikatauluun nähden toisen vaiheen kyselyn ajankohta oli hieman liian aikainen, tulokset antavat kuitenkin kohtalaisen hyvän kuvan kehityssuunnasta. Käytännön ongelmana Raisiossa oli sopivien postituslistojen puuttuminen, joten kysely jouduttiin lähettämään toivottua laajemmalle jakelulle. Kyselyn sisältämän sähköpostin alussa oli tarkennus siitä, kenelle kysely oli suunnattu, mutta selkeintä olisi postittaa kysely juuri niille henkilöille, joiden toivotaan siihen vastaavan. Laajan jakelun vuoksi myöskään vastausprosenttia ei pystytä tarkkaan arvioimaan. Vastaajien määrä ei myöskään Raisiossa ole kovin suuri ja se tuntuu painottuvan kotihoidon henkilökuntaan. Huittinen. kyselyä ja vastaajien määriä ei kommentoitu. Eurajoki. 34 sote -henkilöstölle lähetettyyn kyselyyn vastasi 18. Vastausprosentti oli siten melko hyvä eli 53 %. Ensimmäisessä 2011 kyselyssä vastaajajoukko (7) oli jonkin verran suppeampi ja se koostui lähinnä terveysaseman henkilöstöstä, mikä hankaloittaa ajallista vertailua. Turku. Kyselyn vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi. Kysely lähetettiin koko Turun sote:n henkilökunnalle sähköpostitse (n. 4000 hlöä). Vastausten määrä on niin pieni, että se ei kerro välttämättä mitään kokonaistilanteesta. Vastaajat ovat todennäköisesti erityisen kiinnostuneita mielenterveys- ja päihdeasioista, jolloin suuremmalla vastaajajoukolla vastaukset voisivat olla vieläkin huonompia. Sote:sta sosiaalipuolen vastaajat olivat aliedustettuina kyselyssä. Salo. Kyselylomakkeen laajuus nosti varmasti vastaamisen kynnystä. Kaikilla kotihoidon työntekijöillä ei Salossa ole omaa sähköpostia, joka on todennäköisesti vähentänyt kotihoidon työntekijöiden vastaamisprosenttia. Viime vuonna kysely toteutettiin niin, että vastaaminen tapahtui työpaikkapalaverin yhteydessä. Porin alue. Porin pilotissa lähetettiin arviointikyselyjä runsas 650. Vastanneita oli noin 20 %. Osa jätti vastaamatta koska ei kokenut asian koskevan itseään, osa koska kysely oli niin pitkä, osa koska kysely ei auennut omalla koneella. Koska vastausprosentit ovat näin pieniä, niin tulosten tulkinta on hyvin tulkinnanvaraista. Vastaajamäärät piloteittain olisi ollut hyvä kertoa raportissa. Porin alueella vuoden 2011 kyselyyn vastasi 20 terveydenhoitajaa ja 10 kodinhoitajaa, joille kysely lähetettiin etukäteen sopien, tällöin vastausprosentti oli aivan eri luokkaa kuin tällaisessa massalähetyksessä. Rauma. Suurin ihmettelyn aiheemme on kyselyyn vastanneiden pieni määrä. Ovatko työntekijät liian kiireisiä vastaamaan kyselyihin? Onko kyselyihin kyllästytty? Onko kysely liian laaja, vaikeaselkoinen tai liian menetelmäkeskeinen? 20

Kunkin menetelmän osalta kuvataan seuraavassa tilannetta muutoksena vuodesta 2011 vuoteen 2012. Jokaisen menetelmän kohdalla käsitellään menetelmän käytön kokemista, sitoutumista käyttöön ja menetelmän käyttöä. Näitä koskeva empiirinen aineisto on esitetty kuvioina (pylväsdiagrammi). Vertailuasetelmaa tarkastellaan pilottien näkökulmasta, niiden itsensä tuottaman palautteen pohjalta. Menetelmän käyttöä edistäviä tekijöitä ja menetelmän käyttöön organisaatiossa liittyviä toimintatapoja koskevat tiedot, joita piloteissa kommentoitiin suhteellisen satunnaisesti ja niukasti, esitetään liitteessä 2. 3.3.2 Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen Arvioissa koskien alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista oltiin alle jossain määrin tason. Missään pilotissa ei menetelmän käyttämisessä oltu saavutettu tavoitetasoa. Pilotti Vuoden 2012 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) Vuoden 2011 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) 1. Keski-Satakunta 3,58 2,9 2. Porin alue 3,41 3,0 3. PoSa 3,38 2,2 4. Huittinen 3,36 3,3 5. Rauma 3,3 2,5 6. Salo 3,24 2,9 7. Eurajoki 3,2 2,9 7. Vakka-Suomi 3,2 3,6 9, Turku 2,69 2,3 10. Raisio 2,56 2,0 11. Naantali 2,5 - Kaikki 3,17 2,8 Audit menetelmän tai vastaavien käytön kokemista, sitoutumista käyttöön ja menetelmän käyttämistä piloteissa koskevat kuviot 11-13. 21

