KORTTELIN 325 ASEMAKAAVAN MUUTOS /Tonester Oy

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN KORTTELIN 325 ASEMAKAAVAN MUUTOS /Tonester Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 P19183

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (12) 1.10.2012 22.8.2013 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUE... 1 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 3 3.1 Yleiskaava... 3 3.2 Maakuntakaava... 3 3.3 Asemakaava... 4 3.4 Rakennusjärjestys... 5 3.5 Aiemmin laaditut ja kaavatyön aikana laadittavat selvitykset... 5 4 OSALLISET... 6 5 TIEDOTTAMINEN... 6 6 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 6 7 KAAVOITUSTYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN... 7 8 KAAVATYÖN ARVIOITU AIKATAULU... 8 9 YHTEYSTIEDOT... 9 Liitteet Liite 1: MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAINEN ASEMAKAAVAN LAATIMISPROSESSI... 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (9) NAANTALIN KAUPUNKI, Rymättylän kirkonkylä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan laadinnan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjä sekä kaavan vaikutusten arviointia (MRL 63 1 mom.). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan lisäksi suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä osalliset, joita suunnittelu koskee. 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungin Rymättylän kirkonkylässä, Maskulaisen alueella. Kaava-alue koostuu yhdestä teollisuustontista rajoittuen etelässä Huhdantiehen ja muilta osin virkistysalueeseen. Suunnittelualue on osa teollisuusaluetta, jonka länsipuolella on Maskulaisen asuinalue. Suunnittelualueelle liikennöidään Heinäistentien ja Alhontien välityksellä. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus punaisella viivalla opaskartalla ei mittakaavassa (kuvassa keskellä). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (9) 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Aloite asemakaavamuutoksen laatimiseen tuli Tonester Oy:ltä. Naantalin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 14.5.2012, 201. Suunnittelualueella sijaitseva teollisuustontti on Tonester Oy:n omistuksessa ja käytössä. Maanomistajan ja kaupungin välille on laadittu kaavoitussopimus. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Kaavamääräyksessä ei ole tarkemmin eritelty toiminnalta sallittavia ympäristövaikutuksia. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa enintään yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti. Tonester Oy on hakenut toiminnalleen ympäristölupaa, johon liittyvän Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan ympäristölupapäätöksen Korkein hallinto-oikeus on kumonnut 13.2.2012 antamallaan päätöksellä. Ympäristölupaa on haettu jätteen laitosmaiseen ja ammattimaiseen hyödyntämiseen. KHO:n päätöksen mukaan ympäristölupaa on haettu toimintaan, josta voi aiheutua erilaisia ympäristöhäiriöitä, kuten melua, hajua ja muita päästöjä ilmaan. Tällaista toimintaa on lähtökohtaisesti pidettävä sellaisena, että sen sijoittuminen asemakaavavarauksen TYalueelle on kaavan vastaista. Toiminnan sijoittumisen edellytyksiä on ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin osalta arvioitava asemakaavan TY-alueella itsenäisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin luvan myöntämisen edellytysten mahdollinen täyttyminen muutoin ei sellaisenaan ole riittävä peruste pitää toimintaa kaavan mukaisena. Lupamääräyksillä ei voida myöskään nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kokonaan poistaa sitä mahdollisuutta, että toiminnasta aiheutuu edelleen hajapäästöluonteista hajua sekä melusta ja päästöistä ilmaan häiriötä ottaen huomioon toiminnan luonne ja alueen lähialueen maankäyttö. Kaavan vastaisuuden poistaminen edellyttää tässä tapauksessa näin ollen asemakaavan muuttamista tai maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkeamista, joiden edellytykset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan erikseen ennen mahdollista ympäristösuojelulain mukaista ympäristölupaharkintaa. (Lainaus KHO:n päätöksestä 13.2.2012.) Ympäristölupapäätöksen valitusprosessin aikana ja sen jälkeen yritys on muuttanut tuotantoprosessiaan ja parantanut mm. purunpoistojärjestelmiä ja niiden melusuojausta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia nykyisen tuotantotoiminnan edellytyksiä toimia alueella siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristövaikutuksia lähialueen maankäytölle. Kaavamuutoksen aikana tehdään melu- ja hiukkasmittauksia. Kuva 2. Kuvasarja Tonester Oy:n piha-alueelta. Piha-alue on puuston suojassa, Huhdantie päättyy pihalle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (9) 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT 3.1 Yleiskaava Kaavamuutoksen suunnittelua ohjaa Rymättylän kirkonkylän oikeusvaikutteinen taajamaosayleiskaava (hyväksytty valtuustossa 22.11.2010, tullut lainvoimaiseksi 31.12.2010). Rymättylän kirkonkylän taajamaosayleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee teollisuusalueella, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). 3.2 Maakuntakaava Kuva 3. Ote Rymättylän Kirkonkylän taajamaosayleiskaavasta (vahv. 2010, ei mittakaavassa). Suunnittelualueen rajaus punaisella. Alueelle laaditussa, ympäristöministeriössä 20.3.2013 vahvistetussa maakuntakaavassa (ehdotus hyväksytty maakuntavaltuustossa 13.12.2010) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Kuva maakuntakaavasta on seuraavalla sivulla. Koska alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava, ei maakuntakaavan tilanteella ole asemakaavamuutoksen kannalta merkitystä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (9) Kuva 4. Ote maakuntakaavasta (Varsinais-Suomen liitto, hyv. maakuntavalt. 13.12.2010, vahv. 20.3.2013). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 3.3 Asemakaava Suunnittelualue on vuonna 1992 vahvistetussa alueella asemakaavana voimassa olevassa Maskulaisen rakennuskaavassa osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Suunnittelualue rajautuu etelässä katualueeseen ja muilta osin lähivirkistysalueeseen (VL). Lähivirkistysalueelle on rakennettu pururata ja siihen liittyen kuntoilulaitteita. Suunnittelualueen pohjoispuolella on erillispientalojen korttelialueita (AO) Metsätien varressa. Suunnittelualueen länsipuolella on koulun kortteli, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO). Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella on teollisuusrakennusten korttelialueita (TY ja T). Osalla näistä TY-korttelialueista on ennen alueen asemakaavoitusta rakennettuja erillispientaloja. Suunnittelualueen eteläpuolisen korttelin 326 rakennuspaikat (TY) ovat rakentamatonta metsää. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (9) Tonester Oy:n omistamalle alueelle sijoittuu tuotantolaitos ja rivitalo pihapiireineen. Muutoin alue on metsää. Huhdantien pohjoispuolelle (kortteliin 330) sijoittuu Terhin tuotantolaitos ja konttorirakennus. Kuva 5. Ote Rymättylän asemakaavayhdistelmästä. Suunnittelualue rajattu punaisella. 