TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2001

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa." Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja tämä toimintakertomus sekä konsernitase liitteineen. Valtuuston tavoiteasettelu vuodelle 2001 Valtuuston yleinen tavoiteasettelu on esitetty vuoden 2001 talousarvioasiakirjan sivuilla 1, 2 ja 7-8. Valtuusto on perusteellisen valmistelun jälkeen, laajavaikutteiset toimintaympäristön (EU, Suomen kansantalous, valtiontalous/valtionhallinto, maakunta/maakuntahallinto, seutukunta/seutukuntahallinto, yritystoiminta, maakunnalliset sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut jne.) muutokset huomioon ottaen päättänyt kunnan toiminta-ajatuksen seuraavaksi: "Teuvan kunnan tarkoituksena on Suupohjan seutukunnassa itsenäisyytensä säilyttäen, monipuolisessa yhteistoiminnassa erityisesti naapurikuntien kanssa, olemassa olevaa, valmiiksi rakennettua, monipuolista palveluvarustusta ylläpitäen, hyödyntäen ja kehittäen tarjota kohtuulliset, ympäristöltään hyvät asuin- ja elinolosuhteet sekä kunnalliset palvelut Euroopan yhteisössä siten, että palvelujen määrä ja laatu sopeutetaan kansantalouden sekä sen myötä valtiontalouden ja kunnallistalouden kulloiseenkin kantokykyyn." Valtuuston päätöksen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa ja taloudessa sekä taloudenhoidossa on otettava huomioon kansantalouden ja valtiontalouden tila ja kehitysnäkymät sekä kunnan jäsenten mahdollisuudet rahoittaa osuutensa kunnan järjestettävistä palveluista. Vuosina 1998-2001 palvelujen määrää ja laatua ei ole kyetty sopeuttamaan kuntamme taloudelliseen kantokykyyn, mistä osoituksena ovat tuloslaskelmissa vuodesta 1998 alkaen kumulatiivisesti jo 18,1 milj.markaksi muodostuneet alijäämät, joita on jouduttu kattamaan aikaisempien vuosien ylijäämistä n. 9,7 milj.mk ja katetaan nyt muodostuneesta ylijäämästä n. 2 milj.mk. Kunnan toiminta-ajatukseen ja kunnanvaltuuston päätökseen nojautuvat kunnanvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksymät yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet v. 2001 seuraavat: Yleistavoite 1 Teuvan kunnan päämääränä on kuntalain 1 :n 3 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 23 :n 1 momentin tarkoituksessa 1 järjestää pääasiassa oman kunnan asukkaille, mutta yhteistoimintatarpeen mukaan myös muille, kohtuullisen tyydyttävät laissa säädetyt ja muut valtuuston päättämät kunnan itse tuottamat, muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa järjestettävät tai muilta palvelujen tuottajilta hankittavat palvelut siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä kunnallista verorasitusta oleellisesti lisäämättä. 1 Kuntalain 1 :n 3 momentti kuuluu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain 13 :n 1 momentti kuuluu: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 23 :n 1 momentti kuuluu: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta...

Yleistavoite 2 Teuvan kunnan strategisen tärkeänä tavoitteena oli järjestää kunnalliset palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia halvemmin nettokustannuksin. Tätä tavoitetta oli jonkin verran lievennetty aikaisemmasta poistamalla sanan halvemmin edestä sana selvästi. Yleistavoite 3 Kuntamme vuoden 2001 tärkein kaikille yhteinen tehtävä muiden tehtävien ohella oli valmistella, päättää ja toimeenpanna toimenpiteet, joilla kunnan talouden katastrofaalinen kriisiytyminen (kriisiytyminen oli jo käynnissä) ehkäistään ja toiminnot sekä toimintakulut mitoitetaan sellaisiksi, että kunnan edellä mainitut toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet voivat toteutua. Kysymys oli tällöin vuotuisten toimintakulujen määrän pienentämisestä pysyvästi yli 10 milj.markalla niin että vuotuinen toimintamäärärahojen taso on enintään noin 142 milj.- mk. Edelleen oli kysymys pääosin palkkamenojen vähentämisestä. Tavoitetta oli siten muutettu edellisen vuoden tavoitteeseen verrattuna, että sanan kriisiytyminen eteen oli lisätty sana katastrofaalinen ja sanan kriisiy-tyminen jälkeen sulkeisiin oli lisätty sanat kriisiytyminen on jo käynnissä. Yleistavoite 4 Terveen talouden tunnusluvut määriteltiin kuntamme olevat ja tulevat olosuhteet sekä arvioitu tulokehitys huomioon ottaen seuraaviksi. Toiminnot ja toimintakulut tuli tulot ja lakisääteinen alijäämän kattamisvelvollisuus huomioon ottaen mitoittaa vuodesta 2001 alkaen siten, että vuosikatteen keskimääräinen vuotuinen määrä on kullakin neljän vuoden suunnittelujaksolla vähintään 3 milj.mk enemmän kuin vuotuiset suunnitelman mukaiset poistot (käytännössä vähintään 10 milj.mk vuodessa). Tavoitteeseen oli aikaisempaan verrattuna lisätty sanan tulot jälkeen sanat ja lakisääteinen alijäämän kattamisvelvollisuus. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä ei neljän vuoden suunnitelmakaudella saa keskimäärin ylittää 40 milj.mk (n. 6000 mk/asukas). Aikaisemmassa talousarvioasiakirjassa tavoite oli kolmen vuoden suunnitelmakaudella keskimäärin 35 milj.mk (n. 5000 mk/ asukas), joten tavoitetta on löysätty. Kassalainojen ja niihin rinnastettavien luottolimiittien yhteismäärä ei saa ylittää 10 milj.mk. Nettokorkomenot eivät saa ylittää 2 milj. mk vuodessa neljän vuoden suunnitelmakaudella keskimäärin. Yleistavoite 5 Talousarvio oli alijäämäinen 8,1 milj.mk ja jo vuosikate alijäämäinen 0,2 milj.mk. Rahoitustarvetta oli talousarviossa katettu nettolainamäärän lisäyksellä vuonna 2001 9,3 milj.markalla (n. 1400 mk/asukas) ja vuonna 2002 0,8 milj.markalla. Rahoitusjäämä olisi tämän jälkeen vuonna 2003 8,2 milj.mk. Rahoitusjäämän muodostuminen vain edellä mainitun suuruiseksi edellyttäisi kuitenkin sitä, että toimintamenot todella pienennetään noin 140 milj.markkaan. Mikäli näin ei tapahtuisi, alijäämä kasvaisi vastaavasti ja raskaasti alijäämäinen kehitys merkitsisi varsin nopeasti kunnan joutumista taloudelliseen ahdinkoon ja asetettujen päämäärien ja tavoitteiden, jopa toiminta-ajatuksen romuttumista. Edellä mainitun vuoksi toimintojen ja toimintakulujen uudelleenmitoituksen mainittiin olevan välttämätöntä. Ilman mittavia toimenpiteitä kunta ei selviytyisi joutumatta taloudelliseen ahdinkoon. Tilanne voisi muodostua toisenlaiseksi, mikäli kuntatalouden selvitysmiehen esitykset olisivat sellaisia, että niiden toteutus toisi olennaista parannusta Teuvan kunnan talouteen. Palkkamäärärahoja vuoden 2001 talousarvioon sisältyi yhteensä n. 64,4 milj.mk, minkä lisäksi talousarvioon sisältyi näitä palkkamäärärahoja vastaavat sosiaaliturvamaksumäärärahat (n. 21 milj.mk). Palkkakulujen vähentäminen oli välttämätöntä valtion tekemien erittäin runsaiden valtionosuusleikkausten, siihen kytkeytyvän väestön vähenemisen ja heikon verotulokehityksen vuoksi.