Kuvio 11. Kuvio 12. 22

Kuvio 13. Keski-Satakunta Pyhäjärviseutu: Tulokset vahvistavat sitä käsitystä, että työntekijöiden asenne on muuttunut positiiviseen suuntaan suhteessa päihdeseulojen tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä kohtaan. Ollaan sitoutuneita sen suhteen, että ymmärretään seulontamenetelmät osaksi varhaista puuttumista. Menetelmän käyttöönotossa koetaan epävarmuutta ja se selittyy koulutuksen ja harjoittelun vähyydestä. Koulutusta, esimiesten ja työkavereiden tukea kaivataan. Toimintatavat käytön seuraamisesta ja palautteen annosta vaativat vielä parannusta ja toimintakäytäntöjä alueella. Näyttäisi siltä, että asenne varhaisvaiheen päihdetyöhön on muuttunut positiiviseen suuntaan ja varhainen puuttuminen koetaan tärkeäksi osaksi omaa työtään ainakin ajatuksen ja puheen tasolla. Se että asiat jäävät puheen tasolle eivätkä toteudu toiminnan tasolla johtuu mielestäni siitä, että työyhteisön rakenteet ja toimintatavat eivät tue menetelmien käyttöä. Porin alue: Todettiin, että on noustu kuntien keskiarvoihin. PoSa: Vastaako aina pelkkä seula tarkoitustaan? Kyselyssä olisi voinut painottaa puheeksiottamista tavalla tai toisella. Lomake on vain apuväline ammattitaidon tukena. Puheeksiottaminen ja asian tutuksi tuominen on lisääntynyt koko SOTE-alueella. Tietoisuus asioista on lisääntynyt ja puheeksi otetaan helpommin. Esimiehen tuen lisääntyminen näkyy tuloksissa selkeästi. Tuloksissa tuli selvästi esille nousu siitä, että tiedetään minne ohjataan. Se toisaalta huolestuttaa, koska onko työntekijän tärkein tieto oppia ohjaamaan asiakas eteenpäin, pestäänkö tällä kädet avohuollossa tehtävältä työltä. Seurantaan tulee kiinnittää huomiota ja tuoda se jatkossakin näkyväksi. Seuranta tulee mallintaa jatkossa. Näyttää tuloksien osalta siltä, että koulutusta tarvitaan ja sitä kaivataan aina lisää? Koulutus on toisaalta paradigma, koska sitä tarvittaneen aina lisää? Mikä kuuluu omaan ammattitaitoon? Huittinen: Varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamalli otettu käyttöön eli juurruttaminen alkanut hyvin. Toki jo ennen hanketta esim. neuvolassa ja työterveyshuollossa menetelmiä (audit, mini-interventio) on olleet jo pitkään käytössä. Juurruttamista jatketaan ja mikäli seuranta esim. auditista saadaan käytettäviin tietokoneohjelmiin, on seuranta johdon näkökulmasta helpompaa, mikä taas edesauttaa (painostaa?) menetelmien käyttöä. Rauma: Lukuja tulkittiin siten, että menetelmän käytössä, sen hyödyllisyyden, mielekkyyden ja järkevyyden kokemisessa sekä sitoutumisessa on päästy hankkeen aikana selvästi eteenpäin. Menetelmän hyödylliseksi kokeminen on noussut kolmesta lähes neljään. Menetelmän käyttöä edistävät tekijät (koulutus, harjoittelu, aikaa, esimiehen tuki, työtovereiden tuki, henkilökunnan sitoutuneisuus) ovat kaikki olleet lisääntyvässä määrin tukemassa menetelmän käyttöön ottoa. Tähän on panostettu, esimiehet ovat olleet tukemassa työtä ja sille on annettu aikaa. Toimintatavat käytön seuraamisesta ja palautteen annosta ovat kautta linjan lisänneet merki- 23

