1 Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOONLAHDEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.10.2003 porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään 1.8.2006. Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on kokouksessaan 27.1.2011 hyväksynyt muutokset jotka määräykset 41/011/2010 (18.6.2010) ja 50/011/2010 (29.10.2010) edellytti mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: Perusopetuslaki ja -asetus (21.8.1998/628 ja 20.11.1998/852) niihin tehtyine muutoksineen Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (20.12.2001/1435) Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (16.1.2004) Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 (22.5.2006) Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, 29.10.2010) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, 18.6.2010) Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v. 2003-2005) Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi:
2 Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja - taitojen, jatko-opintojenja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. 1.1.1 Espoonlahden koulun arvot - toisen ihmisen kunnioittaminen - tasapainoinen ja sivistynyt nuori - kannustaminen monipuolisiin tapoihin tarkastella asioita - hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä - ympäristöystävällisyys
3 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. 2.1.1 Espoonlahden koulun toiminta-ajatus Koulun toiminta perustuu yksilön kunnioittamiseen yhteisön jäsenenä ja yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseen. Tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisimman vahvat tiedot ja taidot elämää ja jatko-opintoja varten. Koulu pyrkii yhteistyössä kotien kanssa kasvattamaan oppilaistaan hyväkäytöksisiä, suvaitsevaisia, omiin kykyihinsä luottavia, yhteistyökykyisiä ja omasta itsestään ja ympäristöstään vastuunsa tuntevia nuoria. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta.
4 Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. 2.4.1 Espoonlahden koulun kieliohjelma Espoonlahden koulussa voi opiskella A-kielinä englantia, ruotsia ja saksaa. A1 ja A2- kielten lukijat voivat olla samoissa ryhmissä. B-kielinä Espoonlahden koulussa voi opiskella ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa ja venäjää. Näistä ranska, saksa ja venäjä alkavat kahdeksannella luokalla. Lisäksi kieleen tutustumiskursseina on tarjottu italiaa ja venäjää ja yhdeksännellä luokalla englannin kulttuuripainotteista valinnaiskurssia. 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattis-luonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa.
5 Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. 2.5.1 Espoonlahden koulun painotukset ja kielikylpyopetus Espoonlahden koulussa annetaan painotettua matemaattis-luonnontieteellistä opetusta. Oppilaat valitaan pääsykokeen ja alakoulun opettajien antamien arvioiden perusteella. Matemaattis-luonnontieteelliseen painotukseen valituilla oppilailla on seitsemännellä luokalla yksi kurssi enemmän fysiikkaa ja kemiaa, kahdeksannella luokalla yksi kurssi enemmän matematiikkaa ja yhdeksännellä luokalla yksi kurssi enemmän biologiaa kuin muilla oppilailla. Valinnaisen liikunnan erityisryhmään haluavat oppilaat osallistuvat valintatestiin. Tämä ryhmä etenee oppisisällöissään vaativampien sisältöjen mukaisesti. Espoonlahdessa on ruotsinkielistä kielikylpyopetusta. Lukuvuosittain pyritään kielikylpykielellä järjestämään 30 % opetuksesta. Kielikylpyopetuksessa ruotsin kieltä käytetään opiskelun välineenä. Kurssikohtaiset tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin suomen kielellä opiskelevilla oppilailla. Ruotsin kieli on myös kielikylpyoppilaiden A- kieli. Ruotsia opiskellaan A1- kielen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilaat saavat vankan ruotsin kielen taidon ja että he oppisivat käyttämään ruotsin kieltä luontevasti sekä kouluelämässä että arkielämän eri tilanteissa. Päättötodistukseen liitetään diplomi oppiaineista, jotka on annettu kielikylpyopetuksena.
