liikenneselvitys, ajoneuvoliikenteen Katuverkon liikenteellinen toimivuus ja kehittämistoimenpiteet JJä / TRa v.3.0 31.12.2014
2 (35) 31.12.2014 SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Liikennetarkastelujen tarkentaminen... 3 1.2 Menetelmät... 4 1.3 Katuverkon toimivuus kokonaisuutena (2013)... 5 2 TUPALANTIE... 7 2.1 Nykytilanne... 7 2.2 Toimivuus 2020... 9 2.3 Päätelmät ja suositukset... 12 3 HELSINGINTIE / UUSI TERVEYSKESKUS... 14 3.1 Uusi maankäyttö... 14 3.2 Toimivuus nykyisin... 15 3.3 Toimivuus 2018, terveyskeskus... 16 3.4 Toimivuus 2025, terveyskeskus + hyvinvointikampus... 20 3.5 Pohjoisväylän liittymän vaihtoehtoja... 20 3.6 Päätelmät ja suositukset... 22 4 NEUVOKSENKUJA... 23 4.1 Nykytilanne... 23 4.2 Toimivuus 2020... 25 4.3 Päätelmät ja suositukset... 27 5 YHTEENVETO... 29 LIITTEET... 30
31.12.2014 3 (35) 1 Tausta ja lähtökohdat 1.1 Liikennetarkastelujen tarkentaminen Järvenpään keskustan osayleiskaavan tarkistaminen alkoi vuonna 2013 ja työ on jatkunut vuoden 2014 puolella. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä lokamarraskuussa 2014. Kaavassa esitetään maankäytön kehityssuunnat sekä lähtökohdat ja tavoitteet tulevalle asemakaavoitukselle ja muille toteuttamistoimenpiteille. Tämä liikenneselvitystyö on jatkoa vuoden 2013 lopulla tehdylle maankäytöllisten skenaariovaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia tarkastelevalle työlle. Tämä liikenneselvitystyö tarkentaa lähivuosien ajoneuvoliikenteen tarpeita kolmessa erillisessä katuverkon kohteessa Järvenpään keskustan alueella (kuva 1): Postikadulla, Helsingintien pohjoisosassa ja Neuvoksenkujan alueella. Tarkasteluissa on kiinnitetty huomiota jo käynnistyneisiin tai lähiaikoina käynnistyviin keskusta-alueen merkittäviin maankäytön hankkeisiin. Kuva 1. Tarkastelukohteet kartalla. Postikadun ja Tupalantien liittymän toimivuustarkastelun taustalla on Tupalankulman asuin- ja liikerakennushanke, mikä tuo noin 8 000 k-m2 uutta maankäyttöä Tupalantien varteen. Tupalantien liittymä Postikadulle on nykyisellään 2+2 -kaistaisen Postikadun ainoa valo-ohjaamaton katuliittymä. Tavoitteena on tutkia erityisesti Tupalantien suunnan sujuvuuden muutoksia uuden maankäytön myötä. Helsingintien varteen toteutuu uusi sosiaali- ja terveyskeskus vuoteen 2017 mennessä. Terveyskeskus kytkeytyy Helsingintiehen kahden liikennevalo-ohjatun liittymän kautta. Hankkeen myöhempään vaiheeseen kuuluu myös hyvinvointikampuksen alue, mikä sisältää vuokra- ja omistusasumista ikäihmisille sekä ympärivuorokautinen päiväkoti ja perhekeskus. Helsingintien liikennemäärät välillä Kartanontie- Pohjoisväylä ovat korkeat jo nykyisin, ja uusi terveyskeskus tuo lisää ajoneuvoliikennettä erityisesti Helsingintien pohjoispäähän.
4 (35) 31.12.2014 1.2 Menetelmät Neuvoksenkujan osalta mielenkiinnon kohteena on Mannilantien liittymän toimivuus tilanteessa, jossa Asemanmäen uudistushanke siirtää taksiaseman sekä saattoliikenteen Neuvoksenkujan päähän. Neuvoksenkujan liittymä Mannilantielle on valoohjaamaton katuliittymä ilman kääntymiskaistoja, mutta se sijaitsee vilkkaan valoohjatun liittymän (Helsingintie/Mannilantie) välittömässä läheisyydessä. Liikenteellisiä toimivuustarkasteluja ja simulointeja varten Järvenpään liikennemallin liikennetietoa tarkennettiin liikennevalojen ilmaisintiedoin sekä aamu- että iltahuipputunnin liikennelaskennoin. Lisäksi maankäytön liikennetuotoslaskelmissa käytetyt luvut perustuvat Ympäristöministeriön julkaisemaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisun (2008) kertoimiin. Järvenpään katu- ja tieverkon toimivuutta ennustetilanteessa tutkittiin tarkemmin liikenteen mikrosimulointia hyödyntämällä. Tässä työssä käytettiin liittymien simulointiin Synchro/Simtraffic- simulointiohjelmaa. Ohjelma soveltuu hyvin katuosa- tai liittymäkohtaiseen simulointiin ohjelman sisältämän tarkan liittymä- ja liikennevalokuvauksen johdosta. Kaikki toimivuustarkastelut on tehty huipputuntien (aamu- ja iltahuipputunti) liikennemäärillä. Tarkastelun aikajänne on ollut 5-10 vuotta, riippuen maankäytön kehittymisestä. Tavoitteena on ollut tutkia nimenomaan lähitulevaisuuden konkreettisia toimenpidetarpeita. Tämän raportin lukujen 2-4 toimivuustarkasteluissa liittymien ja katuverkon toimivuuden ja sujuvuuden mittareina on käytetty palvelutasoa, joka vastaa keskimääräistä odotusaikaa HCM 2010 -asteikolla (taulukko 1) ja liittymien tulosuuntien kuormitusastetta eli liikennemäärän suhdetta kapasiteettiin (taulukot 2 ja 3). Lisäksi jonopituudet on esitetty tehtyjen simulointien perusteella. Taulukko 1. Liittymän palvelutason selitys ja sen suhde odotusaikoihin Palvelutaso Kuvaus Valo ohjatun liittymän keskimääräinen odotusaika (s) Kiertoliittymän ja valoohjaamattoman liittymän keskimääräinen odotusaika (s) A Erittäin hyvä 10 10 B Hyvä > 10 ja 20 > 10 ja 15 C Tyydyttävä > 20 ja 35 > 15 ja 25 D Välttävä > 35 ja 55 > 25 ja 35 E Huono > 55 ja 80 > 35 ja 50 F Erittäin huono > 80 > 50
31.12.2014 5 (35) Taulukko 2. Valo-ohjatun liittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkautumiseen Kuormitusaste Toimivuus Laatutaso Ruuhkautuminen < 0,64 Hyvä Hyvä Hyvä palvelutaso, ei ruuhkia. Liittymä kestää 30 % liikenteen kasvun. 0,64 0,85 Tyydyttävä Tyydyttävä Vain pientä ruuhkautumista. Kestää 10 % 20 % kasvun joka suunnalle. 0,85 0,95 Välttävä Matala Satunnaisia ruuhkia. 0,95 1,05 Huono Heikko, ei hyväksyttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittain pitkiä jonoja. > 1,05 Erittäin huono Heikko, ei hyväksyttävä Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja. Taulukko 3. Valo-ohjaamattoman liittymän ja kiertoliittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkautumiseen. Kuormitusaste Toimivuus Ruuhkautuminen < 0,5 Hyvä Ei ruuhkia. 0,5 0,7 Tyydyttävä Satunnaisia ruuhkia. 0,7 0,85 Välttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittaisia pitkiä jonoja. 0,85 1,0 Huono Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja. > 1,0 Erittäin huono Ylikuormittunut, pahoja ruuhkia. 1.3 Katuverkon toimivuus kokonaisuutena (2013) Järvenpään katuverkon toimivuutta on simuloitu jo aiemmin erityisesti keskustan kehän vaikutusalueella. Kuvassa 2 on esitetty keskustan kehän ja sen lähialueen liikenteellinen toimivuus nykytilanteessa. (Järvenpään osayleiskaavan liikenneselvitys 2013/SITO) Liikenteellistä toimivuutta on kuvattu liittymittäin tunnusluvuilla, jotka ovat C=kuormitusaste, D=viivytys ja P=palvelutaso. Kuormittuneimmat liittymät ovat nykyisin Helsingintien ja Pohjoisväylän nelihaaraliittymä sekä Helsingintien ja Rantakadun kolmihaaraliittymä. Erityisesti juuri Pohjoisväylän liittymä on palvelutasoltaan jo nykyisin välttävän/huonon rajalla (viivytys 55s). Kaikki keskusta-alueen keskeiset katuliittymät ovat kohtuullisen kuormittuneita jo nykyisellään, mutta merkittäviä toimivuusongelmia ei muualla esiinny. Postikatu ja Helsingintie ovat keskustan liikenteellisesti vilkkaimmat katuosuudet, sillä valtaosa kaikesta keskustaan tai keskustan ohi suuntautuvasta ajoneuvoliikenteestä kulkee juuri näiden katujen kautta.
