Dokumentti on tehty tulostettavaksi A-kokoon kaksipuoleisena 11.9.201 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOAN SAIRAAA-AUE RAKENNUS- JA KUTTUURIHISTORIAINEN SEVITYS OSA 1. YEISSEOSTUS OSA 2. RAKENNUSKOHTAINEN AINEISTO ERIISENÄ
SISÄTÖ AUKSI... 2 ESIPUHE... Alue ennen sairaalaa... Sairaalan sijoittuminen... Sairaalan ympäristön kehittyminen... Puutarhasuunnitelma 19... 8 Ympäristö nykyisin... 10 Kaavoitustilanne... 10 Viheralueet ja maisema... 10 Miljöön muuttuminen... 10-luvun sairaalarakentaminen... 1 Muu sairaalan alkukauden rakentaminen 190-luvun rakentaminen... 20 Mielisairaanhoidon muuttuminen... Yhteenvetoa ja pohdintaa alueen arvoista... Paiholan arkkitehdit... 2 ähteet... 25 2 AUKSI Selvityksen jaottelu Selvitystyön raportti on jaettu kahteen osaan. Varsinainen raportti on nyt käsillä oleva osa 1. Osan 2 muodostaa rakennuskohtainen aineisto, jossa on kunkin kohteen perustiedot, valokuvat ja arkistoista saatuja suunnitelmadokumentteja. Rakennusten numerointi noudattaa sairaalan käytössä ollutta järjestelmää, jonka mukaan piirustukset on arkistoitu. ähteistä Pääosa piirustuksista ja vanhasta kartta-aineistosta on saatu Paiholan arkistosta ja kopiokuvattu. Muiden piirustusten lähteet on mainittu. Materiaalin ja kuvausolosuhteiden vuoksi esitettävien kuvien laatu vaihtelee suuresti. Valokuvat ovat konsultin ottamia, ellei muuta ole mainittu.
ESIPUHE Pohjois-Karjalan sairaala- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä myös alueen ja rakennukset vuonna 2009 Mestarinikkarit Oy:lle, jolta omistus siirtyi Master Yhtiöt Oy:lle. Sairaala jäi osaan rakennuksista vuokralle vuoteen 201 saakka. Kontiolahden kunta teki keväällä 2010 päätöksen osayleiskaavan laadinnasta Paiholan alueelle. Osayleiskaava käsittää huomattavasti sairaalaaluetta suuremman alueen. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on käynyt ilmi tarve sairaala-alueen rakennuskannan arvon selvittämisestä. Museovirasto on kirjeessään 28..201 Paiholan sairaala-alueesta laaditaan kulttuuriympäristöselvitys, jonka tavoitteena on antaa riittävän yksityiskohtainen kuva alueen rakennetusta historiasta ja nykytilasta kaavoituksen ja rakennussuojelun tarpeiden ja tavoitteiden täsmentämiseksi. Paiholan sairaala-alueen rakennushistoria- ja kultuuriympäristöselvityksen laatiminen aloitettiin kesällä 201. Työ on tehty Master Yhtiöt Oy:n toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä on valvonut Simo Väänänen. Selvityksen on laatinut Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen, jossa vastuuhenkilönä on toiminut arkkitehti Osmo Karttunen. Tehtävään on lisäksi osallistunut arkkit.yo asse Nevalainen. Paiholan osayleiskaava-alue (lähde: osayleiisakkavan selostus) Osoitekartta (lähde: Fonecta) Työ on rajattu koskemaan varsinaista sairaala-aluetta. Esitän lämpimät kiitokset kaikille henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat myötävaikuttaneet selvityksen tekemiseen mm. Master Yhtiöt Oy:ssä ja Kontiolahden kunnassa. Joensuussa 0.9.201 Osmo Karttunen
Alue ennen sairaalaa Paiholan kylän alueella tiedetään olleen asutusta 00- ja 100-lukujen vaihteesta lähtien. Paiholan erityispiirre muihin Kontiolahden kyliin verrattuna on maan alavuus, mikä helpotti maanviljelystä. Alueella oli ukkarilan (Anttilan) tila, mikä muiden tilojen kanssa muodosti aikanaan uuden sairaalan sijoittumisen. 19 valmistui Pielisjoen kanavointi, johon kuului myös Paiholankosken kanava. Paiholan kohdalla toimi myös lossi joen yli. Sairaalan sijoittuminen Pälksaaren piirimielisairaala aloitti toimintansa aatokan Karjalassa vuonna 1925. Ennen sotia laadittiin suunnitelma uudesta sairaalarakennuksesta Pälksaareen, mutta hankkeen aloittamista lykättiin sodan uhan vuoksi. Talvisodan jälkeen rajan toiselle puolelle jääneen Pälksaaren sairaalan työ jatkui Kontiolahdella, kun lokakuun 1. päivänä 10 ostettiin Paiholan kylästä ukkarilan, Juhanalan ja Hiltulan yhdysviljelyssä olleet tilat, yhteensä 750 hehtaaria. 0 sairaansijan laitos suunniteltiin arkkitehti Jalmari ankisen piirustusten mukaan. Rakennuslupaa ei kuitenkaan saatu lääkintöhallitukselta. Uloin puolustuslinja kulki tuolloin Pielisjokea myöten ja niemenkärjessä sijaitsi korsurakennelma ja juoksuhautoja, joten myöskään puolustusviranomaiset eivät puoltaneet sairaalan rakentamista näin lähelle rajaa. Jatkosodassa Pälksaari valloitettiin takaisin. heinäkuuta 11, jolloin sairaalan rakentaminen aloitettiin ja sairaala muutti Kontiolahdelta takaisin Pälksaareen lokakuussa. Pälksaaresta jouduttiin kuitenkin lähtemään evakkoon, joten sairaala palasi Kontiolahdelle syksyllä 1. Väliaikaisesti sairaala sijoittui ukkarilaan. Vuosina 1-8 rakennettiin puurakenteista paritaloa ja taloudenhoitajan virka-asunto Paiholan rantaan. Ilmakuva sairaala-alueesta 190-luvun loppupuolelta. Etualalla ukkarila pihapiiri ja sairaalan kasvihuone. Taustalla A-sairaala ja juuri valmistunut B-sairaala. Kuurnan voimalaitos ei ole vielä valmistunut, koska kanava oikeassa reunassa ja lossi ovat jäljellä. Kuva teoksesta Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa.