Pitkäaikaisia lainoja voitiin vähentää enemmän ja ottaa vähemmän kuin rahoituslaskelmaosaan oli merkitty. Muilta osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on asetettu talousarviossa päävastuualueille ja selvitys niiden toteutumisesta annetaan jäljempänä päävastuualueiden kohdalla sekä muussa jäljempänä olevassa teksti- ja numeromateriaalissa. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen tuloksen muodostumisesta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätös toimintakertomuksineen ja muine osioineen muodostaa keskeisen arviointipohjan. Toimintakertomuksessa on edellä jo mainitun mukaisesti esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Asetettujen päämäärien ja tavoitteiden vertaaminen saavutettuihin tai syntyneisiin tuloksiin ei ole ongelmatonta erityisesti niiltä osin kuin vertailu tulisi tehdä muiden kuntien tuloksiin sen vuoksi, että kaikkien kuntien tilastotiedot vuodelta 2001 ovat käytettävissä aikaisintaan syksyllä 2002 tahi sitä myöhemmin. Selvitys yleistavoitteesta 1 Käsitykseni mukaan yleistavoite 1 on toteutunut palvelujen järjestämisen osalta edelleen siten, että palvelut on enimmäkseen järjestetty ja tuotettu hyvin tai erittäin hyvin eikä vain kohtuullisen tyydyttävästi, kuten valtuusto on edellyttänyt. Tästä voi käsitykseni mukaan katsoa olleen osaltaan seurauksena sen, että kunnan talous ei ole pysynyt terveenä vuosina 1998-2001, mikä ilmenee huomattavan suureksi muodostuneesta todellisesta alijäämästä, jota on aikaisempina vuosina katettu edellisten tilikausien voitoista 9 747 158,41 mk ja katetaan nyt 2 021 980,37 mk. Olennaisemmin talouden kehittymiseen epäterveeseen suuntaan on kuitenkin vaikuttanut epäoikeudenmukaiseksi kehitetty valtionosuusjärjestelmä (erityisesti nuorisoasteen koulutuksen kuntarahoitusosuus ja sen laskentaperusteet), valtionosuusleikkaukset ja osaksi myös heikko verotulotaso. Vuonna 2001 tilanne parani hivenen kokonaistuloksen parannuttua jonkin verran jäljempänä ilmenevistä syistä. Alijäämä olisi voinut muodostua pienemmäksi, mikäli palvelut oltaisiin järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti kohtuullisen tyydyttävinä eikä valtaosin hyvinä tai erittäin hyvinä. Tason heikentäminen on osoittautunut pulmalliseksi. Palvelujen saatavuus on käsitykseni mukaan heikentynyt jonkin verran lähes yksinomaan terveydenhuollossa lääkäripalvelujen saatavuuden jonkinasteisena heikkenemisenä, kun neljättä lääkärinvirkaa ei ole saatu vakituisesti täytettyä. Näiltäkin osin tilanteeseen on selvästi sopeuduttu eivätkä palvelujen tarvitsijat ja käyttäjät ole havaintojeni mukaan merkittävästi reagoineet muodostuneeseen hivenen heikentyneeseen tilanteeseen palvelujen saatavuudessa. Näiltäkin osin palvelujen saatavuustilanne ja palvelujen laatu on vieläkin hyvää tasoa verrattuna laajaan määrään kuntia ja jopa kaupunkeja, joissa joissakin lääkäripalveluja ei ole saatavissa lainkaan tahi niitä on saatavissa erittäin rajoitetusti. Jonkin verran palvelutasoa on lisäksi heikennetty teknisen toimen päävastuualueella lähinnä liikenneväylien kunnossapidon osalta. Muilta osin ei tiedossani ole tehtyjä tahi tekemättä muodostuneita palvelutason heikennyksiä valtuuston päättämään suuntaan. Siltä osin kuin tavoiteasettelu koski kunnan talouden pysymistä jatkuvasti terveenä, tavoitetta saavutettiin kohtalaisesti (ylijäämää 2,0 milj. mk budjetoidun 8,1 milj.mk:n alijäämän sijasta), mutta tavoitteen kokonaan saavuttamiseen on vielä useiden vuosien matka. Palvelutason alentamiseen valtuuston päätöksen suuntaisesti kunnan taloudellisen kantokyvyn mukaiseksi on olemassa voimakkaita asenteellisia esteitä, jotka asenteet ja niiden mukainen toiminta ovat tulleet esille myös vuoden 2001 aikana mm. talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä ja laajemmin aivan erityisesti jälleen vuoden 2002 alkupuolella jäljempänä mainittavien säästötyöryhmien työskentelyn yhteydessä.

Verorasitusta ei kertomusvuoden aikana ole oleellisesti lisätty. Selvitys yleistavoitteesta 2 Luotettavaa selvitystä muiden kuntien keskimääräisistä kustannuksista vuonna 2001 ei ole käytettävissä, joten tilastotietoihin perustuvaa luotettavaa selvitystä ei tässä vaiheessa voida antaa. Kustannukset lienevät erilaisten yksittäisten vertailuraporttien mukaan keskimäärin lähellä keskimääräisiä valtakunnallisia ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan toimintakuluja. Se on kuitenkin selvä osoitus siitä, että palvelut voidaan järjestää joissakin kunnissa vieläkin edullisemmin kuin Teuvalla, mutta monissa kunnissa ne järjestetään merkittävästikin kalliimmin kustannuksin kuin Teuvalla. Näiltä osin mm. perehtymisellä niiden kuntien palvelujen järjestämistapoihin ja toimintatapoihin, jotka järjestävät/tuot-tavat palvelut Teuvaa edullisemmin, on ilmeisesti saatavissa oppia kulusäästöjen aikaansaamiseksi. Selvitys yleistavoitteesta 3 Kunnanvaltuusto asetti 22.1.2001 vaalien jälkeisen uuden kunnanhallituksen, joka aloitti toimintansa 5.2.2001. Koko kevättalvi oli uudelle kunnanhallitukselle erittäin työntäyteinen. Tilikauden 2000 tilinpäätöksen uusi kunnanhallitus käsitteli ja allekirjoitti 2.4.2001. Vuoden 2000 tilinpäätöksestä ja tulevista talouden tasapainottamistoimenpiteistä käytiin vilkasta keskustelua, jonka nojalla kunnanhallitus päätti esittää toimintakertomukseen kirjattavina talouden tasapainottamistoimenpiteinä seuraavan: Kunnanhallitus esittää, että talouden tasapainottamistoimenpiteitä valmistellaan v. 2001 kaikilla päävastuualueilla perusteellisesti ja tarvittaessa myös ulkopuolista osaavaa konsulttiapua käyttäen siten, että talouden tasapainottamistoimenpiteet voidaan kuntalain edellyttämän mukaisesti päättää valtuustossa vuoden 2001 loppuun mennessä tavoitteena saavuttaa tasapaino vuoden 2005 loppuun mennessä. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen hyväksyessään tilinpäätöksen 28.6.2001. Kokouksessaan 2. huhtikuuta kunnanhallitus otti myös vastaan virkamiesharjoittelija, hallintotieteiden ylioppilas Mika Ojasen laatiman kuntavertailuraportin siihen perehtymistä varten ja päätti toimittaa sen myös kunnanvaltuustolle, lautakunnille ja tilintarkastajalle sekä ao. esittelijöille perehtymistä varten päättäen, että raportin hyödyntäminen aloitetaan toukokuussa. Seuraavassa kokouksessaan 17. huhtikuuta kunnanhallitus hyväksyi Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmahakemuksen ja sitoutui periaatteellisesti ohjelman noudattamiseen, mikäli hakemus hyväksytään. Asia kytkeytyy talouden tasapainottamispyrkimyksiin pidemmällä aikavälillä, mutta aiheuttaa lisää kuluja (heikentää tasapainottamista) lyhyellä aikavälillä. Kokouksessaan 21.5.2001 kunnanhallitus päätti pitää talousseminaarin yhdessä johtoryhmän kanssa 1.6.2001. Talousseminaarissa käytiin perusteellisesti läpi kunkin päävastuualueen ja koko kunnan toiminta ja talous vertaillen niitä muihin kuntiin ja keskiarvolukuihin mm. kuntavertailuraporttia hyödyntäen. Seminaarin lopputuloksena päävastuualueiden päälliköille annettiin tehtäväksi esittää konkreettiset keinot talouden tasapainottamiseksi kunkin päävastuualueen osalta. Kunnanhallitus käsitteli päävastuualueiden raportit 18.6.2001 jättäen asian käsittelyn pöydälle. Raporteista ei ilmennyt riittäviä keinoja talouden tasapainottamiseksi. Kokouksessaan 1.6.2001 kunnanhallitus esitti, että valtuusto päättäisi sitoutua Kirkkotorin kiinteistön peruskorjaukseen Kulttuurisaarekehankkeena sekä hyväksyä peruskorjaushankkeen kokonaiskustannusarvioksi enintään 5,5 milj. markkaa siten, että kunnan lopullinen arvonlisäveroton rahoitusosuus olisi noin 1 550 000 mk. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti 28.6.2001 Kokouksessaan 25. kesäkuuta kunnanhallitus merkitsi tiedoksi, että kunnanjohtajan ja kunnankamreerin allekirjoittamalla kirjeellä oli haettu vuodelle 2001 valtiolta harkinnanvaraista rahoitusavusta 15 milj.mk. Kun päävastuualueiden raportit eivät antaneet riittävää pohjaa tasapainottamistoimenpiteille, valmisteltiin kunnanjohtajan ja kunnankamreerin toimesta perusteellinen ohjeistus talousarvion ja taloussuunnitelman 2002-2006 valmistelulle tavoitteiksi päävastuualueille. Päättäessään näistä