6 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42 A-kieli 8 8 16 B-kieli 6 6 Matematiikka 6 12 14 32 Ympäristöoppi Ympäristö- Biologia ja maantieto ja luonnontieto 3 7 Fysiikka ja kemia 9 2 7 31 Terveystieto 3 Uskonto/elämänkatsomustieto 6 5 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 10 Musiikki Taide- ja 4-3- Kuvataide taitoaineet 4-4- Käsityö 26 4-30 7-56 Liikunta 8-10- Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) 1 14 14 42 4 Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli (VN) 8 8 16 A-kieli Espoo 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo 2 2 2 6 Matematiikka (VN) 6 12 1 4 32 Matematiikka Espoo 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (VN) 3 7 10
7 Biologia ja maantieto Espoo 2 1 2 3 2 10 Fysiikka ja kemia (VN) 2 7 9 Fysiikka ja kemia Espoo 1 1 2 3 2 9 Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) 6 5 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo 1 2 2 2 3 10 Musiikki (VN) 4 3 7 Musiikki Espoo 1 1 1 1 1 1 1 0 0 7 Kuvataide (VN) 4 4 8 Kuvataide Espoo 1 1 1 1 1 1 2 0 0 8 Käsityö (VN) 4 7 11 Käsityö Espoo 1 1 1 1 2 2 3 0 0 11 Liikunta (VN) 8 1 0 18 Liikunta Espoo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Kotitalous Espoo 3 0 0 3 Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Taito- ja taideaineiden välys (VN) 6 6 12 Taito- ja taideaineiden välys Espoo 1 1 2 2 3 3 0 0 0 12 Taito- ja taideain. yht. (VN) 26 3 0 56 Taito- ja taideain. yht. Espoo 12 14 18 1 2 56 Kotitalous (VN) 3 3 Koulun välys Espoo 1 1 1 2 5 1 Valinnaiset aineet (VN) 13 3 Valinnaiset aineet Espoo 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 3 19 19 23 23 24 24 30 30 222 (VN) 0 3 227- Oppilaan tuntimäärä Espoossa 20 20 23 23/25 25/27 26/28 30/32 30 0 235 Vapaaehtoinen A-kieli (VN) 6 6 12 Vapaaehtoinen A-kieli Espoo 2 2 26 2 3 3 14 8 Valtakunnallinen tuntijako *välys 0,4-0,6 Kertymä Espoossa **välys 1,4-1,6 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös Vuosiluokilla 1-6 taito- ja taideaineiden valtakunnallisten välystuntien käytöstä päättää koulu osana tuntijakoa. Näitä vuosiviikkotunteja ei voi koulukohtaisesti nimetä
8 muilla oppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Koulujen tulee vuosiluokilla 1-2 sijoittaa nämä välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön. Espoon omaan välykseen kuuluvat 5 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-4 voidaan nimetä koulun päättämällä tavalla. 3.2.1 Espoonlahden koulun tuntijako Espoonlahden koulun yksityiskohtaiset tuntijaot ovat tämän opetussuunnitelman liitteinä. 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 4 4 3 3 A1-kieli RU 5 5 3 3 2 2 A2-kieli EN 2 2 2 2 A2(2.)-kieli SA 2 2 2 Koulukohtainen välys - - - - - - kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomienglanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 4 5 5 5 5 A1-kieli EN 3 3 3 3 2 2 A2-kieli 2 2 2 A2(2.)-kieli - - - - - - Koulukohtainen välys 1 1 1 1 - - kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Englannink. opetus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 5 5 5 4 4 A1-kieli EN 4 4 3 4 3 3 A2-kieli RA 2 2 2 A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys - - - - - - kokonaisviikkotunnit 20 21 23 23 26 26 (25) (28) (28)
9 3.4 Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.4.1 Espoonlahden koulun valinnaisaineiden opetus Espoonlahden koulussa 2+2 tunnin valinnaisina aineina tarjotaan teknistä työtä, tekstiilityötä, kuvataidetta, kotitaloutta, saksaa, ranskaa, liikuntaa, tietotekniikkaa ja musiikkia. 1+(1) tunnin valinnaisaineina tarjotaan musiikkia, ilmaisutaitoa, kuvataidetta, teknistä työtä, tekstiilityötä, kotitaloutta, liikuntaa, tietotekniikkaa, englantia ja italiaa. Oppilaat valitsevat näitä valinnaisaineita kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa varten. Oppilaalla on yläkoulun aikana yhteensä 13 tuntia valinnaisia aineita. Näihin tunteihin kuuluvat painotuskurssit ja A2-kieli. Valinnaisainekurssit on esitelty kunkin oppiaineen kohdalla luvussa 7. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunni-
