PROJEKTISUUNNITELMA 28.10.2004

KanTo PROJEKTISUUNNITELMA 28.10.2004 Koulutuskeskus Tavastia, hallinnoija Mukana toteutuksessa Forssan ammatti-instituutti ja Riihimäen ammattioppilaitos

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 1.1. YLEISTÄ...3 1.2. KOULUTUSKESKUS TAVASTIA...3 1.3. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI...4 1.4. RIIHIMÄEN AMMATTIOPPILAITOS...5 2. TAVOITE...5 3. YHTEISTYÖKUMPPANIT...6 4. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN...6 4.1. KARTOITUS...6 4.2. KOULUTUKSEN SUUNNITTELU...7 4.3. KOULUTUKSEN TOTEUTUS...8 4.4. KOULUTUKSEN ARVIOINTI JA LAADUNVARMENNUS...9 5. TYÖSSÄOPPIMISPORTAALI JA WORLD SKILLS 2005 HELSINKI...9 6. PROJEKTIN TOTEUTUSAIKATAULU... 10 7. MARKKINOINTI, TIEDOTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN... 11 8. DOKUMENTOINTI, RAPORTOINTI JA SEURANTA... 11

3 1. Tausta 1.1. Yleistä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003-2008 on tavoitteena, että vuoteen 2006 päättyvällä kaudella koulutetaan vuosittain noin 4000-4500 työpaikkaohjaajaa. Hämeen kauppakamarin hallinnoimassa 2000-2003 toteutetussa ESR-projektissa Työssäoppimisen toteutus yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä olivat yhteistyöoppilaitoksina mukana myös Forssan ammatti-instituutti, Koulutuskeskus Tavastia ja Riihimäen ammattioppilaitos. Projektissa toteutettiin pääosin muuta työssäoppimisen kehittämistä, mutta jonkun verran myös työpaikkaohjaajakoulutusta. Projektin lopussa tehtiin työelämälle kysely, jossa tiedusteltiin mm. miten paljon eri alojen työpaikkaohjaajista on käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen. Kysely ei välttämättä täytä tutkimukselle asetettuja vaatimuksia, mutta suuntaaantavana tietona voimme tuloksia käyttää. Kyselyyn vastanneista työpaikkaohjaajakoulutuksen olivat käyneet - kaupan ja hallinnon alalla 30 % - kulttuurialalla 18 % - matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 73 % - sosiaali- ja terveysalalla 52 % - tekniikan ja liikenteen alalla 10 % Kyselyn tulokset osoittavat, että työelämässä on tarvetta työpaikkaohjaajien kouluttamiselle. Työpaikkaohjaajakoulutusta on järjestetty myös ammattikorkeakoulujen toimesta. Työelämän taholta koulutukset on koettu monesti liian teoreettisiksi. Yllämainittuihin tietoihin viitaten haemme työpaikkaohjaajakoulutusta toteuttavalle KanTo-projektille rahoitusta. Projektin toteuttajina ovat Forssan ammatti-instituutti, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia ja Riihimäen ammattioppilaitos. Hallinnoijana toimii Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia. Projektissa ovat mukana oppilaitosten kaikki koulutusalat. Projektin nimi tulee sanoista Kanta-Hämeen työssäoppiminen. 1.2. Koulutuskeskus Tavastia Koulutuskeskus Tavastia on Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos. Oppilaitoksemme on 11 kunnan omistama seutukunnallinen, monipuolinen ja vahva toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Aikuiskoulutuksena Koulutuskeskus Tavastiassa on mahdollisuus lisätä työssä tai harrastuksissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kaikilla koulutusaloilla järjestetään ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä erilaisia harrastekursseja lyhytkursseina. Koulutuskeskus Tavastian koulutusalat ovat - kaupan ja hallinnon ala - kulttuuriala - matkailu-, ravitsemis- ja talousala

4 - tekniikan ja liikenteen ala - sosiaali- ja terveysala. Opiskelijoita Koulutuskeskus Tavastiassa on yhteensä yli 2000. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia on ollut mukana monissa EU-projekteissa hallinnoijana ja toteuttajana. Koulutuskeskus Tavastialla on kokemusta myös työpaikkaohjaajakoulutusten toteuttamisesta. Työpaikkaohjaajakoulutuksen yhtenä koulutuksen osa-alueena on näyttöjen toteuttaminen. Koulutuskeskus Tavastian maanmittaus-, rakennus- ja vaatetusalat ovat olleet mukana näyttöpilottitoiminnassa vuodesta 2000 lähtien. Lisäksi maanmittausala on osallistunut AEL:n koordinoimaan näyttöaineistojen kehittämisprojektiin. Rakennusala oli mukana opetushallituksen toteuttamassa arviointikokeilussa keväällä 2003. Koulutuskeskus Tavastia toteuttaa parhaillaan Opetushallituksen rahoittamaa ESR-projektia ARVI - oppimistulosten arvioinnin kehittäminen. Koulutuskeskus Tavastian opettajista 70 suorittaa 15 ov:n työelämäosaamisen opintoja Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamassa KOKEVA-hankkeessa ja Educa Instituutin koulutuksessa. 1-2 kk:n pituisille opettajien työelämäjaksoille on osallistunut vuosien 2001-2003 aikana 65 opettajaa. Vuosina 2004-2006 Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittaa Forssan ammatti-instituutin ja Riihimäen ammattioppilaitoksen kanssa toteutettavaa projektia, joka mahdollistaa lähes 60 Koulutuskeskus Tavastian opettajan 2 kk:n työelämäjakson. Tavoitteena on, että 60 % Tavastia opettajista on ollut työelämäjaksolla projektin päättymisen jälkeen. 1.3. Forssan ammatti-instituutti Forssan ammatti-instituutti on Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Forssan ammatti-instituutti on monialainen, aikaansa seuraava, myös kansainvälisesti suuntautunut työelämän yhteistyökumppani, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti-instituutin koulutusalat ovat - kaupan ja hallinnon ala - kulttuuriala - luonnonvara-ala - matkailu-, ravitsemis- ja talousala - sosiaali- ja terveysala - tekniikan ja liikenteen ala Forssan ammatti-instituutissa on opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 900 opiskelijaa sekä n. 150 opiskelijaa perustutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lisäksi järjestetään ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta n. 150 opiskelijalle vuonna 2004. Forssan ammatti-instituutti on ollut mukana yhteistyökumppanina monissa EUprojekteissa yhdessä koulutuskeskus Tavastian ja Riihimäen ammattioppilaitoksen kanssa.

5 Työpaikkaohjaajakoulutus toteutettiin Forssassa erittäin laadukkaasti, alettiin puhumaan ns. Forssan mallista. Forssan ammatti-instituutin kulttuuriala ja luonnonvara-ala ovat olleet mukana näyttöpilottitoiminnassa, pilotti loppuu 2005. Autoala on osallistunut myös AEL:n koordinoimaan näyttöaineistojen kehittämisprojektiin. Forssan ammatti-instituutin 60:stä ammatillisten aineiden opettajasta 24 on suorittanut 2kk työelämään tutustumisjakson vuosina 2001-2003. Työelämätaitojen varmistaminen ja päivittäminen jatkuu 19 opettajan voimalla vuosina 2004-2007. Työelämädiplomikoulutukseen (15 ov), koskien nuorten näyttöjä, osallistuu 35 opettajaa Forssan vuonna ammatti-instituutti 2004. sai maaherran laatupalkinnon vuonna 2003 tunnustuksena kunnianhimoisesta ja työelämälähtöisestä opetuksesta sekä rohkeasta yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta. 1.4. Riihimäen ammattioppilaitos Riihimäen ammattioppilaitos on Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos. Kuntayhtymän jäseniä ovat Riihimäki, Janakkala, Hausjärvi ja Loppi. Koulutusaloina ovat tekniikan ja liikenteen ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala ja kulttuuriala. Oppilaitoksen toisen asteen perustutkintojen opiskelijamäärä on n. 660. Kuntayhtymä järjestää koulutusaloillaan monipuolista aikuisten ammatillista lisäkoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Riihimäen ammattioppilaitos on ollut mukana monissa EU-hankkeissa joko hallinnoijana tai toteuttajana. Riihimäen ammattioppilaitoksen opettajista 20 henkilöä suorittaa tällä hetkellä 15 ov:n työelämäosaamisen opintoja Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamassa KOKEVA -hankkeessa. 2. Tavoite Projektin tavoitteena on toteuttaa 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutusta Opetushallituksen moniste 2/2004 mukaisia työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteita noudattaen. Tavoitteena on toteuttaa sellaista koulutusta, joka vastaa työelämän ja varsinkin PK-sektorin tarpeita. Projektin aluksi selvitetään alueen työpaikkaohjaajien työssäoppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvä tietämys ja koulutustarve. Aikaisemmissa kyselyissä ja kartoituksissa saatua tietoa hyödynnetään. Kartoituksen perusteella saadut toiveet huomioidaan järjestämällä koulutusta erilaisilla toteuttamistavoilla ja koulutuksen sisältöjen painotuksella, kuitenkin niin että työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteissa asetetut tavoitteet saavutetaan. Tavoitteena on kouluttaa Etelä-Suomen alueelle 500 työpaikkaohjaajaa ja näyttöjen arvioijaa eri aloille. Näyttöjen liittäminen osaksi työssäoppimista on merkittävä ammatillisen peruskoulutuksen uudistus. Näytöllä osoitetaan, että ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämä ammattitaito on saavutettu. Projekti edistää työssäoppimista ja osaamisen arviointia näyttöjen avulla. Tavoitteena on, että n. 50 % työpaikkaohjaajista on käynyt 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutuksen ja 20 % työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvista on opettajia. Koulutuksen avulla luodaan edellytyksiä hyvälle yhteistyölle ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvän työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamiseksi työpaikoilla.

6 3. Yhteistyökumppanit Projektia hallinnoi Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia. Projekti toteutetaan yhdessä Forssan ammatti-instituutin ja Riihimäen ammattioppilaitoksen kanssa. Projektihakemuksen liitteenä on yhteistyöoppilaitosten sitoutumiset. Tarkemmista tehtäväjaoista toteutuksen, raportoinnin ja rahoituksen osalta tehdään yksityiskohtaiset sopimukset mukana olevien oppilaitosten kanssa ennen projektin alkamista. Kaikilla oppilaitoksilla on hyvät yhteydet omien alueidensa yrityksiin ja työelämään. Työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämisprojektien kautta yhteydet ovat vahvistuneet. Työelämäyhteistyö on vahvistunut myös opettajien työelämäjaksojen ansiosta. 4. Koulutuksen toteuttaminen 4.1. Kartoitus Kartoitus tehdään osittain nettikyselynä ja osittain työssäoppimista ohjaavien opettajien toimesta. Kartoituksen tarkoituksena on selvittää työpaikkaohjaajien työssäoppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvä tietämys ja koulutustarve. Jotta kartoitus voidaan tehdä, tulee selvittää oppilaitosten olemassa olevat ja mahdollisesti tulevat työssäoppimispaikat ja niiden työssäoppimista ohjaava henkilöstö. Oppilaitoksilla on jo nyt kattavat tiedot työssäoppimispaikoista. Työssäoppimispaikoista ja - ohjaajista ei ole kuitenkaan järjestelmällistä rekisteriä. Projektissa on tarkoitus tehdä myös työssäoppimisportaali, jonka yhtenä osana on rekisteri työssäoppimispaikoista.

7 4.2. Koulutuksen suunnittelu Koulutuksen suunnittelun pohjana ja tietolähteenä käytetään työelämälle tehdyistä kartoituksista saatavia tuloksia ja tietoja. Koulutusten tietosisällön pohjana on OPH:n moniste 2/2004 Työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet 2 ov ja siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet. Työpaikkaohjaajien koulutusohjelma (2 ov) koostuu neljästä osa-alueesta: 1. Ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö 2. Opiskelijalähtöinen ohjaaminen 3. Työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttaminen 4. Opiskelijan arviointi työpaikoilla Työpaikkaohjaajilla ja tulevilla työpaikkaohjaajilla on hyvin eritasoista tietoa yllä olevista työssäoppimiseen liittyvistä aihealueista. Osalla on pohjalla jo aikaisempi 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutus ja näin ollen heiltä puuttuu näyttöihin liittyvä osa-alue. Myös eri rooleissa työskentelevät henkilöt tarvitsevat joihinkin asioihin erityistä painotusta. Koulutus suunnitellaan niin, että koulutukseen osallistuvalle annetaan useampi vaihtoehto osa-alueiden painotusten suhteen, niin että koulutusohjelman 2 ov perusteissa asetetut tavoitteet kuitenkin täyttyvät. Alla on esimerkin omaisesti kuvattu painotuksia. Ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö Työssä-2 ov oppimisen ja näyttöjen toteuttaminen Opiskelijalähtöinen ohjaaminen Työssä- ov oppi-2 misen ja näyttöjen toteutta- Opiskelijan arviointi työpaikoilla Ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö Opiskelijalähtöinen ohjaaminen Opiskelijan arviointi työpaikoilla

8 4.3. Koulutuksen toteutus Koulutuksen toteuttamista varten tuotetaan sekä kaikille koulutusaloille yhteistä että alakohtaista opetusmateriaalia, joita koulutuksen toteuttavat opettajat hyödyntävät. Materiaalia tehdään opetukseen, verkko-opetukseen sekä työpaikoilla tapahtuvaan konsultoivaan opetukseen. Opetusmateriaali laaditaan niin, että se taipuu eri painotuksin toteutettaviin koulutuksiin. Koulutuksen toteuttamistapaan tarjotaan kohderyhmälle useampia eri vaihtoehtoja. Alla on esimerkin omaisesti kuvattu kolme vaihtoehtoa toteuttamistavoista. Aloitus - Lähiopetus Lähiopetus 2 ov Lähiopetus Lopetus - Aloitus 2 ov Ohjattu alakohtainen verkko-opetus Lopetus - 2 ov Kon Aloitus sul-kon tointi tointi tointi tointi tointi tointi tointi sul-konsu Konsu l- Konsu l- Konsul- Konsul- tointi yrity yrity k- yrity k- yrityk k- - yrityk- yrityk- yrityk- yrityksessä sessä sessä sessä sessä sessä sessä sessä Lopetus - LÄHIOPETUS + etätehtävät Koulutustilaisuuksia järjestetään kolme vuodessa kullakin paikkakunnalla (Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki). Yhteensä projektin aikana on 27 koulutustilaisuutta. Koulutus sisältää n. 20 h opetusta sekä etätehtävät. VERKKO-OPISKELU Verkko-opiskelu alkaa ja päättyy päivällä. Verkko-opetukseen tehdään yhteinen kaikille koulutusaloille soveltuva materiaali ja alakohtainen materiaali. Verkkoopetuksen ohjaajana toimii alakohtaisen materiaalin tekijä. Aloitustilaisuuksia on kaksi vuodessa kullakin paikkakunnalla.

9 KONSULTOIVA KOULUTUS Konsultoiva koulutus alkaa ja päättyy päivillä. Konsultointi tapahtuu työssäoppimisen ohjaamista toteuttavien opettajien toimesta yhteisesti laaditun materiaalin ja tavoiteasettelun pohjalta. Konsultointia toteuttaville opettajille järjestetään koulutustilaisuus. 4.4. Koulutuksen arviointi ja laadunvarmennus Koulutuksen laadunvarmennus tapahtuu jatkuvan palautteen avulla. Jokaisesta koulutustilaisuudesta kerätään palautelomake, jonka kysymykset on laadittu niin, että vastauksista voidaan seurata moniste 2/2004 mukaisien tavoitteiden toteutumista. Myös verkko-opetuksena ja konsultointina tapahtuvan koulutuksen onnistumista seurataan niistä kerättävillä palautteilla. Projektin aikana koulutuksissa havaittuihin puutteisiin ja epäkohtiin puututaan välittömästi. 5. Työssäoppimisportaali ja World Skills 2005 Helsinki Jotta työssäoppimisen toteuttaminen ja arviointi olisi johdonmukaista ja tehokasta, tulee siihen olla tarvittavat välineet. KanTo-projektissa tutkitaan työssäoppimisportaalin käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä projektissa mukanaolevissa oppilaitoksissa ja työelämässä. Projektissa on varattu hiukan rahaa portaalin toteuttamiseen, joten portaali toteutetaan, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Portaalissa olevaa tietoa hyödynnetään myös työpaikkaohjaajakoulutuksissa. Alusta asti emme lähde rautaa takomaan, vaan hyödynnämme muiden oppilaitosten toteuttamia malleja. Mm. Pirkanmaan oppilaitokset ovat tehneet ansiokasta työtä. Työssäoppimisportaalissa tulisi olemaan seuraavanlaisia asioita: Sivuston avulla opiskelijat etsivät työssäoppimispaikkoja ja alueen yritykset voivat tiedottaa työssäoppimispaikoistaan oppilaitoksille ja opiskelijoille. Verkon välityksellä tiedotetaan ja käydään keskustelua työssäoppimiseen liittyvistä käytännöistä ja oppimistavoitteista. Teksti otettu wwwsivulta http://marata.tampere.fi/media/index.php. Projektissa tehdään tutustumismatka WorldSkills 2005 Helsinki -ammattitaidon MMkilpailuihin toukokuussa 2005. Mikäli aikataulullisesti onnistuu, niin tilaisuus voi olla yhden koulutustilaisuuden aloituspäivä.

10 6. Projektin toteutusaikataulu 3/05 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1/06 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1/07 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12/07 Projektin aloitus, sopimusten teko, pelisääntöjen määrittely, työryhmien ja ohjausryhmän nimeäminen Kartoitus Koulutuksen suunnittelu Yhteisen ja alakohtaisen koulutusmateriaalin tekeminen, opetusmateriaali, verkkoopetusmateriaali, konsultointimateriaali Tutustumismatka WorldSkills 2005 Helsinki Projektin markkinointi ja tiedottaminen Koulutuksen toteuttaminen Ylläpidetään rekisteriä osallistujien koulutukseen osallistumisesta Työssäoppimisportaalin tekeminen Työssäoppimisportaalin ylläpito, jatkuu projektin jälkeen Projektin kokemuksista tiedottaminen Tuloksista tiedottaminen Päätösseminaari

11 7. Markkinointi, tiedottaminen ja levittäminen Projektista pidetään tiedotustilaisuudet Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä keväällä 2005. Näyttöjen liittäminen osaksi työssäoppimista on merkittävä ammatillisen peruskoulutuksen uudistus, jota korostetaan projektin tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Työpaikkaohjaajilla on merkittävä rooli sekä työssäoppimisen että näyttöjen vakiinnuttamisessa. Tutkimusten mukaan koulutetuilla työpaikkaohjaajilla on selkeä vaikutus työssäoppimisen laatuun ja näin ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseen. Tiedotuksessa ja markkinoinnissa hyödynnetään Ammattiosaajan vuosi 2005 -teemavuotta sekä WorldSkills 2005 Helsinki -ammattitaidon MM-kilpailuja. Projektille tehdään www-sivut, joille projektissa mukana olevien oppilaitosten wwwsivuilta laitetaan linkit. Projektille tehtävän esitteen avulla koulutusta markkinoidaan työpaikkojen henkilöstölle. Haastattelutyyppisiä juttuja pyritään saamaan koko projektin ajan mm. Hämeen Kauppakamarin lehteen, paikallisiin yrittäjäjulkaisuihin ja opetusalan julkaisuihin. Paikallisiin sanomalehtiin pidetään aktiivisesti yhteyttä koko projektin ajan. Koulutustilaisuuksista tiedotetaan paikallisissa lehdissä, oppilaitosten nettisivuilla ja työpaikoille lähetettävillä suoramarkkinointikirjeillä. Projektin lopussa, marraskuussa 2007, pidetään päätösseminaari, jossa kerrotaan projektin tuloksista ja kokemuksista. Opetusalan julkaisuihin ja yrittäjäjulkaisuihin pyritään saamaan artikkeleita projektin tuloksista. Tuloksista, kokemuksista ja projektissa kehittyneistä toimintamalleista ja käytänteistä kerrotaan projektin nettisivuilla ja pyydettäessä muissa oppilaitoksissa. 8. Dokumentointi, raportointi ja seuranta Hankkeen hallinnoinnista vastaa Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia. Raportointi ja seuranta tehdään rahoittajan asettamien ohjeiden mukaisesti. Tarkemmista tehtäväjaoista toteutuksen, raportoinnin ja rahoituksen osalta sekä projektiasiakirjojen säilyttämisestä tehdään yksityiskohtaiset sopimukset mukana olevien oppilaitosten kanssa ennen projektin alkamista. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea, seurata ja valvoa projektin toteutusta. Ohjausryhmän tarkka kokoonpano määritellään heti projektin alussa. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän/koulutuskeskus Tavastian johtava rehtori nimeää ohjausryhmän. Ohjausryhmä kokoontuu n. kolme kertaa vuodessa sellaisina ajankohtina, että ohjausryhmällä on mahdollisuus käsitellä ne hakemukset ja raportit, joihin rahoittaja vaatii ohjausryhmän käsittelyä.