ohjeista 4.7.2001 kunnanhallitus asetti erityiset selvitystyöryhmät laatimaan selvitykset ja ehdotukset tarvittaviksi toimenpiteiksi ja päätöksiksi menojen vähentämiseksi ja/tai tulojen lisäämiseksi päävastuualueittain elokuun 2001 loppuun mennessä. Kunnanhallitus kuuli työryhmän puheenjohtajien selonteot työryhmien työskentelytilanteesta jo 30. heinäkuuta 2001, minkä jälkeen työryhmät jatkoivat työskentelyä. Kokouksissaan 3. syyskuuta ja 10. syyskuuta kunnanhallitus on perehtynyt työryhmäraportteihin ja käsitellyt niitä, ottanut niihin kantaa ja antanut jatkovalmisteluohjeita päävastuualueille ja erityisesti niiden lautakunnille. Muun ohella kunnanhallitus päätti, että päävastuualueiden ja niiden lautakuntien tulee konkreettisin päätöksin ja päätösehdotuk-sin varautua lisäsäästöihin myös tulevina vuosina siten, että tarvittavat konkreettiset päätökset ovat tehtävissä kunnanhallituksessa ja -valtuustossa taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä ja kuitenkin mahdollisina erillispäätöksinä viimeistään vuoden 2002 loppuun mennessä. Talousarvioluonnosesitykset tuli tehdä - lautakunnan harkinnan mukaan tarpeellisessa yhteistoiminnassa säästöselvitystyöryhmien kanssa - siten, että niihin sisältyy selkeä sanallinen ja numerollinen informaatio siitä, miten asetetut säästötavoitteet ja tarpeet konkreettisesti toteutetaan. Kunnanhallitus oli 4.7.2001 asettanut myös erityisen kiinteistötyöryhmän selvittämään, mitä kunnan ja kuntakonsernin toimintojen kannalta tarpeettomia kiinteistöjä ja niistä aiheutuvia ylläpitokustannuksia Teuvan kunnalla ja kuntakonsernilla on sekä tekemään selvityksen ja esityksen myytävistä tai vuokrattavista kiinteistöistä ja niihin rinnasteisista asunnoista sekä tekemään esityksiä toimintojen uudelleenjärjestelyiksi ja muiksi toimenpiteiksi tavoitteena saada aikaan säästöjä kiinteistökustannuksissa. Edellä mainitun työryhmän osalta kunnanhallitus 10.9.2001 totesi, että kiinteistötyöryhmän työskentelyaika päättyy syyskuun lopussa ja että kunnanhallitus odottaa tältä työryhmältä keskeisen tärkeää lisäselvitystä kunnan talousongelmiin niiltä osin kuin ne johtuvat kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevasta suuresta kiinteistömassasta sekä ratkaisuehdotuksia. Kokouksessaan 1. lokakuuta kunnanhallitus merkitsi tiedoksi kiinteistötyöryhmän loppuraportin ja toimitti sen edelleen käsiteltäväksi päävastuualueille ja erityisesti niille lautakunnille, joita raportti koski. Raportin johdosta ei tietämäni mukaan ole ryhdytty toimenpiteisiin. Kokouksessaan 24. syyskuuta kunnanhallitus merkitsi tiedoksi valtioneuvoston päätöksen, jolla valtioneuvosto oli nimennyt eräät alueet aluekeskusohjelmaan ja päättänyt lisäksi mm., että Kauhajoen seudun verkottamista Seinäjoen seudun ja myöhemmin mahdollisesti nimettävän Vaasan seudun aluekeskusohjelmaan tuetaan osoittamalla perusrahoitusta Kauhajoen seudulle. Kokouksessaan 24. lokakuuta kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan Teuvan kunnan edustajaksi Kauhajoen seudun verkostopilotin ohjausryhmään. Useissa kokouksissa kevään ja syksyn aikana kunnanhallitus päätti maksujen korotuksista tahi teki niitä koskevia esityksiä. Kokouksessaan 31. lokakuuta kunnanhallitus teki esitykset tuloveroprosentiksi, kiinteistöveroprosenteiksi sekä yhteisöveron ja kunnan tuloveron tuottoarvioiksi sekä samalla käsitteli perusteellisesti päävastuualueiden talousarvioluonnosehdotuksia sekä säästötyötyhmien selvityksiä käyden myös perusteellisen keskustelun kunnan taloudesta ja sen kehitysnäkymistä sekä lopuksi hyväksyi ja esitti valtuuston hyväksyttäväksi taloussuunnitelman tavoitteelliset kehykset vuosille 2002-2006 sekä päätti, että valtuustolle järjestetään talousseminaari ennen valtuuston virallista kokousta. Kokouksessaan 31. lokakuuta kunnanhallitus asetti koulutuslautakunnan esityksen mukaisesti kouluverkostorakennetta selvittävän ja kehittävän työryhmän tavoitteena sellainen työskentely, että ensimmäiset kouluverkkoa koskevat päätökset voisivat tulla voimaan 1.8.2002. Samassa kokouksessa kunnanhallitus totesi, että vastaavankaltainen uusi säästötyöryhmä tulee asettaa myös sosiaali- ja terveystoimeen. Työryhmien työskentely on jatkunut v. 2002, mutta kumpikaan ei ole maaliskuun 2002 loppuun mennessä luovuttanut raporttiaan. Kokouksessaan 10. joulukuuta kunnanhallitus totesi, että sisäasiainministeriö ei ollut myöntänyt Teuvan kunnalle rahoitusavustusta vuodelle 2001.