99 98 1 99 98 7 kota 5:57 9.2 55 5:1 5: 92.5 5 Kauppa. 20kV Anttila 205 10. 1. 5:8 9.5 9.7.8 5: 1 11. 5:10 7 Pallok.1 1 1 9 9. 9.8.1.5.. 92. 9..9 17 9.1 9.1 97 9 5 102. sp 1 säiliö 5:109 kr 19.7 Vesitorni 2 107 102 20 2 108 7 21 109 107 111.8 89 108 10 kt. 17 Juoksuhautoja 99.7 91. 10 7 kota 5:57 98. 9.2 5: 92.5 55 5:1 5 Kauppa. 20kV Anttila 205 10. 1. 5:8 9.5 9.7.8 5: 1 11. 5:10 7 Pallok.1 1 1 9 9. 9.8.1.5.. 92. 9..9 17 9.1 9.1 97 9 5 102. sp 1 säiliö 5:109 kr 19 Vesitorni 2 107 102 20.7 2 108 7 21 109 107 111.8 89 108 10 kt. 17 Juoksuhautoja 99.7 91. 10 98. 91 92 91 92 10-l 190-l 9 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut 89 92 I.9 5:10 1 2 92.5 9.5 V IV 89. 9.0 20 I Sairaala 1 1c,d 1b 1 pumpaamo 9 11 8 7..2 19. 5:10.. 10..7 Juoksuhautoja Mustapyörre 10-l 10-l 190-l 1970-l 9 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut 89 92 I.9 5:10 1 2 92.5 9.5 V IV 89. 9.0 20 I Sairaala 1 1c,d 1b 1 pumpaamo 9 11 8 7..2 19. 5:10.. 10..7 Juoksuhautoja Mustapyörre 0 50 200 00 0 50 200 00 Aluerakenne 10- ja 50-luvuilla Aluerakenne 190-luvulla 1 kuntainliitto muutettiin Paiholan kuntainliitoksi ja sairaalaksi. Uuden sairaalaan rakentamisesta tehtiin päätös 9..1, piirustukset hyväksyttiin vuosina 1-17 ja rakennuslupa saatiin.9.. Rakennustyöt käynnistyivät 2.1.19. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin päärakennus ja osastonlääkärin asunto. Avo-osaston ja taloudenhoitajan asunnon rakentaminen alkoi vuoden 19 lopulla. Alkuun rakentaminen oli nopeaa, mutta myöhemmin tarvikkeiden puute, rakennuskustannusten nousu inflaation myötä ja aikataulujen pettäminen lakkojen ja säännöstelyn vuoksi hidasti valmistumista. opputarkastus oli 21.8.11, vaikkakaan rakennukset eivät olleet vielä täysin valmiita. Sairaalarakennuksiin sijoitettiin paitsi sairaalatoiminnot tarvittavine aputoimintoineen myös henkilökunnan asuntoja, yleisimmin yksittäisiä huoneita. Vuonna 12 panostettiin ukkarilan peruskorjaukseen henkilökunnan asunnoiksi. Sairaalan varustelua jatkettiin, pihoilla tehtiin tasaus ja käytävätöitä sekä nurmien, puiden ja pensaiden istutuksia. Ylilääkärin asunto valmistui kevättalvella niemen kärkeen. Muutostöissä 12 pyrittiin lisäämään sairaansijoja. Riittävästi paikkalisäyksiä ei kuitenkaan saatu ennen B-sairaalan rakentamista. 1980-luvulle tultaessa sairaalan tilat eivät enää täyttäneet ajan vaatimuksia. Päärakennus ja avoosastorakennus peruskorjattiin 1980-luvun kuluessa, jolloin niiden tekniikka uusittiin perusteellisesti. 5
Kuurnan sairaala Kokoukset Paiholan B-sairaalan kuntainliiton perustamisesta alkoivat kesällä 19 ja Kuurna perustettiin 1. Helmikuuta 191. Vuonna 19 Kontiolahden kunta lahjoitti Paiholan B-sairaalakuntainliitolle tonttialueeksi noin 8 hehtaaria. Suunnittelijaksi valittiin helsinkiläinen arkkitehti Reino Koivula. B-sairaala valmistui vuonna 195, mutta käyttöönotto viivästyi henkilöstöpulan vuoksi. Rakennus vihittiin käyttöön.9.19. Alueelle rakennettiin myös matalia kerrostaloja henkilökunnalle, viimeisin vuonna 199. B-sairaalan nimi muutettiin Kuurnan sairaalaksi vuonna 1979. Kuntainliiton omistuksessa oleva kanttiini aloitti toiminta helmikuussa 19 hallintosiiven aulassa. Ahtaista tiloista se muutti lisäsiipeen heinäkuussa 1980. Kuurnan tiloissa toimi hoitotilojen lisäksi myös kuntainliiton taloushallinto ja keskusvarasto. Kuurnan sairaala lopetettiin 5..19, jonka jälkeen se oli osa sairaanhoitopiiriä ja toimi vielä muutaman vuoden. Vuonna 19 tilat jäivät tyhjilleen. Varsin pian löytyi uusi käyttötarkoitus, kun Kontiolahden kunta perusti tiloihin vastaanottokeskuksen. Toiminta loppui valtion päätösten seurauksena 20. Vuonna 2009 alue ja rakennukset myytiin Mestarinikkarit Oy:lle. Vastaanottokeskuksen jälkeen kahdessa kerroksessa on toiminut mielenterveyskuntoutujien hoitokoti. Sairaalan ympäristön kehittyminen Kuurnan voimalaitos valmistui vuonna 1971. Vesi nousi paikoin useita metrejä. kanava jäi veden alle ja rantaa sairaalan kohdalla jouduttiin nostamaan rakentamalla korkea penkka. Tämä katkaisi entisen luontevan rantayhteyden. Päiväämätön asemapiirros 10-luvulta. Toteutunut tilanne on pitkälti luonnoksen mukainen. Sairaalan rakentamisen jälkeen sairaalan lähelle rakentui vähitellen pientalovaltainen kylä, kun sairaala myi tontteja rakentajille. Myös rivitalo, kauppa ja päiväkoti rakennettiin. Huonokuntoinen hiekkatie ieksa-joensuu-tieltä sairaalalle kunnostettin vasta 1980-luvulla.
