Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013



Samankaltaiset tiedostot
Anna-Maija Koivusalo

Anna-Maija Koivusalo

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2012

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

THL:n tuottavuusseuranta 2013

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Kokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Lataa Selkäleikkauspotilaan ja läheisen selviytyminen sairaalasta kotiuduttaessaja kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen - Päivi Leikkola.

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Asiakastyytyväisyys 2013

Parking Operator Area no Taso

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

Parking Operator Area no Nivå

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK

Apotti-käyttöönoton kokemukset. Hannamari Lehtinen Apotti-asiantuntija HUS Sisu Sisätautien erikoislääkäri ATK-päivät, Tampere 7.5.

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

Potilashoidon vuosikertomus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus

Tutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä

40 vuotta potilaan parhaaksi

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

MITEN TIETOTURVAONGELMIEN AIHEUTTAMAT RISKIT KONKRETISOITUVAT SAIRAALAN ARJESSA? EERO HIRVENSALO LÄÄKINTÄPÄÄLLIKKÖ, YLILÄÄKÄRI 30.5.

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Kohde Rakennus/osasto Kunta / Kaupunki Vuosi Malli Helsingin diakonissalaitos os. 5 Helsinki 1989 Kemin terveydenhuolto-oppilaitos Kemi 1989 Aurooran

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Aino Lummikko LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUNHOIDON KIRJAAMINEN RAUMAN ALUESAIRAALASSA

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/ Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Potilasturvallisuus

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

MITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

Imatra

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2016

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus

(Diagnoosinumero ) Taudin nimi

Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Transkriptio:

Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon potilaita, lähinnä vuodeosastoilta. Kipua arvioitiin 3 31 potilaalta. Lapsia heistä oli 69. Arviointi ei onnistunut 71 aikuispotilaalta heidän sekavuutensa tai dementiansa takia. Potilaat arvioivat sekä lepo- että liikekipuaan numeraalisella (NRS) asteikolla -1. Lisäksi hoitohenkilökunta merkitsi kyselylomakkeeseen johtiko kivun arviointi joko kivunhoitoon tai muihin toimenpiteisiin. Yliopistosairaaloiden lisäksi tutkimukseen osallistui 12 muuta sairaalaa sekä neljä terveyskeskusta. Ensimmäistä kertaa mukana oli Pieksämäen aluesairaalasta yksi osasto. Tekstin lopusta löytyvään taulukoon on kerätty kaikki osallistuneet sairaalat tuloksineen. Kivun arviointi oli onnistunut 69 lapsipotilaalta. Heidän keski-ikänsä oli 8,1 vuotta. Vajaa kolmannes lapsista oli kirurgisia potilaita. Lasten lepokivun keskiarvo oli 1,4 ja liikekivun 1,27. Kaikista lapsista vain kuusi eli 9 % (v.212 21% ) sai kivunlievitystä, kolme lääkettä, kolme lääkkeetöntä kivunhoitoa. Kivunhoito ei kohdistunut ainoastaan kohtalaista tai kovaa kipua kokeviin. Lapsista seitsemän kärsi kohtalaisesta tai kovemmasta lepokivusta ja heistä kolme sai kivunlievitystä. Kohtalaisesta tai sitä kovemmasta liikekivusta kärsivistä viidestä lapsesta kaksi sai lievitystä kipuihinsa. Viime vuoteen nähden kehitys oli huonompaan suuntaan (73% - 43%). Kivun arviointi onnistui 2 962 aikuispotilaalta. Heistä 52 % oli naisia. Keski-ikä oli 61,7 vuotta. Yli 9-vuotiaita potilaita, joiden kohdalla kivun arviointi onnistui, oli kaksi prosenttia. Potilaista 52 % oli täyttänyt 65-vuotta. Alle 25-vuotiaita aikuispotilaita oli 4 %. Kirurgisia potilaita oli reilu kolmannes ja sisätautisia potilaita toiseksi eniten kuten aikaisempina vuosina. Viikon sisällä leikattujen potilaiden osuus oli 35 %, joista liki puolet oli leikattu edellisenä päivänä. Potilaat arvioivat kipunsa voimakkuutta numeraalisesti asteikolla -1. Lepokivun keskiarvo oli 1,9 eli edellisvuoden luokkaa. Korkeimmillaan lepokivun keskiarvo 2,8 oli projektin ensimmäisenä vuonna 26. Potilaista täysin kivuttomia levossa oli 43,7 %. Lievää kipua (NRS 1-3) koki 33,7 % potilaista. Kovaa kipua koki 6,5 % ja pahinta mahdollista kipua (NRS1) kokevien määrä oli,4 % kaikkien vuosien keskiarvo ollessa,5 %. Arviointi johti jatkotoimenpiteisiin, lähinnä lääkkeenantoon, 83 %:ssa pahinta mahdollista kipua kokevan

kohdalla. Tämä on 1% viimevuotista enemmän. Potilaista, joiden kipu oli NRS 7, kivunlievitystä sai 73 %, joka sekin on aavistuksen verran edellisvuotta enemmän. Liikekivun keskiarvo oli 2,8. Alhaisimmillaan keskiarvo oli vuonna 211 ollen 2,61. Täysin kivuttomia liikkuessa oli 85 potilasta eli 35 % ja lievää kipua liikkeessä koki 31,5 %. Pahinta mahdollista liikekipua kokeneiden määrä oli 1,6 % kuten vuonna 212. Heistä 77,6 % sai kivunlievitystä, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Kivun voimakkuutta arvioidaan, jotta tietäisimme tarvitseeko potilas kivunhoitoa. Tämän projektin yhteydessä arviointi johti toimenpiteisiin 662 kertaa eli 22 %:n kohdalla aivan kuten vuonna 212. Kohtalaisesta tai sitä kovemmasta kivusta levossa kärsiviä potilaita oli 23,1 % Kuitenkin näistä kohtalaista tai kovaa kipua ilmaisseista potilaista vain 61,3 % hoidettiin. Kipua hoidettiin pääsääntöisesti lääkkeillä, aiempien vuosien tapaan eniten oksikodonilla ja parasetamolilla. Lääkkeettömien hoitotyön keinojen käyttö oli erittäin harvinaista (17) ja niistä kylmäpakkauksen käyttö oli yleisintä. Kipulääkärin tai hoitavan lääkärin konsultaatiota pyydettiin14 potilaalle, kipuhoitajaan otettiin kahdesti yhteyttä. Potilaista 15,6 %, joille hoitaja ehdotti kivunlievitystä, ei syystä tai toisesta halunnut sitä. Kivuton sairaala projektin kahdeksana kertana kipua on arvioitu yhteensä 23 potilaalta. Arvioinnin tulokset ovat olleet samankaltaiset. Lepokivun keskiarvo (1,9) oli tällä kertaa hieman viime vuotta matalampi, mutta neljää sitä edeltävää vuotta korkeampi. Liikekivun keskiarvo (2,8) oli,2 korkeampi kuin kaikkien vuosien keskiarvo. (Kaavio 1 ja kaavio 2) Kaavio 1. Lepokipu (%) vuosina 26 213 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 1-3 4-6 7-1

Kaavio 2. Liikekipu (%) vuosina 26-213 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 1-3 4.6 7-1 Kivuton sairaala projektiin on vuosittain osallistuttu hienosti eri tyyppisistä hoitopaikoista ja joka vuosi on mukaan tullut uusia paikkoja, mikä kertoo siitä, että kivunhoito koetaan tärkeäksi kaikkialla. Vuoden 213 keväällä Hoitotyön tutkimussäätiö julkaisi Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö - hoitotyön suosituksen. Suosituksen sisältö on sovellettavissa myös muiden kuin kirurgisten potilaiden kivun hoitoon. Tulevina vuosina toivottavasti näemme Kivuton sairaala projektissa, että suositus on otettu käyttöön ja että sillä on ollut vaikutusta kivun hoitotyön kehittymisen. Kiitos osallistujille!

Taulukko 1. Tulokset sairaaloittain v.212-213 SAIRAALA N KESKI-IKÄ NRS LEPO KA NRS LIIKE KA vuosi 213 212 213 212 213 212 213 212 HUS 1137 169 6,5 58,9 1,67 1,81 2,5 2,68 - HYKS 843 767 56,9 56, 1,69 1,87 2,38 2,79 Meilahti - kolmio 218 26 62,7 58,3 1,28 1,88 2,3 2,58 Syöpätaudit 37 38 58,5 61,6 1,15 1,57 1,47 2,51 Töölö 8 78 54,8 57,1 2,21 2, 3,32 3,5 Naistensairaalat 85 76 39,5 37 1,84 2,12 2,63 2,81 Kirurginen sairaala 54 52 62,2 64,8 1,36 2,25 2,56 3,18 Silmäkorvasairaala 22 18 52,7 45,9 2,38 1,5 1,94 2,9 Jorvi 164 129 6, 59,8 1,7 1,92 2,57 2,37 Peijas 153 155 64,4 63,4 1,6 1,68 2,23 3,25 Aurora 13 46,6 2,92 6,75 Iho- ja allergiasairaala 17 63,3 3,31 4,13 - Hyvinkää 123 124 61,4 62,5 1,74 1,67 2,78 2,65 - Lohja 81 64 63,5 66,5 2,6 2,3 2,93 2,6 - Porvoo 9 114 63, 56,8 1,56 1,32 2,1 2,65 KYS 247 351 58, 59,2 2, 2,8 2,9 3, OYS 163 12 59, 58,4 1,94 1,95 3,23 2,81 TAYS 67 135 54,5 55,4 2,25 2,3 3,83 2,97 TYKS 256 269 56,1 58,9 1,93 1,9 2,92 2,68 Etelä-Karjalan 93 132 65,5 65,8 2,36 1,86 3,1 2,77 Kainuun 58 68,6 2,84 3,7 Kanta-Hämeen 124 157 66,8 64,9 1,96 2,1 2,74 2,92 Seinäjoen 72 5 63,4 63,1 2,2 1,41 3,91 3,88 Keski-Suomen 36 11 62, 62,4 2,67 1,65 4,6 4,25 Lapin 138 66 64,2 59 1,43 2, 2,47 3, Lapponia 21 24 74,3 72,5 1,68 1,63 1,42 2,48 Loimaan 42 73,8 1,5 2,31 aluesairaala Länsi-Pohjan 73 9 62,5 66,9 2,38 2,64 2,93 3,94 Mikkelin 136 71 63,1 69,2 1,84 1,48 2,7 2,39 Pieksämäen 9 66,7 1,22 3,22 aluesairaala Satakunnan 18 1 66,5 64,2 2,49 1,3 3,42 1,9 terveyskeskukset 11 62 78,7 77,1 1,36 2,5 1,82 2,88 Koko maa aikuiset Koko maa lapset 2962 2771 61,7 59 1,9 1,92 2,8 2,78 69 67 8,1 9,58 1,4 1,52 1,27 1,73