3.4 Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 3.5 Aiemmin laaditut ja kaavatyön aikana laadittavat selvitykset Alueella on tehty aiemmin melumittauksia. o Lausunto melumittauksista 22.8.2003, Naantalin kansaterveystyön kuntayhtymä, valvontaosasto o Ympäristömeluselvitys, Tonester Oy:n aiheuttama ympäristömelu, 5.6.2007, o Promethor Oy Melumittausraportti Tonester Oy, Durat teollisuuslaitos, 29.1.2010, Suomen Rakennustarkastus Oy o Ympäristömelun mittausraportti, Tonester Oy, Rymättylä, 14.10.2010, Promethor Oy Kaavatyön aikana tehdään erillisselvityksinä melumittauksia (Promethor Oy) ja hiukkasmittauksia (Ramboll Finland) sekä hajuselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (9) 4 OSALLISET 5 TIEDOTTAMINEN Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisia ovat mm. seuraavat tahot: maanomistajat ja rajanaapurit alueen asukkaat paikalliset yhdistykset Varsinais-Suomen ELY-keskus kaupungin ao. hallinnonalat Asemakaavatyön etenemisestä ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, Naantalin kaupungin internet-sivuilla, ( http://www.naantali.fi/kaavoitus_ja_mittaus/kaavoitus/fi_fi/vireilla_olevat_kaavat/) sekä paikallisissa lehdissä (Turun Sanomat, Rannikkoseutu ja Kaupunkiuutiset). Naapureita informoidaan nähtävilläolosta myös kirjeitse. Kaavatyön alussa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Tarvittaessa pidetään myös ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 6 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisesti siinä laajuudessa, että voidaan todeta suunnitelman toteuttamisen kannalta merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelualuetta laajemmalla alueella. Vaikutusten arviointi laaditaan asiantuntijaarvioina käyttäen apuna alueelta tehtyjä selvityksiä, karttatarkasteluja ja maastokäyntejä. Kaavatyön aikainen vuorovaikutus osallisten kanssa täydentää ja syventää vaikutusten arviointia prosessin edetessä. Vaikutusten arviointi painottuu tässä kaavatyössä: sosiaalisiin vaikutuksiin ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin taloudellisiin vaikutuksiin liikenteellisiin vaikutuksiin maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavaselostus laaditaan vaiheittain kaavoitusprosessin kuluessa, jolloin se palvelee kaavan valmistelun aikaista vuorovaikutusta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (9) 7 KAAVOITUSTYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Kaavatyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia, joka on esitetty liitteenä 1 olevassa kaaviossa. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti sekä kaavan ehdotusvaiheessa kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon aikana. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kaupungin jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kaupungin internet-sivuilla ja naapureille kirjeitse. Nähtävilläolojen yhteydessä järjestetään osallistilaisuus lähialueen asukkaille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetetään postitse tiedoksi ja kommentoitavaksi suunnittelualueen rajanaapureille. OAS:a päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä. Kaavan vireille tulo on kuulutettu 7.8.2012 Turun Sanomissa ja Rannikkoseudussa sekä 9.8.2012 Kaupunkiuutisissa ja kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla 7.8.-5.9.2012. Ensimmäinen mahdollisuus mielipiteen jättämiseen on luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana, joka ajoittuu syksylle 2012. OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdissä, internetissä ja ilmoitustaululla ja siitä ilmoitetaan naapureille kirjeellä alkusyksyllä 2012. Luonnosvaihe tulee nähtäville Naantalin kaupungin palvelupisteeseen, Rymättylän kirjastoon ja internet-sivuille. Luonnosvaiheen kaavakartta lähetetään nähtävillä oloaikana myös postitse tiedoksi ja kommentoitavaksi rajanaapureille. Luonnosvaiheessa järjestettiin osallistilaisuus 6.11.2012. Luonnosvaiheen jälkeen seuraa kaavaehdotuksen nähtävillä olo, jolloin osalliset voivat jättää siitä tarvittaessa muistutuksen. Ehdotusvaihe tulee nähtäville Naantalin kaupungin palvelupisteeseen, Rymättylän kirjastoon ja internetsivuille. Nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdissä, internetissä ja ilmoitustaululla ja siitä ilmoitetaan naapureille kirjeellä. Asemakaavan muutoksen hyväksyy ehdotukseen mahdollisesti tehtyjen vähäisten muutosten jälkeen Naantalin kaupunginvaltuusto. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava saa valitusajan umpeuduttua, noin kuukauden kuluttua hyväksymispäätöksestä, lainvoiman kuulutuksella. Kaavatyön vaiheittainen suoritus- ja päätöksentekovastuu sekä osallistuminen järjestetään seuraavasti: TYÖVAIHE SUORITUS, PÄÄTÖS, OSALLISTUMINEN 1 Kaavoituspäätös Kaupunginhallitus 14.5.2012 201 2 Asemakaavatyön aloittaminen: Vireille tulo Osallistumis- ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaupunginhallitus Kuulutus ilmoitustaululla, internetissä ja paikallislehdissä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (9) arviointisuunnitelma 3 Osallistuminen luonnosvaiheessa ja viranomaisyhteistyö Ilmoitus kirjeellä naapureille ja muille osallisille harkinnan mukaan Aineisto nähtävillä kaupungintalolla, Rymättylän kirjastossa ja internetissä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 9.8.2012 Tarvittaessa erikseen sovittavat neuvottelut 4 Luonnoksen kokoaminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Naantalin kaupunki 5 Luonnoksen hyväksyminen Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 Kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Naantalin kaupunki Kuulutus ilmoitustaululla, internetissä ja paikallislehdissä Ilmoitus kirjeellä naapureille, muille osallisille harkinnan mukaan Aineisto nähtävillä kaupungintalolla, Rymättylän kirjastossa ja internetissä Osallistilaisuus 6.11.2012 Lausuntopyynnöt tarvittaessa 7 Kaavaehdotuksen laatiminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8 Kaavaehdotuksen hyväksyminen 9 Julkinen nähtävänä olo ja lausuntojen pyytäminen Naantalin kaupunki Tarvittaessa erikseen sovittavat neuvottelut Kaupunginhallitus Kuulutus ilmoitustaululla, internetissä ja paikallislehdissä Ilmoitus kirjeellä naapureille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja muille osallisille harkinnan mukaan Aineisto nähtävillä kaupungintalolla, Rymättylän kirjastossa ja internetissä Osallistilaisuus tarvittaessa Lausuntopyyntö tarvittaessa 10 Kaavan hyväksyminen Viranomaisneuvottelu 11 Kaavan voimaan tulo Kuulutus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös tiedoksi viranomaisille 8 KAAVATYÖN ARVIOITU AIKATAULU Tavoitteena on, että kaavaluonnos saadaan kaavoitus- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn syyskuussa 2012 ja kaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä 2013. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012 22.8.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (9) 9 YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila, p. 050-339 0521, etunimi.sukunimi@naantali.fi NAANTALIN KAUPUNKI Käsityöläiskatu 2 PL 43 21101 Naantali p. (vaihde): +358 2 4345 111 etunimi.sukunimi@naantali.fi Kaavan laatijana on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1 33200 Tampere puh. (vaihde): 010-4090 etunimi.sukunimi@fcg.fi Projektipäällikkö, arkkitehti YKS-490 Johanna Närhi, puh: 050 390 5751 johanna.narhi@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (1) Liite 1 Liite 1: MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAINEN ASEMAKAAVAN LAATIMISPROSESSI FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 24 B, 20100 Turku Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/7 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Ympäristömelun ohjearvot... 3 3 Tehtaan sijainti, toiminta ja ympäristö... 4 4 Ympäristömelumittaukset... 5 4.1 Mittauslaitteisto... 5 4.2 Sääolosuhteet... 5 4.3 Mittaustulokset... 6 5 Äänenvaimennus... 7 6 Johtopäätökset... 7 7 Lisätietoa... 7

3/7 1 YLEISTÄ Promethor Oy suoritti Tonester Oy:n Rymättylän tehtaan ympäristössä melutasomittauksia 28.6., 30.7. ja 2.8.2012. Suoritetuilla mittauksilla määritettiin tehtaan aiheuttama melutaso ja verrataan tulosta ympäristömelun yleisiin ohjearvoihin. Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa ja selvitys laadittiin kaavoitusta varten. Vuonna 2010 tehtaan ympäristössä suoritetuissa mittauksissa havaittiin, että käytännössä ainoa merkittävä ympäristömelun lähde tuolloin oli purunpoistopuhallin. Purunpoistopuhaltimeen asennettiin kesän 2010 aikana äänenvaimentimet. Tämän jälkeen purunpoistopuhaltimen puhaltimen kotelointi on vielä uusittu paremmin ääntä eristäväksi. Selvityksen ovat tehneet Anne Metsämäki ja Jani Kankare. Ensimmäisellä mittauskerralla mukana oli Naantalin kaupungin ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleemäki. 2 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot melutasoista. Päätöksessä on kirjoitettu: 1 Soveltamisala Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. 2 Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävillä alueilla,, on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 4 Mittaus- tai laskentatuloksen korjaaminen Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä 2 tai 3 :ssä mainittuun ohjearvoon.

4/7 3 TEHTAAN SIJAINTI, TOIMINTA JA YMPÄRISTÖ Tonester Oy:n tehdas sijaitsee Rymättylässä, Naantalin kaupungissa, osoitteessa Huhdantie 4. Tehdasalueen kaakkoispuolella on kolme (3) asuinkiinteistöä, joista lähin sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä tehdasrakennuksesta. Tehtaan luoteis-/pohjoispuolella on asuinalue, jonka lähin talo sijaitsee noin 95 metrin etäisyydellä tehdasrakennuksesta. Tehdaskiinteistön alueella sijaitseva rivitalo on tehtaan omassa käytössä. Mittauspiste 1 sijaitsee tehdasrakennuksen kaakkoispuolella, osoitteessa Lassentie 4. Mittauspiste 2 sijaitsee Tonester Oy:n pohjoispuolella sijaitsevien asuinkiinteistöjen välissä, osoitteissa Metsätie 8-13. Kuvassa 1 on esitetty kartalla mittauspisteiden 1 ja 2 sijainnit. Kuva 1. Mittauspisteiden 1 ja 2 sijainnit. Tonester Oy valmistaa kierrätysmuovikalusteita. Tehtaassa työskennellään normaalisti yhdessä vuorossa arkisin klo 7 15. Kiireaikoina tuotanto saattaa olla käynnissä arkipäivinä klo 6 18. Poikkeustilanteissa voi muutama työntekijä olla töissä myös lauantaisin klo 8 15, jolloin pölynpoistojärjestelmä ei välttämättä ole käynnissä.

5/7 4 YMPÄRISTÖMELUMITTAUKSET Suoritetuilla äänitasomittauksilla määritettiin Tonester Oy:n tehtaan aiheuttama melutaso tarkastelupisteissä. Mittausajankohdista ei ilmoitettu etukäteen tehtaalle, jotta toiminta mittausten aikana vastaisi varmuudella normaalia toimintaa. Mittausten jälkeen käytiin tehtaalla tarkistamassa toiminnan olleen käynnissä normaalisti. 4.1 Mittauslaitteisto Mittaukset suoritettiin tarkkuusäänitasomittareilla Cirrus Optimus CR:171B ja Rion NL-21. Mittareiden toiminta tarkistettiin kalibraattorilla Rion NC-74. Pisteissä mitattiin A- painotettua äänitasoa aikavakiolla fast. Mittarit sijoitettiin 1,5 metrin korkeudelle maanpinnasta. 4.2 Sääolosuhteet Suoritettujen mittausten aikana tuulen nopeus ja suunta olivat seuraavat: 28.6.2012: länsituuli 4 m/s 30.7.2012: kaakkoistuuli 4 m/s 2.8.2012: lounaistuuli 5 m/s. Muilta osin sääolosuhteet olivat kesäiset lämpötilan ollessa 17 21 C. Mittauspisteiden etäisyydet tehtaalle ovat sen verran lyhyet, että sääolosuhteilla ei ole kovin merkittävää vaikutusta melun leviämiseen. Tuuli saattaa tosin voimakkuudesta riippuen aiheuttaa merkittävääkin taustamelua.

6/7 4.3 Mittaustulokset Taulukossa 1 on esitetty mittaustulokset ja arvio toiminnan aiheuttamasta ympäristömelusta mittauspisteissä. Mittaustulos on mittausjakson aikainen A-painotettu keskiäänitaso. Taulukko 1. Mittaustulokset 28.6.2012 Mittauspiste Mittausaika Mittausjakson keskiäänitaso L Aeq [db(a)] Arvio toiminnan aiheuttamasta äänitasosta [db(a)] Impulssimaista tai kapeakaistaista 1 10.59 11.09 45 A < 42 Ei 2 11.30 11.40 48 < 40 B Ei 30.7.2012 1 8.27 8.37 43 40 42 Ei 2 8.41 8.51 39 35 Ei 2.8.2012 1 11.48 11.58 45 41 42 Ei 2 12.05 12.15 45 < 38 Ei A Mittaustuloksesta on poistettu lintujen laulu. B Tehtaasta ei kuultu tulevan melua. Mittausten yhteydessä tehdyt havainnot Mittauspiste 1 (Lassentie 4) 28.6.2012: Tuuli kohisee puissa, tehtaalta kuuluu moottoriääni vaimeasti, tehtaan aiheuttama melutaso on alle 40 db(a), ei impulssimainen tai kapeakaistainen. 30.7.2012: Tuuli kohisee puissa, tehtaalta kuuluu moottoriääni vaimeasti, tehtaan aiheuttama melutaso on 40 42 db(a), ei impulssimainen tai kapeakaistainen. 2.8.2012: Tuuli kohisee puissa, tehtaalta kuuluu moottoriääni vaimeasti, tehtaan aiheuttama melutaso on 41 42 db(a), ei impulssimainen tai kapeakaistainen. Mittauspiste 2 (Metsätie 8-13) 28.6.2012: Tuuli kohisee puissa, tehtaalta ei kuulunut mitään. 30.7.2012: Tuuli kohisee puissa, tehtaalta kuuluu hyvin vaimeasti puhallin-/moottoriääntä (taso noin 35 db(a)). 2.8.2012: Tuulen kohina puissa, kaukainen tieliikenne ja linnut aiheuttavat taustamelua, tehtaalta kuuluu hyvin vaimeasti puhallin-/moottoriääntä (taso alle 38 db(a)).

7/7 5 ÄÄNENVAIMENNUS Mittauksen 28.6.2012 yhteydessä havainnointiin melulähteitä, joihin olisi vielä mahdollista tehdä meluntorjuntatoimia melutason ja erityisesti kuulohavainnoilla havaittavan melun poistamiseksi. Tehtyjen havaintojen perusteella kuvassa 2 esitettyyn purkuruuviin asennettiin tunnistin, jonka johdosta ruuvi ei pyöri tyhjänä. Tyhjänä pyöriessään ruuvi aiheuttaa enemmän melua kuin siirtäessään pölyä. Kuva 2. Ruuvin melun vaimentamiseksi siihen asennettiin tunnistin, jonka johdosta ruuvi ei pyöri turhaan tyhjänä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Suoritettujen mittauksien ja tehtyjen havaintojen perusteella: tehtaan aiheuttama äänitaso on kaakkoispuolen lähimmän asuinrakennuksen pihalla 40 42 db(a) tehtaan aiheuttama äänitaso on luoteis-/pohjoispuolella olevilla asuinrakennuksilla alle 40 db(a) tehtaan aiheuttama melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista tehtaan aiheuttama melutaso alittaa selvästi päiväajan ohjearvon 55 db(a) ja yöajan ohjearvon 50 db(a) (alittaa myös yöajan ohjearvon 45 db(a)) melutasojen kannalta tehdas voisi toimi 24 h vuorokaudessa. 7 LISÄTIETOA Promethor Oy:n yhteyshenkilö on: Jani Kankare puh. 040 5740028 sp. jani.kankare@promethor.fi

Vastaanottaja Naantalin Kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 Viite 1510000373 TONESTER OY POISTOKAASUN HIUK- KASMITTAUKSET 4.9.2012

TONESTER OY POISTOKAASUN HIUKKASMITTAUKSET 4.9.2012 Päivämäärä 7.9.2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Mika Vauhkala Heikki Hoffren Heikki Hoffren Raportti Viite 1510000373 TIIVISTELMÄ Ramboll Finland Oy suoritti päästömittauksia Tonester Oy:n tuotantolaitoksella Rymättylässä. Mittausten kohteena oli CNC jyrsimen, sirkkelin ja hiomon yhteinen pölynpoistoyksikkö. Mittauspaikka sijaitsi ulkona suotimen jälkeen. Mittausten ajankohta oli 4.9.2012. Mittaukset tehtiin laitoksen normaalituotannon aikana. Mittausten perusteella voidaan todeta, ettei kohteesta pääse hiukkaspölyä ympäristöön. Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi

POISTOKAASUN HIUKKASMITTAUKSET 4.9.2012 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MITTAUKSET 1 3. TULOKSET 1 4. epävarmuustarkastelu 2 5. YHTEENVETO JA TULOSTEN TARKASTELU 2

POISTOKAASUN HIUKKASMITTAUKSET 4.9.2012 1 Akkreditoidut suureet ja mittausalueet Hiukkaset 0,1 mg/m 3 n 5 g/m 3 n SO 2 1-1000 ppm NO x 1 500 ppm O 2 0,1-21 % CO 1 5000 ppm CO 2 0,2 20 % TOC 1 1000 ppm Kosteus 1 til.-% - kylläinen kaasu Virtaus 5 30 m/s HCl 0,1 50 ppm HF 0,1 15 ppm 1. YLEISTÄ Ramboll Finland Oy suoritti päästömittauksia Tonester Oy:n tuotantolaitoksella Rymättylässä. Mittausten kohteena oli CNC jyrsimen, sirkkelin ja hiomon yhteinen pölynpoistoyksikkö. Mittauspaikka sijaitsi ulkona suotimen jälkeen. Mittausten ajankohta oli 4.9.2012. Mittaukset tehtiin laitoksen normaalituotannon aikana. 2. MITTAUKSET Taulukko 1. Mittauksessa käytetyt analysaattorit Parametri Analysaattori Mittausmenetelmä Mittausalue Akkreditoitu mittausalue Hiukkaset Sick Gravimat SFS EN13284-1 - 0,1 mg/m 3 n -5 g/m 3 n Virtausnopeus MDP-mikromanometri S-pitot, SFS 3866/5624 1-30 m/s 5-30 m/s Lämpötila mitattiin NiCr-Ni- termoelementeillä. Analyysit Hiukkassuodattimien punnitukset tehtiin Ramboll Finland Oy:n akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. 3. TULOKSET Taulukossa 2 on esitetty keskiarvotulokset mittausjaksokohtaisesti. Taulukko 2. Mittaustulokset Kello 12.55-13.19 13.23-13.47 13.52-14.16 Mittaus 1 2 3 Mittaustulokset ± ± ± Lämpötila C 28 2 29 2 30 2 Tilavuusvirta m 3 /s 0,95 0,7 0,96 0,7 0,96 0,7 Hiukkaspitoisuus mg/m 3 n <0,6 3,8 0,5 3,9 0,6 4,1 Hiukkaspäästö kg/h <0,01 0,01 <0,01 0,01 <0,01 0,01 m 3 n: lämpötila 0 C, ilmanpaine 101,3 kpa Tämän todistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain asianomaisen testauslaboratorion antaman kirjallisen luvan perusteella. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille suureille.

POISTOKAASUN HIUKKASMITTAUKSET 4.9.2012 2 4. EPÄVARMUUSTARKASTELU Akkreditoitujen mittausten kokonaisepävarmuudet on esitetty tulosten yhteydessä (luottamusvälillä 95 %). Jatkuvatoimisten pitoisuusmittausten epävarmuus sisältää sekä mittausjärjestelmän aiheuttamat epävarmuudet että pitoisuuksien ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta aiheutuvat epävarmuudet. 5. YHTEENVETO JA TULOSTEN TARKASTELU Pölynpoistoyksiköltä mitatut hiukkaspitoisuudet olivat hyvin pieniä. Hiukkasmittaustulosten perusteella voidaan todeta, ettei kohteesta pääse pölyä ympäristöön haitallisia määriä. Lahdessa 7. päivänä syyskuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Mika Vauhkala tutkimusinsinööri Heikki Hoffren tutkimuspäällikkö Tämän todistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain asianomaisen testauslaboratorion antaman kirjallisen luvan perusteella. Testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille suureille.

16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/6 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Raja- ja ohjearvot... 3 2.1 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )... 3 2.2 Pienhiukkaset (PM 2,5 )... 3 3 Ympäristöpölymittaukset... 4 3.1 Mittauslaitteet... 4 3.2 Mittauspisteen sijainti... 4 3.3 Sääolosuhteet... 4 4 Mittaustulokset... 5 5 Tulosten tarkastelu... 5 6 Lisätietoja... 6 Liite 1 Mittaustulokset pylväskuvaajana.

3/6 1 YLEISTÄ Promethor Oy suoritti Tonester Oy:n Rymättylän tehtaan ympäristössä lähimmän asuinrakennuksen pihalla yhtäjaksoisen pienhiukkasten (PM 2,5 ) ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittauksen 5. 17.9.2012. Suoritetulla mittauksella määritettiin tarkastelupisteen hiukkasten pitoisuus ohje- ja raja-arvoihin vertaamiseksi. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 RAJA- JA OHJEARVOT Ilmanlaadun raja- ja ohjearvoista voidaan yleisesti todeta, että raja-arvot ovat sitovia ja ne eivät saa ylittyä alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot eivät ole voimassa esimerkiksi teollisuusalueilla tai liikenneväylillä, lukuun ottamatta kevyen liikenteen väyliä. Ohjearvot eivät ole yhtä sitovia kuin raja-arvot, mutta niitä käytetään esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tukena ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisen suunnittelussa. Tavoitteena on ennalta ehkäistä ohjearvojen ylittyminen sekä taata hyvän ilmanlaadun säilyminen. 2.1 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot hengitettävien hiukkasten osalta on annettu valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 ja valtioneuvoston päätöksessä 480/1996. Taulukko 1. Ilmanlaadun raja-arvot (VNa 38/2011) Aine Raja-arvo [µg/m 3 ] Raja-arvon määrittely Hengitettävät hiukkaset PM 10 40 Vuosikeskiarvo Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996) 50 Enintään 35 ylittävää 24 h- keskiarvoa vuodessa Aine Ohjearvo [µg/m 3 ] Ohjearvon määrittely Hengitettävät hiukkaset PM 10 70 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 2.2 Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot pienhiukkasten osalta on annettu valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 ja valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 (taulukko 3). Taulukko 3. Ilmanlaadun raja-arvot pienhiukkasille (VNa 38/2011) Aine Raja-arvo [µg/m 3 ] Raja-arvon määrittely Pienhiukkaset PM 2,5 25 Vuosikeskiarvo

4/6 3 YMPÄRISTÖPÖLYMITTAUKSET Ympäristöpölyä mitattiin yhtäjaksoisesti 5. 17.9.2012. Mittausten aikana Tonester Oy:n toiminta oli normaalia. 3.1 Mittauslaitteet Ympäristöpölyn mittaamiseen käytettiin mittauslaitteistoa Grimm Environmental Dust Monitor Model 180. Mittalaite tallentaa minuutin välein edellisen minuutin keskimääräisen PM 10 - ja PM 2,5 -pitoisuuden muistiin, josta tulokset voidaan keskiarvoistaa halutulle aikavälille jälkikäteen. 3.2 Mittauspisteen sijainti Ympäristöpölyä mitattiin yhdessä pisteessä lähimmän asuinrakennuksen pihapiirissä. Mittauspisteen sijainti on esitetty kuvassa 1. TONESTER OY Mittauspiste Kuva 1. Mittauspisteen sijainti. 3.3 Sääolosuhteet Mittausjakson aikana sateisia päiviä ilmatieteenlaitoksen säähavaintojen (Turku) mukaan oli kolme: 7., 12. ja 14.9.2012. Tuulen suunta oli pääsääntöisesti etelän ja luoteen väliltä ja nopeus 0...8 m/s.

5/6 4 MITTAUSTULOKSET Mittaustulokset on esitetty taulukossa 4 ja pylväskuvaajina liitteessä 1. Taulukko 4. Mittaustulokset 3. 17.9.2012 Mittausjakso Päivä Mittaustulos PM 10 [μg/m 3 ] Mittaustulos PM 2,5 [μg/m 3 ] 3.9. klo 12.47-24.00 Ma 4,3 2,7 4.9. klo 00.00-24.00 Ti 3,9 2,6 5.9. klo 00.00-24.00 Ke 6,5 3,2 6.9. klo 00.00-24.00 To 3,5 1,5 7.9. klo 00.00-24.00 Pe 2,0 1,2 8.9. klo 00.00-24.00 La 2,7 1,4 9.9. klo 00.00-24.00 Su 1,8 1,2 10.9. klo 00.00-24.00 Ma 5,2 3,6 11.9. klo 00.00-24.00 Ti 14,0 10,2 12.9. klo 00.00-24.00 Ke 10,5 8,3 13.9. klo 00.00-24.00 To 5,9 3,3 14.9. klo 00.00-24.00 Pe 5,8 3,6 15.9. klo 00.00-24.00 La 5,2 3,6 16.9. klo 00.00-24.00 Su 6,0 4,0 17.9. klo 00.00-13.18 Ma 16,4 12,7 Keskiarvo 6,2 Keskiarvo 4,2 Suurin vuorokausipitoisuus 16,4 5 TULOSTEN TARKASTELU Mittaustulosten perusteella: hengitettävien hiukkasten keskiarvo 6,2 μg/m 3 on selvästi vuosikeskiarvon rajaarvoa 40 μg/m 3 pienempi hengitettävien hiukkasten suurin vuorokausipitoisuus 16,4 μg/m 3 on selvästi vuorokausiraja-arvoa 50 μg/m 3 pienempi (ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa). pienhiukkasten keskiarvo 4,2 μg/m 3 on selvästi vuosikeskiarvon raja-arvoa 25 μg/m 3 pienempi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet alittavat ohje- ja raja-arvot. 6/6 6 LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Jani Kankare Promethor Oy Promethor Oy sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi puh. 041 506 3418 puh. 040 574 0028

Naantalin kaupunki, Tonester Oy Liite 1 25.9.2012 Ilmanlaatu Sivu 1 / 1 Raportti PR P1026 1 Pienhiukkasten (PM2,5) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaustulokset Olli Laivoranta Promethor Oy Promethor Oy p. 041-506 3418 Rautakatu 5 A Porvoonkatu 9 A olli.laivoranta@promethor.fi 20520 Turku 00510 Helsinki

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16.4.2013 141-P19858

Raportti 1 (19) Sippola Hannu 16.4.2013 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Ohje- ja raja-arvot... 1 1.2 Terveysvaikutukset... 3 1.2.1 Styreeni... 3 1.2.2 Metyylimetakrylaatti... 4 1.3 Haju... 4 2 Yleistä... 7 2.1 Käytetty hajumalli... 7 2.2 Lähtötiedot... 9 3 Tulokset ja johtopäätökset... 11 3.1 Yleistä... 11 3.2 Haju... 11 3.3 Styreeni ja metyylimetakrylaatti... 15 4 Johtopäätökset... 15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (17) Hannu Sippola 16.4.2013 Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys 1 Yleistä Tässä työssä arvioitiin Tonester Oy:n Rymättylässä toimivan tuotantolaitoksen hajupäästöjä. Tuotantolaitos valmistaa pesu- ja suihkualtaita, kylpyammeita sekä levyjä käyttäen uusiomuovigranuloita, jotka murskataan ja valetaan uudestaan joko levyiksi tai muottia käyttäen, muiksi tuotteiksi. Hajupäästöjen mahdollisiksi aiheuttajiksi arvioitiin valussa käytettävistä kemikaaleista haihtuvat styreeni ja metyylimetakrylaatti. 1.1 Ohje- ja raja-arvot HTP-arvo eli haitalliseksi tunnettu pitoisuus työpaikan ilmassa on pienin aineen pitoisuus, jonka on arvioitu aiheuttavan terveydellistä haittaa. HTP-arvot vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. American Industrial Hygien Association (AIHA) on määritellyt ERGP raja-arvot (Emergency Response Planning Guidelines), jotka ovat myös käytössä suomalaisissa OVA-ohjeissa, kuten myös yhdysvaltalaisen EPA:n (Environmental Protection Agency) asettaman komitean määrittelemät AEGL (Acute exposure guideline levels) arvot. Kyseiset raja-arvot on määritelty seuraavasti (taulukko 1): Taulukko 1. ERGP ja AEGL raja-arvojen määritelmät. Raja-arvo ERGP - 1 ERGP - 2 ERGP - 3 AEGL-1 AEGL-2 AEGL-3 Määritelmä Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan saaden enintään vähäistä ja tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua. Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja, tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistukselta. Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman hengenvaaraa. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan ihmisille huomattavaa haittaa, ärsytystä tai tiettyjä oireettomia haittavaikutuksia, joita ei voi todeta aisteilla. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja lakkaavat altistumisen loppuessa, eivätkä aiheuta palautumattomia tai pysyviä muutoksia. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan palautumattomia terveysmuutoksia, tai pitkäaikaista terveydellistä haittaa, tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistukselta. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan hengenvaaran tai kuoleman FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (17) Hannu Sippola 16.4.2013 AEGL arvoja määritellään viidelle eri ajanjaksolle: 10 ja 30 minuutin sekä yhden, neljän ja kahdeksan tunnin ajalle. AEGL-arvot ovat sovellettavissa myös vauvoille, lapsille sekä herkästi reagoiville ihmisille. Voimassaolevat ERGP-arvot voi tarkistaa yhdistyksen www-sivuilta (AIHA 2013) ja AEGL arvoja löytyy EPA www-sivuilta (EPA 2013). Suomessa ERGP- ja AEGL-arvoja käytetään mm. OVA-ohjeissa (Onnettomuuden Vaaraa Aiheuttavat Aineet). Raja-arvot styreenille (CAS 100-42-5) ja metyylimetakrylaatille (CAS 80-62-6) on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Raja-arvot styreenille ja metyylimetakrylaatille Ohje tai raja-arvo Styreeni Metyylimetakrylaatti HTP 2009: 8h 20 ppm (86 mg/m 3 ) 10 ppm (42 mg/m 3 ) HTP 2009: 15 min 100 ppm (430 mg/m 3 ) 50 ppm (210 mg/m 3 ) ERPG-1: 60 min 50 ppm (220 mg/m 3 ) EPRG-2: 60 min 250 ppm (1 080 mg/m 3 ) EPRG-3: 60 min 1 000 ppm (4 300 mg/m 3 ) AEGL-1: 60 min 20 ppm (86 mg/m 3 ) 17 ppm (70 mg/m 3 ) * AEGL-2: 60 min 130 ppm (560 mg/m 3 ) 120 ppm (500 mg/m 3 ) * AEGL-3: 8 h 340 ppm (1470 mg/m 3 ) 180 ppm (750 mg/m 3 ) * Ulkoilma (WHO) (suositus) * väliaikainen arvo 0.017 ppm (70 µg/m 3 ) (hajuhaitta, 30 min) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (17) Hannu Sippola 16.4.2013 1.2 Terveysvaikutukset 1.2.1 Styreeni EU:ssa on tehty alustava selvitys styreenin aiheuttamista riskeistä niin yleisölle, työntekijöille ja ympäristölle. Alustavan selvityksen (EU 2008) laajaan kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ihmisille tehdyistä kokeista on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 3. Styreenin havaittuja terveysvaikutuksia. Vaikutus Ei vaikutusta Havaittu vaikutuksia keskushermosto 100 ppm (1h) 200 ppm (1h); 350 ppm (30 min), lievää suorituskyvyn laskua ihoärsytys suora kontakti (neste, 30 min) viitteitä, siitä usein toistuva kontakti aiheuttaa ärsytystä silmä-ärsytys 216 ppm (1h) 100 ppm (7h), 375 ppm (1h), selvä ärsytys 800 ppm, välitön ärsytys Nenä-ärsytys 216 ppm (1h) 100 ppm (7h) 375 ppm (1h), selvä ärsytys väriensävyjen erottelu 20 ppm (8 h) >50 ppm (8h) lievästi heikentynyt vaikutus, jota henkilöt eivät itse huomaa, katoaa muutamassa viikossa. hajuaisti 77 ppm (8h) ei testejä Styreenin pitkäaikaisvaikutuksista raportin laatija toteaa, että työntekijöillä havaittuja oireita ei pystytä erottamaan lyhemmän altistuspiikin vaikutuksista. Styreenille ja butadieenille altistuneiden työntekijöiden kohonnut syöpäriski johtunee butadieenistä, ei styreenistä. EU tieteellinen komitea SCHER 2008 päätyy alustavan selvityksen perusteella terveysvaikutusten osalta seuraaviin raja-arvoihin pitoisuuksista, joiden ei ole todettu aiheuttavan haittaa: 100 ppm (lyhyt aikainen altistus) 50 ppm (toistuva altistus) Tieteellinen komitea ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että styreeni voi mahdollisesti olla karsinogeeninen. Työterveyslaitoksen styreenin biologisen monitoroinnin ohjeraja-arvon perustelujen mukaan ilman styreenipitoisuuksilla 200-400 ppm on todettu ärsytystä silmissä ja hengityselimissä sekä lievää humaltumista. Yli 200-376 ppm altistus 