6 (35) 31.12.2014 C = kuormitusaste (0,00 1,00) D = keskimääräinen viivytys (s/ajon) P = palvelutasoluokka (A - F, HCM) Kuva 2. Nykytilanteen liikenneverkon liittymien kuormitusaste, odotusaika ja palvelutaso (lähde: Osayleiskaavan liikenneselvitys 2013/SITO).
31.12.2014 7 (35) 2 Tupalantie 2.1 Nykytilanne Tavoitteena oli tutkia uuden maankäytön vaikutuksia Tupalantien ja Postikadun katuliittymään. Tarkastelussa on oletettu, että Tupalankulman alueen uusi maankäyttö (asuminen/liiketila sekä niihin liittyvä pysäköintalo noin 200 autopaikkaa, asemapiirros kuva 3) toteutuu Tupalantien varteen lähivuosina. Liikenteellinen tarkasteluvuosi oli 2020. Tupalantien ja Postikadun liittymässä suoritettiin liikenteen tarkistuslaskenta syksyllä 2014. Samoin laskettiin myös Postikadun ja Järnefeltinkadun liikennemäärä. Laskentatiedot yhdistettiin Postikadun liikennemäärien ilmaisintietoihin ja näin saatiin Postikadun liittymien huipputunnin liikennemäärät. Kuva 3. Tupalankulman rakentamisen sijoittuminen, pysäköintilaitos läntisimpänä. Nykyiset kaistajärjestelyt sekä iltahuipputunnin liikennemäärät 2014 on esitetty kuvassa 4. Tupalantien liittymässä Postikadulla on 2+2 sekakaistat ilman erillisiä kääntymiskaistoja. Tupalantiellä sen sijaan on 1+1 ajokaistaa ilman kääntymiskaistoja.
8 (35) 31.12.2014 Kuva 4. Tupalantien ja Postikadun liittymän liikennemäärä, IHT 2014. Tupalantien ja Postikadun liittymän toimivuutta simuloitiin myös nykytilanteen osalta. Maastohavaintojen perusteella liittymä toimii hyvin ilman merkittäviä viiveitä. Tupalantien sivusuunnasta Postikadulle liittyminen aiheuttaa erityisesti vasemmalle käännyttäessä viivettä, mutta sivusuunnan pienen liikennemäärän johdosta viivytys koskee vain yksittäisiä ajoneuvoja. Jalankulun turvallisuuden kannalta ongelmallinen on Postikadun ylitys, sillä suojatien eteen pysähtyvä ajoneuvo (esimerkiksi Tupalantielle kääntyvä) peittää samalla rinnakkaisen kaistan näkymän suojatielle. Kuvassa 5 on esitetty nykytilanteen (2014 IHT) ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointien perusteella. Tupalantien liittymän palvelutaso on nykyisin A (erittäin hyvä). Liittymän keskimääräinen viivytys on alle 10 sekuntia. Myös viereinen Järnefeltinkadun liittymä toimii hyvin, vaikka onkin nykyisin valoohjattu sekakaistoin. Järnefeltinkadun tulosuunnan viivytykset ovat iltahuipputunnin aikana keskimäärin 35-55s. Postikadun liittymien jonopituudet nykytilassa on esitetty liitteessä 1.
31.12.2014 9 (35) 2.2 Toimivuus 2020 Kuva 5. Tupalantien liittymän keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset, IHT 2014. Tupalankulman alueen uusi maankäyttö sisältää maksimissaan 8 000 kerrosneliötä lisäystä nykytilanteeseen Tupalantiellä. Valtaosa uusista neliöistä tulee asumiselle, mutta pieni osa liiketilaksi. Liikennetuotosarvion mukaan Tupalankulman uusi maankäyttö lisää Tupalantien liikennemäärää noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa. Huipputunnin osalta lisäys on noin 40 ajoneuvoa, mikä tarkoittaa noin 25 % liikennemäärien kasvua nykytilanteeseen nähden. Postikadun alueella yleinen liikennemäärien kasvu on arvioitu olevan noin 15 % vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi on vuoden 2020 tilanteessa huomioitu siis Tupalantien uuden maankäytön aiheuttama liikenteen kasvu. Tarkastelussa tutkittiin seuraavia vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä ja niiden toimivuutta iltahuipputunnin aikana ennustevuonna 2020: Nykyiset kaistajärjestelyt Tupalantiellä Liikennevalot lisätty Tupalantien/Postikadun liittymään (nykyiset kaistat) Postikadun kaistajärjestelyjä muutettu Tupalantien liittymän liikenteellinen toimivuus vuonna 2020 on hyvä, vaikka nykyiset kaistajärjestelyt pidetään muuttamattomina. Liittymässä ei synny viiveitä, vaan kaikki ajosuunnat toimivat suhteellisen hyvin (kuva 6). Jonopituudet sivusuuntien osalta kasvavat vain hieman nykytilanteeseen verrattuna. Yksittäisillä ajoneuvoilla viiveet kasvavat kääntyvillä liikennevirroilla, mutta keskimäärin viiveet pysyvät pieninä. Lisättäessä liikennevalot liittymään ilman että kaistajärjestelyjä muutetaan, saadaan kuvan 7 mukainen toimivuus Tupalantien liittymään. Liittymä toimii edelleen hyvin, mutta viivytykset kasvavat vähän kaikilla tulosuunnilla liikennevalojen johdosta. Lii-
10 (35) 31.12.2014 kennevalot varmistavat sivusuuntien pääsyyn Postikadulle ja samalla jalankulun turvallisuus paranee merkittävästi usean kaistan ylityksissä. Liikennevalot tulee mahdollisesti kytkeä yhteen muiden Postikadun liittymien (Mannilantie, Järnefeltinkatu) kanssa. Tupalantien liittymän toimivuuteen mahdollinen yhteenkytkentä ei juurikaan vaikuta, mutta Postikadun läpiajava liikenne hyötyy yhteenkytkennästä vähäisempien pysähdysten takia. Kuva 6. Tupalantien liittymän keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset, IHT 2020. Nykyiset kaistajärjestelyt.
