KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2011

Sivu 2 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Sisältö: Pelastusjohtajan katsaus 3 Yleistä, pelastuslaitoksen organisaatio 4 Kanta-Hämeen pelastuslautakunta 6 Onnettomuuksien ehkäisy 8 Pelastustoiminta 10 Ensihoitopalvelut 12 Forssan seutukunta 14 Hämeenlinnan seutukunta 16 Riihimäen seutukunta 18 Kannen kuva. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vuosipäivää vietettiin 21.1.2011 juhlistaen samalla Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan 100-vuotista historiaa.

Sivu 3 PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintakertomusvuonna saatettiin päätökseen valmistelussa ollut kehittämishankeemme. Toimintojemme uudelleenarviointiin johtivat lainsäädännölliset muutokset ja palveluidemme sopeuttaminen käytettävissämme oleviin taloudellisiin resursseihin. Uusi pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta astuivat voimaan 1.7.2011. Uudistuneen lainsäädännön myötä päivitettiin toimintaamme ohjaavia sopimuksia ja ohjeita, keskeisimpiä näistä ovat yhteistoimintasopimus (sopimus pelastustoimen järjestämisestä), pelastuslautakunnan johtosääntö ja pelastuslaitoksen toimintasääntö. Ohjeistuksien ja uudistettavien toimintatapojen jalkauttamista jatketaan kuluvan vuoden ajan. Esa Pulkkinen pelastusjohtaja Kokonaistoimintamme kannalta merkittävä muutos oli yhteistoimintasopimuksen solmiminen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa ensihoitopalveluiden tuottamiseksi koko maakuntamme alueelle. Vuoden aikana nostettiin esille pelastushenkilöstön työssä jaksaminen koko virkauran ajan, rajallisten resurssien hyödyntäminen toimintavalmiusvaatimusten kasvaessa sekä palvelujemme turvaaminen taloudellisen resurssien vähenemisestä huolimatta. Valmisteluun otettiin myös palkkausrakenteemme uudelleen arviointi. Vastauksia ja ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin ei kertomusvuoden aikana saatu, mutta työ jatkuu yhteistyössä koko henkilöstömme kanssa. Vuotta 2011 voi luonnehtia tiukan talouden vuodeksi. Tästä huolimatta pelastuslaitos on pystynyt huolehtimaan korkeatasoisesta ja laadukkaasta palvelusta. Yhteiskunta ja kuntarakenteen muutokset heijastuvat pelastuslaitoksemme toimintaan. Meillä on oltava jatkuva valmius myös reagoida muutokseen etupainotteisesti ja hallitusti. Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja vuodesta 2011. pelastusjohtaja Esa Pulkkinen

Sivu 4 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS YLEISTÄ, PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO MAAKUNNAN TUNNUSLUKUJA (TOIMINTAYMPÄRISTÖ) Kanta-Hämeen maakunnan ja pelastustoimen alueen muodostavat 11 kuntaa, jotka jakaantuvat kolmeen seutukuntaan: - Forssan seutukunta, 5 kuntaa (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä), - Hämeenlinnan seutukunta, 3 kuntaa (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) ja - Riihimäen seutukunta, 3 kuntaa (Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi). Maakunnan asukasluku oli 1.1.2011 oli 174 555 henkilöä ja pinta-ala 5 707 km². Pelastustoimen järjestämisen kannalta merkittäviä riskejä maakunnassa ovat muun muassa vaarallisten aineiden kuljetukset, laajat pohjavesialueet, poikkeuksellisen suuri määrä kulttuurihistoriallisia kohteita, laajat yhtenäiset metsäalueet, sisävesiliikenne, kokoontumistilat sekä teollisuus. ORGANISAATIO Kanta-Hämeen pelastuslaitos on hallinnollisesti sijoitettu Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon kuntalain 77 :n tarkoittamana ns. isäntäkuntamallina. Tässä isäntäkunnalta hankitaan hallinnollisia palveluja, kuten työterveys, palkanmaksu, reskontra, henkilöstö- ja taloushallintojen ohjeistus, tarkastustoimi, toiminnan riskienhallinta, vakuutuspolitiikka, puhelinja atk-palvelut sekä muut yleishallinnolliset palvelut. Varsinainen toiminta toteutetaan pelastuslautakunnan päätösvallalla ja alaisuudessa kolmella seutukunnalla, jotka ovat samat kuin maakunnan seutukunnat. Kertomusvuonna kehittämishankkeen myötä saatiin valmiiksi pelastuslaitoksen organisaatiouudistus. Entisestä organisointitavasta siirrytään maakunnalliseen palvelukokonaisuuteen, jossa pystytään hoitamaan tehtävät ja kohdentamaan resurssit entistä tehokkaammin. HENKILÖSTÖ Vuoden 2011 päättyessä pelastuslaitoksen vakinaisilla vakansseilla oli 215 henkilöä (vuonna 2009; 178). Vakanssit jakaantuivat seuraavasti: Toimialue Hallinto Forssa Hämeenlinna Riihimäki Yhteensä Päälliköt 4 1 1 1 7 Palomestarit - 4 8 5 17 Paloinsinööri 2 - - - 2 Suunnittelijat 2 - - - 2 Alipäällystö - 4 8 5 17 Palomiehet - 21 55 25 101 Ensihoitohenkilöstö - 9 48 6 63 Tsto.henkilöt 1 1 1 1 4 Muut - 1 1 2 Yhteensä 9 40 122 44 215 Taulukko 1. Vakanssien jakautuminen yksiköittäin