7 Paiholan kohdealue ympäristöineen. Kartassa myös rakentamisvuodet. Kuntorata Vanhan rakenuksenpohja Vaarala Sairaala Anttila Juoksuhautoja kota Juoksuhautoja Juoksuhautoja 5:27 5:25 :5 20kV Päiväkoti kr kt 1 9 1 11 7 5 1 :8 1:28 1:7 5:10 20kV laskupaikka Veneiden 00kV 00kV I I V IV 20kV kr Juoksuhautoja Urh. Pielisjoki Mustapyörre 5:10 5:10 5:10 5:109 5: :1 : 5:9 5:8 5: 5:1 5: 5:5 5:57 5: 5:2 5:111 5:5 5:0 5:1 :9 :0 5: 5: :9 :19 5:97 5:29 5:9 5:10 5:10 : :52 :51 5:10 5:7 5:7 9 2 17 19 2 2 21 20 7/1 7 2 1 2 1 5 29 205 10 0 28 55 28 2 1 27 52 25/1 25 17 1 1 50 2 10 7 20 51 7 9 7 11 9 7 9 7 7 1 1 5 5 2 79 8 25 p10 2 10 1 57 99 p8 2 1 9 98 5 11/1 5 1 5/1 0 71 10 20 9 2 21 55 /1 1 9 /1 2 2 2 2 1/1 1 Pallok. Kauppa kt. Pallok sp Vesitorni säiliö pumpaamo.8 2001 89..1.7..7.....9.8.7 8 19 89 89 89.2 91 92 92 91.7 91. 1 8 92 92 92 91 91 5 5 51 9 92. 9..1..8.. 9.5 9.7.8. 9. 9.5.2.. 91. 9.2 92.5 9.1 92. 9.0 92.5 92.8 50 28 50 2 1 11 7 9 9 9 9 97. 9.2 97.2 9..7.7 9 9 9 97 97 97 97 97.7 55 9.1.7...8.2.5...1 2 77 97 9 9.0.9 MP8 99 99.7 97.9 98 98 98 98 98 99 99 99 99 98. 99 98 102 102 102 102. 102. 102 10 10 10 10 10 10 10 10 10 5 10 107.5 107 107 107 1 107 1 109 108 108 108 111.8 +8,07 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut 0 50 200 00 1 2 5 7 8 10 11 1 1b 1 17 2 19 20 21 1c,d 9 1 10-l 10-l 190-l 1970-l 1980-l muut
Puutarhasuunnitelma 19 Maisema-arkkitehti Katri uostarinen laati Paiholan Parantolan puisto- ja puutarhasuunnitelman vuonna 19. Vanhojen sairaalarakennusten ympäristö on pääpiirteissään toteutunut suunnitelman mukaan, samoin vanhimpien asuinrakennusten sijoittuminen sekä kasvihuoneiden ja puutarhan järjestelyt ukkarilan alueella. Myöhempi B-sairaalan paikka on suunnilleen toteutuneen mukainen, mutta urheilukenttää ei tehty. Puistoalueen järjestely perustui näkemäalueiden raivaamiseen, laidun- ja kukkaniittyjen aikaansaamiseen ja puustoalueiden kehittämiseen eriluonteisiksi. Alueittain vanhaa puustoa olisi tullut raivata ja istuttaa tammea, poppeleita, koivua, lehmusta, tuomea, tervaleppää, pihlajaa ja pensasvaahteraa. Näyttää siltä, että näitä istutuksia ei ole tehty tai ne eivät ole menestyneet. Puutarhasuunnitelman hankkiminen osoittaa rakennuttajatahon vakavaa suhtautumista sairaanhoitoon liittyvän ympäristön kehittämiseen. 8
9
Ympäristö nykyisin Paiholan 10-luvun sairaalarakennukset kohoavat edelleen samanlaisena lähimaiseman kiintopiisteenä kuin 190-luvun ilmavalokuvassa. Puusto rakennusten lähistöllä peittää aiempaa enemmän, mutta rantojen ja niemen puustoa on nykyisin aiempaa vähemmän. aaja peltoalue on ennallaan. Kaavoitustilanne Paiholan alueelle valmistellaan osayleiskaava. aaja selvitys muiden kaavojen Paiholaa koskevista merkinnöistä on kerrottu osayleiskaavan selostuksessa. Seuraavassa joitakin otteita: - Maakuntakaavan. vaihekaavassa on sairaa-alue merkitty ma/km maakunnallisesti merkittävä kult- tuuriympäristö sekä ma/s valtakunnallisesti merkittävä maailmasodan aikainen kohde. Alueella on myös kiinteitä muinaisjäännöksiä sm. - Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 on Paiholaan merkitty kolme seudullisesti merkittävää rakennuskulttuurikohdetta. - Pielisjoen rantaosayleiskaava koskee myös sairaala-aluetta. Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi sr-1 on merkitty ukkarilan pihapiiri. Asemakaavaa alueella ei ole. 10 Ilmakuva Paiholan alueesta noin vuodelta 2011. Ajoitus perustuu siihen, ettei uutta lämpökeskusta ole vielä rakennettu.