tystään edelliseen kyselyyn nähden. Menetelmän käyttöä seurataan ja palautteesta ollaan kiinnostuneita lisääntyvässä määrin. Lisäksi voidaan todeta, että Raumalla on tiedetty hyvin, mihin asiakkaat ohjataan ja se tieto on lisääntynyt entisestään. Hankkeen pääpaino on ollut päihdekoulutuksissa ja Audit menetelmän saattamisessa laajempaan käyttöön. Vastauksissa näkyy selvästi se, että asiaan on pyritty vaikuttamaan useasta suunnasta ja edistystä on tapahtunut. Audit menetelmästä on käyty puhumassa eri työyksiköissä ja annettu opastusta sen käytössä. Samalla on painotettu sen hyödyllisyyttä ja merkitystä alkoholin riskikäytön varhaisen tunnistamisen kannalta. Tulokset tukevat ja vahvistavat käsitystämme siitä, missä on edistytty ja toisaalta sitä, missä osa-alueissa ei ole tapahtunut muutosta. Salo: Pilotti koki myönteisenä sen, että vastaajien oma sitoutuneisuus Audit -menetelmän käyttöön oli noussut tarkastelujaksolla. Lisäksi menetelmän käyttö koettiin hyödyllisemmäksi kuin viime vuonna. Asenteiden kehitys on siten ollut positiivista. Eurajoki: 12/18 ilmoitti käyttävänsä Audit tai jotain muuta päihdeseulaa, 3 vastaajaa ilmoitti kysyvänsä jotenkin muuten päihteiden käytöstä. Aikaisempaan kyselyyn verrattuna tähän oli tullut kohennusta. 12 päihdeseulan käyttäjästä puolet ilmoitti käyttävänsä ainakin kerran viikossa seulaa erityisesti terveydenhuollon henkilöstölle suunnatut koulutukset ovat vaikuttaneet siihen, että terveydenhuollon henkilöstön aktiivisuus audit-testien tekijöinä on lisääntynyt. Myönteisinä seikkoina todettiin, että päihdeseulaa käytetään erityisesti terveydenhuollossa aikaisempaa enemmän, esimieheltä saa tukea ja sen tekemiseen on aikaa ja henkilöstö on sitoutunutta ja tehtävä koetaan tärkeäksi ja mielekkääksi. Kielteisenä havaintona tuotiin esille, että audit-testien seuranta koetaan puutteelliseksi. Audit menetelmästä järjestetyt koulutukset ovat vaikuttaneet erityisesti terveydenhuollon henkilöstön suhtautumiseen ja aktivoitumiseen. Heidänkin osaltaan systemaattinen toimintatapa pitää jatkotyöskentelyssä kuvata. Vakka-Suomi: Vastaukset herättivät kysymyksiä liittyen vastaajien työtehtäviin: Vastaajista 24 kohdalla päihdeseulan käyttö ei kuulu työyksikön käytettäviin menetelmiin. Mistä tämä kertoo? Jatkokysymyksiin päihdeseulasta oli kuitenkin vastannut useampi henkilö. Turku: Kyselyn tulosten mukaan päihdeseulojen käyttö oli heikkoa. Kuitenkin nähtiin, että niiden käyttö omassa työssä olisi järkevää. Raisio-Rusko: Vaikka vuoden 2011 ja 2012 kyselyt eivät ole kaikilta osin suoraan vertailukelpoisia Raision kohdalla, ja pilotin aikatauluun nähden toisen vaiheen kyselyn ajankohta oli hieman liian aikainen, tulokset antavat kuitenkin kohtalaisen hyvän kuvan kehityssuunnasta. Erityisesti vastaanottopalveluissa (terveyskeskus- ja päivystysvastaanotto) ja sosiaalitoimistossa täytyy panostusta puheeksi oton lisäämiseksi jatkaa. 3.3.3. Mini-intervention juurruttaminen Pilotti Vuoden 2012 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) Vuoden 2011 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) 1. Huittinen 3,27 2,4 2. Keski-Satakunta 3,08 2,5 3. Rauma 3,05 2,3 4. Porin alue 2,87 2,3 5. Eurajoki 2,85 3,4 6. Salo 2,8 2,4 24

