Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00 October 9, 2012
AIHEITAMME TÄNÄÄN 2 Näin suoraveloitusmigraatio etenee Inkeri Tolvanen, FK Pankkien yhteinen viestintä suoraveloitusmigraatiossa Kristiina Siikala, FK Ennakkokyselyn tuloksia Miten olemme onnistuneet vastaamaan niihin toiveisiin, jotka tulivat esille työpajassa vuosi sitten? Viestinnän linjauksia, keinoja ja mahdollisuuksia Viestintäympäristö Kohderyhmä ja kohderyhmäprofiili Tavoitteiden kolme tasoa Viestinnän kohtaamispisteet Ryhmätyö Viestinnän keinot ja kanavat Viestintä tukemaan suoraveloituksen päättymistä Johtopäätökset
3 Mitä on ilmassa? October 9, 2012
KYSELYMME TULOKSIA 4 Ajankohta: 11.9. 18.9.2012 Kysely lähetettiin Sepa-ydinryhmälle N=18 vastaus% 40 Kiteytys avoimista vastauksista: Aikataulua tulisi täsmentää Mitä pitää kertoa laskuttajille/kuluttajille ja missä vaiheessa? Pankit eivät voi hoitaa asiaa laskuttajien puolesta Automaattia ei ole ja migraatio vaatii laskuttajalta paljon Hyöty irti siirtymästä Laskutuksen suoraviivaistaminen ja tehostaminen
KUINKA SEURAAVAT ASIAT OVAT MIELESTÄSI TOTEUTUNEET SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVASSA VIESTINNÄSSÄ? 5 Viestinnän oikea-aikaisuus Viestintämateriaalit Termien yhdenmukaisuus Viestinnän yhtenäisyys 0 20 40 60 80 100 120 Erittäin hyvin Erittäin huonosti Lähde: Viestintäkysely 09/2012
MITEN SEURAAVAT PANKKIEN JA FK:N VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT ASIAT OVAT TOTEUTUNEET TÄHÄN MENNESSÄ? 6 Eri viestintäkanavien hyödyntäminen Viestinnällinen yhteistyö pankin ja FK:n kanssa Tiedonkulku osapuolten välillä Erittäin hyvin 0 20 40 60 80 100 120 Erittäin huonosti Lähde: Viestintäkysely 09/2012
EPÄTIETOISUUTTA 7 Pitäisi saada tietoa noista mahdollisuuksista, mikä niistä olisi paras vaihtoehto pienelle yritykselle ja jotta kulut eivät kasvaisi. Käsitteistö on sekavaa. Verkkolaskutuksesta tulisi tehdä kansallinen asia ja kertoa siitä kaikissa kanavissa. Varsinkin julkisyhteisöt tulisi pikaisesti velvoittaa verkkolaskutuksen käyttäjiksi. Lähde: Verkkolaskubaro 05/2012
KRIITTISYYTTÄ, ÄRTYMYSTÄKIN? 8 Emme pidä verkkolaskuista emmekä aio siirtyä. Tuo lisäkuluja ja tekniikan omaksuminen on työlästä. Ei hyvä, lisää työtä yrittäjälle ja lisää kuluja yrittäjälle ja tietenkin pankille tuloja... Pankit ja operaattorithan hyvän ajatuksen ovat sössineet ahneuksissaan ja byrokraattisuudessaan. Verkkolasku on nykyajalle tyypillinen It-projekti. Mainokset ja "puffi"-kirjoitukset lupaavat sata hyvää ja tuhat kaunista sekä yhtä suuret voitot/säästöt kuin parhaissa ketjukirjeissä. Käytännössä homma tökkii pahasti ja pankit, ohjelmistotalot ja operaattorit syyttävät ongelmista toisiaan. Lähde: Verkkolaskubaro 05/2012
VALMIUKSIEN PUUTE 9 Ei ole valmiuksia vielä esim. kunnilla vastaanottaa vielä verkkolaskuja. En ymmärrä, miten on Suomen maassa ajateltu noin 400.000 ihmisen hoitavan maksunsa. He ovat sen verran huonokuntoisia etteivät pää omin avuin rahalaitokseen. Toinen iso ongelma on, että pankkien palvelumaksut on nostettu korkealle ja palveluaika muutettu vähäiseksi. Pankit ovat sysänneet asiakkaan informointivastuun laskuttajille. Lähde: Verkkolaskubaro 05/2012
10 Kohderyhmä: Laskuttajat Kohderyhmän profilointi (SEPA-viestinnän linjaukset vuonna 2009) October 9, 2012
KIRSI, KONTTORIPÄÄLLIKKÖ 47-vuotias taloushallinnon ammattilainen, asuu Lahdessa Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä Työskentelee 130 henkilöä työllistävässä logistiikka-alan yrityksessä Vantaalla Koulutukseltaan merkonomi, suorittanut myös kirjanpitäjän tutkinnon Urallaan esimiesasemaan edenneenä tottunut ohjeistamaan alaisiaan ja johtoa taloushallintoon liittyvissä muutostilanteissa Täydentää osaamistaan aktiivisesti osallistumalla valmennuspäiville ja seminaareihin Kulkee työmatkansa junalla, viettää matkaajan ammattilehtien, ristisanatehtävien ja sudokun parissa Vapaa-aikanaan rentoutuu kodin arkisissa askareissa, harrastaa monipuolisesti liikuntaa
KOHDERYHMÄ & SEPA MITÄ? Tiedon Tarve MITEN? VIESTIKÄRKI Konttoripäällikkö Kirsi Selkeät ohjeet Konkreettiset esimerkit ja käytännönläheinen etenemismalli Pankki Ohjelmistotoimittaja Suomen Yrittäjät Koulutukset Seminaarit Ammattilehdet www Kukaan ei ole SEPA syntyessään Suunnista SEPAan rasti kerrallaan Sinä et ole yksin Viestinnän haasteet: SEPA-tieto on hajallaan, vaikeasti ymmärrettävää ja aikataulun epäselvyys PK-yrityksissä SEPAa ei koeta hyödyllisenä muutoksena, pakotettuja toimenpiteitä karsastetaan lisätyötä, ei lisäarvoa Lähde: SEPA-viestinnän linjaukset, 2009
MITÄ LISÄÄ? 13 http://www.youtube.com/watch?v=stie3ilbw_y
VIESTINNÄN KOHTAAMISPISTEET ONLINE OFFLINE Hill and Knowlton Finland Oy
Suoraveloituksen päättymisen aikataulu Vuosi 2012 Laskuttajien kannattaa suunnitella ja toteuttaa suoraveloituksesta luopumisen edellyttämät tekniset muutokset jo hyvissä ajoin ennen sen päättymistä. Laskuttajat voivat tarjota e-laskupalvelua maksajille ja kannustaa suoraveloitusasiakkaita siirtymään e-laskun käyttöön. Vuosi 2013 Pankit tarjoavat suoramaksupalvelua. Laskuttajat ottavat suoraveloituksen korvaavat palvelut käyttöönsä omalla aikataulullaan, viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Maksajat voivat ottaa e-laskun käyttöönsä verkkopankissaan milloin tahansa. Vuosi 2014 Kotimainen suoraveloitus päättyy vuoden alkupuolella. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 9.10.2012
16 Tavoitteiden kolme tasoa Tieto Tunne Toiminta October 9, 2012
TAVOITTEIDEN KOLME TASOA 17 TIETO: Mitä haluamme laskuttajan tietävän ja ymmärtävän? TUNNE: Millaisia mielikuvia, asenteita ja tunteita haluamme herättää laskuttajassa? Millaisena haluamme hänen kokevan tilanteen oman työnsä/yrityksensä kannalta? TOIMINTA: Millaisiin tekoihin tai toimenpiteisiin haluamme ohjata laskuttajaa? Millaiseen toimintaan kannustamme häntä?
PAKKOPULLAA JA RAVITSEVAA RUISLEIPÄÄ
MITÄ HALUAMME SAADA AIKAAN? 19 Kohderyhmä // Tavoitteet TIETO TUNNE TOIMINTA Laskuttaja PK-yrityksessä
20 Ryhmätyö Uusia kulmia viestintään October 9, 2012
Näin suoraveloitus korvataan: e-lasku ja suoramaksu Laskuttaja E-laskuun pohjautuvat palvelut Verkkopankkia käyttävä maksaja E-lasku Maksaja, joka ei käytä verkkopankkia Suoramaksu E-lasku on monipuolisempi kuin suoraveloitus. -Maksaja voi halutessaan esimerkiksi maksaa automaattisessa maksamisessa olevan laskun heti sen saavuttua. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 9.10.2012 Maksajan kannalta suoramaksu vastaa täysin suoraveloitusta. October 9, 2012
Laskuttajan siirtyminen suoraveloituksesta e-laskun ja suoramaksun käyttöön muuntopalvelua käyttäen 1. 1. Laskuttaja ottaa e-laskutuksen käyttöönsä. 2. 2. Laskuttaja ilmoittaa pankeille tarjoavansa e- laskua ja suoramaksua. 4. Pankki tarkistaa, että maksajalla on voimassaoleva suoraveloitus-valtakirja laskuttajalle. Tilinumeron ja suoraveloituksen palvelutunnuksen on täsmättävä. 5. Pankki siirtää maksajan e- laskun tai suoramaksun käyttäjäksi. Verkkopankkia käyttävä maksaja siirretään e-laskuun ja verkkopankkia käyttämätön suoramaksuun. 6. Pankki toimittaa laskuttajalle e-laskun ja suoramaksun vastaanottoilmoitukset. 8. Pankki veloittaa laskun maksajan tililtä automaattisesti eräpäivänä. 3. 3. Laskuttaja tiedottaa kirjeitse maksajaa laskutustavan muutoksesta ja lähettää tiedot maksajan suoraveloitusvaltakirjoista pankkiin. 7. 7. Laskuttaja siirtää maksajan uuteen laskutustapaan ja toimittaa seuraavan laskuaineiston pankkiin e-laskuna. Laskuttaja lähettää maksajalle laskun tiedot laskuttajan ja maksajan keskenään sopimalla tavalla. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 9.10.2012
Suoraveloituksen päättymisen aikataulu Vuosi 2012 Laskuttajien kannattaa suunnitella ja toteuttaa suoraveloituksesta luopumisen edellyttämät tekniset muutokset jo hyvissä ajoin ennen sen päättymistä. Laskuttajat voivat tarjota e-laskupalvelua maksajille ja kannustaa suoraveloitusasiakkaita siirtymään e-laskun käyttöön. Vuosi 2013 Pankit tarjoavat suoramaksupalvelua. Laskuttajat ottavat suoraveloituksen korvaavat palvelut käyttöönsä omalla aikataulullaan, viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Maksajat voivat ottaa e-laskun käyttöönsä verkkopankissaan milloin tahansa. Vuosi 2014 Kotimainen suoraveloitus päättyy vuoden alkupuolella. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 9.10.2012
SAMA KUIN EDELLÄ TEKNISEMMIN 24 1.11.2011 Tilisiirrot siirtyivät SEPA-aikaan. ISO20022 XML-standardi korvasi kansalliset standardit maksuaineistojen lähettämisessä. Tilinumerot ovat maksuilla IBAN- ja BIC-muodossa. Tilisiirtolomakkeilla suositellaan tilinumeron näyttämistä vain IBAN- ja BIC-muodossa ja pankkiviivakoodin on oltava SEPA-ajassa. Vuosi 2012 Pankit valmistautuvat kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen rakentamalla muuntopalvelun, jonka avulla kuluttajien suoraveloitusvaltakirjat voidaan muuntaa suoramaksutoimeksiannoiksi ja e-laskun automaattisen maksamisen toimeksiannoiksi. Yritykset voivat valmistautua kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen sopimalla pankin kanssa e-laskupalvelusta. 1.1.2013 Tilisiirtolomakkeella tilinumero saa olla tulostettuna vain IBAN- ja BIC-muodossa. Siirtymäajan tilisiirtolomakestandardia ei saa enää käyttää. 18.1.2013 E-laskun suoramaksulla ja muuntopalvelulla päivitetyt sanomakuvaukset ovat käytettävissä. Laskuttajan tulee päivittää laskutusohjelmistonsa ja sopia muuntopalvelusta pankkinsa kanssa. Laskuttajan, joka ei vielä käytä e-laskutusta on sovittava pankin kanssa e-laskupalvelusta ja muuntopalvelusta sekä otettava käyttöön suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa tukeva laskutusohjelma. Tämän jälkeen laskuttaja voi käynnistää muuntopalvelun vuoden 2013 aikana. Muita laskuttajan vaihtoehtoja korvata kotimainen suoraveloitus ovat SEPA-suoraveloitus ja paperilasku. 31.1.2014 Kotimainen suoraveloitus päättyy.
SEURAAVAT VAIHEET 25 Työpajan raportti ja yhteenveto SEPA-ydinryhmä Uusien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus Viestintäkanavat haltuun Seuranta
26 Kiitos. October 9, 2012