Sivu 5 Forssassa, Hausjärvellä, Janakkalassa, Jokioisilla, Lopella ja Ypäjällä on yhteensä 66 toimenpidepalkkaista sammutusmiestä eli sivutoimista palomiestä. Pelastuslaitoksella on erilliset palokuntasopimukset 26 sopimuspalokunnan (VPK ja TPK) kanssa. Nämä sopimukset uudistettiin 1.1.2008 alkaen. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa on noin 440 palokuntalaista käytettävissä pelastustoimintaan. TALOUS Pelastuslaitokselle vahvistetussa talousarvioraamissa pysyttiin ja kunnille palautetaan 38 637 euroa. Käyttötalousmenojen lisäksi kunnat ovat maksaneet investointirahaa 3,70 /asukas, joka on käytetty pääomakaluston (hankintahinta yli 10 000 euroa) hankintaan erillisen investointisuunnitelman mukaisesti. Tilit TILINPÄÄTÖS 2010 TOTEUTUMA 31.12.2010 KÄYTTÖ- SUUNNITEL- MA 2011 TOTEUTU- MA 31.12.2011 Jäljellä Käyttö- % %- muutos 2010 / 2011 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 10 146 260 10 146 260 12 253 200 12 086 524-166 676 98,6 19,1 Muut suoritteiden myyntituotot 2 212 369 2 212 369 736 865 931 865 195 000 126,5-57,9 Yhdyskuntapalvelujen maksut 276 638 276 638 304 500 256 468-48 032 84,2-7,3 Muut palvelumaksut 0 Tuet ja avustukset 1 801 993 1 801 993 1 958 000 2 174 993 216 993 111,1 20,7 Investointimenojen maksuosuus 643 166 643 166 645 000 645 852 852 100,1 0,4 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0 0 Muut toimintatuotot 111 111 38 000 12 500-25 500 32,9 11 161,3 TOIMINTATUOTOT 15 080 537 15 080 537 15 935 565 16 108 202 172 637 101,1 6,8 Palkat ja palkkiot -8 437 200-8 437 200-9 072 854-9 024 782-48 072 99,5 7,0 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstöm 107 819 107 819 53 000 168 864-115 864 318,6 Henkilösivukulut -2 125 533-2 125 533-2 213 475-2 219 954 6 479 100,3 4,4-11 075 HENKILÖSTÖKULUT -10 454 914-10 454 914-11 233 329 872-157 457 98,6 5,9 PALVELUJEN OSTOT -1 236 826-1 236 826-1 229 800-1 466 825 237 025 119,3 18,6 AINEET, TARVIKKEET -689 126-689 126-755 250-732 803-22 447 97,0 6,3 AVUSTUKSET -735 078-735 078-706 100-735 923 29 823 104,2 0,1 Vuokrat -1 302 995-1 302 995-1 336 420-1 408 057 71 637 105,4 8,1 Muut kulut -18 432-18 432-29 667-42 870 13 203 144,5 132,6 MUUT TOIMINTAKU- LUT -1 321 427-1 321 427-1 366 086-1 450 927 84 841 106,2 9,8 TOIMINTAKULUT -14 437 371-14 437 371-15 290 565 Taulukko 2. Talouden toteuma n. 2011-15 462 350-171 785 101,1 7,1 VUOSIKATE 643 166 643 166 645 000 645 851-851 100,1 0,4

Sivu 6 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSLAUTAKUNTA Jarmo Kulmala puheenjohtaja KOKOONPANO Kanta-Hämeen pelastuslautakunta toimii kuntalain (365/1995) 77 :n tarkoittamana yhteisenä toimielimenä sekä pelastuslain (379/2011) 4 luvun tarkoittamana monijäsenisenä pelastusviranomaisena. Perustamissopimuksen mukaan lautakunnan 11 jäsenestä Forssan ja Riihimäen seutukunnan kunnat valitsevat kolme jäsentä kumpikin ja Hämeenlinnan seutukunnan kahdeksan kuntaa 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin valitsema edustaja ja varapuheenjohtajana toiseksi suurimman kunnan (Riihimäki) edustaja. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Anna-Kaisa Häppölä. Pelastuslautakunnan johtosäännön 2 :n mukaan lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan määräämä henkilö. Hallintosäännön 9 luvun 2 :n mukaisesti kaupungin lautakuntien päätöksenteon valmistelu-, sihteeri ja täytäntönpanotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouden ja hallinnon vastuualueelle. Lautakunnan pöytäkirjanpitäjänä on toiminut päätösvalmistelupäällikkö Yrjö Pispala, sijaisenaan vs. kaupunginlakimies Miia Luukko ja esittelijänä pelastusjohtaja Esa Pulkkinen. Pelastuslautakunnan johtosäännön 7 :n mukaisesti käsiteltäviä asioita valmistelleet päällystöviranhaltijat pelastuspäällikkö Timo Kaistinen (28.2.2011 saakka), pelastuspäällikkö Maria Murtola (1.3.2011 alkaen), pelastuspäällikkö Petri Talikka ja ensihoitopäällikkö Markku Saarinen ovat osallistuneet kokouksiin asiantuntijoina. Jäsen Varajäsen KOK Kulmala Jarmo, Hämeenlinna, pj (8) Roive-Viteli Jari, Hämeenlinna KOK Tarkkonen Marja, Riihimäki (7) Ylipekka Satu, Riihimäki KOK Hopearuoho Sirpa, Loppi (6) Toivonen Sami, Loppi (2) KOK Kannisto Pekka, Tammela (6) Stenholm Ossi, Forssa (2) KESK Viitala Ritva, Hattula (7) Lamberg Jaana, Janakkala (1) KESK Penttilä Mika, Forssa (8) Rämö Jari, Ypäjä SDP Höök Jorma, Riihimäki, vpj (7) Masalin Kari, Hausjärvi SDP Ranta-Porkka Raija, Janakkala (6) Perkiö Marjatta, Hattula (1) SDP Virtanen Tapio, Hämeenlinna (7) Appelroth Irja, Hämeenlinna VAS Kirkkola-Helenius Tarja, Jokioinen (8) Satola Marjo, Humppila VAS Stolt Veikko, Janakkala (7) Leppänen Matti, Hattula Taulukko 3. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2009-2012. Suluissa osallistumiskerrat kokouksiin v. 2011.

Sivu 7 KOKOUKSET JA TÄRKEIMMÄT ASIAT Lautakunta piti vuoden 2011 aikana 8 kokousta, joissa käsiteltyjen asiakohtien määrä oli 76. Lautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon: - Pelastuslaitoksen vuosipäivä ja Hämeenlinnan palokunnan perustamisen 100- vuotisjuhla 21.1.2012 - Pelastuslaitoksen kehittämishanke - Pelastuslaitoksen käyttö ja investointisuunnitelma 2011 - Sairaanhoitopiirin kiireettömien siirtokuljetusten toteuttaminen - Pelastuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2010 - Ensihoidon ja sairaankuljetuksen lisämäärärahat - Investointisuunnitelman muutos - Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella v. 2010 - Pelastuslaki (379/2011) ja Valtioneuvoston asetus (407/2011) pelastustoimesta - Kuntaliiton ja pelastuslaitoksen välinen palvelusopimus - Kanta-Hämeen alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 1.1.2012 - Talousarvioesitys v. 2012 - Ensihoitopalvelujen toteuttaminen v. 2012 - Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma 2011 alkaen - Pelastuslautakunnan johtosääntö 1.1.2012 - Pelastuslaitoksen toimintasääntö ja organisaatiomuutos 1.1.2012 - Janakkalan paloaseman rakennushanke - Pelastuslaitoksen käyttö ja investointisuunnitelma v. 2012 - Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma v. 2012 Kokoukset pidettiin Hämeenlinnan paloasemalla 7 kertaa ja kerran kokoonnuttiin Vanajanlinnan Metsänvartijan tilalla. Kuva 1. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2009-2012

Sivu 8 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Petri Talikka pelastuspäällikkö Vuosi 2011 oli monella tapaa merkittävien muutosten vuosi pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytyölle. Heinäkuussa voimaan tullut uusi pelastuslaki muuttaa tulevina vuosina huomattavasti etenkin riskienhallintaan liittyvien tehtävien järjestelyjä ja toimintatapoja. Vuoden 2011 aikana tehtiinkin poikkeuksellisen paljon tulevien vuosien muutoksiin valmistelevaa työtä. Merkittävimpänä yksittäisenä hankkeena oli pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman rakentaminen ja voimaan saattaminen vuoden 2012 alussa. TURVALLISUUSVIESTINTÄ Turvallisuusviestinnässä saavutettiin jokseenkin palvelutasopäätöksen mukainen tavoite (maakunnan asukkaille annettavaa valistusta ja neuvontaa lisätään siten, että n. 10 % lähtötilanteesta päästään 15 %:iin vuoteen 2013 mennessä). Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Kanta-Hämeessä oli kertomusvuonna 22 160 henkilöä eli n. 13 % koko maakunnan väestöstä. Valistus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 308 kpl. Määrässä oli kuitenkin lievää laskua edellisvuoteen verrattuna. LAUSUNNOT MAANKÄYTTÖÖN JA RAKENTAMISEEN LIITTYEN Pelastuslaitos antoi lausuntoja kuntien kaavoitus-, rakennusvalvonta ja ympäristöviranomaisille yhteensä 126 kpl. Tämän lisäksi sekä hallinto että seutukunnat antoivat viranomaisille, suunnittelijoille ja muille tahoille useita lausuntoja ja kannanottoja kirjallisesti, sähköpostitse ja puhelimen välityksellä sekä neuvotteluissa tai katselmuksissa. Koulutus-, neuvonta- ja valistustilaisuudet 1.1.-31.12.2011 Kpl Osallistujat As.luku Val-% Frs setukunta 130 8 747 35 421 24,7 % Hml seutukunta 103 8 042 92 291 8,7 % Rmk seutukunta 75 5 371 45 329 11,8 % Khpela yht. 308 22 160 173 041 12,8 % Palotarkastukset 1.1.-31.12.2011; Vuosittain tarkastettavat Kohteita Tarkastettu Tark-% Frs setukunta 284 284 100,0 % Hml seutukunta 606 162 26,7 % Rmk seutukunta 198 192 97,0 % Khpela yht. 1 088 638 58,6 % Palotarkastukset 1.1.-31.12.2011; Muut kuin vuosittaiset tarkastukset Muut yleiset palotark. Muut tarkastukset Frs setukunta 477 213 Hml seutukunta 731 263 Rmk seutukunta 757 81 Khpela yht. 1 965 557 Taulukko 4. Onnettomuuksien ehkäisyn tilastot v. 2011.

Sivu 9 PALONTUTKINTA Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on neljä palontutkijaa, jotka tekevät tutkintatyötä oman toimensa ohella. Palontutkintaa suoritettiin kaikilla kolmella seutukunnalla edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä poliisin eri toimijoiden, taktisten tutkijoiden ja etenkin rikosteknisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa. PALOTARKASTUKSET Erityiskohteiden palotarkastuksia ei kyetty suorittamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Vuosittain tarkastettavien kohteiden tarkastusaste oli n. 59 %. Heikennystä vuoteen 2010 verrattuna oli yli 20 % (v. 2010 tarkastettiin 81 %). Seutukunnista Forssa ja Riihimäki saavuttivat 100 %:n tavoitteen, mutta Hämeenlinnan seutukunnassa saatiin tehtyä vain vajaa kolmannes kaikista vuosittaisista palotarkastuksista. Hämeenlinnan huono kehitys selittyy pääosin henkilöstövajeella. Asuinrakennuksia ja niihin rinnastettavia kohteita tarkastettiin 1 965 kpl. Määrä oli suunnitellusti hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Tarkastuksia kohdennettiin mm. tärkeillä pohjavesialuilla sijaitseviin öljylämmityskohteisiin. Muita tarkastuksia ja katselmuksia (esim. erityinen palotarkastus) suoritettiin yhteensä 557 kpl eli hieman edellisvuotta enemmän. Erityiskohteiden palotarkastuksia ei kyetty suorittamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti VAARALLISET AINEET Pelastuslaitos hoiti vaarallisten kemikaalien vähäisen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät valvontatehtävät alueellaan. Lisäksi laitoksen edustaja on osallistunut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tekemiin tarkastuksiin. Pelastuslaitoksen edustajat osallistuivat myös mm. TUKESin järjestämään seminaariin kemikaaliasioista sekä olivat mukana suuronnettomuusharjoituksessa (SEVESO II). NUOHOUS Nuohoustoiminta järjestetään Kanta-Hämeessä piirinuohousjärjestelmään perustuen. Toimintavuoden aikana piirinuohoojissa tai nuohouspiireissä ei tapahtunut muutoksia. pelastuspäällikkö Petri Talikka

Sivu 10 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMINTA TILASTOTIETOA TULIPALOISTA JA PALOKUOLLEISTA Maria murtola pelastuspäällikkö Tulipalojen kokonaismäärä on pysynyt seitsemän vuoden ajan viidensadan tuntumassa Pelastuslaitoksen suorittamat tehtävät lisääntyvät vuosi vuodelta yhteiskunnan ja kuntalaisten odotusten muuttuessa. Tehtävämäärien vertaileminen ei siten kerro koko totuutta: vaikka tehtävämäärät kasvavat, ei yleinen turvallisuustaso heikkene tai onnettomuuksien määrä välttämättä kasva, vaan apua pyydetään useammin. Tulipalojen määrän kehittymisen arvioiminen on kuvaavampaa. Erityyppisten tulipalojen lukumäärät Kanta-Hämeen alueella on esitetty taulukossa 5. Tulipalojen kokonaismäärä on pysynyt seitsemän vuoden ajan viidensadan tuntumassa, vaikka asukas-, kerrosalaja liikennemäärät ovat samanaikaisesti kasvaneet. Vuoden 2006 muita suurempi kokonaislukumäärä selittyy poikkeuksellisen monella maastopalolla, joita sattui pitkien metsäpalovaarakausien aikana. Rakennuspalovaarat eli tulipalon alut rakennuksissa on eritelty omaksi onnettomuustyypikseen vuodesta 2009 alkaen. Tämä vähensi rakennuspalo ja muu tulipalo kategorioiden tehtäviä. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Rakennuspalo 104 138 120 154 95 87 85 Rakennuspalovaara - - - - 130 126 137 Maastopalo 94 187 107 96 77 88 107 Liikennevälinepalo 89 82 88 94 88 62 85 Muu tulipalo 190 199 175 161 113 107 117 yhteensä 477 606 490 505 503 470 531 Taulukko 5. Tulipalot Kanta-Hämeessä vuosina 2005-2011. Palokuolemien vähentäminen on yksi pelastusalan tärkeimmistä tavoitteista. Kuluneen seitsemän vuoden aikana on palokuolleiden määrä vähentynyt Kanta-Hämeessä, mutta kun lukumäärät ovat pieniä, voivat ne vaihdella suuresti yksittäistenkin tapausten johdosta. Myös vakavasti loukkaantuneiden määrä on ollut laskusuuntainen. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuolleet 5 4 3 3 1 2 1 Vakavasti loukkaan- 3 8 0 1 2 4 2 yhteensä 8 12 3 4 3 6 3 Taulukko 6. Tulipaloissa kuolleet ja vakavasti loukkaantuneet Kanta-Hämeessä vuosina 2005 2011. PELASTUSTOIMINTA Vuoden 2011 aikana valmisteltiin pelastuslaitoksen kehittämishankkeessa havaittujen uudistustarpeiden käyttöönottoa vuodelle 2012. Vuodenvaihteen organisaatiomuutos, tehtävien uudelleenjärjestelyt ja valtakunnalliset muutosvelvoitteet edellyttivät erilasten suunnitelmien. selvitysten ja ohjeiden laatimista. Operatiivisen päällystön pelastustoiminnan johtamisosaamista syvennettiin ja yhdenmukaistettiin täydennyskoulutuksella ja osaamisen kartoituksella. Lisäksi vuonna 2012 toteutettavat johtamisjärjestelmän kehittämistoimenpiteet suunniteltiin ja valmisteltiin. Johtamista tukevaan viestiliikenteeseen liittyvät toimintatavat yhtenäistettiin uudella valtakunnallista ohjeistusta seuraavalla viestiohjeella ja radiokalustoa päivitettiin. Kaikissa mittavimmissa vuoden aikana sattuneissa tehtävissä oli toimintaa johtamassa ja tukemassa pelastuslaitoksen johtokeskus.

Sivu 11 Pelastustoimen tehtävämäärät kasvoivat vuodesta 2010 noin viidellä sadalla eli neljällätoista (14) prosentilla 4115 tehtävään. Noususta noin neljäsataa selittyy tapaninpäivän myrskystä aiheutuneilla vahingontorjuntatehtävillä, mutta maltillista nousua oli myös lähes kaikissa muissa onnettomuustyypeissä. Sen sijaan automaattisten paloilmoittimien aiheuttamisen hälytysten määrä väheni tänäkin vuonna ennaltaehkäisevän valvontaja ohjaustyön ansiosta. Pelastustehtävistä työläimmät yksittäiset tehtävät olivat turvesuopalo Janakkalan Röyhynsuolla sekä ruokohelpikasan palo Janakkalan Turengissa. Eniten työtunteja kertyi 26.-28.12.2011 välisenä aikana myrskyn aiheuttamista noin 550 vahingontorjuntatehtävästä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tavoitteena on yltää kaikkien eri riskialueiden toimintavalmiudessa vähintään 80 prosentin toteutumaan. Hausjärvellä, Jokioisissa ja Ypäjällä pystyttiin vuonna 2011 edellisvuotta parempiin tuloksiin. Kaikkien kuntien toimintavalmiusaikojen ylitykset on esitetty riskialueittain taulukossa 7. Hämeenlinnan keskustan I-riskialueen länsireunalle sijoittuvat tehtävät aiheuttavat maantieteellisen etäisyyteensä vuoksi ylityksiä. Humppilan ylitysprosentin nousu johtuu yhdestä tapaninpäivän myrskyn aikana sattuneesta tehtävästä, jolloin lukuisten päällekkäisten hälytysten vuoksi puun raivausapu viivästyi. Samainen myrsky löytyy myös Tammelan ja monen muun läntisen Kanta-Hämeen kunnan ylitysprosenttinousun takaa. Taulukko 7. Toimintavalmiusaikojen ylitysprosentit Kanta-Hämeessä vuonna 2011. Öljyvahinkojen torjuntatyö edistyi sekä suunnitelmien että kaluston osalta. Pelastuslautakunnan ja ELY-keskuksen vahvistama öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma valmistui ja torjuntavalmiudet paranivat uuden Vanajavedellä operoivan, puolitoistatonnia kantavan ja 6,8 metrisen veneen myötä. Lisäksi hankittiin lisää torjuntakalustoa ja tukikohtakontti Vanajaveden rantaan. Sopimuspalokuntien peruskoulutustarjontaa toteutettiin vuoden aikana palokuntien tarpeiden mukaan valituilla seitsemällä kurssilla. Sopimuspalokuntien ja sivutoimisten palomiesten hälytysjärjestelmän luotettavuutta arvioitiin käynnistämällä hälytysviestin seurantaprojekti. Sen avulla kerätään tiedot epäonnistuneista hälytyksistä, analysoidaan niiden syyt ja selvitetään korjaustapoja. Väestönsuojapaikkojen määrä kasvoi rakentamisen myötä noin tuhannella. Lisäksi kiinteistöjen omistajat peruskorjasivat käyttökelvottomia suojapaikkoja muutamia satoja. Pelastuspäällikkö Maria Murtola

Sivu 12 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ENSIHOITOPALVELUT Markku saarinen ensihoitopäällikkö Pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen loppuvuodesta 2011. Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuotti vuonna 2011 ensihoitopalveluja koko maakunnan alueella terveydenhuollon kanssa tehtyjen palvelusopimusten mukaisesti. Pelastuslaitoksella oli palvelusopimukset sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluiden tuottamisesta maakunnan terveysviranomaisten (Hämeenlinnan terveyspalvelut, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä) kanssa. Lisäksi pelastuslaitos tuotti terveysviranomaisten kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti ensivastepalveluita koko maakunnan alueella. Pelastuslaitos solmi maaliskuun alusta 2011 sopimuksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa kiireettömien ambulanssilla suoritettavien siirtokuljetuspalveluiden tuottamisesta. Ensihoitohenkilöstö lisääntyi kahdeksalla henkilöllä, jolloin päätoimisesti ensihoidossa työskentelevien määrä oli 61 henkilöä. Terveydenhuoltolaki (1326/2011) ja asetus ensihoitopalveluista (340/2011) astuivat voimaan 1.5.2011. Lainsäädäntöuudistuksen mukaan ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuoden 2013 alusta alkaen. Kanta- Hämeen kunnat ja sairaanhoitopiiri tekivät periaatepäätöksen järjestämisvastuun siirtämisestä sairaanhoitopiirille jo vuoden 2012 alusta alkaen. Tästä syystä Kanta- Hämeen alueella kaikkien ensihoidon palveluntuottajien sopimukset päättyivät vuoden 2011 lopussa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus vahvisti ensihoidon palvelutasomäärityksen ja sopi kuntien kanssa siitä, että ensihoitopalvelut toteutetaan yhteistoimintasopimuksella Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen loppuvuodesta 2011. Pelastuslaitoksella aloitettiin valmistelut ja suunnittelu palvelurakenteen ja organisaation muuttamiseksi vastaamaan ensihoidon palvelutasopäätöstä ja yhteistoimintasopimusta. Ensihoidossa olleet määräaikaiset toimet vakinaistettiin. Toiminnan laajentuminen ja pelastuslaitoksen organisaatiouudistus vaati rekrytointiprosessin aloittamisen, jotta uuden palvelurakenteen mukainen toimintamalli voitaisiin käynnistää vuoden 2012 alusta alkaen. Pelastuslaitos rekrytoi 11 sairaankuljettajaa, 15 ensihoitajaa ja yhden lääkintäpäällikön. ENSIHOITOTEHTÄVÄT Ensihoidon tehtävämäärä kasvoi vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Ensihoitotehtäviä oli 25 858 kpl ja ensivastetehtäviä 1033 kpl. Taulukko 8. Ensihoidon tehtävämäärät v. 2010-2011. 2011 2010 Ensihoitotehtävät (kpl) 25 858 21 129 Ensivastetehtävät (kpl) 1033 754

Yhteensä Ypäjä Humppila Jokioinen Tammela Forssa Hausjärvi Loppi Riihimäki Janakkala Hattula Hämeenlinna Yhteensä Ypäjä Humppila Jokioinen Tammela Forssa Hausjärvi Loppi Riihimäki Janakkala Hattula Hämeenlinna Sivu 13 Ensihoitotehtäviä 2010 (kpl) 9493 169* 2266 4565 56* 101* 2855 524 351 263 247 21129 Ensihoitotehtäviä 2011 (kpl) 13697 178* 2412 5485 70* 121* 2951 590 414 253 254 25858 Taulukko 9. Ensihoitotehtävät kunnittain v. 2010-2011. *)Kunnassa muu palveluntuottaja Ensivastetehtäviä 2010 (kpl) 279 20 62 157 40 59 46 38 20 12 21 754 Ensivastetehtäviä 2011 (kpl) 266 37 56 246 60 96 143 51 34 23 21 1033 Taulukko 10. Ensivastetehtävät kunnittain v. 2010-2011. Ensivastetehtävien määrän lisääntymiseen on vaikuttanut hälytysohjeen muuttaminen. Markku Saarinen ensihoitopäällikkö

Sivu 14 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS FORSSAN SEUTUKUNTA Markus Koskela palopäällikkö HENKILÖSTÖASIAT Muutokset seutukunnan henkilöstössä olivat varsin vähäisiä. Palomiehen virkaan valittiin 1.7 alkaen Teemu Mäntyvaara. Sijaisten suhteen ei tapahtunut muutoksia, mutta lyhytaikaisia sijaisia käytettiin huomattavasti aiempaa enemmän. Lyhytaikaisia sijaisia käyttämällä onnistuimme vähentämään ylityömääriä merkittävästi. Sijaisten käyttö on Forssassa kaiken kaikkiaan runsasta, koska vakinaisen henkilöstön määrässä ei ole varauduttu poissaoloihin eli jokaiselle poissaolijalle täytyy aina olla sijainen. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Edellisen vuoden lopussa asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Erityisen hyvin onnistuttiin turvallisuusviestinnässä sekä palotarkastustoiminnassa, sillä kaikki 284 vuosittain tarkastettavaa palotarkastuskohdetta saatiin tarkastettua ja turvallisuusviestinnässä ylitettiin selvästi asetettu tavoite. Suuremmista valistustapahtumista mainittakoon Nou hätä, 112-päivä (tapahtumia Tammelassa, Forssassa, Humppilassa ja Jokioisissa) sekä useilla paloasemilla järjestetty päivä paloasemalla tapahtuma, joka keräsi jälleen suuren suosion lähes 900 kiinnostuneen osanottajan voimin. Lisäksi henkilöstö valisti ja koulutti suunnitelman mukaisesti esi- ja peruskoululaisia sekä hoitolaitosten ja yritysten henkilökuntaa. Pelastuslaitoksen toimintaa ja erilaisia turvallisuusaiheita esiteltiin myös suurimmissa alueella järjestetyissä tapahtumissa. Kokonaisuutena saimme valistettua yhteensä 130 tilaisuudessa noin 8700 kuntalaista, joka on lähes 25 % alueen asukkaista. KALUSTOTILANNE Talouden suhteen pysyttiin annetussa raamissa, vaikka se tarkoittikin vyön kiristämistä jo alkusyksystä. Kireä taloustilanne vaikuttaa erityisesti kalustohankintoihin. Välttämättömät hankinnat saatiin kuitenkin suoritettua ja kalustotilanne on kokonaisuutena arvioituna kohtuullinen. Ajoneuvokaluston suhteen tilanne on hyvä. Heti vuodenvaihteessa saatiin Forssan asemalle käyttöön uusi sammutusauto sekä säiliöauto. Entinen sammutusauto siirrettiin uudelleen kalustettuna Humppilaan ja syksyllä saatiin Ypäjälle uusi sammutusauto Hämeenlinnan paloasemalta. Jokioisten paloasemalta luovuttiin toisesta, jo aiemmin syrjään aktiivipalveluksesta siirretystä varsin heikkokuntoisesta sammutusautosta.

Sivu 15 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Seutukunnan kehittämistä jatkettiin, mutta aiempaa hieman pienemmin askelin. Etenkin loppuvuodesta ajatukset alkoivat olla tiiviisti tulevassa vuodessa ja uudessa organisaatiossa. Tämä aiheutti sen, ettei vanhan kehittämistä enää nähty tarkoituksenmukaiseksi. Organisaatio alkoi hahmottua uomiinsa loppusyksystä ja joulukuussa pääsimmekin jättämään osin haikeita jäähyväisiä vanhalle seutukunnalle. Edellisen vuoden lopussa asetetut tavoitteet saavutettiin palopäällikkö Markus Koskela hyvin.

Sivu 16 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA Tuomo Virkkala palopäällikkö Vuosi 2011 oli suuren muutoksen aikaa koko Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, sillä vanha kolmeen seutukuntaan pohjautuva organisaatiorakenne oli tullut tiensä päähän ja uusi niin ikään kolmeen tulosalueeseen jakautuva organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta alkaen. Lisäksi kaksi laitoksen päällikkötasolla olevaa henkilöä siirtyi eläkkeelle, joten organisaatiouudistuksen myötä myös laitoksen johdossa tapahtui merkittäviä henkilövaihdoksia. HENKILÖSTÖ Hämeenlinnan seutukunnalta tapahtui henkilöstössä seuraavat muutokset: Eläkkeelle jäivät palopäällikkö Kari Anttonen 1.3. alkaen ja palomies Eero Ollikainen 1.5. alkaen. Palopäällikön väliaikaisena viranhoitajana toimi Tuomo Virkkala 1.3. - 31.12. Palomiehen virkaan valittiin Juha Nyyssönen 17.7. alkaen ja paloinsinöörin virkaan valittiin Jarkko Oinonen 12.12. alkaen. Miehistön ja alipäällystön osalta ei henkilöstöjärjestelyissä ollut ongelmia. Hetkelliset ja pitempiaikaiset poissaolot saatiin paikattua hyvin sijaisjärjestelyllä sekä joustavalla henkilöstön sijoittelulla ensihoitopuolen kanssa. Ensihoitopuoli järjestikin merkittävän osan palopuolen sijaispaikkauksista, joten synergiahyöty oli merkittävä. Sen sijaan palomestareiden vakanssien väliaikainen täyttäminen oli suuri ongelma koko toimintavuotena. Kahden mestarin siirtyminen eläkkeelle lähteneiden päällystöviranhaltijoiden (Anttonen ja Kaistinen) väliaikaisiksi viranhoitajiksi pahensi vain tilannetta. Määräaikaisiin mestarinvirkoihin ei saatu palkattu riittävästi työntekijöitä, niinpä Hämeenlinnan kahdeksasta mestarinvakanssista oli keskimäärin täytettynä koko vuotena vain viisi. Työkykyasiat nousivat myös voimakkaasti esille kuluvana toimintavuotena. Kaupungin henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa käytiin keskustelua työkykyrajoitteisten henkilöiden uudelleensijoittamisesta ja Hämeenlinnan seutukunnan mestareiden työmäärästä johtuvasta kuormituksesta. Valtakunnallinen Työterveyslaitoksen kehittämä FireFit-toimintakykytesti otetaan käyttöön koko laitoksella seuraavana toimintavuotena, joten työnantajalle (kaupungille) tulee olemaan suuri haaste toimintakyvyltään rajoittuneiden palomiesten sijoittamisessa uusiin työtehtäviin. OPERATIIVINEN TOIMINTA Pelastustoiminnassa oli Hämeenlinnan seutukunnalla muutama merkittävä onnettomuus, joka sitoi paljon yksiköitä ja aiheutti suuria kustannuksia. Toukokuun lopussa, Vapon varastoalueella Janakkalassa, oli tahallisesti sytytetty palamaan biopolttoainekasa (ruokohelpi), josta palo levisi yhteen ruokohelpiaumaan. Palon sammuttamisessa oli merkittävässä roolissa ulkopuolinen konetyövoima (6 työkonetta), joiden avulla ruokohelpikasat saatiin levitettyä ennen sammuttamista. Kesäkuun alussa Röyhynsuolla (Janakkalassa) syttyi työkoneesta turvesuopalo, jossa paloi turvesuota reilu 15 ha ja metsää reilu 2 ha. Paloa oli sammuttamassa pelastuskomppania sekä useita yhteistyötahoja mm. ilma-aluksia. Lisäksi heinäkuun alun ukkosmyrsky ja tapaninpäivän myrsky työllisti pelastuslaitosta huomattavasti. Tapaninpäivän myrskystä, joka työllisti Hämeenlinnan seutukunnan lisäksi koko pelastuslaitoksen aluetta ja erityisesti Forssan seutukuntaa, aiheutui yhteensä noin 400 tehtävää.

Sivu 17 RISKIENHALLINTA Seutukuntamme palomestareiden henkilöstömäärän vajaus näkyi selvästi niin kerran vuosittain tarkastettavien kohteiden tarkastusmäärässä kuin valistettujen henkilöidenkin lukumäärässä. Kummankin osa-alueen vuositavoitteet jäivät saavuttamatta ja tulos oli kehno. Tärkeimpänä syynä tulokseen oli palomestareiden henkilöstömäärävajaus, joka vielä kertautui mestareiden päivystysvuorojen tihentämisen vuoksi (lisävuorot korreloivat suoraan aktiivityöajan määrään). Osasyynä tähän vaikutti myös yhden mestarin työpanoksen siirtämisen loppuvuodeksi koko laitoksen viestijärjestelmän muutostyöhön. Tämä ongelma on kuitenkin tiedostettu ja yksi Hämeenlinnan seutukunnan täyttämättömästä mestarin virasta muutettiin paloinsinöörin viraksi, joka täytettiin vuoden loppupuolella. Paloinsinöörin työpanos suuntautuu nimittäin täysin riskienhallinnan työtehtäviin. Uusi organisaatio tuonee helpotusta erityisesti Hämeenlinnan seutukunnan riskienhallintatyöhön, sillä tehtäväkuva- ja nimikemuutoksilla työpanosta tullaan osoittamaan selvästi entistä enemmän onnettomuuksien ehkäisyn tulosalueelle. Tässä olisi myös yksi mahdollinen paikka sijoittaa toimintakykyrajoitteisia palomiehiä talon sisälle. TAPAHTUMAT Pelastuslaitoksen vuosipäivän järjestämisvuoro oli Hämeenlinnan seutukunnalla. Vuosipäivää vietettiin tammikuun loppupuolella hienoissa puitteissa Hämeenlinnassa juhlistaen samalla Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan 100-vuotista historiaa. Vuosipäivän vietto alkoi Hämeenlinnan Raatihuoneella kutsuvierastilaisuutena ja jatkui illalla oman henkilökunnan juhlana Vanajanlinnassa. Valtakunnalliseen 112-päivään osallistuttiin vanhan käytännön mukaan. Tapahtuma pidettiin Hämeenlinnan paloasemalla esittelemällä pelastuslaitoksen toimintaa ja kalustoa. Mukana olivat totuttuun tapaan myös tärkeät yhteistyökumppanit, poliisi ja hätäkeskuslaitos. Lisäksi elomessuilla oli, pelastuslaitoksen osastolla, Idänpään vapaaehtoinen palokunta esittelemässä toimintaansa ja kalustoa. Vuosipäivää vietettiin tammikuun loppupuolella juhlistaen Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan 100- vuotista historiaa. TALOUS Käyttötalouden kaluston ja varusteiden hankintaan liittyviä määrärahoja on tänäkin talousarviovuotena jouduttu vähentämään, sillä meistä riippumattomat menoerät kuten palkkojen, vuokrien ja polttoainekulujen nousu on ollut enemmän kuin vuosibudjetin nousu. Yleinen kuluttajahintaindeksin nousu on siis ollut suurempaa kuin vuosittaiseen budjettikehykseen suotu kasvuprosentti. Tiukalla taloudenpidolla on kuitenkin selvitty ja raamin mukaisessa kehyksessä on pysytty juuri ja juuri, sillä tilikauden tulos oli vain 0,07 % plussan puolella. Palopäällikkö Tuomo Virkkala

Sivu 18 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS RIIHIMÄEN SEUTUKUNTA Mika Kivipato palopäällikkö HENKILÖSTÖASIAT Ylipalomies Hannu Partinen siirtyi reserviin 31.12.2011 eläketapahtuman johdosta. Vanhan ykkösvuoron vahvuuteen jäi siten yhden haitarinsoittajan kokoinen aukko, Lallille ehti kertyä palokuntavuosia yhteensä 26. Muita muutoksia ei henkilöstörakenteessa toimintavuonna tapahtunut. Seutukunnan vakanssien määrä oli yhteensä 44, joista kuusi kokonaisuudessaan ensihoidon kustannuspaikalla. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen 100-vuotisjuhlassa 20.1.2011 25 vuoden palvelusta religraafin saivat: Riitta Syrjänen, Risto Wikström, Juha Loukiainen, Pekka Oittinen, Jyri Jyrkinen, Matti Koskinen, Hannu Partinen, Esa Rautaruoho, Pekka Leppäniemi, Pekka Peltola ja Jari Kärkkäinen. Sivutoimisen henkilöstön työsopimukset uudistettiin 1.1.2011. Sivutoimista henkilöstöä työskentelee Hausjärven Oitissa ja Hikiällä sekä Lopen kirkonkylällä. Sivutoimisen henkilöstön määrä 1.1.2011 oli yhteensä 28 vakanssia, joista 24 Hausjärvellä ja 4 Lopella. Toimintavuonna uusia työsopimuksia solmittiin kolme, vastaavasti toiminnan lopetti neljä henkilöä. Sopimuspalokunnissa hälytysosastojen vahvuus vuonna 2011 oli seuraava: Lopen VPK 31, Ryttylän VPK 11 ja Riihimäen VPK 12 jäsentä. TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN Sitoutuneisuus tavoitteiden saavuttamiseen säilyi totuttuun tapaan hyvänä. Riskienhallinnan toiminnot ja suoritteet pysyivät tavoitteissa, palotarkastukset ja turvallisuusviestintä hoidettiin koko henkilöstön voimin. Erityiskohteiden (1 vuosi) tarkastusten kauneusvirhe jää historiaan tilastotappiona, ja sekin kirjaamisvirheenä. Toiminnan taloudelliset reunaehdot toteutettiin lautakunnan asettamisen tavoitteiden mukaisesti. Toimintavalmius, toiminnan kehittäminen, koulutus ja kalustohankinnat saatiin toteutettua talousarvion rajoissa kaikki toimijat huomioon ottaen. AJONEUVOKALUSTO Riihimäellä otettiin käyttöön vuoden 2010 lopulla valmistunut uusi sammutusauto. Kaluston kierrätystä toteutettiin kalustostrategian mukaisesti sijoittamalla vanha R11 Lopen kirkonkylälle varsin perusteellisen face-liftin jälkeen. Edelleen vanha Lo11 kierrätettiin Läyliäisiin, jolloin operatiivisen kaluston keski-ikää saatiin pienennettyä.

Sivu 19 VUODEN OPERAATIO Merkittävin ja laajin onnettomuus tapahtui Oitissa, jossa aamuyöllä 9.7.2011 syttynyt tulipalo tuhosi rakennusharkkotehtaan varsin perusteellisesti. Palomestari Pertti Tengvallin johtamassa pitkäkestoisessa tilanteessa seuraukset olivat varsin moninaiset. Tehtaan tuotantolaitos tuhoutui tulipalossa täysin ja varastossa olleet kuormalavat sekä seinien lämpöeristeet levittivät pitkään savua, joka aiheutti Lahden radan sulkemisen junaliikenteeltä. Savuhaitta Oitin pohjoisalueen asukkaille oli myös pitkäkestoinen ja aiheutti tilapäismajoitustarvetta usealle perheelle. Kritiikittäkään ei tilanteesta selvitty, tiedottaminen koettiin puutteelliseksi ja asiaa ratkottiin vielä viikkoja onnettomuuden jälkeen. Pelättyä pohjavesivahinkoa ei onnettomuus kuitenkaan aiheuttanut. PITKÄ ODOTUS ON OHI Vuoden paras uutinen saatiin joulukuussa, kun Riihimäen kaupunginvaltuusto vihdoin päätti uuden paloaseman rakennusaikataulusta. Uuden paloaseman suunnittelu alkaa 2012 ja varsinainen rakentaminen vuonna 2013. Uudelle asemalle päästään muuttamaan näillä näkymin syksyllä 2014. palopäällikkö Mika Kivipato Vuoden paras uutinen saatiin joulukuussa, kun riihimäen kaupungin -valtuusto vihdoin päätti uuden paloaseman rakennusaikataulusta

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Kutalantie 1b 13210 Hämeenlinna p. (03) 6211 kanta-hame@pelastuslaitos.fi www.pelastuslaitos.fi ASIAKASLÄHTÖISTÄ ARJEN TURVALLISUUTTA, LUOTETTAVASTI