31.12.2014 11 (35) Kuva 7. Tupalantien liittymän keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset, IHT 2020. Liikennevalo-ohjaus sovitettuna nykyisiin kaistajärjestelyihin. Postikadun ja Tupalantien liittymän liikennevalo-ohjaus voidaan toteuttaa sekakaistojen sijaan myös varsinaisilla kääntymiskaistoilla pääsuunnan osalta (kuva 7). Mikäli Postikadun poikkileikkausta ei samalla levennetä nykyisestä, tämä tarkoittaa Postikatua suoraan jatkavien kaistojen vähentämistä molemmista tulosuunnista. Omilla kääntymiskaistoilla liittymässä ajaminen on loogisempaa ja turvallisempaa suojattujen liikennevalovaiheiden vuoksi. Kuvassa 8 on esitetty ajoneuvokohtaiset viivytykset, mikäli Tupalantien liittymän kaistajärjestelyjä muutetaan em. tavalla. Liittymä toimii edelleen hyvin, palvelutason ollessa B. Pääsuunnan suurelle liikennevirralle ei aiheudu edelleenkään merkittäviä viivytyksiä, mutta sivusuunnassa odotusajat kasvavat noin 40 sekuntiin. Liikenneturvallisuuden kannalta tämä suojatuissa vaiheissa toimiva valo-ohjaus on paras tutkituista vaihtoehdoista. Esitettyä kaistajärjestelyä voidaan edelleen kehittää lisäämällä Tupalantien tulosuuntaan oma kääntymiskaista oikealle Postikadulle pohjoiseen kääntyville. Kaista parantaa sujuvuutta erityisesti sivusuunnassa, mutta tehostaa samalla koko valo-ohjauksen toimintaa.
12 (35) 31.12.2014 Kuva 8. Tupalantien liittymän kaistajärjestelymuutokset ja liikennevalot, IHT 2020. Lisäksi Tupalantien liittymän toimivuutta tarkasteltiin myös aamuhuipputunnin (AHT) aikana, jolloin liikenteen suuntautuminen asuntokaduilla poikkeaa iltapäivän tilanteesta ajoneuvojen poistuessa alueelta. Tupalantien tapauksessa aamuhuipputunnin toimivuus on kuitenkin iltahuippua parempi johtuen Postikadun pienemmästä liikennemäärästä. Lisäksi Tupalantien liikennemäärä on kokonaisuutena hieman pienempi AHT:n aikana, sillä asiointiliikennettä ei aamuhuipputunnin aikana ole vielä käytännössä lainkaan. Tarkastelussa tutkittiin erikseen myös tilannetta, jossa 50 % uuden maankäytön tuottamasta ajoneuvoliikenteestä ohjataan Järnefeltinkadun liikennevalo-ohjatun liittymän kautta Postikadulle. Tarkastelun mukaan Järnefeltinkadun tulosuunnan palvelutaso laskee yhden tason tyydyttävästä välttäväksi (C D) muutoksen johdosta. Samalla Tupalantien liittymän palvelutaso paranee myös hieman. Kokonaisuutena Järnefeltinkadun kautta ohjaamista ei voida kuitenkaan pitää järkevänä, sillä Tupalantien liittymä toimii riittävän hyvin vaikka koko uuden maankäytön liikennemäärä käyttäisi sitä. 2.3 Päätelmät ja suositukset Tupalankulman uuden maankäytön tuoma liikennemäärien lisäys on kohtuullisen pieni, mutta merkittävä Tupalantien liikennemääriin suhteutettuna. Kasvua on noin 25 % huipputunnin liikennemääriin. Liikenteellinen toimivuus vuonna 2020 ei vaadi tunnuslukujen valossa välttämättömiä akuutteja toimenpiteitä Tupalantien ja Postikadun liittymässä. Vaikka liittymä pysyisi valo-ohjaamattomana, ei ajoneuvokohtaisia viivytyksiä sivusuunnassa synny liikennevalovaihtoehtoa enempää, eikä jonopituudetkaan kasva merkittävästi.
31.12.2014 13 (35) Sen sijaan liikenneturvallisuuden kannalta liikennevalojen toteutus Tupalantien liittymään olisi perusteltua. Erityisesti suojatieturvallisuus paranee oleellisesti, nykyisin liittymä on riskialtis jalankulkijalle (useamman kaistan ylitys kerralla). Tarkastelujen mukaan mainittavaa kokonaishyötyä ei myöskään saavuteta, jos osa liikenteestä pakotetaan kulkemaan Järnefeltinkadun kautta. Tällöin Järnefeltinkadun ruuhkatunnin keskimääräinen viivytys kasvaa saman verran kuin Tupalantieltä vähenee. Ennen mahdollista liikennevalojen toteutusta tulee pohtia myös Postikadun pidemmän aikavälin tavoitetilanne koko katujaksolla Päärata Rantakatu. Kaupunkikuvan kannalta voitaisiin esittää myös 1+1 kaistaista peruspoikkileikkausta Postikadun tietyllä osuudella (sis. Tupalantien liittymä). Tämä muutos ei heikentäisi juurikaan Postikadun ajoneuvoliikenteen toimivuutta, mutta mahdollistaisi selkeämmät kaistaratkaisut liittymissä, lyhyemmät suojatiet liittymien välillä sekä leveämmät viherkaistat ja kevyen liikenteen raitit kohdissa, joissa ajoneuvoliikenteen kaistamäärä vähenee. Suositeltavana kehityspolkuna Tupalantien/Postikadun liittymän osalta on: 1) ensivaiheessa lyhyen (20-30m) oikealle kääntymiskaistan toteutus Tupalantielle. Varautuminen Tupalantien suunnassa liikennevalojen toteutukseen. 2) liikennevalo-ohjauksen toteutus liittymään. Tämä sisältää myös mahdolliset kaistajärjestelyjen muutokset. Liikennevalojen toteutusta perustellaan ensisijaisesti kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi. Suositeltava toteutusajankohta on heti lähivuosina. Ajoneuvoliikenteen sujuvuuden kannalta valo-ohjaus tarvitaan viimeistään noin 2020-2025.
14 (35) 31.12.2014 3 Helsingintie / uusi terveyskeskus 3.1 Uusi maankäyttö Uusi pysäköintilaitos Uuden terveyskeskuksen liikennetuotoksen vaikutuksia tarkasteltiin Helsingintien pohjoispään osalta. Keskeisenä tavoitteena on todentaa liikenteen sujuvuus tilanteessa jossa uusi terveyskeskus on käytössä. Terveyskeskukseen liittyvät liikennejärjestelyt (mm. asiakas-, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikenne) on jo suunniteltu, mutta tarkempia vaikutuksia lähialueen katuverkon toimivuuteen ei ole laajemmin tarkasteltu. Terveyskeskus (kuva 9, havainnekuva) tulee liittymään katuverkkoon Lääkärinkujan ja Muorinkujan nykyisien valo-ohjattujen liittymien kautta. Uusi koko terveyskeskuksen aluetta palveleva pysäköintilaitos tulee sijaitsemaan Lääkärinkujan päässä. Kuva 9. Uuden terveyskeskuksen hankesuunnitteluvaiheen havainnekuva. Etualalla on terveyskeskuksen saattoliikennejärjestelyt, Helsingintie kuvassa vasemmalla. Terveyskeskuksen liittymän toimintaa tutkittiin kahdessa ennustetilanteessa. Vaiheet toteutuvat kehittämispolun mukaisina, niin että ensimmäisessä vaiheessa (2018) rakentuu terveyskeskus ja osa pysäköintilaitoksesta, ja toisessa vaiheessa (2025) hyvinvointikampus ja siihen liittyvät toiminnot sekä pysäköintialueen laajennus. Lisäksi paloaseman tilalle toteutettava asuinrakentaminen on oletettu olevan käytössä jälkimmäisessä vaiheessa. Terveyskeskuksen liikennetuotosarvion lähtökohtana oli seuraavat vuorokausittaiset asiakas- ja työntekijävirrat: Työntekijät 300/vrk Asiakkaat 1700/vrk Pysäköintipaikat 350 ap / 550 ap (2. vaihe) Taulukossa 4 on esitetty uuden terveyskeskuksen, hyvinvointikampuksen sekä Lääkärinkujan uusien asuntojen liikennetuotosarviot huipputunnin sekä koko vuorokauden osalta. Koko alueen liikennetuotos vuonna 2025 on arviolta noin 3 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Terveyskeskuksen ajoneuvoliikenteen tuotos (3 000 ajon/vrk) on merkittävä suhteessa hyvinvointikampukseen tai uusiin asuntoihin, ja käytännössä valtaosa koko alueen tuottamasta uudesta ajoneuvoliikenteestä toteutuukin jo terveyskeskuksen käyttöönoton aikana.
31.12.2014 15 (35) Taulukko 4. Uuden terveyskeskuksen ja hyvinvointikampuksen liikennetuotosarvio. Km2 Tuotos käyntiä/vrk KVL (ajon/vrk) ajon/iht Terveyskeskus 17 000 2 050 3 000 300 Hyvinvointikampus 13 000 700 270 50 Uudet asunnot 4 000 280 110 20 3.2 Toimivuus nykyisin Yhteensä 34 000 3 030 3 380 370 Nykyisin ennen terveyskeskuksen rakentamista liikennemäärät Helsingintien liittymissä on esitetty kuvassa 10. Iltahuipputunnin aikaan liikennemäärissä näkyvät sekä vilkas työmatkaliikenne että asiointiliikenne alueen kaupallisiin palveluihin (mm. Citymarket). Lääkärinkujan liikennemäärä on erittäin pieni, sillä kadulta ei ole yhteyttä maankäyttöön nykyisin. Kuva 10. Helsingintien liikennemäärät nykytilanteessa (IHT 2014). Helsingintien liikenteellinen toimivuus on nykyisin kuitenkin vain tyydyttävä tai jopa välttävä ruuhkatuntien aikaan. Pohjoisväylän ja Helsingintien vilkkaan nelihaaraliittymän liikenteellinen kuormitus heijastuu myös Helsingintien muihin katuliittymiin, jopa Lääkärinkujan liittymän eteläpuolelle saakka. Kuvassa 11 on esitetty keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset (s/ajon) iltahuipputunnin aikana. Pohjoisväylän liittymässä kaikilla tulosuunnilla palvelutaso on luokissa välttävä/heikko. Käytännössä ruuhkatuntien aikaan jonot kasvavat pitkiksi sekä Pohjoisväylän että Helsingintien suunnissa. Ruuhkautuminen heikentää selvästi myös Helsingintien valo-ohjattujen liittymien (Muorinkuja, Lääkärinkuja) liittymien toi-
16 (35) 31.12.2014 mivuutta. Lääkärinkujan tulosuunta toimii nykyisin hyvin todella vähäisestä liikennemäärästä johtuen. Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymän toimivuutta tulee parantaa kiireellisesti jo nykytilan perusteella. Liittymä ei kestä huipputuntien aikana liikennemäärien kasvua, vaan ruuhkatilanne pahenee nopeasti mikäli lisäliikennettä alueelle ohjautuu. Kuva 11. Ajoneuvokohtaiset keskimääräiset viivytykset, IHT 2014. 3.3 Toimivuus 2018, terveyskeskus Terveyskeskuksen pääliittymä tulee Lääkärinkujalle ja on Citymarketille johtavaa liittymää vastapäätä. Lääkärinkujan liittymä on kaksisuuntainen. Saattoliikenne kulkee yksisuuntaista ajoväylää Muorinkujalle asti ja liittyy takaisin katuverkkoon Muorinkujan valo-ohjatun liittymän kautta (kuva 12). Pysäköintilaitokseen ajo on Lääkärinkujalta. Pysäköintilaitokseen tulee olemaan kulkuyhteys myös Myllytien kautta, mutta tarkastelussa on oletettu, ettei varsinaista läpiajoliikennettä Myllytieltä Helsingintielle synny pysäköintilaitoksen läpi. Tarkastelussa koko terveyskeskukseen suuntautuva liikenne on sijoitettu kulkemaan Lääkärinkujan kautta. Mikäli todellisuudessa osa liikenteestä (esimerkiksi 10-20 %) käyttää Myllytien tulosuuntaa, helpottaa se vastaavasti Helsingintien liittymien kuormitusta. Tällä ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta tarkastelujen lopputuloksiin, ja tarkastelun voidaan todeta tehdyn nyt pahimman skenaarion mukaan, jossa kaikki liikenne on Helsingintien puolella.
31.12.2014 17 (35) Kuva 12. Uuden terveyskeskuksen asemapiirros ja ajoyhteydet. Terveyskeskuksen lisäämä liikennemäärä tulee hankaloittamaan nykyisin heikosti toimivaa Helsingintien pohjoisosaa entisestään. Liikennetuotosarvion mukaan terveyskeskuksen liikennetuotos kasvattaa Helsingintien pohjoispään liikennemäärää noin 15-20 % vuorokausitasolla. Kuvassa 13 on esitetty liikennemäärät (IHT 2018), kun terveyskeskus on otettu käyttöön. Lääkärinkujan tulosuunnassa on toteutettu lyhyt kääntymiskaista vasemmalle Helsingintielle kääntyjille. Helsingintiellä molemmista tulosuunnista on oma vasemmalle kääntymiskaistansa kuten nykyisinkin. Kuva 13. Iltahuipputunnin 2018 liikennemäärät Helsingintien liittymissä.
18 (35) 31.12.2014 Tässä työssä toimivuustarkastelut tavoitevuosille 2018 ja 2025 on tehty olettaen Pohjoisväylän välityskyky parannetuksi 2+2-kaistaistamalla Pohjoisväylän pääsuunta. (ks esimerkki kehittämisratkaisusta, kuva 14). Vaikutuksiltaan vähintään vastaava toimenpide tarvitaan lähivuosina Pohjoisväylän liittymän välityskyvyn parantamiseksi. Kuva 14. Esimerkki Pohjoisväylän/Helsingintien välityskyvyn kehittämiseksi (2+2 poikkileikkaus Pohjoisväylän suunnassa). Kuvassa 15 on esitetty Helsingintien pohjoisosan liittymien palvelutasot vertaillen nykyisiä kaistajärjestelyjä ja parannettua Pohjoisväylän liittymää. Lisäksi liitteessä 2 on esitetty vastaava vertailu simuloinnin aikana syntyvistä jonopituuksista. Toimivuustarkastelun perusteella Helsingintien pohjoisosan toimivuus paranee merkittävästi Pohjoisväylän liittymän parantamisen myötä. Pohjoisväylän liittymän palvelutaso nousee erittäin huonosta, mutta jää edelleen välttäväksi. Liittymän välityskykyä on mahdollisuus parantaa esitetystä, esimerkiksi kääntymiskaistojen lisäämisellä. Välityskyvyn parantumisen vaikutukset näkyvät myös Helsingintien muissa liittymissä. Lääkärinkujan liittymä toimii huipputuntien aikaan liikennevalo-ohjattuna tyydyttävästi. Tämä edellyttää Pohjoisväylän liittymän välityskyvyn parantamista nykyisestä. Lääkärinkujan liittymässä viivytyksiä syntyy lähinnä kääntyvien liikennevirtojen kaistoille. Muorinkujan tulosuunta toimii hyvin eikä liittymässä synny tarpeettomia viivytyksiä. Terveyskeskuksen saattoliikenteen kääntyminen Muorinkujalle on hyvin lähellä Helsingintien liittymää ja hetkellisesti jonoa syntyy myös terveyskeskuksen edustalle johtavan yhteyden puolelle (jononpituus 1-2 autoa). Pohjoisväylän liittymän toimivuutta on syytä pikaisesti kehittää, sillä hyvä/tyydyttävä palvelutaso vaatii lisää välityskykyä jo nykyisin ja lähivuosina vielä erityisesti kasvavien liikennemäärien johdosta. Pohjoisväylän liittymän sujuva liikenteellinen toimivuus varmistaa myös muun Helsingintien toimivuuden ylläpitämisen jatkossa.
31.12.2014 19 (35) Kuva 15. Ajoneuvokohtaisten viivytysten vertailu IHT 2018, vasemmalla Pohjoisväylän liittymä nykytilassa, oikealla liittymä 2+2-kaistaiseksi parannettuna. Helsingintien pohjoispään toimivuutta tarkasteltiin myös ennustevuoden 2018 aamuhuipputunnin osalta. Viivytykset aamuhuipputunnin aikaan on esitetty kuvassa 16. Kaikkien kolmen valo-ohjatun liittymän palvelutaso on hyvä tai tyydyttävä, joten katujakson toimivuuden voidaan todeta olevan iltahuipputuntia selvästi paremman. Terveyskeskuksen liittymissä ei ole toimivuusongelmia aamuhuipun ennustetilanteessa. Aamuhuipputunnin aikaan liikennemäärät ovat Helsingintiellä selvästi iltahuippua pienemmät (30-40 % pienemmät). Iltahuipputunnin suureen liikennemäärään vaikuttaa tarkastelualueella erityisesti kaupallisten palveluiden käyttö. Iltahuipputuntia voidaan pitää mitoittavana ajanhetkenä Helsingintiellä. Kuva 16. Aamuhuipputunnin 2018 ajoneuvokohtaiset viivytykset (s/ajon).
20 (35) 31.12.2014 3.4 Toimivuus 2025, terveyskeskus + hyvinvointikampus Helsingintien pohjoispään liittymien toimivuutta tutkittiin myös ennustetilanteessa 2025, jolloin oletettiin myös hyvinvointikampuksen otetun käyttöön terveyskeskuksen yhteydessä. Hyvinvointikampusta varten Lääkärinkujan pysäköintilaitos oletettiin laajennetun noin 550 autopaikan laitokseksi. Samalla huomioitiin myös nykyisen paloaseman paikalle kaavoitettujen asuinrakennusten (4 000 k-m2) tuottama ajoneuvoliikenne Lääkärinkujalla. Kuva 17. Kaistakohtaiset viivytykset (s/ajon) vuonna 2025 (IHT). Vuoden 2025 tilanteessa katujakso toimii kokonaisuutena tyydyttävästi. Toimivuus vastaa hyvin lähelle 2018 tilannetta, eikä palvelutaso liittymissä muutu. Liikennemäärien lisäys (noin 4-5 % kasvu) suhteessa 2018 tilanteeseen ei ole heikentänyt juurikaan tarkastelualeen toimivuutta. Pohjoisväylän liittymä on edelleen kuormittunut (palvelutaso D), vaikka pääsuunta onkin 2+2-kaistainen. Liittymässä ei ole enää käyttämätöntä kapasiteettia, vaan liittymä toimii välityskyvyn ylärajalla. Lääkärinkujan liittymä toimii tyydyttävästi (C). Pohjoisväylän liittymän jonopituudet ulottuvat maksimissaan jo Lääkärinkujan liittymään asti. Jonopituudet on esitetty liitteessä 3. 3.5 Pohjoisväylän liittymän vaihtoehtoja Työssä tarkasteltiin Pohjoisväylän liittymän sujuvuuden parantamiseksi muutamia liikennevalojen kehittämismahdollisuuksia, mutta myös kiertoliittymän sijoittamisen mahdollisuutta. Lopullinen kehittämispolku ratkaistaan jatkosuunnittelussa, tässä työssä on tarkasteltu kehittämisen tarpeellisuutta ja sen mittaluokkaa suhteessa liittymän nykytilaan. Nykyisten liikennevalojen kehittämisvaihtoehtoja on lukuisia. Kaikkien tulosuuntien kapasiteettia voidaan parantaa kaistoja lisäämällä, sekä liikennevalojen ohjelmaa tulosuunnittain muokkaamalla. Mahdollisia kaistaratkaisuja ovat esimerkiksi: Pohjoisväylän suunnan 2+2 kaistainen poikkileikkaus (esitetty, kuva 14) Helsingintien suunnan 2+2 kaistainen poikkileikkaus (kuva 18)
31.12.2014 21 (35) jompikumpi edellä mainituista + lisäkääntymiskaistat kaksi vasemmalle kääntymiskaistaa Pohjoisväylältä etelästä + Helsingintien kääntymiskaistat vapaa oikea Helsingintieltä lännestä ja 2+2 kaistainen Helsingintie Helsingintie sekä Pohjoisväylä 2+2-kaistaisia (+ mahdolliset kääntymiskaistat) Kuva 18. Pohjoisväylän kehittämisratkaisu, Helsingintien suunnan välityskyvyn parantaminen. Soveltuva liikennevalojen kehittämisratkaisu riippuu siitä, kuinka pitkälle tulevaisuuteen tarkastelu haluttaa ulottaa. Osa liikennevaloratkaisuista tuo parannuksen vain nykytilaan ja korkeintaan 5-10 vuodeksi eteenpäin. Liittymän sijainti ja käytettävissä oleva tila mahdollistavat myös kiertoliittymän toteuttamisen alueelle. Kiertoliittymän minimiratkaisu, eli tavallinen 1-kaistainen kiertoliittymä ilman lisäkaistoja, ei kuitenkaan ole välityskyvyltään riittävä vilkkaalle Pohjoisväylälle. Mahdollisia kiertoliittymävaihtoehtoja on kaikkiaan kolme: 1-kaistainen kiertoliittymä, jossa lisäksi vapaa oikea 2-3 tulosuunnalla o tämän ratkaisun välityskyky ei riitä kunnolla ennustetilanteessa. o Vasemmalle kääntyjiä/suoraan jatkavia on liian paljon liittymän kapasiteettiin nähden. osittain 2-kaistainen kiertoliittymä, ns. turbokiertoliittymä 2-kaistainen pääsuunnassa/1-kaistainen sivusuunnassa + tarvittavat vapaat oikeat o 2-kaistaisen kiertoliittymän välityskyky ei ole merkittävästi parempi, kuin nykyisen liikennevalo-ohjatun liittymän o useampikaistaisten kiertoliittymien ongelma on tilantarve, varsinkin kun jalankulun eritasoratkaisun tilantarve huomioidaan. o Kallis toteuttaa, kun ajoneuvoliikenne ja jalankulku ovat eri tasoissa.
22 (35) 31.12.2014 3.6 Päätelmät ja suositukset Helsingintien pohjois-osan toimivuuden ja välityskyvyn määrittää Pohjoisväylän vilkasliikenteinen valo-ohjattu liittymä, joka toimii kapasiteetin äärirajoilla jo nykyisin. Uusi terveyskeskus lisää merkittävästi Helsingintien pohjoispään liikennemääriä. Pohjoisväylän liittymän välityskykyä on parannettava, jotta se ei muodostu pullonkaulaksi koko Helsingintien pohjoispään valo-ohjatuille liittymille ja niiden palveluille. Parantamistarve on akuutti jo nyt, ja lähivuosien maankäytön kasvu ja siitä johtuva uusi ajoneuvoliikenne vain korostaa tarvetta. Näissä tarkasteluissa Pohjoisväylän liittymän välityskykyä parannettiin muuttamalla Pohjoisväylän pääsuunnan poikkileikkaus 2+2 -kaistaiseksi. Jatkossa tulee vielä pohtia toimenpidettä tarkemmin joko pelkästään tai yhdessä kääntymiskaistamuutosten kanssa. Pelkillä valo-ohjelmoinnin muutoksilla tai kaistajärjestelymuutoksilla (ei uusia kaistoja) ei saavuteta riittävää välityskyvyn parantumista Pohjoisväylän liittymässä. Uusien kaistojen rakentamiseen (pää- ja/tai sivusuunnalle) tulee pikaisesti varautua. Toimenpiteistä tulee sopia kaupungin ja ELY-keskuksen kesken. Lääkärinkujan ja Muorinkujan kautta katuverkkoon kytkeytyvä terveyskeskuksen ajoneuvoliikenne sujuu riittävän sujuvasti ennustetilanteessa (2025) sekä aamu- että iltaruuhkan aikaan. Alla olevassa taulukossa (taulukko 5) on koottu yhteen tarkastellut kehittämisvaihtoehdot Helsingintien ja Pohjoisväylän liittymän osalta sekä niiden vaikutus toimivuuteen ja liittymän palvelutasoon. Taulukko 5. Tarkastellut toimenpiteet Pohjoisväylän liittymässä ennustetilanteessa 2018. Tarkastellut toimenpiteet Pohjoisväylän ja Helsingintien valo-ohjattu liittymä Simuloitu Toimenpide (kyllä / ei) Toimivuus 2018 IHT (palvelutaso) Nykyiset kaistajärjestelyt Kyllä F Nykyiset kaistat + valo-ohjelman pienet muutokset Nykyiset kaistat Pohjoisväylällä, sivusuunnassa 2+2 sekakaistoin Nykyiset kaistat Pohjoisväylällä, sivusuunnassa 2+2 ja lisäkaista Helsinkiin 2+2 kaistainen Pohjoisväylä, sivusuunnat nykyiset 2+2 kaistainen Pohjoisväylä, Helsingintiellä lisäkaista Helsinkiin 2+2 kaistainen Pohjoisväylä lisättynä pääsuunnan ja sivusuunnan kääntyvillä kaistoilla Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä F E D D C Ei? 1-kaistainen kiertoliittymä Kyllä F 1-kaistainen kiertoliittymä + vapaa oikea kolmessa tulosuunnassa 2-kaistainen kiertoliittymä, sivusuunnassa lisäkaistat + kevyt liikenne eritasossa Kyllä E Ei?
31.12.2014 23 (35) 4 Neuvoksenkuja 4.1 Nykytilanne Neuvoksenkujan liikenteellinen tarkastelu tehtiin Asemanmäen liikennesuunnittelun ratkaisujen pohjalta. Keskeisenä asiana on bussiterminaalin siirtyminen nykyisen taksiaseman ja saattoliikennealueen paikalle ja taksiaseman sekä saattoliikenneyhteyksien siirtyminen Neuvoksenkujan päähän, nykyiselle asiakaspysäköintialueelle. Kuvassa 19 on esitetty Asemanmäen liikennesuunnitelman ratkaisut Neuvoksenkujan ja Asemanmäen alueella. Kuva 19. Asemanmäen liikennesuunnitelma, ote suunnitelmasta (2014 SITO). Lyhyt Neuvoksenkuja liittyy Järvenpään ydinkeskustan poikki kulkevaan Mannilantiehen, joka on vilkas yhteyskatu Helsingintien ja Postikadun välillä. Neuvoksenkujalta on nykyisin yhteys kadun päässä olevalle pysäköintialueelle sekä Neuvoksenkujan varressa olevaan pysäköintitaloon (kuva 20). Liikenteen simulointien lähtötiedoksi kerättiin liikennemäärätietoa tekemällä tarkistuslaskenta Neuvoksenkujan ja Mannilantien liittymässä. Helsingintien/Mannilantien liittymässä hyödynnettiin ilmaisintietoa. Syksyn 2014 iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvassa 21. Neuvoksenkujan liikennemäärä nykyisin on noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Merkittävä osa Neuvoksenkujan ajoneuvoliikenteestä koostuu pysäköintilaitoksen liikenteestä. Pysäköintilaitoksessa on sopimuspysäköinnin lisäksi asiakas- ja liityntäpysäköintipaikkoja. Laitoksen kokonaispaikkamäärä on 290 autopaikkaa, joista asiakaskäytössä on yli 250 autopaikkaa. Pysäköintitalon liikenne IHT:n aikana on arvion mukaan yhteensä: 120 ajon/h ulos ja 40 ajon/h sisään. Tästä koko määrästä puolet kulkee Neuvoksenkujan kautta ja puolet suoraan Helsingintielle.
24 (35) 31.12.2014 Kuva 20. Neuvoksenkujan pysäköintilaitoksen ajoyhteys on nykyisin sekä Helsingintielle että Neuvoksenkujalle. Kuva 21. Neuvoksenkujan liikennemäärät syksyllä 2014 (IHT). Kuvassa 22 on esitetty Neuvoksenkujan liittymän toimivuus nykyisin iltahuipputunnin aikaan. Liittymä toimii keskimäärin hyvin, mutta Neuvoksenkujan suunnasta tullessa joutuu usein odottamaan sopivaa ajoneuvoväliä liittyäkseen Mannilantielle. Tilannetta hankaloittaa Mannilantiellä seisova jono, mikä johtuu viereisen Helsingintien liittymän ruuhkaisuudesta huipputuntien aikaan.
31.12.2014 25 (35) 4.2 Toimivuus 2020 Kuva 22. Neuvoksenkujan liittymän toimivuus nykyisin (IHT 2014). Tarkastelussa tutkittiin Neuvoksenkujan liikenteellinen toimivuus vuonna 2020 tilanteissa, jossa Asemanmäen liikennesuunnitelman järjestelyt on toteutettu. Saattoliikenteen liikennemääräksi radan länsipuolella arvioitiin maksimissaan 60 käyntiä/h, (6 autopaikkaa, 10 käyntiä/paikka/h), mikä tarkoittaa ajoneuvoliikenteenä 120 ajon/h. Tämä tarkoittaa Neuvoksenkujan liikennemäärän kaksinkertaistumista nykytilanteeseen verrattuna. Saattoliikenteen määrän arviointi on hankalaa ja todellisuudessa esitetty saattopaikkojen määrä voi olla riittämätön. Neuvoksenkujan pysäköintialuetta voi kuitenkin tarvittaessa hyödyntää saaton lisäkapasiteettina. Saattoliikenteen kysyntää tarkastellessa tulee huomata myös suunniteltu saattoliikennealue radan itäpuolella (9 saattopaikkaa). Lopullisesti saattoalueiden suosio selviää vasta muutaman vuoden kuluttua, kun käyttäjät ovat tottuneet käyttämään uusia alueita. Lisäksi Neuvoksenkujalla tulee olemaan taksiaseman liikenne, mikä käyttää Neuvoksenkujaa sisäänajoreittinä, mutta ulosajo katuverkkoon voi tapahtua myös suoraan kevyen liikenteen raitin yli Sibeliuksenkadulle. Vaihtoehtoisina ratkaisuina Neuvoksenkujan ja Mannilantien liittymän osalta tutkittiin seuraavat tilanteet: Neuvoksenkujan liittymä nykyisellään, Helsingintien liittymä nykyisellään Neuvoksenkujan liittymä nykyisellään, Helsingintien liittymä kiertoliittymä (Helsingintien/Mannilantien liittymään jo aiemmin suunniteltu kiertoliittymä) Neuvoksenkujan liittymä suuntaisliittymä, Helsingintien liittymä nykyisellään Katuverkon liikennemäärien kasvu on vuoteen 2020 mennessä noin 15 % Mannilantiellä ja 8-10 % Helsingintiellä. Neuvoksenkujan liikennemäärä kasvaa sen sijaan nykyisestä noin 100 % vuoteen 2020 mennessä. Kuvassa 23 on esitetty ajoneuvokoh-
26 (35) 31.12.2014 taiset viivytykset vuonna 2020, kun Neuvoksenkujan liittymä on nykyisellään ja Mannilantien liittymässä on joko liikennevalot tai kiertoliittymä. Liikennevaloliittymän kaistoitus vastaa nykyistä tilannetta. Liikennevalot toimivat vielä tyydyttävästi, mutta viivytykset kasvavat nykytilanteesta. Erityisesti Neuvoksenkujalla viivytykset kasvavat (15s 45s). Liikennevaloliittymän jonot estävät sujuvan liikenteen Neuvoksenkujan liittymässä. Viivytykset vähenevät selvästi kiertoliittymän myötä. Neuvoksenkujan toimivuus vastaa lähes nykytilaa ja vain pieniä viiveitä syntyy. Kiertoliittymän toteuttamisella olisi selkeä positiivinen vaikutus myös Neuvoksenkujan liittymän toimivuuteen, vaikka edelleen liittymät sijaitsevat liian lähellä toisiaan toimiakseen toisistaan riippumattomina ja häiriöttä. Kuva 23. Ajoneuvokohtaiset viivytykset (s/ajon) vuonna 2020 (IHT), kun Mannilantien liittymä on valo-ohjattu (vasemmalla) tai kun liittymä on toteutettu kiertoliittymäksi (oikealla). Neuvoksenkujan liittymän kapasiteettia ei voida parantaa lisäkaistojen tai valoohjauksen avulla. Neuvoksenkuja on ahdas kiinteistöjen välissä ja Mannilantielle ei mahdu kunnollisia kääntymiskaistoja. Ainoita realistisia sujuvuuden parantamisen keinoja on ajoneuvoliikenteen rajoittaminen Neuvoksenkujan liittymässä. Työssä tutkittiin Neuvoksenkujan muuttamista suuntaisliittymäksi ja sen vaikutuksia katuverkon toimivuuteen. Tarkastelussa Neuvoksenkujan liittymässä ei sallittu vasemmalle kääntymistä sisään- eikä ulosajossa. Kuvassa 24 on esitetty keskimääräiset viivytykset kun Neuvoksenkujan liittymä on muutettu suuntaisliittymäksi ja Mannilantien liittymä on edelleen liikennevalo-ohjattu. Työn aikana pohdittiin myös mahdollisuutta muuttaa Sibeliuksenkadun/Mannilantien kolmihaaraliittymä jatkosssa kiertoliittymäksi. Erityisesti tällä olisi positiivinen vaikutus Neuvoksenkujan alueen saavutettavuuteen, mikäli Mannilantiellä tulevaisuudessa rajoitetaan kääntymistä Neuvoksenkujalle. Sibeliuksenkadun päässä sijaitsevan kiertoliittymän mahdollisuutta voidaan pohtia esimerkiksi Perhelän alueen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Sijainti on kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti haastava ja lisäksi toiminnallisuus edellyttää perusteellista suunnittelua sekä kevyen liikenteen että ajoneuvoliikenteen näkökulmasta.
31.12.2014 27 (35) Kuva 24. Ajoneuvokohtaiset viivytykset, kun Neuvoksenkujan liittymä on muutettu suuntaisliittymäksi. Suuntaisliittymän myötä Neuvoksenkujan liittymän toimivuus paranee oleellisesti ja Neuvoksenkujan tulosuunnassa viivytykset poistuvat kokonaan. Tarkastelussa oletettiin, että 20 % Neuvoksenkujan liikenteestä siirtyy käyttämään Helsingintielle johtavaa yhteyttä pysäköintilaitoksen läpi. Loput 80 % ajoneuvoliikenteestä käyttävät edelleen Neuvoksenkujaa, mutta suuntaisliittymässä kaikki kääntyvät ulos ajaessaan oikealle Mannilantielle. Pysäköintilaitoksen liittymä Helsingintielle toimii edelleen ilman ruuhkautumista. Hankalan ja ahtaan reitin vuoksi liikenteen ohjaamista pysäköintilaitoksen sisälle ei voida kuitenkaan suositella. Toisaalta jos läpikulku estetään, jää Neuvoksenkujan varoventtiili pois käytöstä, ja se Neuvoksenkujan liittymä kuormittuu entistä enemmän. Suurin osa (2/3) pysäköintilaitoksesta Helsingintielle saapuvasta kääntyy oikealle Helsingintietä etelään, sillä vasemmalle kääntyminen on hankalaa vilkkaan liikenteen aikaan. Suuntaisliittymä heikentää saattoliikenteen saavutettavuutta, mutta taksien osalta vaikutus on pienempi niiden päästessä edelleen Neuvoksenkujalta Sibeliuksenkadun kautta katuverkkoon. Suuntaisliittymä on mahdollista toteuttaa myös, mikäli Mannilantien/Helsingintien liittymään toteutuu kiertoliittymä. Kiertoliittymä parantaa tällöin myös Neuvoksenkujan saavutettavuutta. 4.3 Päätelmät ja suositukset Tarkastelussa tutkittiin Neuvoksenkujan liikenteellinen toimivuus vuonna 2020 tilanteissa, jossa Asemanmäen liikennesuunnitelman järjestelyt on toteutettu. Uudet saattoliikennejärjestelyt lisäävät Neuvoksenkujan liikennemäärää jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä, ja vaikeuttavat samalla jo nykyisin hankalahkon Neuvoksenkujan liittymän toimivuutta. Neuvoksenkujan liittymässä sivusuunnan palvelutaso putoaa nykyisestä hyvästä välttävään vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen ruuhkautuminen ei vaikuta muun katuverkon toimivuuteen, mutta heikentää taksiliikenteen ja saattoliikenteen toimivuutta
28 (35) 31.12.2014 kohtuuttomasti aiheuttaen riskin liikenteen liiallisesta siirtymisestä ajamaan pysäköintilaitoksen läpi. Kun Helsingintien/Mannilantien suunniteltu kiertoliittymä toteutetaan, paranee myös Neuvoksenkujan liittymän toimivuus samalla kun jonopituudet Mannilantiellä pienenevät. Kiertoliittymän toteutus ei ole kuitenkaan varmuudella toteutumassa (riippuen maankäytön hankkeiden etenemisestä) lähivuosina, joten Neuvoksenkujan liikennejärjestelyihin tulee joka tapauksessa varautua. Mannilantien tavoitetila välillä Sibeliuksenkatu Helsingintie tulee kokonaisuutena pohdittavaksi lähivuosina Perhelän kehityshankkeen yhteydessä. Perhelän ja siihen liittyvän lähiympäristön suunnitteluratkaisuilla on suora vaikutus myös Neuvoksenkujan liittymän toimintaan ja Neuvoksenkujan saavutettavuuteen.
31.12.2014 29 (35) 5 Yhteenveto Tupalantie Tupalantien liittymän toimivuus on liikenteen sujuvuuden kannalta hyvä, vaikka turvallisuuden näkökulmasta puutteita on jo nykyisinkin. Tupalankulman uuden maankäytön johdosta liikennemäärät Tupalantiellä kasvavat selvästi, mutta liittymän toimivuus heikkenee sen johdosta suhteellisen vähän. Tupalantien tulosuunnassa esitetään kuitenkin omaa kääntymiskaistaa toteutettavaksi heti ensivaiheessa. Jatkossa liittymän valo-ohjaus on keino parantaa Tupalantien suuntaisen liikenteen toimivuutta. Suositeltava kehityspolku: 1) lyhyen kääntymiskaistan toteutus Tupalantielle. Varautuminen Tupalantien suunnassa liikennevalojen toteutukseen. (2016-2017) 2) liikennevalo-ohjauksen toteutus liittymään. Tämä sisältää myös mahdolliset kaistajärjestelyjen muutokset. (2020-2022) Liikenneturvallisuuden kannalta Tupalantien ja Postikadun liittymän liikennevaloohjausta tulisi harkita pikaisesti, vaikka ajoneuvoliikenteen sujuvuus ei sitä välttämättä edellytäkään. Ydinkeskustan alueella sijaitsevia useamman kaistan ylittäviä suojateitä tulee muuttaa turvallisemmiksi. Helsingintie / uusi terveyskeskus Uusi terveyskeskus vaikuttaa osaltaan liikennemäärien kasvuun ja liikenteen ruuhkautumiseen Helsingintien pohjoispäässä. Helsingintien ja Pohjoisväylän liittymä on ruuhkautunut jo nykyisin, eikä se pysty välittämään lisäliikennettä ilman parannustoimenpiteitä. Toimenpiteisiin tulee varautua pikaisesti. Tarkastelujen perusteella suositeltava kehityspolku: 1) Helsingintien suunnan 2+2-kaistaistaminen, lisänä Helsingintien kääntymiskaista oikealle etelään ( toteutus 2015-2017) 2) Pohjoisväylän 2+2-kaistaminen, oikealle kääntymiset sekakaistoin. (2020-2022 Lääkärinkujan ja Muorinkujan liittymät Helsingintiellä toimivat liikennevalo-ohjattuina ja esitetyin kaistaratkaisuin vähintään tyydyttävästi vuoteen 2030 asti. Tämä edellyttää kuitenkin Pohjoisväylän liittymän ruuhkavaikutuksen poistamista Helsingintieltä Kartanontien pohjoispuolisella osuudella. Neuvoksenkuja Neuvoksenkujan liikenteellinen toimivuus uhkaa heikentyä lisääntyvän ajoneuvoliikenteen määrien johdosta. Erityisesti ongelmia esiintyy liikenteen huipputuntien aikana, jolloin myös taksi- ja saattoliikenteen kysyntä on suurimmillaan. Neuvoksenkujan sijainnin ja tiiviin tilankäytön vuoksi kytkentä muuhun katuverkkoon on haastava jo nykyisin. Liittymän paikkaa ei ole mahdollista siirtää eikä liittymäalueen tilaa kasvattaa, joten sujuvuuden parantamiseksi varteenotettavina keinoina vain liikenteen kulkusuuntien vähentäminen (liikenteen rajoittaminen). Neuvoksenkujan liittymä voidaan toteuttaa suuntaisliittymänä, jolloin hankala vasemmalle kääntyminen liittymistä poistuu. Kun Helsingintien/Mannilantien kiertoliittymä toteutuu, paranee myös Neuvoksenkujan liittymän toiminta. Samalla Neuvoksenkujan pysäköintitalon nykyinen läpikulkumahdollisuus tulee pyrkiä säilyttämään sen liikennevirtoja tasaavan vaikutuksen johdosta.
30 (35) 31.12.2014 LIITTEET Liite 1: Postikadun jonopituudet iltahuipputunnissa 2014 ja 2020. Liite 2: Helsingintien jonopituuksien vertailu, iltahuipputunti 2018 Liite 3: Helsingintien jonopituudet, iltahuipputunti 2025 Liite 4: Neuvoksenkujan jonopituudet, iltahuipputunti 2014 ja 2020
31.12.2014 31 (35) Liite 1: Postikadun jonopituudet iltahuipputunnissa 2014 ja 2020. 2014 2020
32 (35) 31.12.2014 Liite 2: Helsingintien jonopituuksien vertailu, iltahuipputunti 2018 Pohjoisväylä nykytila Pohjoisväylä 2+2
34 (35) 31.12.2014 Liite 3: Helsingintien jonopituudet, iltahuipputunti 2025
31.12.2014 35 (35) Liite 4: Neuvoksenkujan jonopituudet, iltahuipputunti 2014 ja 2020 2014 2020