10 tellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. 3.5.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Koulut laativat yhteistyössä päiväkotien esiopetuksesta vastaavan henkilöstön kanssa yhteistyösuunnitelman osaksi opetussuunnitelmaa, ja sitä päivitetään vuosittain. Yhteistä pedagogista näkemystä rakennetaan keskustelemalla opetuksen arvoperustasta, tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista, jotta jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen toteutuu mahdollisimman hyvin. Oppilaiden välistä yhteistoimintaa ja joustavia opetusjärjestelyjä suositellaan. Lapsen siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen koskevat yhteistyömuodot sovitaan yhteistyössä koulujen, päiväkotien ja perheiden kanssa. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa siirtyessään esiopetuksesta perusopetukseen. Koulujen välistä yhteistyötä tulee suunnitella erityisesti niissä kohdin perusopetusta, joissa oppilaat siirtyvät koulusta toiseen. Oppilaiden ja heidän huoltajiensa perehdyttämiseen tulee varata aikaa, ja vanhempien tulee saada riittävästi tietoa koulujen toimintakulttuurista, työtavoista ja opetuksen sisällöistä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa etukäteen. Koulujen välisen tiedonsiirron sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutakin yhteistoimintaa eri koulujen välillä suositellaan lisättäväksi, myös yli kielirajojen.
11 3.5.1.1 Niveltäminen Espoonlahden koulussa huoltoryhmä huolehtii alakoulusta yläkouluun siirtymiseen liittyvästä niveltämisestä. huoltoryhmän jäsenet tapaavat alakoulujen luokanopettajia ja erityisopettajia keväällä. Näissä tapaamisissa siirretään oppimisen kannalta tärkeitä tietoja ja keskustellaan mm. oppilaiden luokkasijoittelusta ja erityisen tuen tarpeesta. Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat uuteen kouluunsa kevään aikana ja heille esitellään koulurakennus ja koulun toimintakulttuuria. Lisäksi oppilashuoltoryhmän edustajat voivat vierailla alakoulussa esittelemässä yläkoulun toimintaa. Tulevat luokanvalvojat esitellään oppilaille mahdollisuuksien mukaan. Seitsemänsien luokkien luokanvalvojat tapaavat alakoulun luokanopettajia mahdollisuuksien mukaan syyslukukaudella. Tapaamisessa keskustellaan oppilaiden sopeutumisesta kouluun ja opiskelusta. Kuudensien luokkien oppilaiden huoltajat kutsutaan alkuvuodesta vanhempainiltaan, jossa esitellään opiskelua yläkoulussa, koulun toimintakulttuuria ja painotuksia. Yhdeksänsien luokkien oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua toisen asteen oppilaitoksiin. Oppimisen kannalta olennaiset tiedot siirtyvät Espoonlahden lukioon jatkavista oppilaista tarvittaessa luontevasti luokanvalvojien ja lukion ryhmänohjaajien välillä. Oppilaanohjaaja antaa kysyttäessä yksilöllisesti tietoja jatkoopintopaikoista. 3.5.2 Espoonlahden koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat 3.5.2.1 Oppimisympäristö Espoonlahden koulu sijaitsee luonnonkauniilla alueella meren läheisyydessä. Koulumme sijainti Espoonlahden keskuksessa ja urheilupuiston tuntumassa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet eri oppiaineiden monipuoliseen opettamiseen ja harjoittamiseen. Koulurakennukset sijaitsevat turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä hyvien kulkuyhteyksien päässä. Koulullamme on yli 80-vuotinen historia takanaan, ja nykyinen koulurakennus on valmistunut 1970-luvulla. Rakennuksen sydän on valoisa ja viihtyisä ruokala, ravintola Punapippuri, joka tarjoaa päivittäin monipuolista ja maukasta ruokaa. Meillä on myös laajalla valikoimalla varustettu koulukirjasto käytössämme. Kirjastossa ja monissa luokissa on mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa opetuksessa. Samassa rakennuksessa toimii myös Espoonlahden lukio, joka tarjoaa mahdollisuuden jatkoopintoihin. Rakennuksen ikä ja suuri oppilasmäärä rajoittavat jonkin verran erilaisten opiskelumuotojen käyttöä. Pyrimme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan monipuolisia opetusmenetelmiä. Koulussamme on myönteinen ilmapiiri, jonka luomiseen osallistuvat kaikki, niin oppilaat kuin koulun henkilökunta. ryhmät yritetään pitää mahdollisimman pieninä, millä on opiskelua rauhoittava vaikutus. Järjestämme koko koulun yhteisiä tapahtumia, jotka luovat yhteishenkeä. Pyrimme sopeuttamaan koulumme nuorimmat oppilaat osaksi yhteisöämme esim. tukioppilastoiminnan avulla. Puutumme välittö-
12 mästi mahdollisiin epäkohtiin kuten kiusaamiseen esimerkiksi Verson ja/tai KiVan Koulun avulla. 3.5.2.2 Työtavat Koulun työtavat perustuvat monipuolisen oppimisen tukemiseen. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Käytettäviä työtapoja ovat mm. itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon prosessoiminen tutkielmien tekemisen, portfoliotyöskentelyn, oppimispäiväkirjojen ja harjoitusten tekemisen muodossa. Oppilaiden keskinäisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä, sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista tuetaan monin eri tavoin. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään eri oppiaineisiin soveltuvin tavoin. Koulun omat tapahtumat, tutustumiskäynnit kulttuurikohteissa, luontoretket ja muu koulun ulkopuolinen opetus tarjoavat elämyksiä oppimiseen. 3.5.2.3 Juhlat, teemapäivät ja tapahtumat Juhlia, erilaisia tapahtumia ja vierailukäyntejä järjestämällä tutustutamme oppilaitamme sekä omaan että vieraaseen kulttuuriperinteeseen. Vierailemme vuosiluokittain pääkaupunkiseudun museoissa ja käymme mahdollisuuksien mukaan teattereissa ja elokuvissa. Pyrimme antamaan oppilaille monipuolisia taide-elämyksiä kutsumalla kouluumme vuosittain eri taidelajien edustajia, mm. näyttelijöitä, kirjailijoita ja muusikoita. Juhlaperinteeseemme kuuluvat itsenäisyysjuhla, joulujuhla, kevätjuhla ja koulunpäivä. Koulunpäivän vietto juontaa juurensa koulumme perustajien, Hilma ja Yrjö Jahnssonin aikoihin 1920-luvulle, ja koulunpäivää vietetään yleensä toukokuussa Kukan päivän tienoilla. Päivän teema vaihtelee vuosittain. Juhlien ja tapahtumien yhteydessä korostamme hyvää käytöstä ja tilanteen mukaista pukeutumista. Kirkollisten juhlapyhien yhteydessä sekä keväällä koulun päättyessä käydään mahdollisuuksien mukaan kirkossa. Oppilailla, jotka eivät osallistu yleiseen uskonnonopetukseen, on oma tilaisuutensa koululla. Seitsemänsien luokkien oppilaita perehdytetään oman kotikaupungin historiaan ja kulttuuriin vierailulla Espoon taidemuseoissa. He käyvät myös mahdollisuuksien mukaan tutustumassa omassa asuinympäristössään toimiviin seurakunnan ja sosiaalitoimen nuorisotiloihin sekä lähistöllä sijaitsevaan kartanoon ja sen historiaan. Kahdeksasluokkalaiset tutustuvat keväällä johonkin pääkaupunkiseudun energialaitokseen, Tekniikan museoon tai vastaavaan kohteeseen. Lukuvuoden aikana he vierailevat myös Ateneumin taidemuseossa. Yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat mahdollisuuksien mukaan syksyllä Espoo Cinéelokuvatapahtumaan käymällä katsomassa yhden, yleensä kotimaisen, elokuvan. Keväällä tehdään retki Helsinkiin, jonka yhteydessä tutustutaan yhteen Helsingin keskeisistä museoista esimerkiksi Kansallismuseoon tai Kiasmaan. Peruskoulun
