KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki TASE 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 158 681,83 0,00 Saamiset 158 681,83 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset kunnalta 158 681,83 Rahat ja muut saamiset *** VASTAAVAA YHTEENSÄ 158 681,83 0,00 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 2 623,17 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 623,17 VIERAS PÄÄOMA 156 058,66 0,00 Lyhytaikainen 156 058,66 Saadut ennakot 44 308,55 Ostovelat 110 307,26 Muut velat 863,81 Siirtovelat 579,04 *** VASTATTAVAA YHTEENSÄ 158 681,83 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 1,65 0,00 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 42,89 0,00 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e 3 0 Lainakanta 31.12., 1000 e 0 0 Lainasaamiset 31.12., 1000 e 0 0 Kuuma -liikelaitos Taseen 2013 Tunnusluvut Keravan kaupunki Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakaavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Oma pääoma 2 623,17 Koko pääoma 158 681,83 1,65 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun

= 100 x (Vieras pääoma -Saadut ennakot) / Käyttötulot Vieras pääoma 156 058,66 Saadut ennakot 44 308,55 200 367,21 Käyttötulot (huom! Tuloslaskelmasta tuotot) 467 191,45 42,89 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 623,17 2 623,17 Lainakanta 31.12., 1000 e = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Liikelaitoksen lainakanta = korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lainasaamiset 31.12., 1000 e =Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Pysyviin vastaaviin merkityt antolainat 0 Sisäinen yhdystili 2013 2012 Tase vastaavaa 158 681,83 0,00 Tase vastattavaa 0,00 0,00 Vastaavaa, muut saamiset kunnalta -158 681,83 0,00

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Liikevaihto 407 191,45 Liiketoiminnan muut tuotot 60 000,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -5 098,38 Palvelujen ostot -418 508,69-423 607,07 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -18 048,30 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 985,00 Muut henkilösivukulut -963,01-21 996,31 0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0 Liiketoiminnan muut kulut -18 914,45 Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 673,62 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0,00 1 Muille maksetut korkokulut -50,45 0 Korvaus peruspääomasta 0,00 0 Muut rahoituskulut 0,00-50,45 0 1 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 623,17 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 2 623,17 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 623,17 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 200,00 0 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 200,00 0 Voitto, % 0,64 0 Kuuma -liikelaitos Tuloslaskelman 2013 tunnusluvut Keravan kaupunki

Sijoitetun pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta ) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä 2 623,17 Korvaus peruspääomasta 0,00 2 623,17 Oma pääoma 1.1. 0,00 Oma pääoma 31.12. 2 623,17 Oma pääoma keskiarvo 1 311,59 Korollinen vpo 1.1 0,00 Korollinen vpo 31.12. 0,00 Korollinen vpo keskiarvo 0,00 1 311,59 200,00 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetutut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä 2 623,17 Korvaus peruspääomasta 0,00 2 623,17 Oma pääoma 1.1. 0,00 Oma pääoma 31.12. 2 623,17 Oma pääoma keskiarvo 1 311,59 Lainat kunnalta 1.1. 0,00 Lainat kunnalta 31.12. 0,00 Lainat kunnalta keskiarvo 0 1 311,59 200,00 Voitto, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostavat liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista = 100 x (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Yli- /alijäämä ennen varauksia 2 623,17 Liikevaihto 407 191,45 0,64

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 673,62 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0 Rahoitustuotot ja -kulut -50,45 0 Satunnaiset erät 0,00 0 Tuloverot 0,00 0 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0 2 623,17 0 Investointien rahavirta Investointimenot 0,00 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0 Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 0,00 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 623,17 0 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -158 681,83 Saamisten muutos muilta 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta 156 058,66 Rahoituksen rahavirta -2 623,17 0 ero 0,00 0 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 0,00 0 Investointien tulorahoitus, % 0,00 0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 0,00 0 Lainanhoitokate 0,00 0 Kassan riittävyys, pv 124,70 0 Quick ratio 1,02 0 Current ratio 1,02 0 Kuuma -liikelaitos Keravan kaupunki Rahoituslaskelman 2013 tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella

= 100 x (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 623,17 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 2 623,17 Investointien omahankintameno 0,00 0,00 Pääomamenojen tulorahoitus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta, antolainojen lisäyksestä ja lainanlyhennyksistä on rahoitettu tulorahoituksella = 100 x (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 623,17 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 2 623,17 Investointien omahankintameno 0,00 0,00 Lainanhoitokate Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun =(Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 623,17 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 2 623,17 Korkokulut ja lainalyhennykset -50,45 0,00 Kassan riittävyys, pv Tunnusluku kertoo monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa tilinpäätöspäivän kassavaroilla = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Rahavarat 31.12. 158 681,83 Kassasta maksut Tulos; materiaalit ja palvelut 423 607,07 Tulos; henkilöstökulut 21 996,31 Tulos; liiketoiminnan muut kulut 18 914,45 Tulos; korkokulut kunnalle 0,00 Tulos; korkokulut muille -50,45 Tulos; korvaus peruspääomasta 0,00 Tulos; muut rahoituskulut 0,00 Rahoitus; Investointimenot 0,00 Rahoitus; pitkäaik.lainojen väh.kunnalle 0,00 Rahoitus; pitkäaik.lainojen väh.muille 0,00 464 467,38 124,70 Quick ratio (hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1-2, heikko:alle 1) Tunnusluku kuvaa rahoitusomaisuuden riittävyyttä lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen =(rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahat ja pankkisaamiset 158 681,83 Lyhytaikaiset saamiset 0,00 158 681,83 Lyhytaikainen vieras pääoma 156 058,66 1,02 Current ratio (hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5) =(Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset)/ (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Lyhytaikaiset saamiset 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 158 681,83 158 681,83 Lyhytaikainen vieras pääoma 156 058,66 1,02

KUUMA -liikelaitos TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2013 Keravan kaupunki TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2. Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa Kuuma -liikelaitoksen tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu kirjapitolautakunnan kuntajaoston v.2009 yleisohjetta kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä, v.2009 yleisohjetta kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisestat ja laadinnat perustuvat kuntalain 87 i :n säännöksiin. 4. Kuuma-liikelaitos on perustettu 1.1.2013, joten edellisen vuoden vertailulukuja ei ole Yhdystilin saldo on esitetty taseessa omalla rivillään lyhytaikaisissa saamisissa; Muut saamiset kunnalta 158 681,83 euroa Tilinpäätöksen liitetiedot on esitetty kirjanpitolautakunnan kuntajoston v.2009 ohjeiden mukaan vastaavasti kuin Keravan kaupungin tilinpäätöksessä noudattaen liitetietonumerointia 1-49. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 8. Tuloslaskelman toimintatuotot 2013 2012 Ulkoinen liikevaihto 356 310,45 Sisäinen liikevaihto 50 881,00 Liiketoiminnan muut ulkoiset tuotot 60 000,00 Liiketoiminnan muut sisäiset tuotot 0,00 Liikelaitoksen toimintatuotot yhteensä 467 191,45 0 TASEEN LIITETIEDOT 25. Saamisten erittely 2013 2013 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Myyntisaamiset 0,00 Muut saamiset kunnalta (yhdystili) 114 710,83 Rahat ja muut saamiset, Liikunta ja lounassetelit 0,00 Saamiset yhteensä 114 710,83 0 33. Vieras pääoma 2013 2013 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Velat muille Saadut ennakot 44 308,55 Ostovelat 110 307,26 Muut velat muille 863,81 Siirtovelat 579,04 Koroton vieras pääoma yhteensä 0,00 156 058,66 0 37. Siirtovelat 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelkajaksotus 0,00 Palkkojen eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut 579,04 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 579,04