Samassa kokouksessa kunnanhallitus käsitteli talousarvion toteutumaraportin vuoden 2001 kolmannella vuosineljänneksellä sekä marraskuun 2001 loppuun mennessä sekä teki valtuustolle esityksen vuoden 2002 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2002-2006. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esitykset tuloveroprosentiksi, kiinteistöveroprosenteiksi, tuloarvioiksi sekä talousarvioksi vuodelle 2002 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2002-2006 kunnanhallituksen esitysten mukaisesti. Tuloslaskelman mukaan talous tasapainottuu (alijäämät tulevat katetuiksi) vuoden 2006 loppuun mennessä. Todelliset, konkreettiset toimenpiteet, millä tavoin talous tasapainotetaan, ovat kuitenkin edelleen päättämättä. Toimintakulut oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu 150,5 milj.markaksi ja talousarvioon päätettyjen muutosten jälkeen (lisäys sosiaali- ja terveystoimeen 1,9 milj.mk) n. 152,6 milj.markaksi. Toimintakulujen toteutuma tilinpäätöksessä on n. 149,2 milj.mk eli tavoitetta on saavutettu alkuperäiseen talousarvioon nähden 1,3 milj.mk. Poikkeama muutetusta talousarviosta on 3,4 milj.mk positiivinen ja näin laskettu toteutuma 97,7 %, kun toteutuma alkuperäiseen talousarvioon nähden on 99,1 %. Verrattuna edellisen vuoden 2000 tilinpäätöksen toimintakulujen 148,9 milj. markkaan voidaan todeta toimintakulujen kasvaneen 0,3 milj. markalla. Lisäksi teknisessä ja ympäristötoimessa on sisäisinä menoina kirjattu 1,9 milj.mk, jotka sisältyvät aikaisempien vuosien toteutumaan ulkoisina menoina. Tämä huomioon ottaen toimintakulut ovat kasvaneet 2,2 milj.mk. Tähän nähden tavoitteen (vuotuisten toimintakulujen määrän pienentäminen pysyvästi yli 10 milj.markalla niin että vuotuinen toimintamäärärahojen taso on enintään n. 142 milj.mk) saavuttamisessa ei ole onnistuttu lainkaan. Jonkinlaisena positiivisena saavutuksena tältä osin voitaneen kuitenkin ehkä kirjata ja todeta, että kulujen kasvu on ollut vain vähäistä (n. 1,5 %). Palkkauskustannusten osalta varsinaisten palkkakulujen lisäys on ollut 1,3 milj.mk ja sosiaaliturvamaksujen lisäys n. 1,6 milj.mk eli yhteensä n. 2,9 milj. markkaa eli lähes yhden tuloveroprosentin tuotto. Näiltä osin tavoitteen toteutuminen on erittäin huono. Budjetoituihin (talousarvio muutoksineen) määrärahoihin nähden palkkauskulut henkilösivukuluineen kuitenkin alittuivat n. 3 milj. markalla. Yhteenvetona voin havaintonani todeta, että uusi kunnanhallitus on puheenjohtajansa johdolla paneutunut vastuullisesti ja tavoitteellisesti talouden tasapainottamiseen. Konkreettiset toimenpiteet ovat kuitenkin enimmiltä osin vielä valmisteilla ja toimintakuluja vähentäviin päätöksiin päästäneen vasta vuosina 2002 ja 2003. Vaikeistakin asioista on päätöksiä ryhdyttävä tekemään. Selvitys yleistavoitteesta 4 Talousarviossa 2001 vuosikatteeksi oli budjetoitu alunperin - 203 400 mk ja poistojen ja satunnaisten kulujen jälkeen tilikauden alijäämäksi 8 103 400 mk. Talousarvioon päätettyjen muutosten jälkeen vuosikatteeksi olisi muodostunut 536 400 mk ja tilikauden alijäämäksi 8 436 400 mk. Vuosikatteeksi muodostui vuoden 2001 toimintaja talousprosessin jälkeen n. 9,2 milj. mk, joka on lähes tarkalleen 9 milj. markkaa parempi kuin mitä oli alunperin budjetoitu. Poistojen ja satunnaisten kulujen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui n. 2,0 milj.mk, mikä on n. 10 milj. markkaa enemmän (parempi) kuin mitä oli budjetoitu. Vuosikate ja ylijäämä ovat muodostuneet ennakoitua ja budjetoitua paremmiksi pääosin seuraavista syistä: 1) verotuloja voitiin kirjata tilinpäätökseen n. 5,9 milj.markkaa budjetoitua enemmän (toteutuma 108,47 %), vaikka budjetointikin oli jo ollut n. 2,5 milj.markkaa enemmän kuin vuoden 2000 tilinpäätökseen kirjatut verotulot, ja 2) korkotuotot olivat n. 0,6 milj. markkaa budjetoitua suuremmat, 3) toimintatuotot olivat n. 1,8 milj.markkaa muutoksineen budjetoitua suuremmat (n. 2,8 milj.mk alkuperäiseen budjetointiin nähden suuremmat), 4) palkat sivukuluineen olivat n. 3 milj.markkaa muutoksineen budjetoitua pienemmät, vaikka toisaalta palkat henkilösivukuluineen nousivatkin n. 2,9 milj.markkaa verrattuna vuoden 2000 tilinpäätökseen. Lisäksi tilikauden tulosta ja ylijäämää paransi poistojen jääminen runsaat 200 000 mk ennakoitua pienemmiksi ja satunnaisten kulujen jääminen runsaat 300 000 mk ennakoitua pienemmiksi, mikä paransi tulosta ja

ylijäämää vielä vuosikatteeseenkin nähden runsaalla 0,5 milj. markalla. Tavoite tuli pääosin edellä mainituista syistä markkamääräisesti saavutetuksi, vaikka toimintoja ja toimintakuluja ei voida katsoa saadun mitoitetuksi tavoitteiden mukaisesti. Mikäli tulojen muodostus jää pysyväksi ja tulot tulevina vuosina lisääntyvät samansuuntaisesti, helpottuu toimintojen ja toimintakulujen mitoitus (vähentäminen) olennaisesti, mikä luonnollisesti olisi kuntayhteisöllemme hyvin positiivinen asia. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä vuoden lopussa oli 32,6 milj.markkaa ja 5002 mk/asukas, joten lainatavoite ei ylittynyt. Kassalainoja ja niihin rinnastettavia luottolimiittejä ei tilinpäätöshetkellä ollut eikä niihin tarvinnut turvautua kertomusvuoden aikana. Nettokorkomenoja ei ollut, korkotuotot olivat n. 1,8 milj.mk ja korkokulut n. 1,4 milj.mk, miltä osin tilannetta voitaneen pitää hyvin tyydyttävänä. Selvitys yleistavoitteesta 5 Alkuperäisessä talousarviossa toimintakatteeksi oli budjetoitu - 118,1 milj.mk ja toimintakatteeksi muodostui - 115,4 milj.mk, mikä on 2,7 milj.mk parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ja n. 3,2 milj.mk parempi kuin muutetussa talousarviossa. Vuosikatteeksi oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu - 0,2 milj.mk ja muutetussa talousarviossa n. - 0,5 milj.mk toteutuneen vuosikatteen ollessa n. 9,4 milj.mk. Nettolainamäärä lisääntyi vain 0,8 milj.markalla eli 192 markalla asukasta kohti, mikä on hyvin sopusoinnussa suunnilleen samalla määrällä ennakoitua paremman vuosikatteen ja tuloksen kanssa. Kumulatiivinen rahoitusalijäämä on vuoden 2001 tuloskin huomioon ottaen 8,3 milj.mk. Toimintoja ja toimintakuluja ei ole vuoden 2001 aikana kyetty uudelleen mitoittamaan, mutta perusteelliset valmistelut ovat olleet käynnissä ja valmistelut jatkuvat vuoden 2002 aikana. Tuloksen parantuminen budjetoituun nähden olennaisesti antoi näille valmisteluille jatkoaikaa. Kuntatalouden selvitysmiehen esityksiä ei toteutettu eikä niistä näin ollen koitunut parannusta Teuvan kunnan talouteen. Kunnallemme vuosien 1998-2001 tilinpäätöksissä muodostunutta taloudellista tulosta on käsitykseni mukaan pidettävä heikkona ja erittäin epäterveenä, vaikka tulos edellä mainituista syistä vuonna 2001 selvästi paranikin. Tulos on selvä osoitus kunnan talouden kriisiytymisvaarasta, ellei tulokehitys jatku suotuisasti tahi ellei toimintakuluja (lähinnä palkkakuluja) merkittävästi alenneta. Tulos oli v. 1998-7,1 milj.mk, v. 1999-7,7 milj. mk, v. 2000-5,2 milj.mk ja v. 2001 + 2,0 milj.mk, yhteensä - 18,0 milj.mk. Valtuuston nähden sitovien toimintamäärärahojen ylityksiä ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että määrärahoja on valtuuston päätöksillä lisätty. Henkilöstö palvelujen tuottajana Kunnan henkilökunnan päätehtävänä on palvelujen tuottaminen kuntalaisille luottamushenkilöorganisaation määrittelemin tavoittein ja resurssein. Kun kunnan tavoitteena on ollut tuottaa nämä palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin, on henkilöstön jaksamiseen kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota. Taloussuunnitelmaan oli tärkeiksi henkilöstöhallinnon tavoitteiksi asetettu henkilökunnan jaksamisen, työmotivaation ja yhteistoiminnan sekä työkäytäntöjen uudistumisen edistäminen, mitä työtä on tehty eri menetelmin. Pienikin työkäytäntöjen uudistaminen ja yhteistoiminnan parantaminen on kuitenkin osoittautunut nykyajan tarpeisiin ja vaatimuksiin nähden kehittymättömien asenteiden vuoksi yllättävän pulmalliseksi. Sen lisäksi, että Teuvan kunta on työnantajana jatkanut fyysisen kunnon parantamiseen ja säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jatkettiin toimia psyykkisen työkunnon parantamiseksi. Varsinaiset toimenpiteet on voitu aloittaa vuoden 1999 alussa. Kertomusvuonna jatkettiin työkäytäntöjen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös ryhmien työnohjaus ja

yksilötyönohjaus ovat olleet mukana henkilöstöhallinnon tavoitteiden edistämisessä. Kiitän henkilöstöä työstä ja työn tuloksista kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Haluan tässä yhteydessä selvyyden vuoksi jälleen korostaa, että syyllinen kuntamme tarpeisiin nähden liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin ei ole henkilöstö eikä kunnan luottamushenkilöstökään - eikä kunnanjohtajakaan. Osasyyllinen liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin on valtiovalta, joka hallituskoalitiosta riippumatta on kohtuuttomasti ja seurauksista piittaamatta vähentänyt valtionosuuksia viime vuosikymmenellä ja rakentanut epäoikeudenmukaisesti toimivan valtionosuusjärjestelmän.

PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2001 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2001 talousarvioasiakirjan sivulta 10-12. Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuu-alueiden toimintaajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen järjestämän maatalouslomituksen toimeenpanijana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä (n. 15-20 %) voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumista nykyoloissa myös talouskylissä. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 400 ha ja osayleiskaava-aluetta n. 6120 ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Äystö, Parra) Tämän hetken arvion mukaan kunnalla on määrällisesti riittävästi kaavoitettuja tonttialueita. Maanhankintaan ei ole ollut tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Rivitaloasuntotuotanto oli kunnassa lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen poikkeuksellisen vilkasta, kun kolme yksityistä rakentajaa toteutti rivitalohankkeita. Kunta edisti asuntotuotantoa ostamalla hankkeista asuntoja Hyvien kokemusten myötä omistusrivitaloasuntojen tuotanto jatkui vuonna 2001 ja jatkuu edelleen vuonna 2002, jolloin saatetaan päätökseen aloitetut jatkohankkeet. Edellä mainittujen asuntorakennushankkeiden ansiosta kunta on välttynyt ryhtymästä omaan asuntotuotantoon. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Vuoden 2001 loppupuolella vuokra-asuntojen kysyntä on kuitenkin osoittanut selvää laskua. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä n. 300 vuokra-asuntoa.

Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on muuttunut organisatorisesti merkittävästi, kun Suupohjan seutukunnan alueen elinkeinojen kehittämiseen liittyvää aluekehitystoimintaa ja seudullista edunvalvontaa ja elinkeinopalveluja varten perustettu Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 1997 alkupuolella. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Leader-projekteissa. Edellä mainitun elinkeinotoimen päämääräasettelun toteutumisesta on erittäin vaikea antaa selvitystä, mutta päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan päämäärä on riittävästi toteutunut sekä yleisesti että kussakin yksittäistapauksessa. Kertomusvuonna tehtiin 9 korkotukipäätöstä n. 6,0 milj.markan luotoille (v. 2000 yhteensä 36 päätöstä n. 12,4 milj.mk:n luotoille ja v. 1999 yhteensä 20 päätöstä n. 11,4 milj.mk:n luotoille). Korkotukea oli hakenut 8 yritystä/yrittäjää. Korkotukea maksettiin v. 2001 yht. 557 000 mk (441 000 mk v. 2000 ja 145 000 mk v. 1999). Korkotukijärjestelmää pidettiin yleisesti sekä yrittäjien keskuudessa että laajemminkin onnistuneena elinkeinopolitiikan välineenä, mutta sen käyttö ei saavuttanut vieläkään kertomusvuonna sille kaavailtua laajuutta. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 5.7.2001 49 jatkaa korkotukijärjestelmää eräin muutoksin siten, että korkotukea maksetaan vuodesta 1998 alkaen kumulatiivisesti muodostuneista enintään 35 milj. mk:n luotoista 30.6.2002 saakka eli korkotukea maksetaan siihen mennessä nostetuista luotoista. Matkailu Kuntaa ja kunnan palveluja koskevia esitteitä ja julkisten kulkuneuvojen aikatauluja oli esillä Askartelu- ja Käsityöliike Käsixissä, Pyörätallissa, kunnantalolla ym. Teuvan kunta oli esillä matkailualan messuilla ja muissa tapahtumissa yhdessä Vapaa-ajankeskus Parran kanssa. Maaseutu- ja lomituspalvelut Tukihakemuksia palautettiin 327 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 9 tilaa eli 2,7 %. Peltoa oli viljelyksessä 9993 ha. Tukien maksatus alkoi syyskuussa. Vuonna 2001 tiloille maksetut tuet olivat yhteensä 39,2 milj. mk. Investointitukea on maatiloille Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kautta myönnetty avustuksina ja lainoina 15,8 milj. mk. Maatalousyrittäjien vuosilomahakemuksia palautettiin 116 tilalta. Vähennystä edellisvuoteen oli 19 tilaa eli 14,07 %. Lomitettavista tiloista 8 järjesti itse lomituspalvelunsa. Lomitettuja vuosilomapäiviä kertyi 3891, sijaisapupäiviä 1696. Tilat voivat lisäksi käyttää ns. maksullista lomittaja-apua alennettuun hintaan n. 40 markan tuntikorvauksella enintään 100 tuntia vuodessa jokaista lomaan oikeutettua yrittäjää kohti. Näitä lomituspäiviä kertyi yhteensä 102. Täysin maksullista lomittaja-apua, jossa yrittäjältä peritään lomittajan tuntipalkka 30 %:lla korotettuna, käytettiin 2 päivää. Lomitettavien vuosilomapäivien osuus väheni 118 päivää, eli 2,9 %. Lomitettujen sijaisapupäivien osuus väheni 428 päivää, eli 20,15 %. Maksullisten lomittaja-apupäivien lukumäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Lomituspäivän keskimääräinen pituus kunnallisessa lomituksessa oli 6,4 tuntia ja itse järjestetyssä lomituksessa 8,0 tuntia. Kuluttajaneuvonta Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on antaa kuluttajille yleistä tietoa kuluttaja-asioista, henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta. Kuluttajaneuvonnassa avustetaan kuluttajaa yksittäisissä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä tarvittaessa ohjaamalla asianmukaiseen oikeussuojaelimeen (kuluttajavalituslautakunta tai oikeusistuin). Kuluttajaneuvoja osallistuu kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan sekä avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. Kuluttajaneuvonta on lakisääteistä, maksutonta ja sitä annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Teuvan kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaavat oman toimensa ohella kunnansihteeri ja rakennustarkastaja. Kertomusvuoden aikana

yhteydenottoja on ollut yhteensä n. 50. Tapaukset ovat ratkenneet ohjeilla ja neuvottelulla, eikä kirjallisia valituksia kuluttajavalituslautakunnalle tai oikeusistuimiin ole tarvinnut tehdä. Resurssit eivät ole riittäneet yleiseen neuvonta- eikä valistustyöhön. Kirjastossa on erityinen kuluttajainfopiste, jossa on saatavilla ajankohtaisia kuluttajatiedotteita ym. ohjeita. Kuluttajainfopisteen hoidossa on avustanut terveystarkastaja. Teuvan historia II Teuvan historian jatko-osan eli II osan kirjoittamisesta on tehty sopimukset v. 1996 professori Raimo Rannan ja tutkija, maisteri Ossi Viidan kanssa. Teuvan historian II osa käsittää vuodet 1796 - n. 1950 ja tarkoituksena on, että historian II osa on valmis vuonna 2006. Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 10 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Kertomusvuoden aikana historiankirjoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Historian opiskelija, fil.yo. Mika Varala Jyväskylän yliopistosta työskenteli kesällä kahden kuukauden ajan historiankirjoittaja Ossi Viidan tutkimusapulaisena tehtävänään 1910-luvun sanomalehtien läpikäynti, Teuvan kunnan ja seurakunnan alkuperäislähteiden läpikäynti sekä tutkimuksia Helsingin arkistoissa. Tampereen yliopistossa historiaa opiskeleva fil. yo. Toni Viljanmaa suoritti opintoihinsa liittyvän 3 kk:n harjoittelujakson historiankirjoittaja Raimo Rannan ohjauksessa keräten aineistoa Teuvan historiaa varten. kuntaan perustettiin tulevaisuuslautakunta kunnanvaltuuston päätöksellä 18.12.2000. Teuvan kunnan tulevaisuuslautakunta on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Halikossa on erityinen tulevaisuustyöryhmä ja Kiuruvedellä on vireillä tulevaisuustyöryhmän/lautakunnan perustaminen (Kuntaliitosta saatu tieto). Tulevaisuuslautakunnan toiminta-ajatuksena on hallintosäännön mukaan tulevaisuuden kehityksen ennakointi kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutukunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi; uutta kehittyvää teknologiaa ja EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tulevaisuuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa ja kahdessa kokouksessa paikalla olivat myös varajäsenet. Lautakunta on laatinut alustavan toimintasuunnitelman, perehtynyt laajaan Teuvan seutukuntaa ja maakuntaa koskevaan tilastoaineistoon, kuullut asiantuntijoita (Teuvan Yrittäjät ry:n pj. Pentti Kaleva, työvoimatoimiston johtaja Väinö Männistö ja Suupohjan elinkeinotoimen ky:n elinkeinoasiamies Hannes Haavisto) sekä kartoittanut Teuvan ongelmia, vahvuuksia ja heikkouksia sekä etsinyt keinoja työllisyyden parantamiseen. Ryhmätyönä on etsitty ratkaisuja/ideoita paikallisten yritysten, Teuvalle sijoittuvien yritysten ja sijoituspaikkaa etsivien yritysten näkökulmasta. Lautakunnan esitys elinkeinopoliittisiksi toimenpiteiksi valmistunee vuoden 2002 alkupuolella. Paikallislehdessä on ollut esittely tulevaisuuslautakunnasta ja sen tehtäväkentästä. Tulevaisuuslautakunta Hallintosäännön valmistelussa syksyllä 2000 todettiin, että maaseutulautakunnalla on päätettävänä varsin vähäisiä asioita, jonka vuoksi ko. lautakunta voitaisiin lakkauttaa ja tilalle perustaa jotain uutta. Valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio oli kertonut eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta, jota vastaava toimielin voisi olla myös kunnassa. Ja niin Teuvan