13 päättymistä juhlitaan toukokuun lopulla yhdeksäsluokkalaisten omassa juhlassa. Juhlan ohjelmasta ja tarjoilusta vastaavat oppilaat yhdessä opettajiensa kanssa. 3.5.2.4 kunta ja tukioppilaat Espoonlahden koulussa toimii vireä oppilaskunta, jonka toimintaa ohjaa sille laaditut säännöt. Seitsemäsluokkalaisten koulun aloitusta yläkoulussa uusien luokkatovereiden kanssa helpottaa tukioppilastoiminta. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat toimivat ensisijaisesti uusien 7.-luokkalaisten tukena ryhmäytymisessä. He luovat hyvää yhteishenkeä erilaisten tapahtumien, esim. discon, pikkujoulujen ja ystävänpäivätempauksen sekä oppituntivierailujen avulla. Tukioppilaat kokoontuvat pääasiassa oppituntien ulkopuolella ideoimaan ja suunnittelemaan toimintaa ohjaajan/ohjaajien johdolla. Ohjaajat valitaan vuosittain opettajainkokouksessa, jossa myös vahvistetaan seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelma. Tukioppilaaksi haetaan 8.-luokan kevätlukukaudella. Tukioppilaat valitaan vuosittain kirjallisen haun ja haastattelun perusteella. Yleensä tukioppilaita valitaan kaksi tai kolme kutakin tulevaa 7. luokkaa kohti. Ennen tukioppilasvuoden alkua kevätlukukaudella valitut tukioppilaat koulutetaan tehtäväänsä. Koulutuksessa perehdytään tukioppilaiden rooliin kouluyhteisössä, esitellään tukioppilastoimintaa yleensä sekä kannustetaan oppilaita itse ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaa tukioppilasvuottaan. 3.5.2.5 Verso ja KiVa Koulu Toimintakulttuurimme keskeisenä ajatuksena on, että oppilaat ja henkilökunta tuntevat koulumme turvalliseksi, rauhalliseksi ja viihtyisäksi paikaksi opiskella ja työskennellä. Oppilaiden välisten ristiriitojen, häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, estämiseksi sekä selvittämiseksi meillä käytetään valtakunnallisesti hyväksi havaittuja ja paljon käytettyjä menetelmiä kuten Verso ja KiVa Koulu. Vertaissovittelu (Verso) on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Toimintamalli tämän opetussuunnitelman liitteenä. Kiva Koulun tavoitteena on häirinnän ja kiusaamisen vähentäminen, ennaltaehkäiseminen ja seurauksien minimointi. Kiva koulu tarjoaa tähän työhön konkreettisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma tämän opetussuunnitelman liitteenä. Verso ja KiVa Koulu muodostavat keskeisen osan koulumme kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastaisesta suunnitelmasta.
14 3.5.2.6 Johtaminen Koulun toimintaa ohjaa Espoon johtosääntö. Koulun johtajana toimii rehtori ja hänen apunaan apulaisrehtori. Työnjako sovitaan vuosittain. Opettajakunnan yhteisesti hyväksymät periaatteet ja toimintatavat ovat rehtorin päätöksenteon ja toiminnan tukena. Johtokunta päättää sille kuuluvista asioista ja osallistuu halutessaan myös suunnittelutyöhön. Koulussa toimii johtoryhmä, johon kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi opettajajäseniä. Johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa ja valmistelee asioita opettajainkokoukselle, mm. lukuvuosisuunnitelmaa, talousarviota, luokkien ja ryhmien muodostamista, tuntikehyksen käyttöä, koulun arkipäivään liittyviä toimintoja ja opettajien koulutusta. Opettajainkokouksia pidetään säännöllisesti. Opettajainkokouksissa käydään keskustelua ajankohtaisista asioista sekä päätetään opettajakunnan kanta rehtorin ja johtokunnan työn tueksi. Opettajien koulutukset toteutetaan yhteisen suunnitelman pohjalta, ja niissä keskitytään ajankohtaisiin kysymyksiin. Syyslukukauden alkaessa käytetään päivä tai kaksi lukuvuoden yhteiseen suunnitteluun. Rehtori pitää vuosittain kehityskeskusteluja yksittäisten opettajien sekä tarvittaessa aineryhmien kanssa. Rehtori seuraa oppitunteja ja auttaa tarvittaessa oppilaita ja opettajia ongelmatilanteissa. 3.5.2.7 Luokanvalvojan tehtävät Luokanvalvoja on oppilaan läheisin opettaja. Hän tapaa valvontaluokkaansa säännöllisesti. Luokanvalvoja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat oppilastietojen pitäminen ajan tasalla, poissaolojen seuraaminen ja tarvittaessa niihin puuttuminen sekä myöhästelyjen seuraaminen. Luokanvalvojan tulee saada oppilaan sairauspoissaolosta huoltajan selvitys. Luokanvalvoja antaa luvan oppilaan 1-5 päivää kestävään ennakolta tiedettyyn poissaoloon, jota vanhemman tulee hakea hyvissä ajoin siihen varatulla lomakkeella. Yli viisi päivää kestävän vapaan myöntää rehtori. Luokanvalvoja allekirjoittaa jaksotodistukset, seuraa ongelmatilanteita ja puuttuu niihin sekä tiedottaa niistä vanhemmille, rehtorille tai oppilashuoltoryhmään. Hän kontrolloi, että kotiin lähetettävät tiedotteet palautetaan huoltajan allekirjoituksella varustettuina. 