KUUMA -liikelaitos TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2012 Keravan kaupunki HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 48. Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2013 Kuuma liikelaitos 3 49. Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan; tilikauden palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut sekä taseeseen aktivoidut henkilöstömenot Henkilöstökulut 2013 2012 Palkat ja palkkiot 18 048,30 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 985,00 Muut henkilösivukulut 963,01 Henkilöstökulut yhteensä tuloslaskelman mukaan 21 996,31 KUUMA -liikelaitos LUETTELOT JA SELVITYKSET Keravan kaupunki Tilinpäätöasiakirjat sekä luettelot kirjanpitokirjoista esitetään yhdessä Keravan kaupungin tilinpäätöksen kanssa. Liikelaitokselle on laadittu erilliset varmentavat asiakirjat.

KERAVAN KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI Johtokunta KUUMA-seutu Arviointi tehdään kunkin arviointikohteen osalta mahdollisimman objektiivisesti asteikolla 1-huono, 2-välttävä, 3-tyydyttävä ja 4-hyvä. Mahdolliset ongelmat ja tarvittavat korjaustoimenpiteet esitetään omissa sarakkeissaan. Osa-alue/Arviointikohde Arvosana Havainnot ja ongelmat Korjaustoimenpiteet 1. Valvontaympäristö 1.1. Organisaatiolle on määritelty Johtosääntöä täsmentävä toimintaohje puuttuu Valmistellaan vuonna 2014 hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt ja eettiset ohjeet, joiden mukaan toimitaan. 1.2. Hallitus-, lautakunta- ja Toteutuu johtokuntatyöskentely on tehokasta ja siinä noudatetaan hyvää hallintotapaa 1.3. Organisaatiorakenne on tarkoituksenmukainen ja osaltaan edistää tehokasta toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Toteutuu pääosin. Toiminnalle on leimallista verkostomaisuus. Taloushallinnon työnjaossa epäselvyyttä. 1.4. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on selkeästi määritelty ja tilivelvollisuus toteutuu. 1.5. Henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta ja ammattitaidosta varmistutaan. Toteutuu. Toteutuu pääosin. Osaamisen ylläpito ja päivittäminen ei ole suunnitelmallista. Selvitetään tarkoituksenmukainen työnjako liikelaitoksen, kaupungin keskushallinnon ja Taitoan kesken. Selvitetään henkilöstön koulutustarpeet. 2. Riskienhallinta 2.1. Käytössä on systemaattinen menettely, jota noudattaen toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja määritellään riskien hallintakeinot 2.2. Riskikartoitus on ajan tasalla ja se on tehty riittävän kattavasti (sisältää strategiset, toiminnalliset, taloudelliset ja vahinkoriskit) 2.3. Riskienhallinnan toimenpiteet on suoritettu systemaattisesti ja niiden toimeenpanoa on valvottu 2.4. Riskienhallinta ja sen riittävyyden jatkuva seuranta on vastuutettu selkeästi ja siihen on riittävä asiantuntemus Pienestä organisaatiosta johtuen päätöksenteko on hyvin läpinäkyvää. KUUMA-seudun toiminta on kerran arvioitu. Systemaattisuus tapahtuu toiminnan raportoinnin yhteydessä. Ei ole toteutettu. Ei ole toteutettu. Toteutuu. Johtokunta ja yhteistyöjohtaja vastaavat liikelaitoksen toiminnasta. Selvitetään tarkoituksenmukaiset riskien kartoitusmenetelmät. Selvitetään toimenpiteiden tarve. Selvitetään tarve tarkemmille ohjeille valmisteltavassa toimintaohjeessa.

Osa-alue/Arviointikohde Arvosana Havainnot ja ongelmat Korjaustoimenpiteet 2.5. Hallitukselle, tilivelvollisille toimielimille ja johdolle raportoidaan riskienhallinnan tuloksista säännöllisesti Ei toteudu. 2.6. Toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa on onnistuttu Ei toteudu. Edellisten toimien myötä otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla. 3. Kontrollitoimenpiteet 3.1. Kuntakonsernissa on asianmukaiset toiminnan seuranta-, arviointi- ja raportointimenettelyt. 3.2. Kuntakonsernin toimivaltuudet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimintaa on riittävästi ohjeistettu. 3.3. Kuntakonsernin keskeiset toimintaprosessit on kuvattu ja prosessien toimivuutta arvioidaan säännöllisin väliajoin prosessien kehittämiseksi. 3.4. Käytössä on toimintaan nähden asianmukaiset kontrollit, esim. toiminnan ja talouden arvioinnit, tehtävien eriyttämiset, hyväksymiset, käyttöoikeushallinta, täsmäytysrutiinit, kulunvalvonta, päätösten alistaminen 4. Informaatio ja tiedonkulku 4.1. Sisäinen tiedonkulku ja raportointi on järjestetty siten, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto, oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. 4.2. Sisäisen tiedonkulun kanavat ovat tehokkaita esim. palaverit, tiedotustilaisuudet, koulutus, intra, sähköposti, jne. 4.3. Muutoksista tiedottaminen on harkittua ja avointa Osin toteutuu. Muutostilanteeseen ei ole varauduttu riittävästi. Osin toteutuu. Ohjeistukseen liittyvää aineistoa on osin hankala saada johtuen yhteen sovittamattomista ictjärjestelmistä. Pääosin toteutuu. Osin toteutuu. Ict-järjestelmät eivät ole täysin yhteensopivia tiedonkulun varmistamiseksi. Pääosin toteutuu. Osin toteutuu. Toimitaan liikelaitoksen osalta riittävästi. Selvitetään ict-järjestelmien muutosmahdollisuudet. Selvitetään ict-järjestelmien muutosmahdollisuudet.