99 7 kota 5:57 9.2 5: 92.5 55 5:1 5 Kauppa 20kV Anttila 205 10 1 5:8 7 Pallok.1 1 1 91 5. 1. 1. 9.5 9.7 9.8.8..1.5.. 9. 92. 9..9 5: 17.8 9.1 9.1 97 9 98 5 102. sp 5:10 9 11 1 1 säiliö 92 5:109 98 kr 19 Vesitorni 2 108 107 102 20.7 2 7 21 109 107 111.8 108 10 89 kt. 7 17 Juoksuhautoja 99 108.7 91. 10 98. Rakennukset ja niiden ajoitus Kartassa on esitetty Paiholan rakennuskanta rakentamisvuosikummenittäin. Numerot viittavat rakennuskohtaiseen selvitysosaan. Aluekokonaisuudet Alue jakautuu selkeästi osa-alueisiin rakentamisvaiheiden mukaan. 1. ukkarilan pihapiiri (ulkopuolinen alue) Varsinaisen kohdealueen ulkopuolella sijaitseva ukkarilan pihapiiri on sairaalan lähtökohta ja vanha maalaistalo. Rakennuksia on muutettu useaan kertaan. 2. Sairaalan 10-luvun alue Sairaalan ydinosa, A-sairaalan rakennukset ja asuintalot, lisäksi sosiaalitilarakennus 1980-luvulta. 10-l 10-l 190-l 1970-l 1980-l muut 9 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut 89 92.9 I 5:10 92.5 89. 9.5 IV 2 0 50 200 00 1 2 V 1 I 1b 9.0 20 Sairaala 1 pumpaamo 1c,d 9 11 8 7..2 19. 5:10.. 10..7 Juoksuhautoja Mustapyörre. Sairaalan 190-luvun alue Entinen B-sairaalan rakennus ja asuinrakennukset.. Teknisen huollon alue Ylävällä alueella olevat rakennukset 5. Kylä (ulkopuolinen alue) Ilman perusteellista suunnitelmaa vähitellen kehittynyt kyläalue.. Peltoaukea (ulkopuolinen alue) aaja aukea tila, joka on ollut kauan alueelle luonteenomainen. 7. Metsämaasto (ulkopuolinen alue) Maastoltaan voimakasmuotoinen metsämaa muodostaa suojaisan vyöhykkeen sairaalan pohjoispuolelle. 11
99 7 kota 5:57 9.2 5: 92.5 55 5:1 5 Kauppa. 20kV Anttila 205 10. 1 5:8 1. 9.5 9.7 7 Pallok.1 1 1 9.8..1.5.. 9. 92. 9..9 5: 17.8 9.1 9.1 97 9 98 5 102. sp 5:10 9 11 1 1 säiliö 5:109 98 kr 19 Vesitorni 2 108 107 102 20.7 2 7 21 109 107 111.8 108 10 89 kt. 17 Juoksuhautoja 99 108.7 91. 10 98. Viheralueet ja maisema Kuvassa vihreällä on merkitty vuonna 201 hoidettuina pidetyt viheralueet. Myöskin merkitsemättömät puustovaltaiset alueet ovat hoidettuja. Sairaalarakennusten lähistöllä on lukuisasti istutettuja puistomaisia lehtipuita ja pensaita. Tiestö on pääosin asfaltoitu. Toisarvoiset tiet ovat sorapintaisia. Avoin peltoalue on komea. Sairaala-alue näkyy vaikuttavasti kyläalueen suunnasta. Ranta-alueen penkka ja entiset selkeytysaltaat muodostavat rantaan merkittävän rajaavan elementin. Penkereen taustan siivous- ja pumppaustyö on raportin tekoaikaan tekeillä ja maisema tulee tältä osin muuttumaan. 91 92 92.5 9.5 I 9.0 20 9 92 19 Mustapyörre 9 89.9 I 5:10 1 2 89. IV V 1 1b Sairaala 1 pumpaamo 11..2. 5:10. ukkarilan ja rannan väli on hoitamattomana ja penkan rajaamana epämääinen. 1c,d. Joki antaa paikalle omintakeisen luonteensa. Parhaiten jokimaisema näkyy kaarevasti sijoitettujen asuinrakennusten nurmikentän yli., rannan asuinrakennuksista ja monin paikoin muualtakin sairaala-alueelta. Miljöön muuttuminen Peltoalue Hoidettu nurmialue Kestopäälystetty tie Sora- tai kivituhkapinta Pengerrakennelma 0 50 200 00 8 7. 10.7 Juoksuhautoja Seuraavilla sivuilla oleva kuvasarja kertoo maiseman ja miljöön muuttumisen suurista linjoista rakentamisen lisääntyessä.