7. luokkien luokanvalvojat kutsuvat vanhemmat syyslukukauden alussa vanhempainvarttiin. Luokanvalvojat valvovat yhdessä tukioppilaiden kanssa diskoillan 7.- luokkalaisille alkusyksystä. Lisäksi he osallistuvat kevätjuhlien järjestämiseen. 8. luokkien luokanvalvojat keskustelevat oppilaidensa kanssa kahden kesken oppilasvarteissa koulunkäynnin sujumisesta ym. oppilaalle tärkeistä asioista. Lisäksi he osallistuvat joulujuhlan järjestämiseen. 9. luokkien luokanvalvojat osallistuvat itsenäisyyspäiväjuhlan ja 9. luokkien oman juhlan järjestelyyn ja suunnittelevat ja toteuttavat oppilaiden kanssa keväällä kiertoajelun Helsinkiin, jossa tutustutaan pääkaupungin merkittävimpiin nähtävyyksiin.
15 Keväällä luokanvalvojat järjestävät toimintapäivän tai tekevät kevätretken luokkiensa kanssa. 3.5.2.8 Ympäristöohjelma Materiaalien hankinnat ja käyttö Koulumme materiaalihankinnoissa pyritään ottamaan huomioon tuotteiden koko elinkaari ja mahdollisuuksien mukaan valitsemaan ympäristöystävällisin vaihtoehto. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pitkäikäisten ja vähän energiaa kuluttavien laitteiden hankkimista sekä kierrätysmateriaalien suosimista. Lisäksi tulee huomioida materiaalien ja laitteiden uudelleen käytettävyys ja huollettavuus. Kertakäyttötuotteiden ja pakkausmateriaalien määrä pidetään mahdollisimman pienenä. Materiaalihankinnan tarvetta pyritään lisäksi vähentämään kierrättämällä oppikirjoja. Kopiopaperin kulutusta seurataan monistuskoodien avulla, ja opettajat pyrkivät tehostamaan paperin käyttöä pienentämällä kopioitavaa tekstiä ja käyttämällä kaksipuolisia kopioita. Oppilaiden velvollisuus on huolehtia siitä, että kopio pysyy käyttökelpoisena siten, että yksi kopio oppilasta kohden riittää. Jätehuolto Koulun jätehuollon lähtökohtana on kaiken syntyvän jätteen lajittelu kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tavoitteena on järjestää kaikkiin luokkiin tarkoituksenmukaiset keräysastiat paperille ja sekajätteelle. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota opettajainhuoneessa, ruokalassa sekä kotitalouden, teknisen työn, kemian ja biologian luokissa syntyvään jätteeseen. Koulun tulee laatia lajitteluohjeet ja järjestää keräysastiat pahville, biojätteelle, metallille, lasille ja ongelmajätteille. Hyvin olennaista jätehuollon toteutuksessa on koko kouluyhteisön (oppilaat, opettajat, siivoojat ja muu henkilökunta) ohjeistus sekä yleisen asenteen muokkaaminen kierrätysmyönteiseksi. Energian ja veden kulutus Energian kulutusta pyritään vähentämään sammuttamalla loisteputkivalot ja tietokoneiden näytöt päivän päätteeksi. Luokkatilojen tuuletuksessa käytetään tarveharkintaa. Uusia vesikalusteita ja laitteita hankittaessa huomioidaan niiden vedenkulutus. Vastaavasti uusien sähkölaitteiden hankintaperusteissa painotetaan niiden pientä sähkön kulutusta. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet 3.6.1. Eteneminen vuosiluokittain siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