7. PoSa 2,78 1,8 8. Vakka-Suomi 2,67 1,4 9. Naantali 2,6-10. Raisio 2,54 2,5 11. Turku 2,42 2,1 Kaikki 2,78 2,3 Mini-interventio menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa (Kuviot 22-25) Kuvio 22. Kuvio 23. Kuvio 24. 25

Kuvio 25. Huittinen: Varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamalli otettu käyttöön eli juurruttaminen alkanut hyvin. Toki jo ennen hanketta esim. neuvolassa ja työterveyshuollossa menetelmiä (audit, mini-interventio) on olleet jo pitkään käytössä. Juurruttamista jatketaan ja mikäli seuranta esim. auditista saadaan käytettäviin tietokoneohjelmiin, on seuranta johdon näkökulmasta helpompaa, mikä taas edesauttaa (painostaa?) menetelmien käyttöä. Keski-Satakunta: Mini-interventio koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi. Tulokset ovat linjassa edellisen tuloksen kanssa. Mini-intervention käyttöä edistävät tekijät eivät toteudu alueellamme riittävästi. Asiantuntijoiden tuen puute on merkittävä. Tähän tulee satsata jatkossa, koska hankkeemme tavoitteena on antaa asiantuntijuutta, koulutusta ja tukea menetelmien käytössä ja juurruttaa ne osaksi perustyötä. Koulutuksella ja ajalla näyttää olevan suuri merkitys, jotta työryhmä voi sitoutua mini-intervention käyttöön. Harjoittelun osuus jää vielä alhaiseksi, joten tähän tulemme kiinnittämään huomiota jatkossa. Edelliseen kyselyyn verrattuna asiassa on kuitenkin menty eteenpäin. Mini-intervention käytön seurannan kohdalla on menty eteenpäin edelliseen kyselyyn nähden vaikka tulokset jäävätkin alhaisiksi. Rauma: Mini-intervention käytössä on menty selvästi eteenpäin. Tämä johtunee siitä, että asia linkittyy vahvasti Audit-menetelmän käyttöön. Auditin käytön myötä, myös miniintervention käyttö on lisääntynyt ja se koetaan hyödylliseksi ja tärkeäksi. Mini-intervention käyttöä edistävistä toimista näyttäisi koulutuksella ja ajalla olevan suurin merkitys. Harjoittelun osuus jää vielä alhaiseksi, joten tähän kiinnittäisimme jatkossa huomiota. Edelliseen kyselyyn verrattuna tässäkin asiassa on kuitenkin menty eteenpäin. Mini-intervention käytön seurannan kohdalla ei ole merkittävää eroa edelliseen kyselyyn nähden. Porin alue: On noustu keskiarvoihin. Muutokset samaa luokkaa kuin päihdeseuloja koskien. Eurajoki: Mini-interventio menetelmästä järjestetyt koulutukset ovat vaikuttaneet erityisesti terveydenhuollon henkilöstön suhtautumiseen ja aktivoitumiseen. Heidänkin osaltaan systemaattinen toimintatapa pitää jatkotyöskentelyssä kuvata. Salo: Mini-interventioiden käyttö on lisääntynyt. Asiaan saattaa vaikuttaa A-klinikan päihdetyöntekijän jalkautuvan työn pilotoinnin käynnistyminen pääterveysasemalla. PoSa. (ei kommenttia tästä aiheesta) Vakka-Suomi: 43 vastaajasta 27 ilmoitti, että mini-interventio ei kuulu työyksikössä käytettäviin menetelmiin. Mistä tämä kertoo? Mini-interventio kysymyksiin oli vastannut näin ollen todella pieni joukko. Raisio. (ei kommenttia tästä aiheesta) Turku: Mini-interventiota ei juurikaan ollut tehty. Pitkin syksyä 2011 ja keväällä yritimme järjestää erityisesti terveysasemien henkilöstölle koulutusta mini-interventiosta siinä onnistu- 26