Paiholan ympäristön määrittävä elementti on Pielisjoki. Vaikka maisema onkin säännöstelyn vuoksi muuttunut, on vaikutus vahva. Yllä näkymä joelle pohjoisen suuntaan. Alla vanha lossiranta nykyisen tien päässä. Paihola ennen sairaalaa. Yllä ukkarilan perinteinen maalaistalo, jossa sairaala aluksi toimi. Kun sairaalarakennukset valmistuivat, kunnostettiin tiloihin henkilökunnan asuntoja. Tilat on nyt muutettu hoiva- ja kuntoutuspalveluita varten. Alla: aaja peltoaukea sairaalan edustalla on edelleen maisemassa merkittävästi mukana. Sairaalan sisääntuloväylä asettui pohjoisen suuntaan pellon ja metsän rajaan, vaikka alustava suunnitelma oli lähestyä rakennuksia pellon poikki lännestä. Rannan puolella toinen kulkuväylä kulki kauan ukkarilan piha läpi, kuvassa uusi väylä rannempana. 1
Puukeskuksen tyyppipuutalot olivat sairaalan ensimmäisiä uudisrakennuksia, ne saatiin jo 10-luvulla. Rinnakkain sijoitetut päärakennus ja avo-osastorakennukset suuntautuvat päädyt kohti jokea; kaikilla on näkymä maisemaan. Yllä jokinäkymä avo-osastorakennuksen takaa. Alla: Rantaan tehtiin taloja sairaalan johdolle. Joen säännöstelytyö katkaisi luontevan yhteyden rantaan. Rannan asuinrakennusten ympäristö rantapenkan kunnostustyön aikana 201. 1
B-sairaalan, myöhemmän Kuurnan sairaalan rakentaminen 190-luvulla laajensi sairaala-aluetta merkittävästi ja toi sille uudenlaisen modernin ilmeen. B-sairaalan rakentamisen yhteydessä asuntojen määrä moninkertaistui ja laatu parani, myös maisemat alueelta avartuivat kun idän ja pohjoisen suuntaan saatiin jokinäkymiä. Sosiaalitilarakennuksen aikaansaaminen 1980-luvulla täydensi oman aikansa henkisellä rakennuksella vanhan sairaamiljöön kaventaen tosin näkymiä keskeiseltä piha-alueelta.
10-luvun sairaalarakentaminen Alueen ydin muodostui päärakennuksesta ja avo-osastorakennuksesta. Rakennukset tehtiin perinteisellä tekniikalla: masiiviset tiiliseinät, betoniset alalaattapalkistot, kylmät ullakkotilat, tiilikatto. Rakennukset ovat pohjiltaan hyvin yksinkertaisia; keskikäytävä, jolle mielenkiintoa antaa rakennuksen kummankin siiven keskiosaan päiväsalin kohdalle tehty sivuttaissiirto. Siirto ja portaiden tuominen esiin julkisivupinnasta elävöittävät ulkonäköä. Keskiosan tornimainen liitososa antaa rakennukselle komeutta ja korkeutta. 1 Rakennusta voinee luonnehtia tyyliltään jälkifunktionalistiseksi. Rakennukset eivät ole ankaran funktionalistisia, vaan niissä on siirtymää viisikymmenlukulaiseen pehmeyteen. Julkisivun pystyikkunoissa voi aistia melkoista ankaruutta, mihin saattaa olla syynsä rakennuksen
käyttötarkoitusta seuranneilla teknillä ja turvallisuuteen liittyvillä näkökohdilla. Peruskorjaustyöt 1980-luvulla on tehty ulkonäön suhteen varsin vähäisin toimenpitein. Keskiosan kylkeen on tehty merkittävä hissin ja huoltotiloja sisältävä perusrakennuksen ilmiasun mukainen lisäosa. Myös ruokalan sisäänkäynti tehtiin uutena ulokkeena. Sisätiloissa huonejärjestely on säilytetty korjauksessa paksujen väliseinien johdosta pääosin ennallaan. Tiloja on jaoteltu uusien käyttötarpeiden mukaan mm. kansliakokonaisuudeksi sekä pesuja saunatiloiksi. Koneellinen ilmastointi ja alaslasketut katot on asennettu. Pinnoitteet ja kalustus on uusittu. 17
Muu sairaalan alkukauden rakentaminen Sairaalan rakentaminen alkoi hankkimalla Puutalo Osakeyhtiöltä tyyppitaloja, kaksi ehtola-tyyppiä ja yksi Somakoto. Rakennukset perustuivat ohueeseen puurunkoon ja puukuitulevyyn eristeenä. Rakennuket toimivat asuntoina ja sittemmin jonkin verran korjattuina monenlaisessa sairaalan käytössä. 11 rakennettiin rantaan asuintalot talousjohtajaa ja ylilääkäriä varten sekä niemeen ylilääkäriä varten. Talot ovat kookkaita rapattuja kellarillisia, puolitoistakerroksisia. Rakennusten tyyli on tyypillisesti viisikymmenlukulainen, mistä ehkä poikkeuksena ovat suurehkot avokuistit joen puolella. Rakennuksista talo numero on purettu kesällä 201. Talo 1 aiotaan kunnostaa. Niemen talo on kunnostettu ja käytössä. Sairaala tuotti suuren osan elintarvikkeista itse. Maatila oli runsaan kilometrin päässä, mutta kasvihuoneet ja -maat olivat maatilan ja joen välissä. Kasvihuoneet on purettu, mutta niiden rapattu huoltorakennusosa on jäljellä käyttämättömänä. Puutalon tyyppitalot, yllä Somakoto, alla ehtola. Oikealla rakennusten piirustuksia