16 voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. 3.6.2 Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 3.6.3 Opinnoissa etenemisen periaatteet Espoonlahden koulussa Oppiaineet arvioidaan pääsääntöisesti kursseittain. Oppilaalle ei voi jäädä todistukseen yhtään hylättyä kurssisuoritusta. Silloin kun oppilas on siirtynyt seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi edellisen vuosiluokan kursseja suorittamatta, tulee hänen suorittaa hylätyt kurssit. Hän voi suorittaa hylätyn kurssin opettajan kanssa sovitulla tavalla, kesällä järjestettävässä suorituksessa tai lukuvuoden aikana. Kurssin suorittamiseksi oppilaalla on käytössään yleisen tuen tukimuodot ja niistä tehdään tarvittavat merkinnät Wilmaan. Oppilaalle pyritään järjestämään tukiopetusta ja erityisopetusta. Oppilaan luokalle jättämisestä tai hänen siirtämisestään seuraavalle vuosiluokalle, silloin kun hänellä on suorittamattomia kursseja, päättää opettajainkokous kuultuaan ensin vanhempia. Erillisen kokeen hylätyn tai puuttuvan kurssin suorittamiseksi voi järjestää aineenopettaja itsenäisesti. Kurssin suorittamiseksi oppilaalla on käytössään yleisen tuen
17 tukimuodot ja niistä tehdään tarvittavat merkinnät Wilmaan. Näitä kursseja on oikeus suorittaa myös kesällä järjestettävässä kokeiden suoritustilaisuudessa. opiskelee normaalisti luokkamuotoisessa opetuksessa silloin, kun hän on jäänyt luokalleen. Hän saa samoin perustein erityisopetusta, kuin muutkin oppilaat. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteiden yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt ja menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
18 4.1.1 Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden luontaista kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä, ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä oppimissuunnitelma ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa.
19 4.1.2 Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan oppilaan edistymistä ja koulunkäynnin tukea voidaan pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen järjestää opetus hänelle tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuen tulee olla vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä tulee tapauskohtaisesti huolellisesti harkita. 4.1.2.1 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Pedagogisessa arviossa kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan vahvuudet - koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet - arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion Espoon kaupungin lomakkeelle. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat alakoulussa luokanopettaja ja laajaalainen erityisopettaja yhdessä, sekä vastaavasti yläkoulussa luokanvalvoja ja laajaalainen erityisopettaja yhdessä. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajien ja edellytystensä mukaisesti oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan miten oppilas ja huoltajat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan. 4.1.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9 v.) tai pidennetyn (11 v.) oppivelvollisuuden piirissä.
20 Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatkoopintokelpoisuuden. Kaikki perusopetuksen muut tukimuodot ovat erityisen tuen aikana käytettävissä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. huoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa koulun rehtori. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Kuitenkin erityisen tuen päätös tarkistetaan 2., 4. ja 6. vuosiluokan aikana. Kuudennen luokan oppilaiden osalta tuen tarkistaminen tehdään soveltuvin osin vastaanottavan yläkoulun kanssa. Siirtymävaiheen yhteistyö määritellään osana opetussuunnitelmaa täydentävää Espoon ohjaussuunnitelmaa sekä edelleen koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen tarkastamista varten on laadittava uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, tulee tehdä päätös erityisen tuen lopettamisesta ja oppilaan opetus järjestetään tehostettuna tukena. Päätöksen tekee se viranomainen, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksestä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen antamista tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin ennakoimattomien olosuhdemuutosten jälkeen. 4.1.3.1 Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle.