A S E M A K A A V A N S E L O S T U S ASEMAKAAVAN MUUTOS 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ SAMMONKATU 17 Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh. 040 744 0041 13.10.2015 KAAVA NRO 0315 Kaupunkisuunnittelu
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Sammonkatu 17 asemakaavamuutos numero 0315 koskee Kotkan kaupungin 32. kaupunginosaa Helilää, korttelia 65, tonttia 2. Kaavan valmistelijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, p. 040 744 0041. Kaava on tullut vireille 22.7.2015 Kaavamuutosalue sijaitsee Kotkan pohjoisen kaupunginosakeskuksen Karhulan pohjoispuolella. Alue on keskustan palveluiden vaikutuspiirissä lähiömäisesti rakennetulla ns. Raittien alueella. Kaavamuutos koskee Sammonkadun sekä Aumakadun kulmassa olevaa tonttia. Asemakaavan muutoksella tarkastellaan nykyisten käyttämättä jääneiden ja heikkokuntoisten rakennusten purkamista ja korvaamista uudella palvelutalo / hoivakoti -rakennuksella. Kaavamuutosalueen rajaus punaisella. Alue käsittää Sammonkatu 17 tontin, joka on kooltaan hieman yli 4000m². Tonttia rajaa Sammonkadun ja Aumakadun lisäksi Otto I. Meurmanin 1953 asemakaavan jäänteenä oleva Pajamäenpuisto. Idässä Aumakadun takana sijaitsee Karhulanniemen teollisuusaluetta syöttävä yksityinen ratayhteys sekä sen takana kaupungin varikkoalue. Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 2
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.2.3 Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot 4.2.4 Luonnosvaiheen lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2 Palvelut 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.4 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä Sammonkatu 17 arviolausunto olevien rakennusten kunnosta (2.6.2015, Terttu Karnaattu, Auktorisoitu kiinteistön arvioitsija) Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 3
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Kaavamuutosprosessi on alkanut ES-Laatuasunnot Oy:n toimesta. Asemakaavamuutos on tullut vireille 22.7.2015. Kaavoitusprosessissa selvitetään suunnittelualueen tontin sekä sen ympäristön soveltuvuutta uudelle palvelutalo / hoivakotirakennukselle. Tavoitteena on kaavan käsittely kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkusyksystä 2015. Kaavaehdotus pyritään saamaan valtuustokäsittelyyn ja lainvoimaiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. ES-Laatuasunnot Oy hakee kaavamuutosta Sammonkadun asuinkerrostalotontin muuttamiseksi hoivakodille soveltuvaksi tontiksi. Reilun 4000m² tontin omistaa Kotkan kaupunki. Tontin kehittäminen esitettyä käyttötarkoitusta varten edellyttää tontilla nykyisin olevien käyttämättä jääneiden rakennusten purkamista. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään hankkeen taloudellisia, sosiaalisia, rakennushistoriallisia sekä kulttuurisia vaikutuksia sekä erityisesti vaikutuksia alueen ympäristöön. Lähtökohtana kaavoitukselle on elävämpi kaupunkirakenne sekä asuinympäristö. Asemakaavamuutos toteutetaan Kotkan kaupunkisuunnittelun toimesta. Kaavan laatijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro. Kaavamuutos perustuu erilaisiin selvityksiin, osallisten näkökantoihin sekä avoimuuteen ja tiedottamiseen maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi Kaavan teon yhteydessä laaditaan Kotkan kaupungin sekä ES-Laatuasunnot Oy:n välillä aiesopimus kaavoituksen käynnistämisestä, olevien rakennusten myymisestä sekä tontin myymisestä tai vuokraamisesta. Karhulan keskustan pohjoispuolella sijaitsee ns. Raittien asuinalue. Suurniityn reunaan Sunilan ja Karhulanniemen tehtaita syöttävän radan varteen nousi 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa lähiömäisesti rakennettu asuinalue. Alueen kahdessakymmenessä betonielementeistä rakennetussa kerrostalossa asuu nykyisin hieman yli 600 asukasta. Alueella sijaitsee myös Raitin päiväkoti sekä asuinrakennusten kivijaloissa pienimuotosta liiketoimintaa. Kaavamuutos käsittää Aumakadun ja Sammonkadun kulmassa olevan 4160 m² suuruisen tontin. 3.1.2 Luonnonympäristö Pohjois-eteläsuuntaisen Suurniityn alue on suhteellisen tasaista ja matalaa entistä merenpohjaa. Noin 5 kilometriä pitkän ja kilometrin leveän niittymäisen alueen puusto on pääosin matalaa. Alue on ollut peltoa 1900-luvulla. Kaavamuutosalueen ympäristö on myös tasaista ja pohjaolosuhteiltaan suhteellisen pehmeää. Tontilla kasvaa yksittäisiä puita ja yksi hieman tiheämpi lehtipuista muodostuva metsikkö. Pääsääntöisesti tontti on lähes kokonaan rakennettu, eivätkä sen luontoarvot ole erityisen merkittäviä. Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 4
3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Raittien alueen betonielementeistä koostuvat rakennukset ovat kolmesta kuuteen kerrosta korkeita. Julkisivut ovat pääsääntöisesti tiililaattaa. Rakennusten sommitelma edustaa aikakautensa rakentamisen tapaa. Rakennukset sijaitsevat vapaassa sommitelmassa yhteneväisessä koordinaatistossa avoimien korttelipihojen ympärillä. Aikakaudelle tyypillisen sommitelman keskeinen syy on rakennusaikana alueelle pystytetyn torninosturin ulottuvuus. Toisaalta suojaisia ja avaria korttelipihoja yhdistää ajalle tyypillinen alueen selkärankana toimiva kävelyraitti. Kaupungin silloisen asemakaava-arkkitehti Eelis Iivanaisen kaavoittaman alueen esikuvia voidaan nähdä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Espoon Olarissa. Kaavamuutosalueen tontilla sijaitsee kaksi 1979 valmistunutta rakennusta. Rakennukset on alun perin rakennettu oppilasasuntoloiksi Etelä-Kymen ammattikurssikeskuksen opiskelijoita varten. Myöhemmin rakennusten suojissa toimi maahanmuuttajien vastaanottokeskus. Arkkitehtitoimisto Kari Karjalaisen ja Reijo Salon suunnittelemat rakennukset ovat tyypillinen esimerkki 1970- luvun ruutuelementtirakentamisesta. Rakennukset sijaitsevat keskenään lomittain muodostaen suojaisan sisäpihojen sarjan. Sisäpihojen sommitelmaa reunustavat sivukäytävät, joiden varrella neljässä kerroksessa sijaitsevat asuntojen sekä yhteistilojen sisäänkäynnit. Asunnot ovat pelkästään pieniä yksiöitä ja kaksioita. Yhteensä asuntoja on 36 kappaletta. Arkkitehtien Karjalainen ja Salo muita suunnittelukohteita ovat mm. Kempin tehdasrakennus Lahdessa sekä asuinrakennuskokonaisuus As.Oy Itäkangastie 8 ja As.Oy Kaarretie Oulussa vuodelta 1967. Kaavamuutosalueen tontin sekä siellä olevat rakennukset omistaa kokonaisuudessaan Kotkan kaupunki. Kaavarajauksen ulkopuolella olevan katutilat sekä puiston omistaa myös Kotka. Lännessä kaavamuutosalue rajautuu yksityiseen asunto-osakeyhtiöön Karhunsampoon. Karhunsampo sijaitsee kaupungin omistamalla vuokratontilla. Vasemmalla Espoon Olari 1960-luvun ja 1970-luvun taitteesta. Oikealla kymmenen vuotta nuorempi ns. Raittien alue Kotkasta. Lähiörakentaminen Suomessa oli voimakkaimmillaan ja uusi nopea teollinen elementtirakentaminen oli lyönyt itsensä lopullisesti läpi. Kaavamuutoskohde oikean puoleisessa kuvassa oikealla alhaalla. Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 5
3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVA Alueella on voimassa ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava (Taajamat ja niiden ympäristöt). Maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A) merkitty alue sijaitsee välittömästi keskustatoimintojen pohjoispuolella. Alueella on vähintään maakunnallisesti säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita (/s). Alueen eteläpuolella kulkee moottoritie ja idässä yhdysrata. Maakunnan alueidenkäyttöä ohjaavat myös voimaan tulleet Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat: Maaseutu ja luonto, Energiamaakuntakaava sekä Kauppa ja merialue. Ote maakuntakaavasta, alueen rajaus on likimääräinen KOTKAN YLEISKAAVA Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on hyväksytty 19.3.1986, on alue merkitty kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). Aluetta rajaa lähivirkistysalue (VL). Idässä alueen sivuuttaa rautatie sekä kevyenliikenteen reitti. Rakenteellisesti alue on lähiömäistä ja pientalovaltaista asumista keskustapalveluiden vaikutuspiirissä. Ote Kotkan yleiskaavasta, alueen rajaus on likimääräinen Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 6
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Karhulan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1988. Kaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen alueeksi. Aluetta rajaaville Sammonkadulle ja Aumakadulle on merkitty kevyenliikenteen reitit. Etelässä alue rajautuu puistoon, joka on jäänteitä Otto I. Meurmanin Karhulan asemakaavasta vuodelta 1953. Ote Kotkan yleiskaavasta, alueen rajaus on likimääräinen ASEMAKAAVA Alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1975. Kaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta tontille on sallittu 2000k-m² kolmeen kerrokseen. Sammonkadun ja Aumakadun kulmaan on merkitty ajoneuvoliittymäkielto. Aumakadun varteen on lisäksi merkitty pysäköintipaikka sekä istutettava tontin osa. Autopaikkoja voimassa oleva kaava velvoittaa järjestämään 1ap / 100k-m². Tontin eteläpuolella oleva kaupungin omistama yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET) on kaavoitettu kiinteäksi kaukolämpökeskukseksi. Tontti on nykyisin käyttämätön. Idässä sijaitsee rautatiealue ja sen takana kaupungin varikkona toimiva yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Ote ajantasa-asemakaavasta, alueen rajaus on likimääräinen Sammonkatu 17 tonttiin ei tällä hetkellä kohdistu palvelutalo / hoivakotisuunnitelmien lisäksi muita kehityshankkeita. Kaavamuutosalueen eteläpuolella kulkevan VT7 moottoritien muuttuminen E18 moottoritieksi tulee vaikuttamaan positiivisesti alueen ympäristönlaatuun erityisesti alueen melutason pienentymisenä. Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 7
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosalueen rakennukset ovat heikon kuntonsa vuoksi nykyisin käyttämättömiä. Taloteknisesti sekä pinnoiltaan ne ovat saavuttaneet elinkaarensa pään. Vaikka runko sinänsä on vielä kohtuullisessa kunnossa, on useiden putkivaurioiden johdosta rakenteisiin päässyt runsaasti vettä, jonka seurauksena rakennukset ovat nykyisin käyttökelvottomassa kunnossa. Rakennusten tumma ja ränsistynyt hahmo luo myös negatiivista vaikutusta ympäristöönsä. Sivukäytäville ja katoille pääsemistä on vaikea estää, joten rakennusten voidaan katsoa olevan myös vähäistä suurempi turvallisuusriski ympäristössään. Vaikka olevilla rakennuksilla voidaankin katsoa olevan tiettyä sommitelmallista arvoa sekä arvoa aikakautensa edustajina, on rakennuskokonaisuuden kunto niin heikko, että ainoa taloudellisesti kestävä lähtökohta on olevien rakennusten purkaminen ja korvaaminen uudella rakennusmassalla sekä uudenlaisella toiminnalla. ES-Laatuasunnot on hakenut kaavamuutosta Sammonkatu 17 tontille pyrkimyksenään rakentaa alueelle uusi vanhusväestölle suunnattu palvelutalo / hoivakoti. Kyseinen tontti soveltuu sijaintinsa vuoksi erityisen hyvin palvelutaloa varten. Tontti sijaitsee puistomaisessa ja rauhallisessa ympäristössä monimuotoisen asuinalueen ja hyvän palveluverkon äärellä. Kyseisen tontin kehittäminen, rakennuskannan siistiytyminen ja ympäristön laadun kohentaminen tuo lisäarvoa laajemminkin koko Sammonkadun ja Raittien -alueelle. Pikkukuvissa Sammonkatu 17. Rakennukset ovat nykyisin käyttökelvottomassa kunnossa. Kohteen rakennusten muuttaminen nykystandardin mukaisiksi asunnoiksi on taloudellisesti mahdotonta. Osallisia ovat kiinteistön sekä rakennuksen omistajat, asukkaat, naapurit ja kiinteistössä toimivat yritykset, eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten kaupunkimittaus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, puistotoimisto, opetus, päivähoito, liikunta, sosiaali- ja terveystoimi sekä Kotkan aluepelastuskeskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo ja museovirasto. Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Kotkan luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry sekä Kotka-seura ry. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeitse osallisille ja muille kaupungin ilmoituslehdissä lehti-ilmoituksella. Asemakaavamuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaprosessin aikana on kaavanvalmistelija ollut yhteydessä suureen osaan alueen toimijoista. Osalliset voivat kaavoitusprosessin aikana esittää ehdotuksiaan ja mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä, asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan kaavatyön edetessä tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Asemakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta saatu palaute pyritään huomioimaan suunnitelmassa ja muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 8
4.2.3 Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Kaavan laatija on ollut aktiivisesti yhteydessä eri viranomaisiin sekä osallisiin kaavaprosessin aikana. Kaavaan vaikuttavat näkökannat on pyritty huomioimaan suunnitteluprosessissa. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kaavanlaatija sai muutamia lausuntoja asemakaavaluonnoksesta. Palaute oli pääasiassa hanketta puoltavaa. Kaikki saatu palaute tutkittiin ja pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksessa. Museovirasto antoi lausuntonsa hankekokonaisuudesta jo osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana. Lausunnon mukaan olevien rakennusten poistumiselle ei ole estettä. Ely-keskuksen mukaan kaavaluonnos on asianmukaisesti laadittu, eikä siinä yleisesti ole huomautettavaa. Lausunnossaan Ely-keskus kehottaa kuitenkin arvioimaan rakentamisen määrää sekä korkeutta suhteessa ympäröiviin rakennuksiin koska kaavamuutoksen myötä sallittu kerrosala sekä kerrosluku saattavat jäädä tulkinnasta riippuen nykyistä pienemmiksi. 4.2.4 Luonnosvaiheen lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2 Palvelut Kaavaa on tarkennettu hieman kuntateknisten seikkojen vuoksi. Ely-keskuksen lausunnon pohjalta kaavaa muutettiin hieman. Voimassa oleva asemakaava sallii rakentamista kiinteistölle 2000k-m² kolmeen kerrokseen. Aiemmin voitiin laintulkinnan mukaan lisäksi rakentaa maanpäällinen kellarikerros. Nyt kaavaluonnoksessa ehdotettu kolmikerroksinen rakennusmassa on sovitettu viereiseen kaksikerroksiseen kerrostaloryhmään sekä kadun vastapuolella olevaan käytännössä 4 kerroksiseen rakennusryhmään. Nykyisen kaavan sallima rakennusoikeus on 2000k-m² ja maanpäällinen kellari mukaan lukien 2670k-m². Kaavaluonnoksessa ehdotettu 2500k-m² nostettiin kaavaehdotuksessa 2800k-m² lukemaan, joka on sovitettu olevan ympäristön luomaan kehykseen. Ehdotettu 2800k-m² tavallaan vahvistaa nykyisen laintulkinnan mukaisen tilanteen. Suunnitelmien mukaan tontille rakennettavaan palvelutaloon tulisi 20 palveluasuntoa seniori-ikäisille ja 20 tehostetun palvelun asuntoa vaikeammin liikkuville vanhuksille. Asemakaavamuutosprosessin myötä tarkentuu tontille sallittu rakennusoikeus, mutta lähtökohdaksi uudelle palvelutalo / hoivakotihankkeelle on arvioitu 2800k-m². Rakennushankkeen pidempään elinkaareen tähdätään määräyksellä, joka sallii sekä normaalin asuinrakentamisen, että palveluasumisen. Ympäröivät rakennukset ovat tasakattoisia ja korkeudeltaan kolmen ja kuuden kerroksen välillä. Kaavamuutos mukailee olevaa ympäristöä. Palvelutalon huoltoliikenne on suhteellisen vähäistä, eikä se aiheuta merkittävää lisäystä olevaan katuverkkoon. Paikoitustarve on uudelle palvelutalolle / hoitokodille arvioitu olevan hieman alle 20 paikkaa. Seniori-ikäisten asunnoista puolelle (10) on laskettu oma auto ja työntekijöitä on maksimaalisesti vuoronvaihdon aikaan korkeintaan 8. Palvelutalo lisää Karhulan pohjoisen keskustan palvelurakennetta itsessään. Palvelutalo voi helposti tukeutua olevaan palveluverkostoon. Puolen kilometrin säteellä sijaitsevat Karhulan sairaala sekä keskustan palvelut, joita ovat mm. linja-autoasema, kirjasto, apteekit, pankit, ruokakaupat sekä tori. Hyvin lähellä sijaitsevat myös Kymin kirkko sekä Karhulan uimahalli kuntosaleineen. Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 9
5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Kaavamuutoksella ei katsota olevan negatiivista vaikutusta olevaan ympäristöön. Rakennuskokonaisuuden massa ja sijainti säilyy likipitäen ennallaan, mutta ränsistyneet, käyttämättömäksi jääneet rakennukset voidaan kaavamuutoksen edesauttamana korvata uudella toimivalla ja elämää ympäristöönsä tuovalla rakennuksella. Kaavamuutoksen energia- ja ilmastovaikutukset sekä luonnonympäristö Sammonkatu 17 tontti on nykyisin voimakkaasti rakennettu, joten vaikutuksista luonnonympäristöön ei juurikaan voida puhua. Toisaalta ekologisia arvoja voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla, jos uusi palvelurakennushanke sijoittuu keskustapalveluiden, joukkoliikenteen palveluiden sekä kävely- ja pyöräilyreittien äärelle. Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 2 Perustelut: Yhdyskuntarakenne eheytyy kaavamuutoksen osoittamalla rakentamisella. Nykyisin käyttämättömänä olevalle tontille syntyy uutta toimintaa sekä asumista. Kehittyminen tapahtuu kaupunkirakenteen kannalta hyvällä alueella. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 2 Perustelut: Noin 500 metrin päässä uudesta palvelutalo / hoitokoti -hankkeesta sijaitsevat lähin bussipysäkki sekä linja-autoasema. Karhulan linja-autoasema on suhteellisen vilkas ja sieltä lähtevät sekä kaukoliikenteen, että paikallisliikenteen vuorot. KÄVELYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Sammonkadun ja Aumakadun ympäristössä on hyvä kävelyverkosto. Lisäksi lähiympäristössä on Helilänpuiston virkistysreitistö, joka yhdistyy pohjoisosastaan Kymin kirkon ja kirkkopuiston alueeseen. PYÖRÄILYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Keskustan pohjoispuolen merkittävimmät pyörätiet sivuavat kaavamuutosaluetta. Sammonkadulta pääsee pyöräteitä pitkin Kyminlinnantielle, Ahlströmintielle E18 rinnakkaisille pyöräilyväylille sekä Pajamäenkadulle ja Karhulantielle. Laadullisesti pyörätiet ovat kohtalaisia. KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 2 Perustelut: Sammonkadun kortteli on keskeisen kuntateknisenverkoston äärellä. Kaukolämmön tuotanto Kotkassa tapahtuu pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla. Kaukolämpöverkko tulee tontille Sammonkadun puolelta. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 10
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan: 5.4 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET Purettavaksi ehdotettu rakennus ei edusta sellaisia piirteitä, jotka estäisivät sen poistumisen. Lisäksi huomioitava on, että saman aikakauden rakennuksia on ympäristössämme aktiivisessa käytössä edelleen lukuisia. Uuden rakennusmassan tulee kuitenkin ottaa huomioon ympäristö, johon se sijoittuu. Uuden rakennuksen tulee olla sopusoinnussa sitä ympäröivään 1970- luvun lähiöiden sommitelmaan. Lähietäisyydellä kulkevalla rautatieyhteydellä kuljetetaan kuivaa metsäteollisuuden rahtia keskimäärin viisi kertaa päivässä. Juna kulkee ainoastaan päivällä ja junan nopeus kyseisellä raideosuudella on vähäinen, joten rautatieyhteyden aiheuttama melu ei rajaa rakentamista. Ulkoalueiden ja oleskeluparvekkeiden suunnittelussa kannattaa kuitenkin huomioida, että ulkooleskelualueita sijoitetaan myös rakennusmassan meluttomammalle puolelle. Kaavamuutoksen myötä ei synny uutta nimistöä. Kaavamuutoksen toteutumisen tukemiseksi solmitaan aiesopimus Kotkan kaupungin ja ES-Laatuasunnot välillä. Tuleva kiinteistön omistaja vastaa kaavoitusprosessin jälkeen kokonaisuudessaan tonttirajojen sisällä tapahtuvan kehittämisen kustannuksista. Nykyisin käyttämättömänä olevat rakennukset ovat Kaupungille lähinnä rasite. Palvelutalo / hoivakotihankkeen myötä voidaan nykyisin kaupunkia rasittava kiinteistö saada tuottamaan myymällä tai vuokraamalla kiinteistö. Kaavamuutos Sammonkatu 17 tontilla pyritään saamaan lainvoimaiseksi 2015 loppuun mennessä. Rakennushanke alkaa aikaisintaan keväällä 2016. Hankeen osapuolet, kiinteistönomistaja sekä kaupunki ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa koko hankkeen ajan. Kaavaselostus, Sammonkatu 17 asemakaavamuutos 0315, Kotkan kaupunki 11