Yllä talo 1. Alla kasvihuoneen jäljelle jäänyt kiviosa. Niementalo on johtoportaan taloista suurin. Rakennus on varsin kauniisti kunnostettu. 19
190-luvun rakentaminen Rakentamistavat muuttuivat kymmenessä vuodessa totaalisesti. Kaikki B-sairaalan kantavat rakenteet ovat betonia. Rakenteet ohentuivat, tilat madaltuivat. Korkea tiikatto on muuttunut loivaksi saumapeltikatoksi. Pohjien perusratkaisu pysyi samana kuin aiemmin: keskikäytävä, johon hieman väljyyttä antoivat päiväsalit. Pystysuuntaiset linjat julkisivuissa vaihtuivat määrätietoiseen vaakasuuntaan. Yhtenäiset ikkunanauhat leimaavat sekä sairaala- että asuinrakennuksia. Pitkään pääjulkisivuun ei tehty mitään poikkeamaa ikkunoiden tasaisesta nauhasta; vain toisen pään porrashuoneen umpiseinä muodostaa 20
poikkeuksen. Myös sisäänkäyntikatos on matala ja vaakalinjainen. Tilojen väritys oli alkuaan sekä sisällä että ulkona lähes pelkästään valkoinen. Sairaalatiloissa on tehty pieniä muutoksia ja korjaustöitä. Värejä on muutettu käytössä olevissa tiloissa merkittävästi. Rannan asuinrakennukset on kattavasti peruskorjattu asuinkäyttöön. Rakennusten värimaailmaa on muutettu ottamalla valkoisen rinnalle tumma harmaa. Tulotien varren taloissa on osittain tehty korjaustöitä. Julkisivut on kunnostettu ja niihin on lisätty väripintoja. 21
Mielisairaanhoidon muuttuminen Paiholan sairaalan sijoittaminen maaseudulle noudatti ajan henkeä. Vaikka keskussairaalaverkoston rakentaminen aloitettiin 10-luvulla, ei hoitokäsityksiin vielä kuulunut mielisairaanhoidon ja muun sairaanhoidon yhdistäminen. Ennen sotia mielisairaanhoitoa oli annettu valtion, kuntien ja yksityisten omistamissa mielisairaaloissa, kunnalliskotien mielisairasosastoilla sekä yksityisissä hoitokodeissa. Vuoden 12 mielisairaslain myötä siirryttiin kunnalliseen mielisairaanhoitoon. aitokset jaettiin akuutin hoidon A-mielisairaaloiksi ja pitkäaikaispotilaita hoitaviksi B-mielisairaaloiksi. Uudistus johti sairaansijojen määrän yli kaksinkertaistumiseen 1970-luvun alkuun mennessä. Erityisesti pitkäaikaispaikat lisääntyivät rajusti vaiheessa, jossa muualla länsimaissa mielisairaalapaikat vähenivät. 1970-luvulle siirryttäessä Suomessa oli noin neljä mielisairaalapaikkaa tuhatta asukasta kohti, mikä oli lähes maailmanennätys. Kehitys mielisairaanhoidon painottamiseksi avohuoltoon kiihtyi 1980-luvulla. Sairaansijat mielisairaaloissa vähenivät prosenttia samalla kun panostus avohuoltoon lisääntyi. Vuosina 1975 mielenterveystoimistojen virat lisääntyivät 89 prosenttia. (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00005) Maan yleinen linja mielisairaanhoidossa näkyi suoraan myös Pohjois-Karjalassa. Uudistusten viimeisenä vaiheena päädyttiin siirtämään psykiatrinen hoito keskussairaalan yhteyteen. Pohjois-Karjalan keskussairaan psykiatriatalon hankesuunnitelman mukaan toiminta-ajatuksena on sijoittaa Tikkamäelle keskussairaalan tontille psykiatrian uudistilat käsittäen sekä avo- että sairaalahoidon tilat. Rakennus- ja kehittämishanke mahdollistaa sen, että kaikkien psykiatrian yksiköiden toiminnat ovat uutta toimintaa nykyisiin toimintoihin verrattuna. Tämä tarkoittaa 1 sairaansijan ja noin 250 työntekijän tilojen järjestämistä. Hankkeen tarve- ja hankesuunnittelun aikana aikuispsykiatrian sairaansijamäärää on tarkennettu ja vuoteen 20 mennessä sairaansijoja vähennetään nykyisestä 10 paikasta paikkaan. asten- ja nuorisopsykiatrian sairaansijoja on yhteensä 1. Kunnallisen erikoissairaanhoidon käytöstä on poistettu vajaan 20 vuoden aikana 0 sairaalaa. Suurimmissa käytöstä poistetuista sairaaloista, Nikkilän, Harjamäen ja Rauhan mielisairaaloissa oli jokaisessa kymmeniä erillisiä rakennuksia. Suurin osa erikoissairaanhoidon käytöstä poistetuista sairaaloista on ollut psykiatrisia sairaaloita. Käytöstä poistetut sairaalat olivat tilavuudeltaan yhteensä vajaa 1, miljoonaa kuutiometriä. (http://www.mielenterveyshelmi.fi/?netti-helmi_) Yhteenvetoa ja pohdintaa alueen arvoista Paiholan sairaalan sijainti taajamien ulkopuolella on pitkän perinteen mukainen, samoin sijoittuminen vesistön ääreen maisemallisesti hyvälle paikalle. Paiholan aluetta voisi kuvailla kahden merkittävän aikauden kokonaisuudeksi: viisikymmen- ja kuusikymmenluvuiksi. RAKENTAMISJAKSO A (edellä aluekokonaisuus 2) Alkukauden rakentaminen 10-luvun lopulla ja 10-luvulla muodosti sairaalan ytimen ja edelleen merkittävimmän osan: A-sairaalan rakennukset asuinrakennuksineen. RAKENTAMISJAKSO B (aluekokonaisuus ) Toinen kokonaisuus muodostui 190-luvun B- sairaalasta ja merkittävästä määrästä asuinrakennusia sekä lämpökeskuksesta. RAKENTAMISJAKSO C (muut alueet) Kahden perusajanjakson jälkeen 1970-201 uudisrakentaminen on ollut vähäistä, lähinnä teknisiä rakennuksia ja täydentävää rakentamista, pieniä laajennuksia ja purkamista. Merkittävää on ollut A- sairaalan peruskorjaaminen ja uusimman omistajan aikana aloitettu korjaustoiminta.... Aikakaudet eroavat selvästi toisistaan rakennusteknisesti, toiminnallisesti ja arkkitehtuurinsa osalta. Jakso A edustaa perinteistä massiivirakentamista. Paksut kantavat tiiliseinät antoivat hyvän lämpö- ja äänieristyksen. Välipohjat olivat myös paksuja betonisia alalaattapalkistoja. Kattomateriaalina käytettiin punaista kattotiiltä puisiin kattotuoleihin tuettuna. Ajanjakson puutalot edustavat rakenteellisesti toista ääripäätä: äärimmäisyyksiin ohennetut puurakenteet, levyjen ja ilmatilan käyttö lämpöeristeenä olivat aikaa reilusti ennen energiakriisiä.
Jakson A rakennukset edustavat näyttävästi aikaansa. Selkeät vaaleat rapatut julkisivupinnat, harkittu aukotus ja rakennusten maltillinen massoittelu tekevät rakennuksista rauhallisen arvokkaita. Päärakennuksen ilmiasua voisi kuvata rakennusaikaansa nähden vanhahtavaksikin. Jakson B rakennuksissa on tultu selvästi uuteen aikaan edelliseen jaksoon nähden. Rakennukset ovat matalia ja linjakkaita, äärimmäisyyteen asti pelkistettyjä. Sairaala- ja asuinrakennukset eroavat toisistaan oikeastaan vain kokonsa puolesta; julkisivut ovat suunnilleen samanlaiset. injakkuudestaan huolimatta sairaalarakennukset jäävät melko anonyymeiksi. Rannan sivukäytävätalot muodostavat mielenkiintoisen oman maailmansa. Kaarisommitelma rannan mukaisesti on komea. Maaston korkeuseroa on hyödynnetty taitavasti liikenteen järjestämisessä; portaat muodostavat vaikuttavan kolmiulotteisen elementin rakennuksen eteen. Jakson C aikana peruskorjattiin 50-luvun sairaalarakennukset 1980-luvulla. Rakennusten sisäpuolinen ilme on tuolta ajalta. Vanhoja rakennusosia pyrittiin säilyttämään jonkin verran, mm. sisäovia kunnostettiin eri menetelmin tai pinnoitettiin vanerilevyillä äänieristyksen parantamiseksi, mutta uudet lattiamateriaalit, sisäkatot, valaisimet ja tekniset installaatiot ovat tuoneet tiloille uuden ilmeen. Ulkopuoli säilytettiin ennallaan ja laajennusosat pyrittiin sopeuttamaan rakennukseen. Muutoksia tehtiin myös sisäänkäyntikatoksissa ja -portaissa, joita laajennettiin ja avoosastorakennukseen tehtiin laaja luiska. Kanttiinilaajennus Kuurnassa noudattaa perusrakennuksen tyyliä, eikä sitä laajennukseksi oikein huomaakaan. Saunalaajennus on pieni, mutta eroaa päämassasta selvemmin. Näkyvä uusi rakennus on tulotien läheisyydessä oleva uusi hakelämpövoimala. Rannan sivukäytävätalot ja tulotien varren kerrostalot on pääosin korjattu. Rakennukset ovat ryhdikkäitä ja niiden korjausta voi pitää onnistuneena. Korjaukset on tehty mahdollisimman paljon vanhaa säästäen. Julkisivujen kunnostaminen on ryhdistänyt koko alueen ilmettä ja harkiten lisätyt väripinnat tuovat rakennuksiin raikkautta.... Maisemallisesti parasta Paiholan alueessa on ympäristöelementtien mielenkiintoinen vuoropuhelu: avoin