30-90 minuutin ajan on aiheuttanut lieviä vaikutuksia koordinaatioon. Perustelumuistion mukaan useamman vuoden altistuminen 20 ppm pitoisuudelle voi aiheuttaa lieviä vaikutuksia, jotka näkyvät kognitiivisessa prosessoinnissa, reaktionopeuteen liittyvissä testeissä ja värien erottelukyvyssä. Biologisen monitoroinnin ohjeraja-arvo on laadittu HTP-arvon (20 ppm, 8 h) perusteella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (17) Hannu Sippola 16.4.2013 1.2.2 Metyylimetakrylaatti Metyylimetakrylaatin alle 25 ppm pitoisuuden ei ole havaittu aiheuttavan jyrsijöillä pitkäaikaista haittaa, kun taas 200 ppm pitoisuuden (6h) on todettu aiheuttavan rotilla hajuepiteeliin lievää rappeutumista. (SCHER 2006). Ihmisillä metyylimetakrylaatin on todettu aiheuttavan silmä- ja hengitystieärsytystä pitoisuuden noustessa yli 100 ppm. Lisäksi työntekijöille tehdyissä tutkimuksissa metyylimetakrylaatin on todettu aiheuttavan silmä- ja nenä-ärsytystä lyhytaikaisten (5-15 min) altistusten seurauksena (100-690 ppm). Alle 50 ppm pitoisuuksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia 8 tunnin aikana. Metyylimetakrylaatin ei arvioida aiheuttavan mutageenisiä tai karsinogeenisia muutoksia. (SCHER 2006). Kuluttajan arvioidaan voivan altistuvan noin 0.05 ppm (2.0 mg/m 3 ) pitoisuudelle maalauksen yhteydessä. (EU 2002) EU tieteellinen komitea SCHER 2006 on päätynyt seuraaviin raja-arvoihin 100 ppm (lyhyt aikainen altistus) 50 ppm (8 h) 25 ppm (pitkäaikainen altistus) 1.3 Haju Maailman Terveysjärjestö (WHO 2000) määrittelee hajukynnyksen pienimpänä pitoisuutena, joka havaitaan 50 %:ssa altistuksista. Vastaavasti tunnistuskynnys määritellään pienimpänä pitoisuutena, jossa haju tunnistetaan oikein 50 % altistuksista. Koulutetun hajupanelistin hajujen havaitsemis- ja tunnistuskyky on maallikkoa parempi. Hyväksyttävän hajuhaitan Maailman Terveysjärjestö määrittelee siten, että alle 5 % väestöstä kokee häiritsevää hajua alle 2 % kokonaisajasta, todeten samalla, että koska hajun häiritsevyys riippuu sekä psykologista että sosioekonomisista seikoista, ei rajaa voida määritellä yksinomaan (haju)pitoisuuden kautta. Haju vaikuttaa ensin nenässä oleviin hajureseptoreihin (hajukynnys) ja pitoisuuden noustessa vapaana oleviin hermopäätteisiin nenässä, kurkussa ja keuhkoissa (ärsytyskynnys). Ärsytyskynnyksen ylittyessä ihminen kokee erilaista ärsytystä kuten ihonärsytystä, kutinaa, pistelyä, syyhyä, silmien kirvelyä, polttavaa tunnetta tai tämä raapii itseään. Ärsytyskynnys on useimmilla aineilla samaa kertaluokkaa kuin hajukynnys ollen noin 3-10 kertaa hajukynnystä korkeampia (Schiffman ja Williams 2005). Koska hajukynnys on yhdistekohtainen, muunnetaan hajupitoisuus yleensä hajuyksiköiksi (hy/m³), jossa hajukynnystä vastaa pitoisuus 1 hy/m³. Myös useamman yhdisteen yhteinen haju muutetaan yleisesti hajuyksiköiksi, jolloin 1 hy/m³ vastaa yhteisen hajun hajukynnystä, joka on saatu laskemalla hajuyhdisteiden hajupitoisuudet yhteen. Tässä työssä tunnistettavan hajun pitoisuudeksi on oletettu 3 hy/m³ ja voimakkaan hajun pitoisuudeksi 5 hy/m³. Suomessa ei ole määritelty raja- tai ohjearvoa hajun esiintymiselle. Hajuhaittaan perustuvan haisevien rikkiyhdisteiden suomalaisen ohjearvon puuttuessa on esitetty (Arnold 1995), että hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä silloin, kun 25 50 % asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Vastaava hajun FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (17) Hannu Sippola 16.4.2013 esiintymisen taso on tällöin 3-9 %, mitä voidaan käyttää ohjearvona hajuhaitalle. Tällöin alaraja (3 %) koskee hyvin epämiellyttäviä, korkean haittapotentiaalin omaavia hajupäästöjä ja yläraja miellyttävyysasteeltaan vaihtelevampia hajuja. Em. tutkimuksen mukaan pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sisältävien päästöjen haittapotentiaali on metallituotannon liuotepäästöjen ohella suurin. Muiden maiden säännökset hajun suhteen vaihtelevat usein siten, että mitä harvempaa asuttu maa sitä tiukemmat raja-arvot (Drew et al. 2007). Tavoitteena on myös, ettei hajukuormitus enää lisääntyisi, joten uusille laitoksille asetetaan usein tiukempia vaatimuksia kuin olemassa oleville laitoksille. Tanskassa häiritsevän hajun raja-arvoksi (99 % piste, 1 min) on säädetty asuinalueilla 5-10 hy/m³ ja teollisuusalueilla sekä maaseudulla 10 30 hy/m³. Raja-arvo, jonka alle 99 % havainnoista tulee jäädä, lasketaan 1 minuutin keskipitoisuutena OML-leviämismallinnusohjelmalla, joka perustuu Gaussiseen leviämismalliin, kuten myös tässä työssä käytetty ISCST-tietokoneohjelma. (Miljøstyrelsen 1985/2007). Englannissa ja Skotlannissa hajut luokitellaan kolmeen ryhmään hajupitoisuuden mukaan: tunnistettava haju 1-5 hy/m³ heikko haju 5 hy/m³ voimakas haju 10 hy/m³ Raja-arvoina (98 % piste, 1h) käytetään 1.5 hy/m³ erittäin epämiellyttäville hajuille kuten jätevedenpuhdistamo, 3.0 hy/m³ epämiellyttäville hajuille kuten sokerijuurikkaan valmistus ja 6.0 hy/m³ vähemmän epämiellyttäville hajuille kuten leipomo tai kahvinpaahtimo; Keskimmäinen on oletusluokka, jota sovelletaan, jos toimintaa ei ole mainittu ensimmäisessä tai viimeisessä luokassa. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvoja eli tunnin keskiarvo saa olla 2 % vuoden tunneista eli 175 tunnin aikana suurempi kuin raja-arvo. Raja-arvot kuvaavat tilannetta, jossa 10 % väestöstä kokee hajuhaittaa. (EA 2009; SEPA 2010). Saksassa raja-arvoina (hajuntuntien osuus) on 10 % asutuille alueille ja 15 % teollisuus tai kaupallisille alueille. Raja-arvo koskee kokonaishajua, joka sisältää sekä olemassa olevan hajun että uuden toiminnan aiheuttaman hajun. Olemassa oleva haju määritellään pääsääntöisesti hajupaneelin avulla ja mittaus kestää 6-12 kuukautta. Mittauspisteet sijaitsevat paikoissa, joissa oleskellaan pysyvästi ja paneelin jäsenet testataan referenssiyhdisteiden, n-butanolin ja rikkivedyn, avulla, jotta saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Hajutunniksi luokitellaan tunti, jonka aikana hajua havaitaan 10 % ajasta. Yksittäisessä hajuhavainnossa lähde on erotuttava ympäristön normaaleista hajuista kuten kasvillisuudesta, liikenteestä, talojen lämmityksestä tai lannan levityksestä. Suunnitellun toiminnan hajupäästö arvioidaan Austal2000 leviämismalliohjelmalla. Mallinnusohjelmaa voidaan käyttää myös olemassa olevien hajujen määrittämiseen hajupaneelin sijasta, jos voidaan osoittaa, että hajupäästöt jäävät alle 70 % raja-arvosta. Jos toiminnan hajutuntien voidaan osoittaa olevan alle 2 % kokonaisajasta, niin sitä pidetään irrelevanttina. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (17) Hannu Sippola 16.4.2013 Hollannissa on havaittu, ettei hajuvalituksia esiinny, jos hajun tuntikeskiarvo on alle 0.5 hy/m³ 98 % kokonaisajasta. Voimassaolevat raja-arvot Hollannissa erityyppisille laitoksille on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Eri laitosten raja-arvoja (98 %,1 tunti) Hollannissa Laitos Leipomo Leipomo, voitaikina Kahvinpaahtimo Hajuvesiteollisuus Teurastamo Lihajalostamo Rehutehdas Jätevedenpuhdistamo, uusi Jätevedenpuhdistamo, vanha Raja-arvo ei raja-arvoa 5 hy/m³ 3.5 hy/m³ 3.5 hy/m³ suositus 2.0 hy/m³ 1.5 hy/m³ suositus 0.55 hy/m³ 1.5 hy/m³ suositus 0.8 hy/m³ 1.0 hy/m³ 0.5 hy/m³ asuntoalue, viheralue 1.5 hy/m³ teollisuusalue 1.5 hy/m³ asuntoalue, viheralue 3.5 hy/m³ teollisuusalue Hajuun tottuminen vaikuttaa myös sen häiritsevyyteen. Tämä käy ilmi sikaloiden hajuhaitoista tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan 10 % prosenttia asukkaista koki hajun häiritseväksi kun hajupitoisuus (98 %,1h) ylitti 1.3 hy/m³ kun lähistöllä oli vain yksi sikala. Jos sikaloita oli useampia, oli vastaava pitoisuus 3.2 hy/m³ ja jos kyseessä oli perinteinen sikojen kasvatusalue, niin häiritsevän hajun raja oli 6.3 hy/m³. Korkein pitoisuus oli itse sikojen tuotannossa mukana olevilla eli 13 hy/m³ (EPA 2001). Styreenille mitattu hajukynnys vaihtelee välillä 73-220 µg/m 3 (7 eri mittausta) ja tunnistuskynnys on noin kolminkertainen hajukynnykseen verrattuna. Styreenin hajukynnyksenä käytetään tässä työssä luotettavimmaksi arvioitua 107 µg/m 3 eli 0.025 ppm (TCEQ 2008). OVA- ohjeessa styreenin hajukynnykseksi on annettu <4 mg/m 3 eli < 1 ppm. Metyylimetakrylaatiin hajukynnykseksi arvioitiin 0.05 ppm eli 210 µg/m 3 mikä on OVAohjeessa annetun vaihteluvälin 0.05-0.34 ppm (210-1400 µg/m 3 ) alaraja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (17) Hannu Sippola 16.4.2013 2 Yleistä 2.1 Käytetty hajumalli Hajun leviämisselvityksessä käytetään Yhdysvaltain ympäristöviraston EPA:n UNAMAPkokoelmaan kuuluvaa ISCST (Industrial Source Complex Short Term) -laskentamallia. Mallilla lasketaan yhdisteiden pitoisuuksien tuntikeskiarvot annetuissa sääoloissa ennalta määrätyissä havaintopisteissä. ISCST-mallissa epäpuhtauksien leviämistä päästölähteistä kuvataan tuulen suuntaan muodostuvalla kaasuviuhkalla, jossa pitoisuuksien oletetaan noudattavan sekä poikittais- että pystysuunnassa Gaussin normaalijakaumaa. Viuhkan muoto ja laajuus ovat riippuvaisia päästölähteestä sekä meteorologisista ja topografisista tekijöistä. Tuulen suunta ja nopeus määräävät epäpuhtauden keskimääräisen kulkeutumisen. Ilmakehän stabiilisuutta kuvaavalla leviämisluokituksella arvioidaan ilmavirtauksen pyörteisyyttä, joka vaikuttaa epäpuhtauksien sekoittumiseen ja siten pitoisuuksien laimenemiseen päästölähteen ympärille. Sekoituskorkeus myötäilee maanpinnan korkeuden muutoksia ja kuvaa pystysuunnassa aluetta, jossa pääasiallinen sekoittuminen tapahtuu. Pystysuuntaiseen sekoittumiseen vaikuttava leviämisluokitus ja sitä vastaava sekoituskorkeus perustuvat kuitenkin melko karkeaan jaotteluun, joka ei kaikissa tilanteissa vastaa todellisuutta. Kaasuvanan nousukorkeus määräytyy päästökorkeudesta ja ns. piippulisästä, jonka savukaasu saa sisäisen liike-energiansa tai lämpösisältönsä ansiosta. Piippulisän suuruus riippuu lisäksi termisestä stabiiliudesta, tuulen nopeudesta ja savupiipun poikkipinnan muodosta. ISCST-mallissa käytetään Briggs n kehittämiä piippulisäyhtälöitä. Kaasuvanan etenemisrata sijaitsee usein hieman toisessa paikassa kuin tuulitietojen mukaan voitaisiin päätellä, minkä vuoksi hetkelliset pitoisuudet tietyssä pisteessä eivät aina vastaa todellista tilannetta. Pitkiä ajanjaksoja tarkasteltaessa mahdolliset virheet kaasuvanan etenemissuunnassa kuitenkin tasoittuvat ja laskentatulokset ovat luotettavampia. Kaasuvanan hajontaparametrien laskenta sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa tapahtui leviämisluokituksen ja savukaasun kulkeutumisetäisyyden mukaan. Hajontaarvojen laskentakaavat ja näissä tarvittavat kertoimet perustuvat kokeellisiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty savukaasujen leviämistä erilaisissa olosuhteissa. Maanpinnan läheisessä ilmakerroksessa (10 200 m) tuulen horisontaalinopeus kasvaa ylöspäin mentäessä. Epäpuhtauksien leviämistä koskevissa tarkasteluissa tämä otetaan huomioon. Laskelmissa käytetyt leviämisluokittaiset tuuliprofiilieksponentin arvot on sovitettu Suomen oloja vastaaviksi. Mikäli päästölähteen läheisyydessä on rakennuksia tai muita esteitä, joilla on todennäköisesti vaikutusta kaasujen leviämiseen ja kaasupainaumien syntyyn, nämä huomioidaan laskelmissa. Samalla tulevat savupiipun vaikutukset ilmavirtoihin huomioiduiksi ja piippulisä on tällöin riippuvainen tarkasteluetäisyydestä. Maaston korkeuden mahdollinen vaihtelu otetaan huomioon kaasuvanan nousukorkeuden sekä piipun juuren tason ja tarkastelupisteen maanpinnan korkeusvaihtelun välisenä erona. Tällöin sekoituskorkeus myötäilee maanpinnan korkeuden muutoksia. Maanpinnan korkeusvaihtelut huomioitiin laskentapisteverkoston korkeustietojen perusteella. Malli ei myöskään ota huomioon päästölähteen ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki