2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen ja kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) SEPA FOORUMIN YDINRYHMÄ Aika klo Paikka CGI, Karvaamokuja 2, Helsinki Läsnä Harry Leinonen Valtionvarainministeriö Matti Luoto Basware Eeva-Liisa Vihavainen Varma Leea Eloranta Pohjola Matti Räisänen Kaupan liitto Heikki Kotimäki Visma Software Markku Havukainen CGI Jari Vaine Suomen Kuntaliitto Mika Jaakkola CGI Riitta Kärkkäinen Fortum Asiakaspalvelu Erika Tuhkanen Verohallinto Jussi Snellman OP-Pohjola Jarmo Heilakka Danske Bank Torsti Gummerus Nordea Kristiina Siikala Päivi Pelkonen Inkeri Tolvanen Päivi Heikkinen Suomen Pankki, puheenjohtaja KÄSITELLYT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen ja kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Hyväksyttiin kokouksen esityslista. 3 Suoraveloitusmigraatio 3.1 Projektin tilanne pankeissa Pankkien arvioiden mukaan vasta 15% laskuttajista oli käynnistänyt muunnon ja 8% suoraveloitusvaltakirjoista oli muunnettu e-laskuiksi ja suoramaksuiksi elokuun loppuun mennessä. Danske Bank on lähestynyt kirjeitse ja kasvokkainkin lähes kaikki laskuttajat. E-lasku on

2 Muistio 2 (5) kasvanut valtavasti. OP-Pohjola: Vauhti on selvästi kiihtymässä. Myös OP-Pohjolassa on pantu merkille e- laskumäärien merkittävä kasvu. Nordeassa on sama tilanne kuin muilla pankeilla. Pankissa on tavattu henkilökohtaisesti myös useita PK sektorin laskuttajia. Elokuussa migraatio kiihtyi 4-5 kertaiseksi. Harry Leinonen kertoi migraatiotilanteen kiinnostavan Euroopan neuvostoa ja tiedusteli, kuinka migraatio näkyi pankeissa suoraveloitustapahtumien määrissä. OP-Pohjolassa suoraveloitusmigraatio ei vielä näkynyt suoraveloitusten vähenemisenä. Danske Bankissa suoraveloitukset ovat vuoden aikana vähentyneet 10%. 3.2 Baswaren suoraveloituskyselyn tulokset Matti Luoto kertoi Baswaren elokuussa yrityksille tekemän suoraveloituskyselyn tuloksista. Edellinen kysely oli tehty tammikuussa :sta vastanneesta yli puolet käytti suoraveloitusta laskutuksessa. Tietoa muutoksesta yritykset olivat saaneet hyvin. Muutosta työstävien laskuttajien määrä oli selvästi kasvanut, mutta n.10% ei ollut käynnistänyt tai ei tiennyt käynnistäneensä asian tiimoilta projektia. 83% kuluttajalaskuttajista ja 60% yrityksiä laskuttavista aikoi korvata suoraveloituksen e-laskulla ja suoramaksulla. 55% oli osallistumassa pankkien muuntopalveluun. Huolestuttavasti 11% kuluttajalaskuttajista ja 24% yrityksiä laskuttavista ei vielä tiennyt, millä palvelulla korvaisi suoraveloituksen ja 30% ei tiennyt, aikoiko osallistua muuntoon. Niin ikään 30% ei uskonut tai ei osannut sanoa, pitääkö suoraveloituksen takaraja. Moni laskuttaja kertoi muutostöiden käynnistyvän myöhään, koska laskuttajien ohjelmistotoimittajat eivät ole vielä valmiina. Tähän ongelmaan ovat myös pankit törmänneet keskustellessaan laskuttajien kanssa. Huolestuttavaa on myös, että edelleen merkittävä joukko laskuttajia ei usko migraation takarajan pitävän. ja pankit pyrkivät poistamaan väärää luuloa painottamalla syksyn viestinnässään takarajan määräytyvän EU asetuksesta. Jussi Snellman kysyi, voisiko julkinen sektori tuoda julki, että perustuu lakiin, kun yksityisen sektorin (pankkien) viestiä eivät kaikki näytä uskovan. Matti Luodon esitys on muistion liitteenä. 3.3 Ohjelmistotalojen katsaus Baswarella on yli 60 sopimusta suoraveloitusratkaisuista. Projekteja on eri vaiheissa. Käyttöönotossa tarvitaan konsultti. Osaajien saatavuus syksyn aikana alkaviin projekteihin on riski. CGI: Pienet yritykset eivät ole vielä liikahtaneet. Suuria RI sanomamääriä lähetettäessä on ollut jonkun verran vaikeuksia pankkien kanssa. Suurilla asiakkailla projektit ovat menossa tai suunnitelmat valmiina. Aditro: Projekti on ollut käynnissä vuoden alusta. Asiakkaat ovat lähinnä kuntasektorilta. Heistä puolet on aloittanut muutoksen. Asiakkaiden ongelmina ovat laskutus- ja taloushallintojärjestelmät. Järjestelmien toimittajat eivät ole saaneet muutoksia valmiiksi, eikä kaikkia järjestelmiä saada päivitettyä muuntoon.

3 Muistio 3 (5) 3.4 Round table Isännöintiliitto on aktiivisesti viestinyt muutoksesta jo kahden vuoden ajan kouluttamalla, lehdessä ja sähköpostitse. Isännöintitoimistot ovat nyt joukolla liikkeessä, mutta kaikkien ohjelmistotoimittajat eivät ole vielä valmiina. Vismalla on vain kuluttajalaskuttajia. Ohjelmiston sisällä on koko laskutus, jopa kirjeet lähtevät ohjelmistosta. RI sanomien lähettämisessä oli pitkään ongelmia pankkikohtaisten erojen vuoksi. Visma informoi muutoksesta sivuillaan, järjestää seminaareja ja konsultit opastavat asiakkaita. Ohjelmiston päivitykseen laskuttaja ei tarvitse konsulttia, koska kaikki automatiikka rakennettu ohjelman sisään. Muutoksen vauhti on kiihtymässä. Heikki Tersa ehdotti, että FI:n sivuilla neuvottaisiin lukemaan myös pankkien tekniset kuvaukset. Fortumin suoraveloitusasiakkaista puolet on jo siirretty uusiin palveluihin. Suoramaksuun siirtyneiden suoraveloitusten määrä on ollut yllättävän suuri. Arvioidun 5 % sijaan suoramaksuun on siirtynyt ehkä 15% suoraveloituksista. Suoramaksu on selvästi e-laskua kalliimpi vaihtoehto. Fortumilla ei ole ollut suurempia ongelmia pankkien kanssa. Toukokuussa lähetettiin testierä ja sen jälkeen muuntoeriä on lähetetty viikottain. Fortum ei ole vielä päättänyt yritysmaksajien laskutusta. Verottaja käyttää suoraveloitusta kiinteistöverotuksessa. Muunto on alkamassa pian. Testit jo tehty. Valtionkonttorissa ei suoraveloituksia. Pohjola Vakuutus on myös itse ohjelmistotoimittajan roolissa. Kaikki suoraveloitukset on jo muunnettu. Jälkisiivous on enää meneillään. Muunnossa haasteita on tuonut pankkien hylkäysperusteiden erot ja peruutussanoman puuttuminen Nordealta. Konversion onnistumisprosentti on ollut erittäin hyvä. Suoramaksujen osuus on 40% muunnetuista suoraveloituksista. Asiakkaat ovat muutenkin aktivoituneet vaihtamaan paperilaskuja e- laskuun. Kaupan liiton jäsenillä kuluttajien suoraveloitus on vähäistä. Suomalaisilla pankeilla ei ole riittäviä palveluita B2B puolelle suoraveloituksen korvaamiseksi. Jotkut vahvat laskuttajat paikkaavat tarvetta vaatimalla valtakirjan asiamiehen tiliin voidakseen tehdä tilisiirtoja. Matti Luoto ehdotti, että pankit tarjoaisivat suoramaksua myös yritysmaksajille. Torsti Gummerus ei pitänyt tätä hyvänä ehdotuksena, vaan totesi, että B2B SEPA suoraveloitus paikkaa aukon yritysmaksajien palvelussa. Esim. Nordea on kuitenkin joutunut ensin priorisoimaan pakollisia muutoksia. Kuntaliitto: Kuntia on ohjeistettu sekä talouspuolelta että sosiaali- ja terveyspuolelta. Kunnista ei ole tullut paljon yhteydenottoja Kuntaliittoon. Kuntien suoraveloituksista merkittävä osa siirtyy suoramaksuun. Rakennekeskustelu aiheuttaa myös haasteita. Puheenjohtaja totesi yhteenvetona, että viestinnän haasteena on lisätä uskottavuutta enddaten pitävyydestä, tuoda esiin laskuttajan insentiivit käynnistää muunto (esim. paperilaskun kalleus) ja suoramaksun käyttöönotto (varmistaa kaikkien asiakkaiden laskunmaksu). Viestinnässä kannattaa tuoda esiin myös suoramaksujen suhteellisen suuri osuus.

