Geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus iäkkäiden toimijuutta vahvistamassa valmennukset kuntouttavan työotteen kehittämiseksi laitoksessa ja kotihoidossa Kehittäjägeriatri Pirkko Jäntti Vanhustyön seminaari, Rovaniemi i 3.9.2014
Vanhusten hoito Suomessa Kustannusten epäsuhta Iäkkäiden säännöllisesti käyttämien palveluiden kustannuksista yli 70 % kuluu ympärivuorokautiseen hoitoon Vanhuspalvelulaki Keskeisenä tavoitteena on parantaa iäkkäiden ihmisten omatoimisuutta ja kotona asumisen edellytyksiä STM:n toimenpideohjelma 2014 Iäkkäiden palvelujen rakennemuutos laitoshoitoa vähentäen ja kotiin annettavia palveluja lisäten
Prof. Teemu Malmi 2014
(Vauramo)
Lapin kuntien väestörakenne Yli 65 vuotiaita koko maassa 16,7% Lapin nuorin kunta Rovaniemi, 14,9 % Lapin vanhin kunta Salla 27,7% Yli 75-vuotiaita koko maassa 7,9 % Lapin nuorin kunta Rovaniemi i 6,5 % Lapin vanhin kunta Salla 13,6 %
Lapin sairaanhoitopiirin kuntaprofiilien mukaan Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75-vuotiaita koko maassa 11,2 %: Sallassa, Muoniossa, Rovaniemellä, Kemijärvellä vähemmän, muissa kunnissa enemmän Sairaalahoitopäiviä / 1000 asukas koko maassa 2380,9 pv: Kaikissa Lapin kunnissa enemmän PTH:n vuodeosaston hoitopäivät/ 1000 asukas koko maassa 1327,8 pv: Rovaniemellä 1207,6 pv, kaikissa muissa kunnissa yli Vanhusten laitospalvelun käyttökustannukset koko maassa 176,5 : Kaikissa Lapin kunnissa yli, Rovaniemeltä ja Inarista ei tietoa
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä 7 30 vrk Hoiva osasto perushoiva Hoito arviointi kuntoutus kaikille sijoitus Palveluasunto Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen ja lopullinen sijoitus tehdään vasta kuntoutusjakson tulosten perusteella Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN/ILMAN kuntoutusta Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa 1 3 vuotta kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) (Vauramo)
Suomen Lääkärilehti 46/2008, vsk 63, 4034-4036
Sänky on vaarallisempi paikka kuin kuntosali Iäkkäiden kuntosaliharjoittelu todettiin perusterveydenhuoltoon sopivaksi i ja turvalliseksi kuntoutusmuodoksi myös äkillisestä kll sairaudesta toipumisessa (Timonen Leena, väitöskirja, 2007) Säännöllinen lihasvoima, tasapaino ja hyppelyharjoittelu ehkäisee lonkkamurtumia osteopeenisilla naisilla (Korpelainen Raija, 2010)
Mitä potilaan kuntoutuminen vuodeosastolla edellyttää? Sairauksien nopeaa diagnostiikkaa ja hyvää hoitoa Moniammatillista geriatrista arviointia Kotiutussuunnitelmaa kättelyssä, kotiutushoitajien toiminnasta hyviä tuloksia Mahdollisimman lyhyttä vuodelepoa Koko henkilökunnan osallistumista Yhteistyötä: lääkärit, terapeutit, hoitajat, sosiaalityöntekijät Omaisen mukana oloa, tarvittaessa kotikäyntejä Yhteydenpitoa KSH:oon, kotiavustajiin, hoitavaan lääkäriin, hoitopaikkaan KUNTOSALI auttaa kuntoutuksen toteuttamista
Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on maksimoitu eliminoimalla tuolit, EI NÄIN!
Mitä muutos konkreettisesti Lempäälässä tarkoitti? Osaston kuormitus keveni, täyttöaste noin 80 % Keskim hoitoaika lyheni 31 vrk > 12 vrk Hoitojaksojen lukumäärä kasvoi 507 979 Yli 75-vuotiaiden laitoshoidon osuus putosi 10%:sta nykyiseen 4.4%:iin, tehostettua palveluasumista 2.8% Kotipalvelun asiakkaiden määrä kasvoi 87>166 kotipalvelun lisäresurssointi + kuntouttava työote. Säännöllisen kotihoidon piirissä tällä hetkellä 13,2% yli 75-vuotiaista.