Osa-alue/Arviointikohde Arvosana Havainnot ja ongelmat Korjaustoimenpiteet 4.4. Päätöksentekoprosessi ja ottooikeus mahdollistaa päätösten ja Kaupunginhallituksella ei ole otto-oikeutta johtokunnan päätöksiin. toiminnan valvonnan sekä tarvittaessa niihin reagoinnin 4.5. Ulkoisen tiedotuksen Liikelaitoksen osalta toteutuu. menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. 4.6. Ulkoisen tiedotuksen menettelyt Liikelaitoksen osalta toteutuu. ovat harkittuja ja tehokkaita eri tilanteissa esim. päätösten julkisuus, tiedotteet, lehdistötilaisuudet jne. 4.7. Toiminta on avointa ja läpinäkyvää, asiakirjat ovat julkisia ja rekisteröityjä asianhallintajärjestelmään. Liikelaitoksen osalta toteutuu. 5. Seuranta 5.1. Tavanomaisen toiminnan yhteydessä suoritetaan jatkuvaa toiminnan, talouden ja päätösten seurantaa ja arvioidaan niihin liittyvien prosessien toimivuutta ja tehokkuutta sekä tavoitteiden saavuttamista ja päätösten asianmukaisuutta. 5.2. Olennaisuuden, riskien ja lisäarvon perusteella tehdään erillisarviointeja, joiden kohteena voi olla esim. tietty toiminto tai prosessi, toimiala tai yksikkö. Erillisarviointeja voidaan tehdä itse tai käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Liikelaitoksen osalta toteutuu, muttei ole systemaattista. Toteutuu. 6. Mitä/miten edellisessä arvioinnissa (vuoden 2012 tilinpäätös) todettuja havaintoja/ongelmia on korjattu vuoden 2013 aikana?

Sisällysluettelo 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 2 1.2 Toimintaympäristön ja KUUMA-alueen yleinen kehitys... 4 1.3 KUUMA-seudun henkilöstö... 6 2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 6 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 7 4 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 7 5 TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 7 5.1 KUUMA perustoiminta... 8 5.2. Hanketoiminta... 12 Kilpailukykystrategian toteuttaminen... 12 YES Uusimaa... 13 Seudullinen maakäyttö... 14 Vuokra-asuntotuotannon turvaaminen KUUMA-kunnissa... 15 Maakunnan tietovarannot... 19 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen... 20 5.3 KUUMA työryhmät... 21 Kilpailukyky-johtoryhmä... 21 Kaavoittajat- ryhmä... 23 Liikenneryhmä... 23 Ilmastoryhmä... 29 Asuntoryhmä... 30 Sivistysryhmä... 31 Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta... 33 Tietohuoltoryhmä... 33 Hallintoryhmä... 35 Talousryhmä... 36 1

1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Uusi liikelaitos aloitti toimintansa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti sopivat joulukuussa 2012 kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMA-seutu liikelaitoksen muodossa, osana Keravan kaupungin organisaatiota. Organisaatiomuotoa muutettiin, koska aiempi KUUMA-yhteistyö perustui seutukokeilulakiin ja sen voimassaolo päättyi 31.12.2012. KUUMA-seudun toimintaan organisaatiomuodon muutoksella ei ollut vaikutusta. KUUMA-seutu liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat sekä tekee aloitteita viran-omaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. KUUMA-johtokunnan puheenjohtajana vuonna 2013 toimi Keravan valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen. Varapuheenjohtajana toimi Kirkkonummen valtuuston puheenjohtaja UIf Kjerin. KUUMA-komission eli liikelaitoksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen. Varapuheenjohtajana toimi Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Myös useimpia KUUMA-työryhmiä johti Keravan edustaja. Kuntaliitosselvityksen käynnistyivät Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Metropolialueella valmisteltiin kuntauudistuksen toteuttamiseksi 5.3.2013 julkaistu esiselvitys, jonka tavoitteena oli kartoittaa osana kuntauudistusta ja yhteistyössä alueen kuntien kanssa alueen kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit 2

metropolihallinnoksi ja tämän osalta yhteisesti hoidettavat tehtävät, vaihtoehdot päätöksenteon organisoimiseksi sekä tehtävien rahoitusvaihtoehdot. Selvityshenkilöt ehdottivat kolmea vaihtoehtoista mallia, joista kaksi ensimmäistä ovat päävaihtoehtoja: 1. Suurkunnat ja sopimusyhteistyö 2. Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. 3. Vahva vaaleilla valittu metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet Selvityshenkilöt suosittelivat toteutettavaksi mallia Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. Vaihtoehdot tehtiin ottaen huomioon metropolialueen kehityksen ennusteet vuoteen 2030. Vaihtoehtojen perusteluina olivat mm. seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, arjen sujuvuuden turvaaminen (työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen), asuntomarkkinoiden ja asumisen toimivuus, maahanmuuton hallinta ja työvoiman varmistaminen sekä segregaation ja alueen eriytymisen estäminen. Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoa metropolialueen esiselvityksen loppuraportista 22.5.2013 klo 16 mennessä. Kahdeksan kunnan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kesken arvioitiin esitettyjä vaihtoehtoisia malleja ja todettiin, että esitetyistä malleista ei mikään sellaisenaan sovellu tai ole tarkoituksenmukainen toteuttaa metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta eikä jatkovalmistelu esitettyjen mallien (1-3) ole mahdollista. Kaikki edellä mainitut kunnat antoivat valtiovarainministeriölle lausunnon, jossa perusteltiin ja esitettiin enintään kahdeksan kunnan, eli Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan muodostamaa yhteistä kuntarakennelakiluonnoksen mukaista selvitysaluetta. Lausunnoista seurasi, että Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys käynnistyi kesällä 2013 kunnan- ja kaupunginhallituksin päätöksin. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on aikaan saada esitys kuntien yhdistymisestä sekä siihen liittyvä yhdistymissopimus. Yhdistymisselvitys pohjautuu laajaan valmisteluun ja tuo esille kuntien päätöksenteon pohjaksi erityisesti kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat. Yhdistymisselvitystä ohjaa poliittinen ohjausryhmä. Sen puheenjohtajaksi valittiin Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Kokko ja varapuheenjohtajiksi Tuusulan kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Arto Lindberg ja Nurmijärven valtuuston puheenjohtaja Petri Kalmi. Ohjausryhmän jäseninä ovat selvityskuntien edustajat KUUMAjohtokunnassa eli kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat sekä yhteensä 10 ns. lisäjäsentä. Ohjausryhmä ottaa työssään huomioon valtioneuvoston mahdolliset yhdistymisselvitykseen liittyvät päätökset. 3

Selvityksen johtoryhmä muodostuu selvitykseen osallistujien kuntien kuntajohtajista. Johtoryhmä käsittelee ohjausryhmälle esiteltävät asiat. Puheenjohtajaksi valittiin Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo ja varapuheenjohtajiksi Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas ja Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Teemakohtaiset työryhmät valmistelevat yhdistymisselvitystä kuntarakennelakiesityksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi yhdistymisselvityksen valmistelu edellyttää projektinjohtajaa. Projektinjohtajana toimii Johanna Viita. Ohjausryhmä pyysi kunnilta lausunnot joulukuussa valmistuneesta yhdistymisselvityksen väliraportista. Selvitys valmistuu kesäkuussa 2014 siten, että valtuustot voivat käsitellä esityksen kuntien yhdistymisestä sekä siihen liittyvän yhdistymissopimuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhdistymisesityksen valmistelussa kunnat huolehtivat kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä yhteistoiminnasta henkilöstön edustajien kanssa. 1.2 Toimintaympäristön ja KUUMA-alueen yleinen kehitys Syksyn 2008 finanssikriisiä on seurannut sitkeä taantuma niin Suomessa kuin koko EUalueellakin. EU-maiden joukossa Suomen talouskehitys on ollut heikohkoa, vaikka Suomi ei ole kuulunut varsinaisiin kriisimaihin. Suomen kokonaistuotanto supistui rajusti vuonna 2009 ja kääntyi noin kolmen prosentin kasvuun vuosina 2010 ja 2011. Kahtena seuraava vuonna eli 2012 ja 2013 Suomen BKT supistui lievästi. Ennakkoarvioiden mukaan supistuminen oli kumpanakin vuonna prosentin luokkaa. Huonosta kehityksestä huolimatta vuoden 2013 aikana tuli positiivisia merkkejä, että pahin taantuma olisi ohi ja talous olisi kääntymässä lievään kasvuun niin Euroopassa kuin Suomessakin. Suomessa kasvu jäänee niin alhaiseksi vuonna 2014, että työttömyys tullee pahenemaan ainakin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. KUUMA-alueelta ei tuoteta virrallisia BKT-lukuja. Ilmeistä on, että myös KUUMA-alueen BKT supistui ainakin vuonna 2013, koska KUUMA-alueen työttömyysaste kasvoi lähes kaksi prosenttiyksikköä vuodessa, joulukuusta 2013 joulukuuhun 2013. Vuoden 2013 lopussa KUUMA-kunnissa oli työttömiä 13 200. Vuodessa työttömien ihmisten määrä kasvoi 2 900, mikä tarkoitti 28 prosentin kasvua. Työttömyyden kasvusta huolimatta KUUMA-alueen työttömyysaste on ollut ja on yhä alhaisempi kuin koko Uudenmaan työttömyysaste. Vuoden 2013 lopussa KUUMA-kuntien työttömyysaste oli 8,4 prosenttia ja koko Uudenmaan 9,6 prosenttia. 1 1 Luvut ovat työvoimahallinnon työnvälistystilaston lukuja. Näiden lukujen mukaan työttömyysaste on korkeampi kuin Tilastokeskuksen lukujen mukaan. 4

Taulukko 1. Työttömyysasteen ja työttömien määrän kehitys 31.12.2012 31.12.2013 Työttömyysaste Työttömien Muutos määrän muutos (%) 31.12.2012 31.12.2013 %-yksikköä 31.12.2012-31.12.2013 Hyvinkää 8,7 11,1 2,4 27,5 Järvenpää 7,3 9,2 1,9 26,4 Kerava 7,2 9,6 2,4 34,2 Kirkkonummi 6,5 8,2 1,6 25,6 Mäntsälä 5,6 6,6 1,1 20,4 Nurmijärvi 4,8 6,3 1,5 31,2 Pornainen 5,6 6,7 1,1 20,6 Sipoo 4,7 5,9 1,2 27,8 Tuusula 5,6 7,1 1,5 29,1 Vihti 7,5 9,4 1,9 27,3 KUUMA-kunnat 6,6 8,4 1,8 28,0 Avoimia työpaikkoja oli KUUMA-alueella noin 1 000 sekä vuoden 2012 että vuoden 2013 lopussa. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi eniten Tuusulassa ja väheni eniten Nurmijärvellä. Vuoden 2013 lopussa KUUMA-alueella asui noin 312 000 ihmistä. Vuodessa väkiluku kasvoi lähes 2 800, mikä tarkoitti 0,9 prosentin kasvua. Kasvu nopeutui lievästi vuoden 2012 kasvusta, kuitenkin väkiluvun kasvu alitti kymmenen viime vuoden keskimääräisen kasvun melko selvästi. Vuonna 2013 KUUMA-kunnista Hyvinkään väkiluvun kasvu oli nopeita sekä määrällisesti että suhteellisesti. Kuvio 1. Väkiluvun kasvu (%) 31.12.2012 31.12.2013 Lisätietoja: Erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto, markku.hyypia@uudenmaanliitto.fi 5

1.3 KUUMA-seudun henkilöstö KUUMA-seudulla ei ole omaa henkilöstöä. Yhteistyöjohtajan palvelut ostettiin Järvenpään kaupungilta. Kuntayhteistyön assistentin palvelut ostettiin Tuusulan kunnalta 1.1.-10.2.2013 ja Uudenmaan liitolta 11.2. - 31.12.2013 ja Ilmasto-ohjelman projektikoordinaatorin palvelut Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta. Keravan kaupunkiin työsuhteessa oleva uusi liikennesuunnittelija aloitti työnsä 5.8.2013. 2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KUUMA-liikelaitoksen perustamissopimuksen mukaan johtokunnan toiminnan muodoista ja asioiden esittelystä johtokunnan kokouksissa määrätään KUUMA-seutu liikelaitoksen joh-tosäännössä. Johtokunnan tehtävistä ja toimivallasta säädetään kuntalaissa, Keravan kaupungin hallintosäännössä sekä KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosäännössä tässä järjestyksessä. Johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio ja -suunnitelma. Vuonna 2013 KUUMAyhteistyötä toteutettiin toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Toimintavuoden aikana johtokunta käsitteli osavuositoiminta- ja talouskatsauksen sekä lähetti sen edelleen isäntäkunta Keravan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. KUUMA-seudun hallintomuodon muutoksen myötä KUUMA-seudun liikelaitoksen johtokunta jatkoi seutukokeilulakiin perustuneen KUUMA-hallituksen toimintaa. Purkamisessa noudatettiin kuntalain määräyksiä kuntayhtymän purkamisesta. Perussopimuksessa määrätty toimielin päättää loppuselvityksestä. Vanhan KUUMAyhteistyösopimuksen mukaisesti KUUMA-hallitus huolehti loppuselvityksestä. Loppuselvitys oli toimintavuoden päättyessä KUUMA-kuntien valtuustojen käsiteltävänä. Liikelaitoksen johtokunta johti ja kehitti kuntayhteistyötä ja käytti päätösvaltaa toimintasuunnitelman toteutuksessa. KUUMA-komissio vastasi johtokunnan asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Yhteistyöjohtaja toimi KUUMA-johtokunnan alaisuudessa ja vastasi yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resurssoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä. Ulkopuolista rahoitusta saavien hankkeiden toteuttamisesta tehtiin sopimus, jossa määriteltiin kunkin hankkeeseen osallistuvan kunnan ja KUUMA-seudun tehtävät ja vastuut, kuten hankintojen kilpailutus, sopimukset kolmansien osapuolten kanssa, laskujen maksamiset, raportoinnit ja maksatusten hakemiset rahoittajalta. Ulkopuolista rahoitusta saavien, KUUMA-seudun hallinnoimien hankkeiden hallinnollisena johtoryhmänä toimi kuntien hallintojohtajat. Palvelutyön kehittämisen perustana toimi KUUMA-komission päätökset. KUUMA-seudun nimen kirjoitti merkittävissä asioissa hallituksen puheenjohtaja ja yhteistyöjohtaja yhdessä sekä muissa asioissa yhteistyöjohtaja yksin. 6

3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen käy ilmi tuloslaskelmasta. Sen mukaan liikevaihto oli 407 191 euroa ja kaikki toimintatuotot olivat yhteensä 470 191 euroa. Toimintakulut olivat 464 518 euroa ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -50 euroa. Tilikauden tulos oli 2 674 euroa ylijäämäinen. Jäsenkunnilta saadut tuet olivat yhteensä 451 500 euroa. Toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Rahavarat muuttuivat edelliseen vuoteen verrattuna -2 623 euroa. Kassan riittävyys oli keskimäärin 124 päivää, joka kuvaa monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa tilinpäätöspäivän kassavaroilla. Rahoitusomaisuuden riittävyyttä lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen oli tyydyttävä (1,02). 4 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulos oli 2 674 euroa. Tilikauden ylijäämä esitetään kirjattavaksi liikelaitoksen ylijäämätilille. 5 TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tässä luvussa selostetaan toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutuminen esittelemällä KUUMA-seudun kautta rahoitusta saaneet hankkeet ja kuntayhteistyö. Edunvalvontatoiminnassa korostuivat alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen: Helsingin seudun kasvusopimuksen valmistelu ja päätöksenteko, metropolihallinnon esiselvittelyn tiimoilta käyty edunvalvontatyö sekä Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen mukaisten toimien toteuttaminen KUUMA-kuntien osalta. Lisäksi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyö sekä Maankäytön suunnitelmatyö ja asumisen strategian valmistelu käynnistyivät. Palvelutoiminnan kehittämistä toteutettiin paitsi KUUMA-työryhmissä, myös työterveyshuollon selvitystyö käynnistyi. Kehittämistyö valmistuu vuoden 2014 aikana. KUUMA-seudun toiminta- j ataloussuunnitelman yhteydessä hyväksyttiin neljä hanketta vuosille 2013-2014. KUUMA-seudulla oli käynnissä vuonna 2013 kuusi hanketta, joista kaksi kokonaan kuntarahoituksella. Edelleen jatkui kokonaan kuntarahoitteinen YES goes to lukio hanke, jonka tavoitteena oli yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä. Seudullinen maankäyttö -hanke päätettiin myös rahoittaa kokonaan kuntarahoituksella. Vuokra-asuntotuotannon turvaamisen hankkeessa toteutettiin selvitys, jonka suosituksen pääsääntöisesti hyväksyttiin KUUMA-kunnissa. Hanke jatkuu vuonna 2014 toteuttaen selvityksen suosituksia. Hankkeelle saatiin rahoitusta Uudenmaan liitosta sekä Ympäristöministeriöstä. 7

Maakunnan tietovarannot -hanke tehdään yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa ja hanke jatkuu vuonna 2014. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuus -hankkeen ensimmäinen osa toteutettiin vuonna 2013. Hanke sai maakunnan kehittämisrahaa ja sen puitteissa toteutettava Paikkatietopurkki pohjautuu MAL-aisopimuksen sitoumuksiin. Lisäksi toiminta vuonna valmisteltiin ja saatiin rahoituspäätös kolmelle uudelle hankkeelle. Kasvosopimusprosessiin pohjautuva Kilpailukykystrategian kahdelle hankkeelle (KUUMAseudun kestävä ruokaketjuhanke sekä TAKE: teknologiateollisuuden arvoketjut edelläkävijöinä) saatiin positiiviset rahoituspäätöksen Uudenmaan liitosta. Hankkeet toteutetaan varsinaisesti vuonna 2014. 5.1 KUUMA perustoiminta Lisäksi toimintavuoden aikana valmisteltiin ja saatiin positiivinen rahoituspäätös Demokratiahankkeelle, jonka käytännön toiminta toteutuu vuonna 2014. Hanke tukee erityisesti KUUMA-seudulla käynnissä olevia kuntaliitosselvityksiä. KUUMAN perustoiminta toteutettiin vain kuntarahoituksella ja sen talousarvio vuodelle 2013 oli 282 500 000 euroa. Tulot yhteensä 282 500 (kokonaisuudessaan kuntarahaa) Menot yhteensä 348 013 Toimenpiteet toteutuivat ajalla 1.1.-31.12.2013. Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. KUUMA-johtokunnan päätöksen mukaisesti kuntarahoituksella toteutettiin seuraavat toimenpiteet: - KUUMA-yhteistyön koordinointi - YES-keskus (raportointi luvussa 5.2. hanketoiminta) - Maankäytön suunnittelu (raportointi luvussa 5.2. -hanketoiminta) - HLJ 2011-jatkotyöt (raportointi luvussa 5.3. -työryhmät) - liikenneyhteistyö (raportointi luvussa 5.3. -työryhmät) - ilmasto-ohjelman toteuttaminen (raportointi luvussa 5.2. hanketoiminta) KUUMA-yhteistyön koordinointi 8

KUUMA-seudun sisäinen toiminta painottui uuden liikelaitoksen toiminnan käynnistämiseen ja seutukokeilulakiin pohjautuneen toiminnan purkamiseen. Lisäksi kuntarakenteeseen liittyvä keskustelu, valmistelu ja päätöksenteko ohjasi toimintaa koko KUUMA:a läpileikkaavasti kohti alkavia selvityksiä niin Keski-Uudenmaan, Espoon seudun kuin Itä- Uudenmaan ja valtion erityisen kuntajakoselvityksen osalta. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriön asettama metropolipolitiikan neuvottelukunta jatkoi toimintaansa. Metropolipolitiikan painopisteinä olivat hallinnon rakenteiden kehittäminen, MAL-asiat, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset sekä sosiaalinen eheys. Neuvottelukuntaa johti asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru ja hänen sijastaan ministerivaihdoksen myötä Pia Viitanen sekä sen varapuheenjohtaja oli hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. KUUMA-kuntia edustivat kuntajohtajat. Kuntarakenteeseen liittyvät tapahtumat värittivät toimintavuotta. Kuntarakennelain valmistelu linkittyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistukseen, mikä eduskunnan päätöksen mukaisesti viivytti rakennelain edellyttämisen liitospäätösten määräaikaa. Maan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman myötä tulleet tarkemmat linjaukset kuntauudistuksen jatkosta vauhdittivat metropolihallinnon valmistelua. Syksyllä valtionvarainministeriö asetti erityisen kuntajakoselvityksen pääkaupunkiseudulle, joka kosketti myös osaa KUUMA-kunnista. Valtion ja Helsingin seudun MAL-yhteistyötä lujittamaan solmitun aiesopimuksen toimenpiteet käynnistyivät KUUMA:n osalta. Sopimuksessa valtio sitoutui mm. eräiden liikennehankkeiden rahoittamiseen sekä omistamiensa, asuntotuotantoon soveltuvien maiden luovuttamiseen kunnille kohtuulliseen hintaan. Kunnat sitoutuivat mm. luomaan edellytykset yhteensä 12 000-13 000 asunnon vuosittaista tuotantoa varten. Aiesopimuksen mukaisesti KUUMA-seudun käynnistämä selvitys sosiaalisen vuokraasuntotuotannon turvaamiseksi valmistui ja sen suositukset toimitettiin KUUMA-kuntiin hyväksyttäviksi. Selvityshenkilöksi toimi Teija Ojankoski. Aiesopimuksen todettiin, että Helsingin seudun kunnat valmistelevat yhdessä seudullisen maankäytön suunnitelman. Tavoitteena oli, että aiesopimuksen jälkeisessä sopimuksessa maankäyttö ja liikennejärjestelmä perustuvat Helsingin seudulla yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitelmaan ja siihen liittyvään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Valmistelu työ jatkui ja KUUMA-toimijat osallistuivat aktiivisesti eri kokoonpanoilla valmistelu- ja neuvottelujärjestelmien toimintaan. Samanaikaisesti valtion asettamissa eri ryhmissä valmisteltiin kuntalakia ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Valtion kanssa toteutettavan metropolipolitiikan lisäksi KUUMA-seutu osallistui Helsingin seudun kuntien keskinäiseen yhteistyöhön: Helsingin seudun yhteistyökokoukseen, kuntajohtajien valmistelukuntaan sekä MAL-neuvottelukuntaan ja -jaostoon. 9

Lisäksi valmisteltiin ja hyväksyttiin Helsingin seudun kasvusopimus. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti 3.10.2013 valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista. Valtio päätti tehdä kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa (Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut). KUUMA-kuntien allekirjoittaman kasvusopimuksen tavoitteena on Helsingin seudun (metropolialueen) kilpailukyvyn vahvistaminen. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymismahdollisuuksia, vahvistetaan teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä. KUUMA-kunnille tärkeiden teknologia- ja elintarviketeollisuuteen liittyvien toimenpiteiden sisällyttäminen kasvusopimukseen oli erittäin tärkeää. Helsinki Business and Science Park jätti ruokaketjun kehittämisestä Makera-hakemuksen Uudenmaan liitolle. Uudenmaan liiton Uusimaa-ohjelma hyväksyttiin syksyllä 2013. KUUMA-yhteistyön koordinointiin ja edunvalvontaan liittyviä muita toimenpiteitä olivat muun muassa kokousten ja seminaarien järjestäminen), KUUMA-työryhmien keskinäisen yhteistyön kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö sekä viestintä ja tiedottaminen. KUUMA-seudulla julkaistiin 2013 yhteensä 25 tiedotetta: - KUUMA-seutu liikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2013 (11.1.2013) - KUUMA-kuntajohtajat pitävät metropoliselvitystä perusteellisena (11.1.2013) - Helsingin seudun ilmastopalkinto Järvenpään Mestariasunnoille (13.2.2013) - KUUMA-seudun vuokra-asuntotuotanto -seminaari 6.3.2013 klo 18.00 Järvenpäätalossa (14.2.2013 - KUUMA-kuntien johtavat luottamushenkilöt: Metropolialueen kaavasta sitova - osayleiskaavoitus jatkossakin kunnissa (19.2.2013) - KUUMA-seutu hakee liikennesuunnittelijaa (21.3.2013) - KUUMA-kuntajohtajien keskusteluavaus: Suomen suuri kuntaselvitys käyntiin Keski- Uudellamaalle (26.3.2013) - Keski-Uudenmaan kuntien poliittinen johto suhtautuu varovaisen myönteisesti kuntajohtajien esitykseen selvitysalueen perustamisesta (11.4.2013) - Keski-Uudenmaan kuntien poliittinen johto jatkoi yhteisen lausunnon parissa (25.4.2013) - Ratkaisuehdotukset KUUMA-kuntien vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi, seminaari 29.5.2013 klo 18.00 Keravalla (2.5.2013) 10

- Selvityshenkilö esittää KUUMA-kunnille yhteistä vuokra-asuntojen rakennuttajaa (16.5.2013) - KUUMA-johtokunta yksimielinen: Selvityshenkilön esitykset vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi eteenpäin (23.5.2013) - KUUMA-johtokunta esittää metropolialueelle kahdeksan ja neljän kunnan selvitysalueita 823.5.2013) - Keski-Uudenmaan kaupunki puhututti yrittäjiä elinkeinoseminaarissa 29.8.2013 (30.8.2013) - Keski-Uudenmaan kaupunki tähtää vahvaksi vaikuttajaksi: Metropolihallinnosta halutaan pikaista tarkennusta (4.9.2013) - Annika Kokko luotsaa Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksen ohjausryhmää (11.9.2013) - Osaaminen pelissä KUUMA-kunnissa (8.10.2013) - KUUMA-seutu hakee määräaikaista yhteistyöjohtajaa (12.10.2013) - Valtion erityinen kuntajakoselvitys tarpeeton KUUMA-kunnissa (24.10.2013) - Elina Laavi KUUMA-yhteistyöjohtajan sijaiseksi (18.11.2013) - Keski-Uudenmaan kaupunki tähtää ensimmäisenä Suomessa aitoon kunnanosahallintoon (18.11.2013 - Kuntalaiset, henkilöstö ja elinkeinoelämä mukaan luomaan Keski-Uudenmaan kaupunkia (21.11.2013) - HT Eero Laesterä: Keski-Uudenmaan kuntien taloustilanne pian kestämätön (11.12.2013) - Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen välitulokset (17.12.2013) - Taloudessa avaimet uuden suurkaupungin syntymiseen -Keski-Uudenmaan kaupungista myös oma sote-alue (19.12.2013) Lisäksi lähetettiin tärkeimmille sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille viisi sähköistä KUUMA-uutiskirjettä. Lisätietoja: vs. yhteistyöjohtaja Elina Laavi, elina.laavi(at)kuuma.fi 11

5.2. Hanketoiminta Kilpailukykystrategian toteuttaminen KIKY-strategia (hanke 7000) Kustannusarvio Menot yhteensä 30 000 euroa (kokonaisuudessaan kuntarahaa) 30 000 euroa Toimenpiteet: - KUUMA-seudun kestävä ruokaketjuhanke (15 000 euroa) - TAKE: teknologiateollisuuden arvoketjut edelläkävijöinä (15 000 euroa) Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. KUUMA-kuntien kehittämistyön painopisteiksi on nostettu teknologiateollisuus sekä koko elintarvikeketju sekä sen arvoverkon yritykset, erityisesti elintarviketeollisuus. Hankkeiden sisältö linkitettiin Uusimaa-ohjelmaan, Metropolialueen kilpailukykystrategiaan sekä kasvusopimukseen. Kestävä ruokaketju -hankkeen tarkoituksena on edistää alueen elintarvikeketjun ja sen arvoverkon yritysten liiketoiminnan kehittymistä sekä vahvistaa alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Lisäksi toimenpiteeksi ehdotettiin, että kehitetään ja testataan kysyntälähtöisiä, jätteetöntä ruokahuoltoa ja ennakoivaa elintarvikeketjua koskevia ratkaisuja pilottialueilla sekä muissa kohteissa metropolialueella. Teollisuuden arvoketjut edelläkävijöinä (TAKE) -hankkeen tavoitteena on selvittää Uudenmaan teknologiateollisuuden pk- ja veturiyritysten tarpeita ja odotuksia teollisen toimintaympäristön kehittymiselle, luoda suunnitelma miten uuden ohjelmakauden 2014-2020 eri ohjelmat ja rahoitus-instrumentit parhaiten saadaan vahvistamaan yritysten uudistumistarpeita sekä Valmistella yhteistyössä sidosryhmien kanssa toimintamalli, jonka mukaan eri toimijoiden työnjako parhaiten tukee yritysten etenemistä itsenäisissä arvoketjuissaan ja osana veturiyritysten arvoketjuja. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun ja sitä rahoittavat Uudenmaan liitto (maakunnan kehittämisraha), KUUMA-kunnat sekä TechVilla. Lisätietoja: vs. yhteistyöjohtaja Elina Laavi, elina.laavi (@) kuuma.fi 12

YES Uusimaa YES Uusimaa (hanke 7001) Kustannuarvio Menot yhteensä 34 000 euroa (kokonaisuudessaan kuntarahaa) 34 000 euroa Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. YES Uusimaan keskeisenä tehtävänä on toimia yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä KUUMA+ alueella. Aluetoimintaa on toteutettu perustoiminnan lisäksi erillisten hankkeiden avulla. Edelleen jatkuvassa YES goes to lukio hankkeessa on alueelta mukana Järvenpään, Hyvinkään Sveitsin, Mäntsälän ja Tuusulan lukiot sekä Keravan lukio ja aikuislukio. Hanke on edistynyt suunnitelmien mukaan. Vuoden aikana toteutettiin puolenpäivän Veso-koulutukset Hyvinkäällä ja Tuusulassa sekä yhden päivän Veso Mäntsälässä. Lisäksi järjestettiin tulevaisuuden työelämään liittyvää asiantuntijakoulutusta Keravan lukio ja aikuislukiossa sekä Mäntsälän lukiossa. Keravan, Järvenpään ja Tuusulan lukioille järjestettiin kaksi työelämä/yritysvierailua. Kaikille lukioille avattiin mahdollisuus osallistua Seinäjoen yrittäjyyskasvatusseminaariin sekä Nakkilassa järjestettyyn YES goes to lukio-forumiin. Lisäksi kaikkien lukioiden opettajilla ja rehtoreilla oli mahdollisuus osallistua heille räätälöityihin TET-päiviin. Uudenmaan liiton Yrittäjyyskasvatustyöryhmät hanke päättyi vuoden lopussa. Kaikki hankkeessa tavoitteena olleet ryhmät saatiin perustettua hankkeen aikana. Toimintavuoden aikana perustettiin uudet yrittäjyyskasvatustyöryhmät Tuusulaan, Vihtiin, Lapinjärvelle, Sipooseen ja Kirkkonummelle. Lisäksi toteutettiin yhdet ope-yrittäjätreffit, kaksi yrittäjyyskasvatuksen strategiapäivää sekä useita työryhmien tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivia tapahtumia ja koulutuksia. Näitä ovat olleet mm. erilaiset NY (Nuori Yrittäjyys) -leirit, messut ja vierailut. Lisäksi opettajille on tarjottu yrittäjyyskasvatuksiin liittyvää koulutusta ja seminaareja. Yrittäjyyskasvatustyöryhmät ovat kokoontuneet alueella yhteensä 70 kertaa. Järvenpää ja Tuusula ovat myös laatineet omat yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelmansa. Keskeisenä tavoitteena on ollut toiminnan aktivointi sekä valmiuksien luominen toiminnan jatkamiseen. Yes goes to lukio- ja yrittäjyyskasvatustyöryhmät hankkeen lisäksi YES Uusimaalla on ollut muutakin aluetoimintaa esim. Nuori Yrittäjyys messut 7.2., Yrittäjänpäivän tilaisuuksia 5.9., aluekehityspäivä 21.11. sekä opetushallituksen hanke (OPH 2) NY (Nuori Yrittäjyys) opintoohjelmien viemiseksi perusasteen kouluihin. Lisätietoja Mirja Ahvenaiselta mirja.ahvenainen@keuda.fi (tai annukka.lehtonen@hyvinkaa.fi) 13

Seudullinen maakäyttö Seudullinen maankäyttö (hanke 7002) Kustannusarvio Menot yhteensä 50 000 euroa (kokonaisuudessaan kuntarahaa) 9 492 euroa Käyttäjättä jäänyt rahoitus 40 500 euroa siirtyy vuodelle 2014 Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. Helsingin seudun aiesopimuksen 2012 2015 edellyttämän maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntopoliittisen ohjelman laatiminen on käynnistynyt tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun kanssa. Tavoitteena on näiden suunnitelmien pohjalta neuvotella seuraavan aiesopimuksen 2016-2019 toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi. Lisäksi hahmotellaan pidemmän aikavälin kehitystä (2040 ja 2050+) siten, että turvataan seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. Helsingin seudun yhteistyökokouksen 11.12.2012 hyväksymän työsuunnitelman mukaan tavoitteena on laatia mahdollisimman konkreettinen näkemys seudun maankäytöstä ja asumisesta. Suunnitelmat esitetään myös kartalla, joskaan ei kaavan muotoon piirrettynä (MRL). Tarkasteluvuodet 2012 (nykytila), 2025, 2040 ja 2050+ koordinoidaan HLJ 2015 -työn kanssa. Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n lähtökohdat ja tavoitteet on työstetty yhdessä vuoden 2013 aikana. Ne on hyväksytty HSYK:n 26.11.2013 kokouksessa. Samanaikaisesti on käynnistynyt koko prosessin ajan kestävä vaikutusten arviointi, joka HLJ 2015 osalta tehdään lakisääteisenä. Suunnitelmien valmistelun aikataulut on integroitu siten, että maankäyttösuunnitelman laadinta ja HLJ 2015:n valmistelu etenevät samassa tahdissa. Maaliskuussa 2013 järjestettiin suunnittelutyön käynnistämiseen liittyvä seminaari asiantuntijoille. Seminaarin osallistui n. 90 henkilöä. Helsingin seudun luottamushenkilöille järjestettiin syyskuussa kaksipäiväinen 2013 MASU-HLJ -seminaari, jossa käsiteltiin suunnitelmien lähtökohtia ja tavoitteita. Seminaariin osallistujia oli noin 100. MAL-neuvottelukunta vastaa seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman valmistelusta. MALneuvottelukunta kokoontui vuonna 2013 viisi kertaa. Lisäksi neuvottelukunnan jäsenet osallistuivat molempiin em, seminaareihin. Vuonna 2013 järjestettiin lisäksi yksi MALneuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan yhteiskokous. Seudun maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteista ja tahtotilasta on keskusteltu myös Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina seudun kunnat ja valtio. Lisätietoja: maankäyttöpäällikkö Merja Vikman-Kanerva, merja.vikman-kanerva (@) kerava.fi 14

Vuokra-asuntotuotannon turvaaminen KUUMA-kunnissa Vuokra-asuntotuotannon turvaaminen KUUMA-seudulla (hanke 7003) Kustannusarvio yhteensä josta kuntarahaa maakunnan kehittämisrahaa YM:n rahoitusta Menot yhteensä 60 000 euroa 30 000 euroa 20 000 euroa 10 000 euroa 32 078 euroa Käyttäjättä jäänyt rahoitus 27 922 euroa siirtyy vuodelle 2014 Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken allekirjoitettiin kesäkuussa 2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille 2012-2015. Sopimuksen mukaan allekirjoituspöytäkirjaan lisättiin seuraava kirjaus: "Aiesopimuksen kohdassa VII Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen mainitusta ARAtuotannosta voi KUUMA-kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin." Kirjaus perustuu vuoden 2012 tilanteeseen, jolloin KUUMA-kunnista vain harvoilla kunnallisilla vuokrataloyhtiöllä oli ara-uudistuotantoa. Muita toimijoita ara-asuntojen tuottamiseen ei juuri ollut suurimpien yleishyödyllisten yhtiöiden siirryttyä eri syistä vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. FT Teija Ojankosken selvitys Vuokra-asuntotuotannon turvaaminen KUUMA-kunnissa valmistui toukokuussa 2013. Kaikki KUUMA-kunnat käsittelivät raportin kokouksissaan ja päättivät käynnistää Ojankosken esittämien seitsemän eri toimenpide-ehdotuksen selvittämisen kesälomien jälkeen. Selvitys on saanut rahoitusta KUUMA-kuntien lisäksi ympäristöministeriöltä sekä maakunnan kehittämisrahaa Uudenmaan liitolta. Selvitykseen liittyen järjestettiin kaksi kuntien luottamushenkilöille suunnattua seminaaria. Ensimmäinen pidettiin 6.3.2013 Järvenpäässä ja toinen 29.5.2013 Keravalla. Selvityksen eri toimenpide-ehdotusten vaiheista on annettu yksityiskohtaisempi raportti komissiolle ja johtokunnalle joulukuussa 2013. 15

Selvityshenkilön esitys 1: Ojankosken toimenpide-ehdotuksista eniten vuokra-asuntojen lisäämiseen tähtäävä ehdotus oli "kilpailuttaa KUUMA-kuntien vuokrataloyhtiöille yhteinen rakennuttajaorganisaatio, joka toteuttaa kuntien yhtiöiden tilauksesta uusien vuokratalokohteiden rakennuttamisen. Kilpailutettu toimija hoitaisi rakennuttamisen sen ajan kunnes ratkaisu Helsingin seudun kuntarakenteesta selviää. Mahdollinen kuntarajojen muuttuminen toisi kuntien vuokrataloyhtiöiden fuusion uudesta tilanteesta lähtien selvitettäväksi." Ehdotusta lähti selvittämään 9-jäseninen rakentamisen ja hankintaosaamisen asiantuntijaryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Toimenpide-ehdotus ei kuitenkaan vielä toteutunut eri syistä johtuen. Ongelmia aiheuttivat mm. meneillään olevat kuntaselvitykset sekä selvityshenkilön esittämät ja vielä puuttuvat yhteiset maa- ja asuntopoliittiset tavoitteet ja kuntien tontinluovutusohjelmat. Kaikki edellä mainittu pitäisi saada ensin kuntoon, koska ne luovat pohjan kilpailuttamiselle. Näin ollen ajankohta yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamiselle todettiin varsin nopeasti epätarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi erikseen suoritetussa kyselyssä vuokrataloyhtiöille kävi ilmi, että yhtiöt olivat jo terävöityneet ja uusia vuokratalohankkeita oli käynnistetty. KUUMA-kunnissa ara-vuokrien ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratasot ovat lähellä toisiaan. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto on käynnistynyt KUUMA-kunnissa varsin vauhdikkaasti. Myös uusia toimijoita on tullut kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon toteuttajiksi. Myös KUUMA-kuntien tonttivaraukset ara-tuotantoon ovat kasvaneet. Aiesopimuksen tavoitteiden toteutuminen asuntotuotannon osalta näyttää varsin positiiviselta. Selvityshenkilön esitys 2: Selvitetään vuokrataloyhtiöiden hankintaosaamisen parantamiseksi hankintapalveluiden tarjoamisen mahdollisuudet yhtiöille keskitetysti yhdestä KUUMA-kunnasta. KUUMA-kunnissa on isäntäkuntamallilla aiemmin pyritty parantamaan tai keskittämään hankintaosaamista. Tahto tehdä organisoitua tehokasta yhteistyötä sekä kuntatasolla että kuntien vuokrataloyhtiöiden tasolla on kuitenkin ollut vaisua. Isäntäkuntamallilla perustettuun seudulliseen hankintapalvelukeskukseen lähti mukaan puolet alkuperäisistä kuudesta KUUMA-kunnasta. Lisäksi on toiminut vaihtelevalla aktiviteetillä vapaaehtoinen KUUMA-hankintayhteistyö, jonka puitteissa on pidetty muutama kokous vuosittain ja järjestetty koulutusta. Kuntien vuokrataloyhtiöillä on ollut mahdollisuus osallistua olemassa olevaan hankintayhteistyöhön ja koulutukseen, mutta se ei ole käytännössä toteutunut. Syinä tähän voi olla mm. se, että kuntien vuokrataloyhtiöillä konkretisoituu suhteellisen harvoin suuria kilpailutuksia ja ne ovat organisatorisesti varsin irrallaan omistajistaan ja omistajakuntien omistajaohjaus ei ehkä kaikilta osin ole toimivaa ja tehokasta. Omistajan ja tytäryhteisön välisessä tiedonkulussakin lienee kehitettävää. 16