4 Muistio 4 (5) 3.5 Loppuvuodelle suunniteltuja toimenpiteitä Inkeri Tolvanen esitteli pankkien suunnitelmaa hyödyntää muunnon käynnistävää RPsanomaa laskuttajien uusasiakashankinnassa. RP-sanoman avulla laskuttaja voi lähettää jo ensimmäisen laskun e-laskuna. Palvelua ei kuitenkaan ehditä saamaan valmiiksi ennen suoraveloituksen päättymistä. Tämä aiheuttaa ongelmia hyväntekeväisyysjärjestöjen uusien lahjoittajien hankinnassa. Hyväntekeväisyysjärjestöjä varten on laadittu pankkien yhteinen e-laskutilaus/suoramaksun toimeksiantolomake. Järjestöt voivat kadulla antaa lomakkeen asiakkaalle täytettäväksi ja toimittaa lomakkeet pankkiin. Palvelu on järjestöjen käytössä tilapäisesti, kunnes RP-sanomaan perustuva palvelu on pankeilla valmiina. Inkeri Tolvasen esitys on muistion liitteenä. 4 SEPA viestintäkatsaus Kristiina Siikala kertoi syksyn viestintätoimenpiteistä :ssa. Ydinviestejä on terävöitetty, jotta laskuttajat heräisivät muutokseen. Viestinnässä korostetaan end-daten pysyvyyttä, suoramaksun tärkeyttä erityisryhmille ja senioreille sekä laskuttajan velvollisuutta informoida asiakkaita muutoksesta, vaikka laskuttaja ei osallistuisi muuntoon. Kuluttajia kehotetaan seuraamaan tarkasti postiaan syksyn aikana. Näkyvyyden lisäämiseksi järjestetään lehdistötilaisuus, puhujina Päivi Heikkinen SEPA foorumin ydinryhmän puheenjohtajan roolissa sekä :n ja kuluttajaviranomaisen edustajat. Suoraveloitusmuutoksesta tiedotetaan myös radio Novassa ja Kauppalehden mainoksena. Sovittiin, että lähettää Kauppalehdessä ilmestyvän bannerin myös Suomen Yrittäjille ja EK:lle ja Kaupan Liitolle käytettäväksi omassa viestinnässään. Kristiina Siikala kertoi, että erityisryhmien edustajat, esim. Näkövammaisten liitto, ovat olleet todella huolissaan joidenkin suurten laskuttajien suunnitelmista tarjota pelkästään e- laskuvaihtoehtoa uusille asiakkailleen. Kristiina Siikalan esitys on muistion liitteenä. 5 Laajan SEPA foorumin palaute SEPA foorumi sai hyvän arvosanan, yli 4 asteikolla 1-5. Palaute yksityiskohtaisine kysymyksineen on muistion liitteenä. 6 Ajankohtaista keskuspankin näkökulmasta Päivi Heikkinen näytti EKP:n SEPA migraatiotilastoja. Etenkin suoraveloitusmigraatio etenee todella hitaasti. Suoraveloitusvaltakirjoista vain 5% oli elokuun lopussa siirtynyt SEPAan. SEPA suoraveloituksen laskuttajatunnuksen antamisen käytännöt vaihtelevat Euroopassa. Esim. Saksassa tunnuksia jakaa Saksan keskuspankki ja tunnuksen voi saada vain saksalainen yritys. Niinpä Saksassa SEPA suoraveloituksen aloittavan suomalaisen laskuttajan on pyydettävä tunnus pankiltaan Suomessa. SDD tuvallisuuden parantamisesta keskustellaan. EKP julkaisemassa FAQ:n SEPA migraatiosta.

5 Muistio 5 (5) Suomen Pankki suunnittelee maksuneuvoston perustamista Suomeen. Maksuneuvostolla ei olisi virallista statusta, vaan se toimisi ajatushautomona, joka mahdollistaa asiakkaiden ja maksunpalveluntarjoajien dialogin. Maksaminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja yhteistyö on kilpailuviranomaisten tarkassa seurannassa. Tämän tyyppinen täysin avoin foorumi voisi myös kilpailuoikeudellisista näkökohdista edesauttaa kehitystyötä ja varmistaa, että se hyödyttää loppukäyttäjiä. Suomi ollut maksamisen kehityksen kärkimaa vuosia, ja SP haluaa edesauttaa kehityksen jatkumista myös tulevaisuudessa. Keskuspankki voi lain määrittelemässä roolissaan toimia keskustelun mahdollistajana. Kansallinen maksuneuvosto toimii mm. Hollannissa, Britanniassa, Tanskassa ja Itävallassa. Myös komissio ja EKP ajavat jatkoa SEPAlle. EKPn suunnitelmissa on Euroopan vähittäismaksuneuvosto. Päivi Heikkinen kysyi toiveita maksuneuvoston agendalle. Matti Luoto toivoi XML raportoinnin edistämistä. Päivi Heikkisen esitys on muistion liitteenä. 7 EPC ym. ajankohtaista Jussi Snellman kertoi EU komission säätelyaloitteista, perustilidirektiivistä ja maksupalveludirektiivin uudesta versiosta (PSD2). Perustilin direktiiviehdotus käsittelee tilija maksuliikehintojen vertailtavuutta, maksutilin vaihtamista pankista toiseen ja EU alueella laillisesti oleskelevien oikeutta perusmaksutiliin. PSD2:n keskeisin sisältö määrittelee ns. kolmansien osapuolien eli overlay-palveluntarjoajien asemaa palveluntarjoajana pankin ja asiakkaan välillä. Säätelyaloitteet ovat Harry Leinosen mukaan edenneet myös Suomessa. Perustilipaketista on u-kirje mennyt eduskunnalle, PSD2 on menossa eduskunnalle ensi viikolla. Nykyinen EU-parlamentti voisi vielä hyväksyä perustilipaketin ensi keväänä. PSD2 hyväksyntä tapahtuu myöhemmin. Jussi Snellmanin esitys on muistion liitteenä. 8 Seuraavat kokoukset klo 12.30