peltomaisema, jyrkkämuotoinen metsämaa, kaarteleva jokimaisema ja kahden eri vuosikymmenen yhtenäiset rakennusryhmät. Jakson A rakennukset tekevät merkittävän vaikutuksen koollaan, korkeudellaan ja arkkitehtuurillaan, jota täydentävät ajalle tyypilliset johtoportaan asuinrakennukset. Punaiset puutalot tuovat sairaalarakennuksille pienimittakaavaisen ja hieman modernistisemman lisänsä. Jakson B rakennusten suurin voima on niiden samankaltaisuudessa, yksinkertaisuudessa, eleettömyydessä ja valkoisuudessa.... Paiholan alueelle olisi mahdollista tehdä harkitusti lisärakentamista. Tarkimmin tulisi harkita asiaa, mikäli halutaan tehdä rakentamista tai muutoksia rakentamisjakson A alueella eli aluekokonaisuudella 2 sekä jaksolla B eli aluekokonaisuudella. Kumpikin näistä kokonaisuuksista muodostaa oman erilaisen maailmansa, johon mahdollisen täydentämisen tulisi sovittaa. Alueella tulisi myös säilyttää riittävä väljyys; rakennukset ovat nykyiselläänkin omina yksiköinään, tosin omanlaisinaan ryhminä. 2
Paiholan arkkitehdit Jalmari ankinen Viipurilaislähtöinen arkkitehti Jalmari ankinen ( - 1970) valmistui arkkitehdiksi Tekinillisestä Korkeakoulusta 1921. Hän työskenteli viipurilaisen Uno Ullbergin toimistossa 1921 1925 ja Viipurin kaupungin rakennustoimistossa 1925 1927. Vuodesta 1927 lähtien ankisella oli oma toimisto Viipurissa ja sotien jälkeen ahdessa. isäksi hän toimi mm. Viipurin Teollisuuskoulun opettajana 192 1928. ankinen tunnetaan mm. sairaalasuunnittelijana. ankinen oli hyvin tuottelias arkkitehti. ankisen ensimmäisiin itsenäisiin töihin Viipurissa kuuluu klassistinen änsi-toukolan setlementtirakennus (192) ja kuusikerroksinen As Oy Pantsar Pontuksenkadulla. Näitä seuraa joukko samantyyppisiä suurikokoisia asuintaloja. Hän suunnitteli myös Viipurin ydinkeskustaan Viipurin Suomalaisen säästöpankin talon (1928) ja Viipurin maalaiskunnan toimitalon (192), jossa hän myös itse asui ja piti toimistoa. Starckjohann Oy:n varasto- ja toimistotalo (199) sekä Itä-Toukolan kolmikerroksinen setlementtitalo ovat selkeitä funkisrakennuksia. Etelä-Karjalan alueella suurin yhtenäinen kohde ankiselta on Tiuruniemen tuberkuloosiparantolan päärakennus, lääkärien ja ylilääkärin asuintalot, lämpökeskus sekä ruumishuone ja kappelirakennus. Suuria sairaalarakennuksia ankinen suunnitteli Joutsenon lisäksi Pälkjärvelle, Kontiolahdelle ja Karhulan Nikeliin. Hän myös suunnitteli lähiseuduille useamman koulun, kuten Tainionkosken kansakoulun Imatralla(19) ja maamieskoulun nykyiseen appeenrannassa Kuva Armilan koulun rakennushistoriaselvitys, Pöyry 201 Kuva Helsingin Sanomien verkkojulkaisu 20.9.201 Reino Koivula Arkkitehti Reino Koivula (1917 200) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1. Professorin arvo hänelle myönnettiin 1971. Vuonna 17 Koivula perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Helsinkiin. Espooseen hän perusti toimiston 1972 ja 1977 Ouluun ja Rovaniemelle. Koivula kuuluu Suomen huomattavimpiin sairaalasuunnittelijoihin. Hän suunnitteli kollegojensa avustuksella mm. Helsingin yliopistollisen sairaalan päärakennuksen (195), Oulun yliopistollisen keskussairaalaan (197), Kainuun keskussairaalan, apin keskussairaalan (19) ja Jorvin sairaalan. Sivutoimisesti Koivula toimi ääkintöhallituksen suunnitteluosaston johtajana 191 19. Hän toimi myös lukuisissa luottamustehtävissä arkkitehtiliitossa. Erkki Helasvuo Erkki Helasvuo valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta. Hän tuli osakkaaksi joensuulaiseen arkkitehtitoimisto Hakala - Helasvuo Ky:hyn 1970, josta jatkoi vuodesta 1972 lähtien Arkkitehtitoimisto Helasvuo & Ky:nä. Helasvuon toimisto laajeni nopeasti ja saavutti vankan aseman itäsuomalaisena arkkitehtitoimistona ja oli 1980-luvulla maan suurimpien toimistojen joukossa. Toimisto suunnitteli kouluja, kunnantaloja, kulttuurirakennuksia, tsasounia ja monia erikoiskohteita kuten Vantaan vankila, Joensuun Yliopiston Savonlinnan osaston rakennuksia ja Joensuun krematorio-siunauskappeli. 2