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kuntien erityistoimiala - kuntien hoidettavaksi eri laeilla säädetyt tehtävät - on kokonaisuutena katsoen jatkuvasti laajentunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät ovat lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Erityistoimialaankin kuuluvien asioiden osalta se, miten palvelut järjestetään, jää yhä enemmän kuntien itsensä päätettäväksi. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omas-sa organisaatiossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2002 talousarvioasiakirjan sivuilta 14-16. Sosiaali- ja terveydenhuollon päämääränä on ollut kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmärakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kuntien keskimääräisiä valtakunnallisia kustannuksia pienemmin nettokustannuksin ja tyydyttävästi asukkaiden tarpeisiin. Palvelujärjestelmän päämääränä on ollut ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Toiminnassa on korostettu valtakunnallisen TATOohjelman (sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000-2003) mukaisesti syrjäytymisen torjumista, lastenpsykiatriaa, päihdeongelmien ehkäisyä sekä sosiaalityön ja mielenterveyspalvelujen vahvistamista. Toiminnalliset muutokset Osassa Henriikkakodin (vanhainkoti) tiloja on kertomusvuoden alusta käynnistetty 12-paikkainen vanhusten palvelukoti Syyspihlaja. Paikoista kaksi on lomapaikkoja, joilla on tuettu omaishoitajien jaksamista. Päiväkodilla on 1.8.2001 käynnistynyt esiopetus yhteistyössä opetustoimen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kuntaprofiiliprojektiin, jonka tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnasta palvelurakenteen kehittämistä varten. Tulokset ovat valmistuneet vuoden 2001 aikana ja projekti on päättynyt. Työllistämistuella on palkattu 18 henkilöä vanhushuollon ja tukipalvelutehtäviin. Talouden kehitys vuosina 1996-2001 Tilastotietoja sosiaali ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta 1996 2001 KUSTANNUKSET netto mk/asukas 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Sosiaalihuolto 3486 3501 3948 3921 3951 4043 Terveydenhuolto 4609 5071 5515 5750 5997 6384 Sos. ja terv.yht. 8095 8572 9463 9671 9947 10427 Kansanterv.työ 2051 2288 2496 2475 2602 2722 Erikoissairaanh. 2532 2782 3019 3275 3395 3662 Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden bruttomenomäärärahat jakautuivat seuraavasti (vuosi 2000): C sosiaali- ja terv.toimen hallinto 1,38 milj.mk (1,47 milj.mk) C sosiaalityö 8,30 milj.mk (7,85 milj.mk) C avohoito 23,3 milj.mk (22,2 milj.mk) C laitoshoito 45,8 milj.mk (43,6 milj.mk) C lasten päivähoito 8,98 milj.mk (9,49 milj.mk) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu on n. 2 110 000 mk verrattuna vuoteen 2000, prosentteina 3,3 %. Painotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla

Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden saavuttaminen on vaatinut useiden eri tahojen yhteistyötä sekä kunnan sisällä, kuntien kesken että eri alueellisten toimijoiden kesken. Palvelutuotannossa on edelleenkin ollut keskeistä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut ensisijaisesti omassa organisaatiossa. Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön tavoitteena on ollut kehittää sosiaalityön työmenetelmiä niin, että työpanosta vapautuu ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. Erityisesti on kiinnitetty huomio pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaviin sekä nuoriin asiakkaisiin ja pyritty kehittämään heitä koskevia aktivointitoimenpiteitä. Sosiaalityön vaikutusta on kanavoitu eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet ns. moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla. Päihdehuollon katkaisuhoidosta ensisijainen vastuu on ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa. Vastaanottokäyntejä 56. Huumeidenkäytön ehkäisemiseksi on järjestetty mm. yleisötilaisuus. Kuntaan on nimetty päihdetyön yhdyshenkilö. Toimeentulotukimenot olivat 8,6 % alhaisemmat kuin vuonna 2000, nettomenot 1 389 000 mk. Laki ehkäisevästä toimeentulotuesta tuli voimaan 1.4.2001. Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 335 347 374 334 288 252 251 Elatustuen piirissä vuoden lopussa 100 lasta, elatustukimenot alenivat 3,5 %, nettomenot 480 000 mk. Lastensuojelu Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on sosiaali- ja terveystoimessa käynnistetty hanke/projektisuunni-telma: Vahva vanhemmuus - pienten lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen kehittäminen. Projekti on saanut erillisen valtionavustuksen. Lastensuojelumenot ovat kasvaneet 43 %, nettomenot 405 000 mk. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v. 1995 3308 v. 1996 3920 v. 1997 3419 v. 1998 3309 v. 1999 3200 v. 2000 3147 v. 2001 3177 Omaishoidontuen saajia on ollut 58, kustannukset 839 000 mk. Vanhus- ja vammaispalvelujen menot olivat 1 533 000 mk, kasvu 1,5 %. Menot ovat kasvaneet etenkin tulkkipalvelujen ja henkilökohtaisen avustajan menojen osalta. Kuntaan on perustettu vanhus- ja vammaisneuvosto. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten toimintakeskus on tuottanut työtoimintaa kehitysvammaisille. Työtoiminnan piirissä on ollut 25 kehitysvammaista, 4746 työpäivää. Hoitokoti Niittyleinikki, joka sijaitsee Perttulan alueella Pitkätien varrella, on 8-paikkainen kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa kehitysvammaisille. Palveluja on myyty Isojoen kunnalle (1 paikka). Hoitokodissa on ollut yhteensä 2652 hoitopäivää, joista 164 intervallihoitopäivää. Ohjatun asumisen yksikkö, Kaislakoti, joka sijaitsee Asunto Oy Nousevan Kuohun kiinteistössä, on 7- paikkainen kehitysvammaisille tarkoitettu tuetun asumisen yksikkö. Toiminnallisena tavoitteena on ollut, että kehitysvammaiset asuvat osittain itsenäisesti. 2207 asumispäivää. Kehitysvammahuollon nettomenot olivat n. 3,5 % alhaisemmat kuin vuonna 2001. Holhous

Yleisen edunvalvojan virkaa on hoitanut sosiaalityöntekijä. Avohoito Avohoidon vastuualue on jakaantunut kotihoidon, terveyskeskushoidon ja täydentävien palvelujen tehtäväalueisiin. Painopistealueina ovat olleet: avohuollon kehittäminen - asiakkaalle annetaan mahdollisuus saada palveluja kotiin silloin, kun se hoidollisesti on perusteltua. Laitospaikkoja on muutettu palvelukotiyksiköksi. Vanhusten palvelukodit ovat olleet merkittävä osa-alue vanhushuollon rakennemuutoksen ja avohuollon suuntaan. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämisessä on ollut ehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kotipalvelu 10859 11009 12580 15368 16545 16866 15778 Kotisairaanhoito 6127 5521 5057 5306 6113 5619 4842 Tukipalveluina vanhuksille on järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Kotipalveluauton tehtäväalue on laajentunut myös vammaiskuljetuksiin. Auto on varustettu invahissillä. Vanhusten palvelukoteja on 6, paikkoja yhteensä 52. Asumispalvelupäiviä 18 995 (vuonna 2000 14 714). Painopistealueena palvelukodeissa on ollut huomion kiinnittäminen palvelukotien turvallisuuteen. Palvelukotien asumispalvelupäivät 1996-2001 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Ailintupa 2171 2394 2399 2226 2339 2380 Heikinhovi 3435 3345 3374 3264 3170 3516 Markkula 1814 1378 1312 1453 1455 1511 Simonhovi 2854 3234 3100 3064 3187 3209 Mäntyniemi 908 3780 4024 4563 4483 Syyspihlaja 3896 Yhteensä 10274 11259 13965 14031 14714 18995 Kotisairaanhoidossa on panostettu asiakkaiden selviytymiseen kotioloissa mahdollisimman pitkään. Painopistealueena on ollut myös diabetestyö. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu tukevat toisiaan niin, että asiakkaat selviytyisivät kotioloissa mahdollisimman pitkään. Väestön ikärakennekehitys on aiheuttanut erityisiä paineita laitoshoitoon ja avohoitoon (kotipalvelu, palvelukotihoito, kotisairaanhoito).

Väestön ikärakenne 1992 2001 asukkaita yli 65 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % 65 74 v. % 0 6 v 7 14 v 15 64 v 1.1.1992 7382 1321 17,9 524 7,1 88 1,2 797 1.1.1995 7207 1386 19,2 548 7,6 838 11,6 1.1.1996 7087 1408 19,9 566 8,0 109 1,5 842 11,9 1.1.1997 7019 1434 20,4 602 8,6 122 1,7 832 11,9 1.1.1998 6885 1441 20,9 619 9,0 119 1,7 822 11,9 1.1.1999 6816 1437 21,1 646 9,5 125 1,8 791 11,6 1.1.2000 6686 1444 21,6 657 9,8 128 1,9 787 11,8 442 698 4120 1.1.2001 6620 1460 22,1 687 10,4 139 2,1 773 11,7 436 696 4028 1.1.2002 6518 1481 22,7 704 10,8 146 2,2 777 11,9 428 ENNUSTE 1.1.2010 6001 1446 24,1 747 12,4 206 3,4 699 11,6 326459 3770 1.1.2020 5488 1653 30,1 738 13,4 218 4,0 915 16,7 308408 3119 1.1.2030 4835 Hammaslääkäreitä 3,55. Hammashuollon nykyisellä henkilöstöllä pystytään tuottamaan riittävät palvelut. Käynti-määrä 7962 (edellisenä vuonna 8265). Terveyskeskushoito Tavoitteena on ollut väestövastuisen toiminnan ylläpitäminen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen porrastuksen toimivuus. Yksi lääkärin viroista on ollut koko vuoden täyttämättä ja sijaisia on saatu rajoitetusti. Lääkärien vastaanotolle on palkattu terveydenhoitaja, jonka tehtävänä on ollut ajanvarausruuhkien purkaminen. Lisäksi hän on hoitanut soveltuvin osin lääkärin vastaanotolle pyrkiviä potilaita. Ensivaikutelmana kokeilusta neljän kuukauden seuranta-ajalta voidaan todeta lääkärien päivystysvastaanottojen vähentyneen n. 12 % (260 käyntiä). Laboratoriotutkimusten osalta on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota tutkimusten määräämiskäytäntöihin. Pitkäaikaissairauksien seurantatutkimuksia on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Laboratorio 39908 42522 45511 43475 51062 50463 Lääkärin vastaanoton käyntimäärässä oli vähennystä vuoteen 2000 verrattuna n. 2,5 %. Kolmella lääkärillä suoritemäärä on edelleen korkea, samoin päivystyskäyntien osuus (33 %) on edelleen korkea. Edellä olevasta johtuen toiminta ei ole sisällöltään tavoitteen mukaista. Lääkäripalvelut 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vastaanottokäynnit 21590 20494 20797 19510 19188 18744 Hammashuollon tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon palveluja mahdollisimman kattavasti koko väestölle. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi on kehitetty sisäistä työnjakoa ja valistustyötä. Lasten seulontatarkastuksia on siirretty lisäkoulutetulle hammashoitajalle. Fysioterapian palveluissa ensisijaisia kohdealueita ovat olleet vuodeosaston potilaiden kuntoutus ja avohoidossa lakisääteinen apuvälinepalvelu. Ylläpitävää kuntoutusta on annettu myös Henriikkakodin ja palvelukotien asukkaille ja Lehtiharjun potilaille. Avohoidossa on yksilöhoitojen määrää pyritty vähentämään keskittymällä sairauskohtaisten ryhmien toimintaan. Toinen fysioterapeutti on ollut puolipäivätyössä osa-aikalisällä ja tehtäviä on soveltuvin osin hoitanut perushoitaja puolipäivätoimisesti. Toinen kuntohoitaja on ollut

opintovapaalla ja sijaisuutta on hoitanut perushoitaja vain osa-aikaisesti. Markkamääräisesti fysioterapian nettomenot ovat olleet n. 860 000 mk/v, josta henkilöstömenot n. 75 %. Talousarviossa määrärahat 3,5 henkilön palkkaukseen, vaikka virkoja fysioterapiassa yhteensä 4. Fysioterapia Avohoito Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhte ensä 1999 1735 1260 299 5 2000 1518 1972 349 0 2001 1404 1712 311 6 Laitoshoito Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhte ensä 1999 3216 183 333 9 2000 2828 290 311 8 Työterveyshuollon tavoitteena on ollut hoitaa kunnan alueella kaikki palvelujen tarvitsijat. Kunnan työntekijöiden sairaudenhoito on kuulunut työterveyshuollon sopimuksen piiriin. Työterveyshoitajan työpanosta työterveyshuoltoon on lisätty vähentämällä muita tehtäviä. Tyky-toimintana on järjestetty tuettuja kuntolomia. Neuvolatyössä on painopistealueena ollut yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa. Erityisenä tavoitteena on ollut lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen (Vanha vanhemmuus -projekti - pienten lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen kehittäminen). Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, Henriikkakodissa, dementia- ja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2 Lh) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3 Lh). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut merkittävästi alentaa erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksukatto vaikuttaa osastojen tulokertymää alentavasti. Lehtiharjun sairaalan osastojen osastotoiminnassa on ollut painospistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Lehtiharjun osastojen hoitopalveluja on Teuvan lisäksi käyttänyt kymmenen kuntaa (Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka, Ylihärmä). Osasto 2 on tarjonnut perushoidon ja virikkeellistä toimintaa vaikeahoitoisille psykogeriatrisille ja dementoituneille potilaille. Osaston roolia psykogeriatristen potilaiden hoidossa on muokattu aktiivisemmaksi, mikä näkyy hoitojaksojen merkittävänä lyhentymisenä. Osasto on 18-paikkainen. Osasto 3, sosiaalisen kuntoutuksen osasto, on tuottanut hoitopalveluja ns. Sariolan muunnetun hoitomallin, 4-

portainen kuntoutusmalli, mukaisesti. Osasto on 17-paikkainen. Teuvalaisten osuus Lehtiharjun sairaalan hoitopäivistä oli 22,6 % (v. 2000 20,6 %). Päivätoimintakäyntejä oli 1622, joista ulkokuntalaisten osuus 273 (16,8 %). Terveyskeskuslääkäri vastaa potilaiden somaattisesta terveydestä, psykiatrin palvelut hankitaan ostopalveluna. Psykiatri ja sosiaalityöntekijä ovat tavattavissa osastoilla kerran viikossa. Terveyskeskuksen vuodeosaston (43 paikkaa) painopistealueena on edelleen ollut erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen. Toiminnan kannalta epäsuotuisana kehityksenä on ollut vuodeosaston ruuhkautuminen, kuormitusprosentti 104,43 %. Keskimääräinen hoitoaika 35,55 vuorokautta. Hoitopäiviä 16 391 (vuonna 2000 15 460). Veteraanien kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa vuodeosaston toiminnassa. Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon käyttöä on entistä vaikeampi vertailla hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien perusteella, koska hinnoittelu tapahtuu entistä enemmän hoitopaketteina ja polikliininen leikkaustoiminta on lisääntynyt. Selkämeren sairaalan käyttömenot alenivat n. 0,4 milj.mk. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin käyttömenot lisääntyivät n. 1,87 milj.mk. Yhteensä erikoissairaanhoidon menot kasvoivat n. 6,5 % vuoteen 2000 verrattuna. Erikoissairaanhoidon kustannusten lisääntyminen on ollut jo vuodesta 1997 lähtien keskimäärin yli 5 % eikä talousarvioissa ole ollut mahdollista varautua näin suureen kasvuun. Kustannusten nousu ei ole enää kunnan toimenpiteillä ja nykyisillä perusterveydenhuollon resursseilla hallittavissa. Kehitysvammahuollon laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitäminä. Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Rakennemuutos Henriikkakodissa, yhden osaston muuttaminen palvelukodiksi on merkinnyt laitospaikkojen vähentymistä kahdella paikalla. Samanaikaisesti kiinteistössä avohuollon paikat ovat lisääntyneet kymmenellä paikalla. Muutosten jälkeen hoito-/avopalvelupaikkojen määrä on lisääntynyt 40 paikasta 50 paikkaan. Henkilökunta on otettu sisäisin siirroin. Henriikkakodin osastoista yksi on 9-paikkainen ns. dementiaosasto, intervallihoitopaikkoja on 5 ja hoivaosastopaikkoja 24. Palvelurakenteen muutoksen myötä Henriikkakoti on muuttunut yhä huonokuntoisempien vanhusten hoitopaikaksi. Toimintatavoitteena on ollut tukea vanhushuollon avohoitoa. Muutos vaatisi henkilökunnan lisäämistä eikä vähentämistä ja ammattirakenteen muutosta. Hoitopäiviä 14 185 (vuonna 2000 14 799), kuormitusaste 102,27 %. Teuvan kunnassa on keskimääräistä enemmän laitospaikkoja. Laitospaikkojen vähentäminen onnistuu ainoastaan kehittämällä avohuoltoa. Laitoshoidon kasvu tulee olemaan erityisen suurta sosiaalitoimessa ellei avohuoltoa ja välimuotoisia palveluja kehitetä/lisätä. Sosiaalitoimen/avohuollon alimitoitus on johtanut perusterveydenhuollon/laitoshoidon kasvavaan kysyntään, kustannusten nousuun ja kokonaistalouden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan.

Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät 1997 1998 1999 2000 2001 Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) - hoitopäivät 5291 5147 4865 4454 2194 - hoitopaketit 243 645 - poliklinikka 4621 4804 - päiväkirurgia 79 53 Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) 2879 (7293) *) 2689 (7126) *) 1638 (7149) *) 1822 (6888) *) 2440 (7122) *) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) 571 (6370) *) 816 (6530) *) 696 (6665) *) 984 (6752) 708 *) (6809) *) Eskoon keskuslaitos 1504 1482 1522 1082 1095 Selkämeren sairaala - hoitopäivät 2090 2191 1953 1269 905 - leikkaukset 198 199 - poliklinikka 1234 1189 Teuvan terveyskeskus 15608 15502 (15527) 15834 (15897) *) 15427 (15469) *) 16391 Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) 14134 14478 14270 14185 14799 *) kaikki hoitopäivät *) kaikki hoitopäivät Päivähoito Lasten päivähoidon tavoitteena on ollut edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin. Keskeinen tavoite on edelleenkin ollut järjestää päivähoitopaikka, alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus, kaikille hoitoa tarvitseville. Tavoite on saavutettu. Lasten päivähoitoa on kuluneen toimintavuoden aikana järjestetty päiväkodissa, perhepäivähoidossa, vuorohoitoryhmiksessä sekä kolmiperhehoitona lasten kotona. Lisäksi on maksettu lasten yksityisen hoidon kunta-lisää. Lasten kotihoidontuki on vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiselle muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa. Vuorohoitoryhmis on toiminut vuorohoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkana sekä lisäksi perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Teuvan kunta on osallistunut seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin 25 %:lla kustannuksista, aikaisemmin 50 %:lla. Kertomusvuoden aikana lapsia oli perhepäivähoidossa 194 lasta, vuorohoitoryhmiksessä 62 lasta, päiväkodilla 56 lasta ja kolmiperhepäivähoidossa 3 lasta. Esiopetuksen käynnistyminen päiväkodilla on lisännyt vuorohoitoryhmiksen hoitopaikkojen kysyntää. Yhteenveto Sosiaali- ja terveystoimessa tehdyt rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että sosiaali- ja terveystoimen nettomenot/asukas ovat olleet vuosittain Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskitasoa tai sen alle. Palvelujen tuottaminen ensisijaisesti omassa organisaatiossa on edelleenkin taloudellisesti edullisinta. Palvelutuotannon ulkoistamiselle sen lisäksi, mitä on ulkoistettu ei ole toistaiseksi taloudellisia eikä toiminnallisia perusteita. Organisaation sisäisessä kehittymisessä on erityinen huomio kiinnitettävä avohuollon kehittämiseen. Avohuollon alimitoitus johtaa sosiaali- ja terveystoimen laitoshoidon kasvavaan kysyntään, kustannusten nousuun ja kokonaistalouden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Päiväkodilla on toiminut 1.8.2001 lukien kaksi erityisopetusryhmää ja lisäksi päiväkoti on toiminut erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitopaikkana.

OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Sivistystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2001 talousarvioasiakirjan sivuilta 19-21. Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia vähän korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat kasvaneet esiopetuksen laajenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat alle keskimääräisten kustannusten, mutta kiinteistömenot huomioiden kustannukset nousevat kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammalle. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan kunta on ollut valtakunnallisena pilottikuntana Kimmoke-kielenkehittämisprojektissa. Painopisteenä on ollut verkostoituminen. A2-kielenä on opetettu lähinnä ruotsia. Ruotsin kielen on ottanut ikäluokasta n. 70 %. Teuvan Kulttuurisaareke -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen Länsi-Suomen lääninhallitukselta syksyllä 2001. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 5,5 milj. mk, josta Teuvan kunnan arvonlisäveroton osuus (alv 22 %) on 1,5 milj. mk. Päätöksen mukaan hanketta on varauduttu rahoittamaan projektivuosina 2002-2005. Tavoitteena on tehdä seutukunnallinen kulttuurimatkailukeskus, joka verkottuu sekä paikallisesti että alueellisesti kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa. Hanke on Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin kulttuurihanke. Peruskoulut Opetuksen arviointia toteutettiin kaikilla kouluilla itsearviointina ja loppuvuodesta käynnistettiin arviointisuunnitelman teko kunnan koko sivistystoimen arvioimiseksi. Esiopetus aloitettiin koko kunnassa syyslukukauden 2001 alussa. Esioppilaat olivat 1-2 luokkalaisten mukana Horon, Riipin ja Norin kouluissa. Omat esiopetusryhmät toimivat Perälässä ja Äystöllä sekä kaksi ryhmää päiväkoti Sipilässä. Huhtikuussa kaikki 8. ja 9. luokkien oppilaat osallistuivat Stakesin Kouluterveys 2001 -tutkimukseen. Lähes kaikki oppilaiden koulunkäyntiä ja terveydentilaa koskevat tunnusluvut ovat kehittyneen myönteisempään suuntaan. Ongelmana näyttää olevan nuorten humalahakuinen alkoholinkäyttö ja vanhemmuuden puute. Kouluilla aloitettiinkin vanhemmuutta tukeva luentosarja, josta syksyn 2001 aikana pidettiin kaksi luentoa: pastori Asko Matikan luento Isän merkitys lapselle ja sosiaalipsykologi Saara Kinnusen luento Mihin nuori tarvitsee vanhempia. Kansainvälisyys ja yrittäjyyskasvatus olivat vuoden 2001 painopistealueita. Syreenin koulu oli mukana EU:n Comenius-ohjelmassa yhdessä Englannista, Italiasta ja Espanjasta olevien koulujen kanssa. Yhteiskoulun oppilaita ja opettajia matkaili keväällä 2001 Virossa yrittäjyyskurssin päätteeksi. Koulun 9 D - luokka harjoitteli yrittäjyyttä valmistamalla kirjan Mitä, mihinä, milloon Teuvalla. Kirjan tuotolla he tekivät ystävyyskoulumatkan Magentaan Pohjois- Italiaan. Erityisluokat harjoittivat yritystoimintaa pussittamalla kalusteiden osia Suomen Ulkokalusteet Oy:lle. Kyläkoulut keskittyivät liikunnan ja esiintymistaidon harjoittamiseen normaalin koulutyön lisäksi. Opetushallituksen rahoitusta saatiin verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen Suupohjan Oppimistori - projektissa, johon osallistuu Teuvan koulujen lisäksi myös muut Suupohjan kunnat. Syreenin koulussa uusittiin vesi- ja viemäröintiputket kesällä sekä Yhteiskoulun ilmastointiputket puhdistettiin ja samalla ilmastointi säädettiin uudelleen. Oppimateriaalikeskus välittää kouluille ja tarvittaessa kunnan eri toimipisteille esim. atk-tarvikkeita. Lisäksi OM-keskuksesta koulut saavat erilaisia oheispalveluita kuten skannausta, laminoimista ym.