matta. Ilmeisesti henkilökunnan on vaikea irtautua työpaikaltaan koulutuksiin, joita järjestetään paljon ja laajasti eri aiheista. 3.3.4. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen Pilotti Vuoden 2012 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) Vuoden 2011 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) 1. Salo 3,71 3,2 2. Eurajoki 3,67 2,0 3. Porin alue 3,64 2,9 4. Turku 3,44 2,1 5. PoSa 3,42 2,5 6. Huittinen 3,25 2,9 7. Vakka-Suomi 3,12 4,1 8. Raisio 3,0-9. Keski-Satakunta 2,92 3,1 9. Rauma 2,92 3,1 11. Naantali 2,33 - Kaikki 3,4 2,9 Mielenterveysongelmien puheeksi ottamisen ja seulontamenetelmien käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa (kuviot 34-37). Kuvio 34. 27

Kuvio 35. Kuvio 36. Kuvio 37. 28

Salo. Mielenterveysongelmien puheeksi ottamisen yhteydessä kysytty - tiedetään, mihin asiakas ohjataan, on vuoden 2011 lukuihin verrattuna hieman laskenut. Erikoissairaanhoidossa tapahtuneet muutokset heijastunevat kehitykseen. Porin alue. On keskiarvoissa, paikoin hieman yli. Turku. Mielenterveysongelmiin puututaan arviointikyselyn mukaan hieman paremmin kuin päihteiden käyttöön. PoSa. (yleisempi pohdinta edellä) Huittinen. Varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamalli otettu käyttöön eli juurruttaminen alkanut hyvin. Vakka-Suomi. Mielenterveysongelmien puheeksi otto näyttää muihin tuloksiin verrattuna lupaavammalta. Raisio. Vaikka vuoden 2011 ja 2012 kyselyt eivät ole kaikilta osin suoraan vertailukelpoisia Raision kohdalla, ja pilotin aikatauluun nähden toisen vaiheen kyselyn ajankohta oli hieman liian aikainen, tulokset antavat kuitenkin kohtalaisen hyvän kuvan kehityssuunnasta. Erityisesti vastaanottopalveluissa (terveyskeskus- ja päivystysvastaanotto) ja sosiaalitoimistossa täytyy panostusta puheeksioton lisäämiseksi jatkaa. Keski-Satakunta. Mielenterveysongelmista puututaan ja seuloja käytetään. Työ koetaan mielekkäänä ja järkevän. Tuloksilla ei ole paljoakaan muutosta viime vuoden tuloksiin. Puheeksiottamisen ja seulontamenetelmien käyttöä edistävät tekijät kuten esimiehen tuki, harjoittelua ja henkilöstön sitoutuminen ovat hiukan kohentuneet viime vuodesta. Tämä tulos on kuitenkin huolestuttavan alhainen. Käytön seurannan ja palautteen osalta ei muutosta, joten tähän osaaluseen tulee satsata jatkohankkeessamme. Rauma. 4.3 Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen. Tässä kohdassa ei ole tapahtunut muutosta. Se taas selittyy sillä, että asia ei ole ollut riittävästi hankkeen keskiössä. Mielenterveysongelmista on järjestetty kaksi puolenpäivän koulutusta, toisessa elinkaariajattelun pohjalta, joten kokonaan asiaa ei ole jätetty huomioimatta. Jostain syystä tämä ei vain näy tuloksissa. Pääpaino on ollut päihdeasioissa ja tämä kyselyn tulos vahvistaa entisestään sitä käsitystä. Jatkossa tulemme kiinnittämään asiaan huomiota. Merkittävää muutosta ja edistystä ei ole myöskään mielenterveysongelmien puheeksi ottamista ja seulontamenetelmien käyttöä edistävissä toimissa. Käytön seurannan ja palautteen osalta ei muutosta. 3.3.5. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen Pilotti Vuoden 2012 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) 1. PoSa 3,71 1,3 2. Porin alue 3,57 3,9 3. Keski-Satakunta 3,11 2,2 4. Eurajoki 3,08 2,3 5. Raisio 3,0-5. Huittinen 3,0 2,2 7. Salo 2,94 - Vuoden 2011 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) 29

7. Rauma 2,94-9. Turku 2,43-10. Vakka-Suomi 2,25 3,7 11. Naantali 1,43 - Kaikki 2,96 2,7 Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen tarkoitettujen päihdeseulojen käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa (kuviot 46-49). Kuvio 46. Kuvio 47. 30

Kuvio 48. Kuvio 49. Posa. (kommentoi yleisellä tasolla) Porin alue. Keskiarvot pudonneet noin ½ pistettä ollen kuitenkin yhä keskiarvon yläpuolella. Lasku johtuu siitä, että ensimmäisellä arviointikierroksella tähän vastasivat vain valikoitu äitiysneuvoloiden terveydenhoitajajoukko. Nyt vastaajina olivat kaikki työntekijät. Keski-Satakunta. Kohennusta viime vuoteen nähden on tapahtunut. Hankeemme yksi tavoite on raskaana olevien naisten varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen peruspalveluissa, etenkin äitiysneuvolan osalta. Tuloksien mukaan seuloja käytetään, ollaan sitoutuneita niiden käyttöön ja ne koetaan hyödyllisiksi. Käyttö koetaan järkeväksi ja mielekkääksi vastaajien mukaan. Hanketyöntekijämme on lanseerannut Porissa kehitettyä seulaa, jossa sekä alkoholin, että huumeidenkäyttö seulotaan samalla lomakkeella. Hoitoketjuja ja moniammatillista yhteistyötä pyritään vahvistamaan. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen tarkoitettujen päihdeseulojen käyttöä edistävät tekijät alueellamme vastaavien mukaan ovat aika heikoissa kantimissa. Vastaajat eivät ole saaneet riittävästi koulutusta ja harjoittelua ko. välineiden käyttöön. Vastaajat tietävät minne ohjaavat asiakkaat, asiakaspalautetta otetaan huomioon. Menetelmän käyttöä seurataan jonkin verran, muttei riittävästi. Eurajoki. (ei kommenttia tähän) 31

Raisio. (kommentointi yleisempää) Huittinen. (ei kommenttia tähän) Salo. (ei kommenttia tähän) Rauma. Tästä asiasta ei ole kysytty aiemmin (v. 2011) ja lähtötaso (v. 2012 mittaus) tarkoittaa, että on syytä lähteä vaikuttamaan tähän tehokkaammin. Vertailussa muihin kuntiin olemme kuitenkin hyvää keskitasoa. Päihdeäitien ja perheiden hoitomalliprosessia ollaan parhaillaan laatimassa ja valmistelemassa moniammatillisen työryhmän kanssa. Turku. Hämmentävää oli, ettei päihdeseulaa näytetä käyttävän edes raskaana olevien naisten tai pienten lasten äitien kanssa toimiessa. Neuvoloihin on annettu valtakunnallisten suositusten mukainen ohjeistus kysyä päihteiden käytöstä. Vakka-Suomi. (ei kommenttia tähän) Naantali. (ei palautetta vielä) 3.3.6. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen Pilotti Vuoden 2012 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) Vuoden 2011 kysely: menetelmän käyttö (keskiarvo) 1. Rauma 2,24-2. Keski-Satakunta 2,11 2,1 3. PoSa 2,1 1,4 4. Porin alue 2,02 1,2 5. Eurajoki 1,91 1,6 6. Vakka-Suomi 1,87-7. Raisio 1,83-8. Huittinen 1,71 1,2 9. Turku 1,66-10. Salo 1,45-11. Naantali 1,14 - Kaikki 1,84 1,4 Rauma. Tätä ei ole kysytty aiemmin, eikä se ole ollut hankkeen keskiössä. Vahvimmin esille nousee jälleen se, että aikaa ja esimiehen tukea löytyisi, mutta koulutusta ja harjoittelua ei ole riittävästi. Keski-Satakunta. Tämän kohteen tulokset ovat todella huolestuttavia. Tähän emme ole ilmeisesti satsanneet vastaajien mukaan riittävästi.päihde- ja mielenterveys ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemisen menetelmien käyttö ei ole tulosten perusteella kohentunut vaan ne ovat entisestään heikentyneet. Huolestuttavaa on, ettei koulutusta, aikaa, harjoittelua, eikä esimiehen tukea ole heille osoitettu. Ymmärrettävää on, ettei henkilöstö voi kokea sitoutuvansa toimintaan, jota ei ole otettu osaksi työkäytäntöjä. Menetelmät eivät tule työkäytännöiksi, jos edellä mainitut asiat koetaan puutteellisena. Menetelmien käyttöä ei seurata, työn- 32