Pohdintaa Laitospaikkojen vähentäminen on kunnan talouden kannalta toivottava muutos Pitkäaikaispaikkojen vähentäminen edellytti vuodeosaston toiminnan muuttamista aktiiviseen, kuntouttavaan suuntaan potilaan toimijuus vahvistuu Kotipalvelun resurssien lisäämistä ja kuntouttavaa töttt työotetta asiakkaan toimijuus ij vahvistuu Yhteistyön tiivistämistä kunnan sosiaalitoimen vanhuspalvelujen kanssa, avopalvelujen ja erityisesti muistisairaiden palvelujen kehittämistä Hyvää, innostavaa ja osaavaa johtamista
Kuntosalitoiminta vanhuspalveluissa Lempäälän mallin mukaan, asukasluku 21.829, 65 + 14,2%, 75+ 5,2% Vanhustyössä kaksi kuntosalia (Himminkoto, Toimela-talo) Ketkä käyttävät? ennaltaehkäisevien käyntien perusteella asiakkaat, jotka ovat jo palvelujen piirissä jakso- ja pitkäaikaishoidon asiakkaat Kuntosalien iltakäyttäjinä seniori- ja eläkeläisryhmät: vertaisohjaajat Palvelutalon kuntosali (Ehtookoto) palvelutalon asukkaat ja lähiympäristössä asuvat iäkkäät
Kuntosaliohjelma Kuntosaleilla koulutetut ohjaajat Ryhmäkoot 6-8 osallistujaa, apuväline ei esteenä Yksilöllinen nousujohteinen harjoitusohjelma, jossa tavoitteena mahdollisimman maksimaalinen lihasvoima Tehdään testit (Toimiva, Berg) 2x vuodessa Ohjelman laatii fysioterapeutti, omalääkäri hyväksyy Harjoittelu jatkuu loppuiän
Kotikuntoutus Sotesin kotihoidossa Miten seurata vaikuttavuutta Meiju Paunu, Katariina Anttila, Marita Pitkänen, Pieta Myllykangas
Kotikuntoutusohjelman vaikuttavuuden seuranta Seuranta talvella 2013-2014 Mukana 12 ikääntynyttä, jotka noudattivat kotikuntoutusohjelmaa ja vertailuryhmänä 12 ikääntynyttä, jotka eivät toteuttaneet ohjelmaa Kotikuntoutuspyyntö tuli joko kotihoidon työntekijältä, asiakkaalta tai omaiselta. Kaikille tehtiin yksilöllinen kotikuntoutusohjelma. Jako harjoittelu- ja kontrolliryhmään jälkikäteen sen mukaan onko toteuttanut ohjelmaa.
Kotikuntoutussuunnitelmaa tukevat Kunnon hoitaja koulutukset (4 ryhmää, 47 hoitajaa koulutettu) ja niiden seurantaryhmät Kunnon esimies- ja Kunnon omainen tilaisuudet Kotikuntoutus t t lisätään asiakkaan hoitosuunnitelmaan, kirjaus mobiililaitteen kautta Tulokset näkyviksi; seurantatutkimus talvella 2013-2014 ja tulosten esittely kotihoidon tiimeille keväällä 2014
Testit Alku- ja lopputestaus kolmen kuukauden välein Tuolilta ylösnousu viisi kertaa, aika sekunteina Tandem-seisonta, jalkaterät peräkkäin, aika sekunteina Käden puristusvoima puristusvoimamittarilla, kg
Muutokset toimintakykytesteissä 3 kk:n seuranta, keskiarvot ki sekunteina, (N=24)
Käden puristusvoima, muutos alku- ja lopputestauksen t välillä kg, keskiarvo (N=24)
Esimerkkitapaus Sastamalasta t 92-vuotias kerrostalossa asuva nainen, jolla taustalla t kaatumisia i Kotihoito 5 krt/vko, myös omaiset auttavat Ohjattu lihasvoimaliikkeitä ja tasapainoharjoitus Hoitajat toteuttaneet asiakkaan kanssa 3-5 kertaa /vko Tuolista ylösnousu parantunut Pysynyt paremmin pystyssä, ei kaatumisia i
Esimerkkitapaus Sastamalasta t 82-v mies, Alzheimerin tauti, vaimo omaishoitaja Alkutilanteessa liikkuu ilman apuvälineitä, kävely toisinaan huteraa, ulkoilee pyöräkelkan avulla. Ohjattu kotivoimisteluohjelma ja ehdotettu päivätoimintaa, josta on ollut kiinnostunut 3 kk:n aikana voimisteluohjelmaa ei toteuttanut, ei käynyt päivätoiminnassa Puristusvoima laskenut molemmissa käsissä Tuolista ylösnousutestin aika hidastunut 17 sekunnista 47 sekuntiin Liikkuminen kepin turvin, ulkoilu jäänyt kokonaan.
Punkalaitumen aa u päivätoiminnan ä kuntoutus v 2007 Ohjattua kuntosaliharjoittelua kotona asuville Ohjaajana kuntoutukseen suuntautunut lähihoitaja Tuloksia päivätoiminnan asiakkaiden kuntosaliharjoittelun tuloksista (N=20) Kuntosaliharjoittelu kerran viikossa Alku- ja loppumittaukset 3 kk:n välein Testit: tuolilta ylösnousu 5 kertaa, yhdellä jalalla ll seisominen i ja 10 metrin kävely
Muutokset testituloksissa Punkalaitumen päivätoiminta ät i i t 2007, keskiarvot (N=20)
PARETO hankkeen teesit Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat, Aalto-yliopisto, Hema-instituutti,2012 Rakennemuutos: Vanhuspalvelujärjestelmän selviytymispolku Kuntoa huonontava hoito on lopetettava >Itsehoitoa ja kotiin tuotavia palveluja lisättävä On luotava alueellinen kuntoutusjärjestelmä On rakennettava järkevät dementiayksiköt Palveluja on tuotettava siten, että eläkkeellä pärjää Ikääntyvät tarvitsevat uuden ympäristön
KIRJALLISUUTTA Kinnula, Malmi, Vauramo. Sisältöä sote-uudistukseen, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimussarja, julkaisunumero 78, 2014 Autio, Groop, Kuusterä, Vauramo, Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat -loppuraportti, PARETO, Hema- Instituutti, 2012, julkaistu hema.aalto.fi Laatutyöstä t tä hyötyvät kaikki, Suom Lääkärilehti, 46/2008, vsk 63; 4034-4036 Lupsakko, Lemmetty, Viskari, Kivekäs. Terveyskeskuksen vuodeosaston kuormaa voi keventää Suom Lääkärilehti, 8/2008, vsk 63; 765-769
Kiitos ja menestystä uudistuksille!