HANKESELVITYS. Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus

HANKESELVITYS Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus 20.4.2010

LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN, FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUS HANKESELVITYS TIIVISTELMÄ Hankeselvitys esittelee HUS:n investointisuunnitelmaan sisältyvän hankkeen, jossa psykiatrian vuodeosastotoiminnot Paloniemen sairaalasta, Lohjan alueen aikuispsykiatrian avohoidon tilat ja toiminnat sekä fysiatrian ja kuntoutuksen tilat ja toiminnat keskitetään Lohjan sairaalan yhteyteen rakennettaviin uudistiloihin. Psykiatrian vuodeosasto sijaitsee Paloniemen sairaalassa, mikä on käyttöikänsä päässä. Kunnat eivät aio peruskorjata tiloja. Avopsykiatrian toimitilat Lohjan kaupungin alueella sijaitsevat hajallaan ja eivät ole tarkoituksenmukaisia. Psykiatrian käytössä nykyisin on 64 sairaansijaa, mikä vastaa 0,71 promillea/1000 asukasta. Uusille vuodeosastoille on suunniteltu rakennettavaksi 50 sairaansijaa (0,6 promillea/1000 asukasta). Vuonna 2020 sairaansijojen suhteellinen määrä tulisi olemaan 0,48 promillea/1000 asukasta. Psykiatrisen avohoidon ja hoitoprosessien yhdistäminen vuodeosastotoimintoihin on edellytys väestönkasvu huomioiden sairaansijamäärän riittävyydelle. Väestön fysiatristen, fysio- ja toimintaterapiapalveluiden tarve kasvaa poliklinikoille ja vuodeosastoille tuotettujen palveluiden osalta. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, muuttoliikkeestä alueelle, kuntoutuksen aseman korostumisesta hyvän hoidon osana ja Lohjan sairaalan esim. operatiivisen toiminnan lisääntymisestä (keinonivelkirurgia). Tilojen laajentaminen tehostaa kuntoutusta ja vähentää maksusitoumusten käyttöä. Hankkeen kokonaiskustannus on 19,2 milj. euroa (alv 0 %). Hankkeen aikataulu: Hankesuunnitelma valmistuu keväällä 2011. Toteutussuunnittelu valmistuu 2012 alkuvuodesta. Rakentaminen aloitetaan keväällä 2012. Tilat valmistuvat alkuvuodesta 2014. Käyttöönotto kevään 2014 aikana.

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 1 JOHDANTO JA TAUSTA...1 2 TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄ...3 3 YLEISKUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SIJOITTUVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINNASTA...4 3.1 Psykiatrian nykytila...5 3.2 Fysiatrian ja kuntoutuksen nykytila...8 4 KUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SUUNNITELLUSTA TOIMINNASTA...10 4.1 Psykiatria...10 4.2 Fysiatria ja kuntoutus...12 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA...14 6 SELVITYS RAKENNETTAVUUDESTA...16 6.1 Rakennuspaikka...16 6.2 Kuvaus rakennushankkeesta...16 7 SELVITYS TILATARPEESTA...17 7.1 Tilaohjelma...17 7.1.1 Psykiatria...17 7.1.2 Fysiatria ja kuntoutus...22 7.1.3 Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutus yksiköiden yhteiset tilat...23 7.1.4 Muut tilat...24 7.2 Rakennushankkeen ehdotettu laajuus...24 8 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT VÄISTÖTILAT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA...25 9 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO...25 10 AIKATAULUTAVOITTEET...25 11 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN...26 11.1 Vaikutukset sisäisiin vuokriin...26 11.2 Vaikutukset toimintakuluihin...26 11.3 Vaikutukset tuottoihin...27 LIITTEET Asemapiirros

1 JOHDANTO JA TAUSTA Tämä selvitys koskee hanketta, jossa Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan tilat Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian vuodeosastotoimintaa ja Lohjan alueen aikuispsykiatrista avohoitoa varten sekä fysiatrian polikliiniset ja fysio- ja toimintaterapiatilat. Kyseessä on yhteishanke. Lohjan sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1979. Lohjan sairaalatontilla sijaitsee myös päiväkotikiinteistö, joka on valmistunut vuonna 1980. Sairaalaa on laajennettu vuonna 2006, käsittäen perusterveydenhuollon päivystys- ja vuodeosastotilat, erikoissairaanhoidon, päiväkirurgian ja dialyysi- sekä poliklinikkatiloja. Tontilla sijaitsevat rakennukset ovat tilavuudeltaan yhteensä 87.605 m3 ja pinta-alaltaan 37.183 brm2. Lohjan sairaanhoitoalueen (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Vihti) väestö oli v. 2009 lopussa n. 90 000. Alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Tilastokeskus ennustaa sairaanhoitoalueen väestön olevan n. 102 000 vuonna 2020. Psykiatrian vuodeosastotoiminnan siirtämisestä somaattisen sairaalan yhteyteen on tehty useita selvityksiä (professori Lönnqvistin raportti v. 2002 ja Tuomolan psykiatrian selvitys v. 2005), joissa kaikissa on todettu siirron olevan toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto nykyisen psykiatrisen sairaalarakennuksen ollessa käyttöikänsä päässä. Kunnat eivät ole sisällyttämässä peruskorjausinvestointia omistamaansa nykyiseen sairaalakiinteistöön. Paloniemen sairaalakiinteistö sijaitsee 10 km päässä Lohjan sairaalasta. HUS-psykiatrian selvitys (ns. Aerin raportti) tehtiin vuonna 2009. Tässä raportissa edelleen suositeltiin psykiatrian rakentamista Lohjan sairaalan yhteyteen, sairaansijamäärien supistamista aikaisemmasta, aikuispsykiatrian avohoitotilojen keskittämistä samaan uudisrakennukseen ja myöhemmässä vaiheessa nuorisopsykiatrian vuodeosastotoiminnan siirtämistä samoin Lohjan sairaalan yhteyteen. HUS-psykiatria toimintasuunnitelma 2010-2015 on valmisteilla. Siinä esitetään luopumista Paloniemen sairaalasta, uudisrakentamista Lohjan sairaalaan yhteyteen ja avohoidon vahvistamista. Psykiatrinen tutkimus ja hoito nojaa osaltaan aikaisempaa merkittävämmin somatiikan tutkimusmahdollisuuksiin. Psykiatrisessa hoidossa prosessiperusteista toimintamallia on kehitetty Lohjan sairaanhoitoalueella ja prosessiperusteinen toiminta hyötyisi toimintojen keskittämisestä. Psykiatrian vuodeosastojen ja avohoitotilojen uudisrakentaminen tuo huomattavia toiminnallisia säästöjä. Suurimmat säästöt ovat tukipalveluissa, tilojen käyttömenoissa ja potilaskuljetuksissa sekä tietoliikenteen ja puhelinliikenteen uudelleenjärjestelyissä. Psykiatrian ulkoiset vuokrakulut nykyisellään ovat merkittävä menoerä. Uudis- ja yhteisrakentaminen tuo merkittäviä etuja; sairaanhoitoalueen kriisivalmius ja erityistilanteet kyetään huomioimaan aikaisempaa paremmin, psykiatrian vuodeosastotoiminnan ja muun päivystyksen yhteensijoittaminen sujuvoittaa potilaiden hoitoa, kulkuyhteyksien parantaminen lisää hoidon saavutettavuutta ja potilaiden hoito- ja

2 tutkimusmahdollisuudet sekä intimiteettisuoja paranevat ratkaisevasti, samoin mahdollisuus täysimittaiseen tutkimustoimintojen hyödyntämiseen lisää potilasturvallisuutta. Psykiatrian sijaitseminen Lohjan sairaalan yhteydessä tuo uudenlaiset mahdollisuudet moniammatilliselle yhteistyölle erikoisalojen välillä ja tilojen yhteiskäyttö tuo merkittäviä synergiahyötyjä. HUS psykiatrian toimintasuunnitelman 2010-2015 mukainen 50 sairaansijan psykiatrinen vuodeosastoyksikkö vaatii väestön kehitys- ja ikärakennemuutokset huomioiden tehokasta psykiatrista avohoitoa. Nykyinen vuodeosastorakennus ja avohoitoyksiköiden sijaitseminen kaukana toisistaan hankaloittaa ja estää potilaiden hoidon järjestämistä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Uusissa tiloissa voidaan toteuttaa monikäyttöisyys, muunneltavuus ja potilasryhmien koon vaihtelun edellyttämiä toiminnallisia muutoksia. Väestön kasvu ja kuntoutuksen aseman korostuminen hyvän hoidon osana sekä Lohjan sairaalan uudet toiminnat (keinonivelkirurgian lisääntyminen) lisäävät kuntoutuspalvelujen tarvetta. Sairauksien hoitoaika ja hoitotoimenpiteiden jälkeinen toipumisaika on lyhentynyt. Lyhyet vuodeosastojaksot edellyttävät uudentyyppisiä kuntoutusmalleja. HUS-strategian mukainen toimivan kuntoutuksen (fysiatria, fysio- ja toimintaterapia) järjestäminen nykyisissä riittämättömissä, ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa ei ole optimaalista. Vuodeosastojen ja poliklinikoiden potilaiden jatkofysio- ja toimintaterapiat ovat osittain toteutuneet perusterveydenhuollossa sekä hankittu maksusitoumuksin. Tilojen laajentaminen mahdollistaa potilaiden kuntoutuksen entistä tarkoituksenmukaisempana ja vähentää maksusitoumuksia. Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualueen toimesta on selvitetty keskeisten erikoisalojen kuntoutustarpeet hankeselvityksen osana. Muistiot tapaamisista löytyvät HUSintranetistä.

3 2 TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄ Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen hankeselvityksen päivitystä varten on perustettu työryhmä, jonka jäseninä on HUS-Tilakeskuksen ja sairaalan ydintoiminnan edustajat: Hannu Saloheimo, psykiatrian johtava lääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue, psykiatrian tulosyksikkö Kati Finni, fysiatrian ylilääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue, operatiivinen tulosyksikkö Marja Leena Leppänen, osastoryhmä päällikkö, Lohjan sairaanhoitoalue psykiatrian tulosyksikkö Arja Kallio, osastoryhmä päällikkö, Lohjan sairaanhoitoalue, operatiivinen ja NaLan tulosyksikkö Arja Tuominen, osastonhoitaja, Lohjan sairaanhoitoalue, operatiivinen tulosyksikkö Auli Kiminki, osastonhoitaja, Lohjan sairaanhoitoalue, psykiatrian tulosyksikkö Eero Mämmelä, hallintojohtaja, Lohjan sairaanhoitoalue Salla Itäaho, arkkitehti, HUS-Tilakeskus Teuvo Koivisto, kiinteistöpäällikkö, puheenjohtaja, HUS-Tilakeskus Sirkka Valta, toimistosihteeri, sihteeri, HUS-Tilakeskus Työryhmän tehtävänä on laatia 9.4.2010 mennessä Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus hankeselvitys. Hankeselvityksessä määritellään ja kuvataan rakennukseen sijoittuvien yksiköiden tärkeimmät toimintaprosessit. Selvityksissä perustellaan väestönkehitys- ja muiden arvioiden avulla toiminnan laajuus. Lisäksi esitetään mm. alustavat tilatarpeet.

4 3 YLEISKUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SIJOITTUVIEN YKSIKÖIDEN TOIMIN- NASTA Tämä selvitys koskee hanketta, jonka puitteissa Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan nykyaikaiset tilat sairaanhoitoalueen psykiatrian vuodeosastotoimintaa ja Lohjan alueen aikuispsykiatrian avohoitotoimintaa, fysiatrian poliklinikkaa sekä fysio- ja toimintaterapiaa varten. Lohjan sairaanhoitoalueen väestö on n. 90 000 henkilöä vuoden 2009 lopussa. Alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Tilastokeskus ennustaa, että väestö Lohjan sairaanhoitoalueella on n. 102 400 henkilöä vuonna 2020. Alueen kuntien omat väestönkasvuarviot, jotka perustuvat viime vuosien toteumatrendiin, ovat huomattavasti suurempia. Psykiatrian sairaansijojen lukumäärää ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä vaan hoitopaikkatarve pystytään uusien tilaratkaisujen ja toiminnallisten muutosten avulla pysyttämään 50 sairaansijassa. Psykiatrian vuodeosastojen uudisrakentaminen tuo huomattavaa toiminnan tehostumista ja taloudellisia säästöjä. Hoitoprosessien kehittäminen tulee mahdolliseksi, kun toiminta on samoissa tiloissa, jolloin kulkeminen eri toimipisteiden välille jää pois ja potilaan hoidosta muodostuu saumaton kokonaisuus. Nykyinen merkittävästi työvoimaa vaativa potilaiden saattaminen tutkimuksiin sairaaloiden välillä loppuu tuottaen huomattavan prosessihyödyn työntekijöiden työpanoksen suuntautuessa välittömään potilastyöhön. Raja sairaala- ja avohoidon välille saadaan mahdollisimman joustavaksi ja henkilökunnan osaaminen saadaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudellista tehokkuutta syntyy tukipalveluissa, tilojen käyttömenoissa ja potilaskuljetuksien kuluissa sekä tietoliikenteen ja puhelinliikenteen uudelleenjärjestelyissä. Tulevaisuudessa sähköinen sairauskertomus vaatii tietoliikenteen toimivuutta kaikissa olosuhteissa. Näitä ei ole mahdollista järjestää Paloniemen sairaalan ja avoyksiköiden nykytiloihin ilman suuria infrastruktuuri-investointeja. Uudistiloissa voidaan huomioida koko sairaanhoitoalueen kriisivalmius ja erityistilanteet nykyistä paremmin. Psykiatrisen toiminnan sijainti Lohjan sairaalan ja terveyskeskuspäivystyksen yhteydessä sujuvoittaa potilaiden hoitoa. Paremmat julkiset kulkuyhteydet helpottavat potilaiden ja henkilökunnan liikkumista ja hoidon saavutettavuutta. Psykiatrian tilat saadaan tarkoituksenmukaisiksi ja potilashuoneet täyttämään nykyajan vaatimukset. Potilaiden hoito- ja tutkimusmahdollisuudet sekä intimiteettisuoja ja hygieniataso paranevat ratkaisevasti. Psykiatrian sairaansijojen ja aikuispsykiatrian avohoidon sijaitseminen Lohjan sairaalan yhteydessä tuo uudenlaiset mahdollisuudet moniammatilliselle yhteistyölle erikoisalojen välillä, josta hyötyvät sekä potilas että hoitava taho. Potilaista pyydettävät konsultaatiot ovat lisääntyneet ja yhteistyö Lohjan sairaalan muiden osastojen ja poliklinikoiden kanssa on tiivistä. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka toimii Lohjan sairaalassa. Poliklinikan tehtävänä on antaa konsultaatiopalveluita ja lyhyitä kriisihoitoja Lohjan sairaalan somaattisten osastojen ja poliklinikoiden potilaille. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla työskentelee psykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Psykiatrin virkaan ei ole viime vuosina ollut hakijoita, jolloin lääkärikonsultaatiot on tehty Paloniemen sairaalasta käsin. Paloniemen sairaala sijaitsee 9 km päässä Lohjan sairaalasta.

5 Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät sekä fysiatrian että psykiatrian kuntoutuspalvelujen tarvetta. Kehityksen myötä sairauksien hoitoaika ja hoitotoimenpiteiden jälkeinen toipumisaika on lyhentynyt. Lyhyet vuodeosastojaksot edellyttävät uudentyyppisiä tehokkaita kuntoutusmalleja. Kuntoutuksen odotetaan palauttavan työ- ja toimintakyvyn. Muussa tapauksessa kokonaishyöty kehittyneistä hoidoista ja saavutetuista hoitoaikojen lyhentymisistä menetetään kuntoutettavan hoidon jälkeisenä toimintavajaavuuden korjautumattomuutena. Fysiatrian ja kuntoutuksen tilasuunnitelmat mahdollistavat toiminnan lisäämisen kuntien niin halutessa. Kehitys on viime vuosina johtanut osasto- ja ajanvarauspoliklinikoiden potilaiden kuntoutuksen lisääntyvään kysyntään. Uudisrakennuksen tiloista ja laitteista osa on monipuolisesti psykiatrian ja fysiatrian yksiköiden käytettävissä. Mm. liikunta- ja kuntosalitilat, allasosasto, opetuskeittiö, kokous- ja perhetapaamistilat suunnitellaan yhteiskäyttöön. Molemminpuolinen tietotaidon jakaminen osaltaan tehostaa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. 3.1 Psykiatrian nykytila Paloniemen sairaala toimii ympärivuorokautisena päivystävänä aikuispsykiatrisena yksikkönä. Tällä hetkellä psykiatrinen vuodeosastoyksikkö tuottaa alueen aikuisten sairaalahoitoa vaativien psykiatristen potilaiden hoidon lähes kokonaan. Hoitopäivien tarve ja kysyntä vaihtelevat; vuonna 2008 hoitopäiviä muodostui 17 653 ja vuonna 2009 hoitopäiviä oli 15 155. Tuotantoon on vaikuttanut mm. osastosulut. Psykiatrisista sairaalapotilaista noin puolet on skitsofreniaa sairastavia henkilöitä, joista valtaosa joutuu sairaalaan oireiden pahenemisjaksojen vuoksi. Noin neljäsosa potilaista potee pääasiassa psykoositasoista mielialahäiriötä ja loput potilaat potevat persoonallisuushäiriöitä tai vanhuuteen liittyviä psyykkisiä sairauksia. Potilaiden sisäänotto tapahtuu valtaosassa päivystysluonteisesti alueen ensiapupisteiden, terveyskeskuspäivystysten tai psykiatrian poliklinikoiden lähettämänä. Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaat tutkitaan ja heille asetetaan taudinmääritys käyttäen somatiikan tutkimuskeinoja apuna. Hoidossa hyödynnetään yhteisöllisyyttä, omahoitajuutta, yksilö-, perhe- ja verkostoselvittelyjä, psykologisia tutkimuksia ja sosiaalisten tilanteiden selvittelyä moniammatillisena tiimityönä. Lääkehoidon lisäksi osastopotilaat saavat sairaalapsykoterapiaa. Kuntoutumisessa menetelminä käytetään erilaisia toiminnallisia terapioita, ratsastus-, fysio- sekä liikuntaterapiaa.

6 Aikuispsykiatrian avohoidon toimipisteitä Lohjan sairaanhoitoalueella sijaitsee Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Henkilökuntaa työskentelee 10 eri toimipisteessä, joista viisi sijaitsee eri puolilla Lohjan kaupungin alueella. Osa työryhmistä on lisäksi pieniä, 2-3 työntekijää ja siksi helposti haavoittuvia. Virhe. Linkki ei kelpaa. Psykiatriset avopalvelut kattavat erikoissairaanhoitotasoisen tarpeenmukaisen tutkimuksen ja hoidon akuutista kriisihoidosta pidempikestoisiin kuntouttaviin terapioihin. LSHA/AIKUISPSYKIATRIAN AVOHOITO PERUSTERVEYDENHUOLTO YKSITYISSEKTORI TYÖTERV.HUOLTO TERV.HUOLTO HUS PALAUTETAAN POTILAAT = LÄHETTEET SISÄISET LÄHETTEET JATKOHOITO Yhteydenotto -Tilanteen tarkastus -Kiireellisyyden arvio -Esitietojen keräyksen aloittaminen -Laboratoriokokeet KONSULTATIIVINEN KÄYNTI > PALAUTE JA HOITO- OHJEET LÄHETTEIDEN KÄSITTELY: YLILÄÄKÄRI JA JONOHOITAJA -Ns. hoitotakuukysymykset AKUUTTIPSYKIATRIAN PROSESSIT KUNTOUTUSPSYKIATRIAN PROSESSIT PALAUTE HOIDOSTA Masennus Komplisoitumisaste vähäinen Masennus Komplisoitunut Ahdistuneisuushäiriöt Persoonallisuushäiriöt Työkykylausunnot Akuutti Akuutti psykoosi psykoosi Kaksisuuntaiset Kaksisuuntaiset häiriöt häiriöt Skitsofreniat Skitsofreniat Kaksoisdiagnoosi Kaksoisdiagnoosi ryhmät ryhmät Ryhmähoito 1 Tavanomainen Hoito 4,5 Tavanomainen Hoito 8 Tavanomainen Hoito 10 Työkykyselvitykset Avohoito 11 Psykoosidiagnostiikka ja varhais- Psykoosidiagnostiikkvaiheen ja varhaisvaiheen hoito hoito 13 13 Bipolaariprosessi 14 Bipolaariprosessi 14 Pitkäkestoisen Pitkäkestoisen Skitsofrenian Skitsofrenian Seuranta 15 Seuranta 15 Vain vaikeille Vain vaikeille Sairausryhmille Sairausryhmille 16 16 Interpersoonallinen Terapia 2 Biologinen Tehohoito 6 Välttämiskäyttäytymisryhmät 9 Työkykyselvitykset Laitoshoito 12 Tavanomainen Vakava masennus Hoito 3 Päihdeongelma 7 HOITO JATKUU HOITO JATKUU LOPETUSKÄYNTI 12.4.2010 1 Psykiatrisen hoidon erityispiirteitä Lukumääräisesti suurin potilasryhmä psykiatrisessa hoidossa ovat keskivaikeat ja vaikeat masennukset. Nämä hoidot ovat ajallisesti ja käyntikerroissa laskettuna suhteellisen lyhytkestoisia ja hoituvat pääsääntöisesti avohoidon keinoin. Psykoosisairaudet ovat huomattavasti pitkäkestoisempia, ajallisesti ja käyntikerroissa laskettuna sitovat enemmän resursseja. Tässä potilasryhmässä sairastumisikä on yleensä 20 ikävuoden molemmin puolin ja oireita on kehittynyt ennen hoitoon tuloa yleensä useamman vuoden ajan. Sitouttaminen hoitoon ja kuntoutukseen tapahtuu turvallisen, luottamuksellisen hoitosuhteen avulla. Hoitotiimin muodostamisella ja takaamalla hoidon jatkuvuus sekä monipuolisten terapioiden tarjoamisella saadaan parhaat kuntoutustulokset aikaiseksi. Potilaiden ongelmana on usein harhaaistimusten ja -luulojen lisäksi aloitekyvyttömyyttä, hahmotushäiriöitä, hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa ja niiden ylläpidossa sekä vaikeuksia oppia uusia asioita.

7 Useissa tutkimuksissa on tuotu esille psykiatristen potilaiden kasvanut riski sairastua erilaisiin somaattisiin sairauksiin. Painonhallinnan, liikunnan ja ravitsemuksen merkityksestä hyvinvointiin on tullut osa käypää hoitoa. Tämän potilasryhmän kanssa näitä asioita on harjoiteltava ihan konkreettisesti. Psykiatrisessa sairaalahoidossa voidaan joutua rajaamaan potilaan itsemääräämisoikeuksia. Psykiatrinen hoito ja itsemääräämisoikeuden rajoitukset on säädelty mielenterveyslaissa. Tämänkaltainen psykiatrinen tehohoito jo lainsäädännöllisestikin edellyttää hoitajan jatkuvan läsnäolon. Näitä tilanteita varten osastoilla on oltava asianmukaiset tilat, osastot tulee voida tarvittaessa sulkea ja tilat tulee olla myös leposide- ja huone-eristystä varten. Hoidon yksilöllisyys ja sen inhimillisyys sekä asenneneutraalius ovat aina psykiatriselle sairaalahoidolle tunnusomaisia. Sairaalahoidon jälkeen potilaille on tarjolla päiväsairaala- ja polikliinisia hoitomuotoja sekä alueen demografian huomioiva laitoskuntoutusmahdollisuus. Hoidon ja kuntoutuksen onnistumisessa omaisten ja muun potilaalle merkityksellisen verkoston osuus on tärkeä ja heidän kanssaan toimitaan yhteistyössä koko hoitoprosessin ajan. Psyykkisiin sairauksiin usein kuuluu toimintakyvyn heikkeneminen. Mahdollisimman varhaisen ja tarkoituksellisimmilla menetelmillä toteutetun hoidon tarkoituksena on tukea ja parantaa jäljellä olevaa toimintakykyä. Tämä edellyttää riittävän monipuolisten toiminnallisten menetelmien (toimintaterapia, puutyö, käden taidot, liikuntaterapia, fysioterapia, kuvataideterapia, ratsastusterapia) käyttöä ja tiloja niiden toteuttamiseen. Toiminnallisella kuntoutuksella pyritään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöistä aiheutuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Toiminnallisuus edesauttaa osaltaan potilaan kohtaamista kokonaisvaltaisesti ja toiminnan kautta nousevat konkreettisesti toiminnan kohteeksi niin potilaan ongelmat kuin voimavaratkin. Toiminta tukee potilasta säilyttämään yhteyden häntä ympäröivään maailmaan ja toisiin ihmisiin ja toimiessaan hän saa eheyttävää palautetta itsestään ja omista kyvyistään. Potilaan toimintakyvyn selvittäminen on myös usein tarpeen mietittäessä hänen selviytymistään omassa arjessaan tai tarpeitaan jatkohoidon tai -kuntoutuksen suhteen. Toiminnallisten terapioiden tarjoamat kuntoutuspalvelut osaltaan tukevat ja syventävät potilaan saamaa hyvää hoitoa.

8 Toimintaluvut 2009 Pkl käynnit Hoitopäivät (sis. lisäkäynnit) Lohjan psykiatrian pkl 6366 Yleissairaalapsykiatrian pkl 423 Lohjan kuntoutuspkl 2715 Akuutti psykiatrian päiväyksikkö 2287 Lohjan kotiinkuntoutus 557 Paloniemen sairaala 15155 - pkl käynnit - päiväpotilas käynnit 1119 404 13871 15155 3.2 Fysiatrian ja kuntoutuksen nykytila Fysiatria ja kuntoutus muodostuu fysiatrian poliklinikasta, fysio- ja toimintaterapiapoliklinikka- ja osastotoiminnasta ja apuvälinepalveluista. Fysiatrian poliklinikan toiminta on alkanut syksyllä 2006 ja siinä työskentelee tällä hetkellä yksi fysiatrian ylilääkäri. Potilaat tulevat poliklinikalle lähetteillä sairaanhoitoalueen avohoidon pisteistä ja yksityissektorilta sekä konsultaatiopyynnöillä sairaalasta. Ylilääkärin vastaanotolle tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaat potilaat, jotka ylilääkäri tutkii ja arvioi jatkotutkimusten tarvetta, määrittää diagnoosin ja arvioi mahdollista lääkitystä, kuntoutusta, seurannan ja muiden konsultaatioiden tarvetta, työ- ja toimintakykyä, sekä antaa potilaalle itsehoito-ohjausta. Fysioterapian yksikön toiminta on alkanut vuonna 1979. Fysioterapeutit ohjaavat ja kuntouttavat sairaalan eri erikoisalojen vuodeosastojen (kirurgia / ortopedia, neurologia, sisätaudit, keuhkosairaudet, naisten- ja lastentaudit, tehostettu valvonta) potilaita. Fysioterapeutit ohjaavat ja kuntouttavat polikiliinisesti edellä mainittujen erikoisalojen potilaita sekä lisäksi fysiatrian, naisten- ja lastentautien ja ensiapupoliklinikan potilaita. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita, arvioi terapian tarvetta, toteuttaa fysioterapiaa (asento- ja liikehoidot, manuaalinen ohjaus, esim. liikkumisessa ja siirtymisissä, yksilöllisesti laadittavien harjoitteiden ohjaus, erilaiset manuaaliset tekniikat ja menetelmät sekä fysikaaliset hoidot, esim. sähkökipuhoidot, itsehoito-ohjeet). Lisäksi fysioterapeutti arvioi apuvälinetarvetta, hankkii tarvittavat apuvälineet ohjaa ja seuraa niiden käyttöä. Potilasta aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista. Toimintaterapian tarkoituksena on parantaa potilaan toimintamahdollisuuksia ja tukea potilasta ylläpitämään ja parantamaan omaa toiminnallista suoriutumistaan päivittäisen elämän toiminnoista. Fysiatriassa ja kuntoutuksessa on toimintaterapeutti, jonka palvelut on suunnattu neurologisille osasto- ja poliklinikkapotilaille, käsikirurgian, ortopedian potilaille sekä palovamma- että monivammapotilaille jatkoterapiajärjestelyineen.

9 Toimintaterapia sairaalassa painottuu toimintamahdollisuuksien arviointeihin, joiden pohjalta määritellään toimintaterapia- ja apuvälinetarve, selvitetään potilaan turvallista kotiutumista, tehdään asunnonmuutostyö- ja apuvälinesuosituksia, tehdään arpihoitoja ja tunnon karaisuhoitoja. Toimintaterapeutti arvioi työ-, toimintakykyä- ja käden käyttöä sekä muistia. Jo arvioinnin yhteydessä potilasta ohjataan esim. selviytymään arjessa. Tarvittaessa fysio- ja toimintaterapeutti tekevät potilaan kanssa kotona selviytymisen arvioimiseksi kotikäynnin. Osteoporoosihoitajan vastaanottotoiminta koostuu potilastyön lisäksi työryhmätyöskentelystä osteoporoosin alueellisen hoitoketjun laatimiseksi, perusterveydenhuollon osteoporoosiyhdyshenkilöiden kouluttamisesta että yhteyshenkilönä toimimisesta. Osteoporoosihoitaja vastaa Lohjan sairaalassa hoidettujen pienienergisten murtumapotilaiden seulonnasta, osteoporoosiselvityksistä sekä osastolla olevien potilaiden että EA-pkl:lla hoidettujen potilaiden osalta. Myös eri erikoisalapoliklinikat voivat lähettää potilaita osteoporoosihoitajan vastaanotolle. Osa poliklinikan toimintaa ovat vaativat työ-, toimintakyky ja kuntoutustutkimusten suorittaminen moniammatillisena yhteistyönä. Moniammatillisessa työryhmässä potilaan sairaudesta riippuen voivat työskennellä fysiatri, psykiatri, ortopedi, neurologi, kipulääkäri- ja hoitaja, fysio- ja toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, neuropsykologi yhdessä potilaan kanssa. Fysiatria ja kuntoutus toteuttaa aktiivisesti kuntayhteistyötä esim. potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon yhteydenottoina potilaan jatkokuntoutuksen järjestämiseksi, erilaisin hankkein (esim. lonkka- ja aivohalvausprojektit). Fysiatria ja kuntoutus järjestää alueellista koulutusta.

10 4 KUVAUS UUDISRAKENNUKSEEN SUUNNITELLUSTA TOIMINNASTA Useita toimintoja palveleva yhteinen uudisrakennus mahdollistaa eri erikoisalojen toiminnan kehittämisen samassa kiinteistössä ja tuo uusia innovaatioita Lohjan sairaanhoitoalueen moniammatilliseen työskentelyyn. Toiminta fyysisesti lähekkäin lisää potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa, jossa potilas huomioidaan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Konsultaatiot erikoisalojen välillä mahdollistuvat joustavasti. Tämä parantaa potilaiden moniammatillisia hoidon arvioita ja tarkoituksenmukaista hoitoa. Päällekkäistä työtä ei tehdä, koska on mahdollisuus työnjakoon, erikoistumiseen ja resurssien yhteiseen käyttämiseen. Kuntoutusyksikön tilojen kuten liikuntasalin, kuntosalin, opetuskeittiön, allasosaston, sosiaali- ja pukutilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetuja toimintaan. Henkilö-, laite- ja tilaresurssien yhteiskäytöstä voidaan sopia. Viihtyisät ja ajanmukaiset työtilat ja välineet lisäävät työhyvinvointia ja parantavat tuloksellisuutta. 4.1 Psykiatria Vuonna 2020 alueen väestö on yli 100 000 henkilöä. Elektiivisten avohoitolähetteiden lukumäärä on n. 700/vuosi. Avohoitolähetteiden käsittelyssä menetellään sairausryhmäkohtaisen prosessimallin mukaisesti siten, että konsultatiivisia käyntejä (1 3 käyntiä ja päätöskäynti) tulisi olemaan n. 120/vuosi. N. 250 potilasta ohjautuu lyhytpsykoterapiaprosesseihin. N. 100 potilasta ohjautuu intensiivisiin biologisiin ja/tai tehohoitomuotoisiin avohoitoprosesseihin. Avohoitolähetteistä noin kolmannes ohjautuu pitkäkestoisiin hoitoprosesseihin. Diagnooseina näillä potilailla on mm. skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, vaikeata masennusta ja persoonallisuushäiriöitä. Osalla potilaista psykiatrisen diagnoosin lisäksi esiintyy hoitoa vaativaa päihteiden liikakäyttöä. Erityisesti nämä pitkään palveluja tarvitsevat potilaat hyötyvät hoidon jatkuvuuden turvaamisesta ja mahdollisimman ehyistä avohoitopainotteisista hoitokokonaisuuksista. Tarvittaessa heille tulee taata sairaalahoitomahdollisuus oireiden ollessa vaikeimmillaan. Vuodeosastojen lukumäärä vähenee nykyisestä neljästä kolmeen. Vuodeosastohenkilöstö tuottaa avohoitosuoritteita lyhytpsykoterapia- ja intensiivisen sekä biologisen prosessimuotoisen hoidon menetelmin akuuttipsykiatrian potilaille ja psykoosipotilaiden seurannan ja pitkäaikaishoidon osasuoritteita. Vuodeosastolta vapautuvia hoitohenkilökuntaresursseja tullaan kohdistamaan avopuolen toimintana näyttöön perustuviin tehokkaisiin hoitokokonaisuuksiin mm. psykoedukatiivisiin ryhmätoimintoihin, kotiinkuntoutuksen lisäämiseen, painottaen oikea-aikaista varhaista interventiota. Myös vanhuspsykiatrisia toimintamalleja kehitetään avohoitopainotteisiksi ja lisätään konsultaatioita liikkumalla tarvittaessa potilaan luokse. Yhdistetty toimintavolyymi tuottaa n. 16 500 hoitopäivää ja n. 1 000 hoitojaksoa vuodessa. Päiväyksikkö nivelletään saumattomasti akuuttipsykiatrian vuodeosastoon ja toisaalta polikliiniseen toimintaan ja se muodostaa aktiivisen ei-hospitalisoivan tutkimus- ja hoitoyksikön. Lohjan alueen kuntoutuspoliklinikasta tehdään kuntoutuksen suunnittelun primaarisuorituspaikka yhdessä kuntoutuskotiyksikön (jatkaa vuokratiloissa) sekä kotiinkuntoutusmuodon kanssa. Nykymuotoinen ratsastusterapiatoiminta tullaan järjestämään vuokratiloissa.

11 Hoito-osastot osastoidaan tarvittaessa sairausryhmäkohtaisiin moduuleihin. Yhteistyö perustason hoitojärjestelmän kanssa muodostetaan sekä akuutti- että kuntoutuspotilailla saumattomaksi. Yleissairaalapsykiatrisia konsultaatioita tuotetaan vuodessa n. 800 ja ECT- ja magneettistimulaatiohoitovolyymi kaksinkertaistuu. Kuvantaminen ja kliinisen neurofysiologian tutkimukset lisääntyvät väestön kasvun mukaisesti. Vihdin- ja Karkkilan kuntoutuspsykiatrian poliklinikat keskittyvät Karviainen-alueen psykoosi- ja muiden pitkäkestoisten sairauksien hoitoon. Akuuttipotilaat tutkitaan Lohjan yksikön polikliinisissa tiloissa ja henkilökunnalla. Lyhytpsykoterapeuttisia hoitosarjoja tuotetaan Vihdissä kuntoutuspotilaiden hoidon lisäksi. Aikuispsykiatrian sairaansijatarve Lohjan sairaanhoitoalueella voidaan pysyttää uusien tila- ja toimintaratkaisujen ansiosta jatkossakin 50 sairaansijassa vaikka väestönkasvun mukanaan tuoma psykiatrian hoitopalvelujen kysyntä kasvaakin. Uusien tilaratkaisujen myötä voidaan joustavasti varautua tilapäisten ylimääräisten hoitopaikkojen järjestämiseen ruuhkahuippujen hoitamiseksi ja sairaalan toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ylipaikkatarpeeksi arvioidaan 4 paikkaa/osasto, yhteensä 12 paikkaa. Tämän lisäksi vanhuspsykiatriassa ylipaikoille voidaan tarvittaessa ottaa 5 potilasta. Em. lisäpaikoilla ei ole tarkoitus kasvattaa varsinaista sairaansijamäärää vaan ne toimivat puskureina edellä kuvatuissa tilanteissa. Sairaansijatarpeessa on huomioitu sairaalan akuuttihoidon tarpeet, pitkäaikais- ja kuntouttava hoito, psykogeriatria ja ns. kaksoisja kolmoisdiagnoosipotilasryhmä (päihteiden käyttö liittyneenä psykoositasoiseen sairauteen tai persoonallisuushäiriöön ja keskushermoston vaurioitumisesta aiheutuneisiin sairauksiin). Psykogeriatrisen ja päihteisiin liittyvän psyykkisen sairastamisen arvioidaan olevan kasvusuunnassa. Uusissa tiloissa on mahdollista turvallisuusnäkökulmasta katsoen järjestää toimintoja myös normaalin virka-ajan jälkeen, jolloin voidaan huomioida työssäkäyvien potilaiden tarpeita ja nostaa tilojen käyttöastetta. Yksin työskentelyä ei ole pidetty suotavana ja pienissä työryhmissä toimintoja ei käytännössä ole voitu jakaa yli 8 tunnin periodille. Huonetiloja pelkästään polikliinista yksilövastaanottoa varten on suunniteltu 20 huonetta. Niiden lisäksi on suunniteltu terapiatiloja ja yhteisiä tiloja (kuntoutus- ja päiväyksikkö). Vastaanottohuoneiden käyttö on noin 18 000 suoritetta/vuosi Lohjan alueella, Karviainen kuntayhtymän alueelta ohjautuu lisää akuuttipsykiatrisia potilaita tutkimuksiin. Määrää on vaikea arvioida. Huoneen maksimaalinen käyttö on 1440 h/vuosi. Vastaanottotapahtumien osuus on 62 % huoneiden täydestä käyttöasteesta (1440 vastaanottoa/vuosi/huone). Käyttöasteeseen vaikuttavat pitkät ensikäyntitutkimukset (2,5h/kerta) sekä psykologisiin tutkimuksiin ja toiminta- sekä perheterapioihin kuuluvat pidemmät käyntiajat sekä kirjaaminen. Osa vastaanotoista tapahtuu ryhmissä, mikä osaltaan pienentää käyttöaikaa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon päivystys on osa ensiapuluontoisen hoidon kokonaisprosessia. Alueen sairaalapäivystys ja virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystyspiste on Lohjan sairaalassa ja psykiatrisen päivystyksen niveltäminen muuhun päivystykseen tulee toteuttaa suunnitelmallisesti yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ensiaputoiminnan kanssa. Järjestely mahdollistaa tarvittaessa molemminpuolisen konsultoinnin. Toimintaluvut 2009 2015 Psykiatrian hoitopäivät 15155 16500 Psykiatrian pkl suoritteet (Lohjan alueen aikuispsyk.) 13871 17900

12 4.2 Fysiatria ja kuntoutus Väestön kasvu ja kuntoutuksen asema hyvän hoidon osana sekä Lohjan sairaalan lisääntyvät toiminnat (esim. keinonivelkirurgia) lisäävät kuntoutuspalvelujen kysyntää. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 yli 65-vuotiaiden osuus koko väestössä lisääntyy n. 37 %. Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleistymiseen eivät Suomessa toistaiseksi näytä toteutuvan Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveyskertomuksen 2010 perusteella, mutta tämä edellyttää riskitekijöihin puuttumista, esim. lihavuus ja liikunnan vähäisyys. Väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen tulee jatkossa tarvitsemaan tehokasta ja oikein ajoitettua kuntoutusta. Tämän toteutumiseen tarvitaan kuntoutusprosessien kehittämistä (esim. ryhmämuotoinen kuntoutus) sekä riittävä, laaja-alaisesti koulutettu henkilöstö. Lisäksi tilojen tulee olla riittävät ja asianmukaiset. Fysiatrian ja kuntoutuksen toiminnassa on jatkossa tärkeätä panostaa enemmän sairauksien ennalta ehkäisevään suuntaan. Riskiryhmien aktiivisemman seulonnan ja osteoporoosihoitajan antaman ohjauksen kautta tullaan pääsemään osteoporoosin parempaan ennalta ehkäisyyn ja hoidon aikaistumiseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön määrä Lohjan sairaanhoitoalueella kasvaa n. 13 % vuodesta 2009 vuoteen 2020. Väestömäärän lisäyksen perusteella esimerkiksi fysiatrin vastaanotolle nyt arvioidun vuosittaisen 300 ensikäynnin lisäys olisi 40 ensikäyntiä. Moni ensikäynneistä johtaa jatkotutkimuksiin ja /tai seurantaan, joten myös uusintakäyntien määrä lisääntyisi. Kuntoutuksen aseman korostuminen hyvän hoidon osana on jo vaikuttanut Lohjan sairaalan esim. fysioterapiatarpeen lisääntymiseen. Nykyiset kirjaamismenetelmät eivät anna tietoja fysio- ja toimintaterapialähetteiden määristä, mutta fysiatrin vastaanotolle tulevien potilaiden lähetteiden määrät ovat lisääntyneet tilastojen mukaan. Vuonna 2007 lähetteitä oli 119 ja vuonna 2009 lähetteitä oli 391. Lohjan sairaanhoitoalueella on yhdessä perusterveydenhuollon kanssa laadittu lääkinnällisen kuntoutuksen linjaukset ja apuvälineohje, joita on tarkoitus määräajoin päivittää. Lääkinnällisen kuntoutuksen vastuiden selkiyttäminen HUS:ssa ja alueellisen yhteistyön parantaminen on tarpeellista ja tämän takia on suunniteltu perustettavaksi lääkinnällisen kuntoutuksen ohjausryhmä. Eri sairauksien kuntoutuksen tarve tulevaisuudessa: TULE-sairaudet aiheuttavat edelleen mielenterveyden häiriöiden ohella enemmän työkyvyttömyyttä, laadukkaiden elinvuosien menetystä ja kustannuksia kuin mikään muu sairausryhmä. TULE-sairauksien kuntoutusmuotojen kehittäminen on tärkeätä tulevaisuudessa. TULE-sairauksiin liittyy usein moniammatillisia työkyvyn ja kivun arviointeja. Verenkiertoelinsairauksien sairastuvuus ja kuolleisuus ovat vähentyneet, mutta myönteistä kehitystä uhkaavat esim. väestön lihominen, diabeteksen yleistyminen ja väestön vanheneminen, ja näiltä osin tarvitaan kuntoutuksellisten interventioiden kehittämistä.

13 Neurologisten sairauksien kuntoutuksen kulmakiviä ovat akuutin vaiheen kuntoutuksen edelleen kehittäminen ja tehokkaan jatkokuntoutuksen järjestäminen kotiutumisen tukemiseksi. Inkontinenssipotilaiden aktiivinen fysioterapeuttinen kuntoutus on kasvamassa. Lisäksi tulehduksellisten reumasairauksien kuntoutuksen sekä traumojen jälkeisen kuntoutuksen aktivoiminen tehostaisi hyvää hoitoa. Henkilökunnan työhyvinvoinnin ylläpidon kannalta riittävä kuntoutus on oleellista (esim. TULE-sairaudet). Toimintaluvut 2009 2015 Fysiatrin suoritteet 471 1300 Fysioterapeuttien vuodeosasto- ja pkl suoritteet yhteensä 7359 10000 Toimintaterapeutin vuodeosasto- ja pkl suoritteet yhteensä 742 2200 Osteoporoosihoitajan / kuntoutusohjaajan suoritteet 552 600 Fysiatrian ylilääkäri aloitti fysiatrian pkl-toiminnan uudelleen tauon jälkeen vuoden 2009 alussa.

14 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Psykiatriassa uudisrakennukseen sijoittuvissa psykiatrian hallinnossa, vuodeosastoilla ja Lohjan alueen aikuispsykiatrian avohoitoyksiköissä työskentelee 120 työntekijää. Investointi ei lisää psykiatrian henkilöstön tarvetta. Uudistuvan toiminnan edellyttämiin osaamishaasteisiin vastataan nimikemuutoksilla sekä henkilökunnan kouluttamisella ja työnohjauksella. Siirtyvään psykiatrian henkilöstöön kuuluu vuoden 2010 henkilöstösuunnitelman mukaisesti Henkilöstö Johto Avohoito Sairaala Yhteensä tulosyksikön johtaja, ylilääkäri 1 1 ylilääkäri 1 1 osastonylilääkäri 3 3 osastonlääkäri 2 2 erikoislääkäri 2 2 osastoryhmän päällikkö 1 1 psykologi 3 2 5 sosiaalityöntekijä 1 2 3 toimistosihteeri 1 1 osastonhoitajaa 2 4 6 sairaanhoitaja 11 36 47 tutkimushoitaja 1 1 mielenterveyshoitaja 2 30 32 perushoitaja 1 1 toimintaterapeutti 1 1 2 taideterapeutti 1 1 työnohjaaja 1 1 fysioterapeutti 1 1 liikuntaterapeutti 1 1 osastonsihteeri 3 5 8 Yhteensä 4 29 87 120 Psykiatrisessa hoidossa avohoito tulee korostumaan, sairaalahoitojaksot ovat lyhyitä ja integroituvat avohoitoon. Henkilöstö sijoittuu akuutti ja kuntoutuspsykiatrian vastuualueille siten, että potilaan hoidossa toteutuu jatkuvuus, hoito on joustavaa ja hoitavan henkilökunnan sekä moniammatillinen että erityisosaaminen kohdentuvat oikein. Vuodeosastotuotteiden vaikeusaste nousee mikä edellyttää vuodeosastotoiminnan tehostamista ja vahvistamista nykyisestään. Sairaansijamäärän vähennys 14:llä nykyisestä mahdollistaa tarvittavan henkilöstövoimavarojen siirron avohoitotoimintaa vahvistamaan. Hankkeen avulla vapautuvan 13 henkilötyövuoden resursseilla arvioidaan tuotettavan n. 4000 avohoitosuoritetta/vuosi vuodeosastotoimintojen vahvistamisen lisäksi.

15 Toiminnassa lisätään tieteelliseen näyttöön perustuvia tehokkaita tarpeenmukaisia hoitomuotoja, koteihin ja verkostoihin suuntautuvaa toimintaa, konsultaatioita, vaativampia tutkimusmenetelmiä ja perheinterventioita, akuuttivaiheen tutkimuksia ja aktiivista hoitoa sekä varhaista moniammatillista kuntoutusta. Tarjotaan moniammatillisesti alueellista koulutusta ja työnohjausta. Fysiatria ja kuntoutus muodostuu fysiatrian poliklinikasta, fysio- ja toimintaterapiasta ja apuvälinepalveluista. Fysiatrian ja kuntoutuksen henkilökunta Henkilökunta 2009 2010 2015 Lisäys 2010-2015 fysiatri 1 1 2 1 osastonhoitaja 1 1 1 - osastonsihteeri 1 1 1,5 0,5 koko- ja osapäiväisiä fysioterapeutteja 8 9 11,5 2,5 (7,5 tointa) (8 tointa) (10 tointa) toimintaterapeutti 1 1,5 3,5 2 kuntohoitaja 1 1 1 - osteoporoosihoitaja 1 1 1 - Yhteensä 14 15,5 22 6

16 6 SELVITYS RAKENNETTAVUUDESTA 6.1 Rakennuspaikka Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen toimitilat ehdotetaan sijoitettavaksi uudisrakennukseen, joka sijoittuisi Lohjan sairaalan tontille. Rakennuspaikaksi esitetään tontin itäistä osaa. Lohjan sairaalatontin asemakaava on vuodelta 1980. Asemakaavassa sairaalatontti on merkitty sairaala- ja sosiaalitoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi. Asemakaavassa koko sairaalatontin kerrosalaksi on merkitty 44.766 kem2, josta 30.353 kem2 on käytetty ja käyttämättä rakennusoikeutta 14.413 kem2 (Arkkitehti Jalo Läspän selvitys 8.3.2010). Asemakaava ei näin ollen aseta rajoituksia esitetylle rakennushankkeelle. Maasto rakennuspaikalla luo hyvät mahdollisuudet sekä rakentamiselle että miellyttävien piha-alueiden järjestämiselle. Rakennuspaikan kohdalla tontti rajautuu puistoalueeseen ja asuinrakennusten korttelialueeseen. 6.2 Kuvaus rakennushankkeesta Uudisrakennus esitetään suunniteltavaksi siten, että se on n. 60 m etäisyydellä nykyisestä sairaalarakennuksesta, jotta mahdollistetaan sairaalan tulevat mahdolliset laajennukset. Uudisrakennus tullaan yhdistämään nykyiseen sairaalarakennukseen, maan alle sijoitettavalla yhdyskäytävällä. Tämä mahdollistaa sairaalatoiminnan logistiikan ja potilas- sekä henkilöliikenteen toimivuuden. Uudisrakennus liitetään sairaalan kaukolämpöverkkoon ja lämpökeskuksen kapasiteetti riittää laajennuksen tarpeisiin. Laajennukseen sijoitetaan sähkövaravoimakone turvaamaan sairaalatoimintaa. Laajennukseen sijoitetaan myös sähkökeskukset ja lämmönjakokeskus ym. teknisiä tiloja. Ilmanvaihtojärjestelmät varustetaan ilmanvaihdon jäähdytyksellä sekä lämmöntalteenottojärjestelmällä. Rakennus varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Uudisrakennus liitetään olemassaolevaan viemäri- ja vesiliittymään. Rakennusautomaatio- ja paloilmoitinjärjestelmät liitetään 2006 uusittuihin järjestelmiin. Psykiatrisiin tiloihin asennetaan uusi päällekarkausjärjestelmä sekä fysiatrian ja kuntoutuksen tiloihin laajennetaan käytössä oleva potilaspuhelinjärjestelmä. Kaikki psykiatrian yksiköiden ikkunat sekä lasiovet varustetaan laminoituina. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 212 autopaikkaa henkilökunnan, asiakkaiden ja potilaiden käyttöön. Autopaikat sijaitsevat uudisrakennuksen välittömässä läheisyydessä. Alustavasti suunnitellussa laajennuksessa rakennus toteutetaan 4-kerroksisena ja ylimmässä kerroksessa sijaitsee ilmanvaihtokonehuoneet. Kaava mahdollistaa rakentamisen 4-kerroksisena. Suunnitellulle rakennuspaikalle on tehty pohjatutkimus ja tutkimuksen perusteella suunniteltu laajennus vaatii paalutuksen. Alimpaan kerrokseen sijoitetaan väestönsuoja sekä henkilökunnan pukeutumistilat ym. teknisiä- sekä varastotiloja. 2- ja 3-kerrokseen sijoitetaan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen tilat. Asemapiirros

17 7 SELVITYS TILATARPEESTA 7.1 Tilaohjelma 7.1.1 Psykiatria PSYKIATRIAN OSASTOHOITO kpl pintaala hym2 POTILASOSASTO A Potilashuone 11 x (14+3) 11 17 187 Potilashuone 4 x (21+5) 4 26 104 Eristyshuone 2 x (14) 2 14 28 WC + suihku x 2 2 4 8 Valvomo, eristyspotilaiden tarkkailuun 1 9 9 Ruokailu 1 30 30 Olohuone 1 30 30 Jakelukeittiö 1 10 10 Tupakkatila 1 10 10 Kylpyhuone, potilaan vastaanottotilojen yhteyteen, mitoitus suihkupaarien käyttöön 1 10 10 Kodinhoitohuone, potilaiden omien vaatteiden huoltoon 1 10 10 Huuhteluhuone 1 10 10 Liinavaatevarasto 1 10 10 Saunatilat (yhteinen os. B) 1 25 25 Henkilökunnan taukohuone 1 21 21 Kokoushuone 1 21 21 Osaston kanslia 1 21 21 Lääkkeenjakohuone 1 8 8 Osastonsihteeri 1 14 14 Osastonhoitaja 1 14 14 Lääkärin huone 2 x 2 16 32 Omahoitajan huone, keskusteluhuone 1 14 14 Sosiaalityöntekijä/psykologi, tutkimuksia ja kartoituksia varten 1 14 14 Toimenpidehuone 1 18 18 Henkilökunnan WC x 2 2 6 12 Varasto 1 10 10 Siivous 1 6 6 Jätehuone 1 7 7 Pyykkihuone 1 3 3 Inva WC 1 5 5 Pot. WC 2 kpl 2 2 4 705

18 kpl pintaala hym2 POTILASOSASTO B Potilashuone 11 x (14+3) 11 17 187 Potilashuone 4 x (21+5) 4 26 104 Eristyshuone 2 x (14) 2 14 28 WC + suihku x 2 2 4 8 Valvomo, eristyspotilaiden tarkkailuun 1 9 9 Ruokailu 1 30 30 Olohuone 1 30 30 Jakelukeittiö 1 10 10 Tupakkatila 1 10 10 Kylpyhuone, potilaan vastaanottotilojen yhteyteen, mitoitus suihkupaarien käyttöön 1 10 10 Kodinhoitohuone, potilaiden omien vaatteiden huoltoon 1 10 10 Huuhteluhuone 1 10 10 Liinavaatevarasto 1 10 10 Henkilökunnan taukohuone 1 21 21 Kokoushuone 1 21 21 Osaston kanslia 1 21 21 Lääkkeenjakohuone 1 8 8 Osastonsihteeri 1 14 14 Osastonhoitaja 1 14 14 Lääkärin huone 2 x 2 16 32 Omahoitajan huone, keskusteluhuone 1 14 14 Sosiaalityöntekijä/psykologi, tutkimuksia ja kartoituksia varten 1 14 14 Toimenpidehuone 1 18 18 Henkilökunnan WC x 2 2 6 12 Varasto 1 10 10 Siivous 1 6 6 Jätehuone 1 7 7 Pyykkihuone 1 3 3 Inva WC 1 5 5 Pot. WC 2 kpl 2 2 4 680

19 kpl pintaala hym2 POTILASOSASTO C Potilashuone 11 x (14+3) 11 17 187 Potilashuone 4 x (21+5) 4 26 104 Eristyshuone 2 x (14) 2 14 28 WC + suihku x 2 2 4 8 Valvomo, eristyspotilaiden tarkkailuun 1 9 9 Ruokailu 1 30 30 Olohuone 1 30 30 Jakelukeittiö 1 10 10 Tupakkatila 1 10 10 Kylpyhuone, potilaan vastaanottotilojen yhteyteen, mitoitus suihkupaarien käyttöön 1 10 10 Kodinhoitohuone, potilaiden omien vaatteiden huoltoon 1 10 10 Huuhteluhuone 1 10 10 Liinavaatevarasto 1 10 10 Henkilökunnan taukohuone 1 21 21 Kokoushuone 1 21 21 Osaston kanslia 1 21 21 Saunatilat (yht. vanhuspsykiatria) 1 25 25 Lääkkeenjakohuone 1 8 8 Osastonsihteeri 1 14 14 Osastonhoitaja 1 14 14 Lääkärin huone 2 x 2 16 32 Omahoitajan huone, keskusteluhuone 1 14 14 Sosiaalityöntekijä/psykologi, tutkimuksia ja kartoituksia varten 1 14 14 Toimenpidehuone 1 18 18 Henkilökunnan WC x 2 2 6 12 Varasto 1 10 10 Siivous 1 6 6 Jätehuone 1 7 7 Pyykkihuone 1 3 3 Inva WC 1 5 5 WC 2 kpl 2 2 4 705 kpl pintaala hym2 VANHUSPSYKIATRIA Potilashuone 5 x (20+6), inva-mitoitus ja mahdollisuus käyttää 2-hengen huoneina 5 26 130 Vastaanottohuone x 2, poliklinikkatoimintaa varten 2 14 28 Tutkimushuone, lääkäri 1 18 18 176 OSASTO C YHTEENSÄ 881 POTILASOSASTOT YHTEENSÄ 2266

20 Potilashuoneista 4/osasto rakennetaan suuremmiksi, jolloin apuvälineitä tarvitsevien potilaiden lisäksi kausittain esiintyvät ylipaikkatilanteet voidaan huomioida käyttämällä näitä huoneita 2 hengen huoneina. Kaikkien potilashuoneiden yhteyteen tulee omat WC/suihkutilat, isompiin huoneisiin ne tehdään inva-mitoituksella. Osaston sisällä on oltava tiloja potilaan tutkimiseksi ja erilaisia hoitotapahtumia varten, koska potilaan huono psyykkinen kunto saattaa estää osastolta poistumisen. Eristyshuoneita on psykiatristen perustein tapahtuvien eristämisien lisäksi mahdollisuus tarvittaessa käyttää myös infektioeristyksinä (noro-, influenssaepidemiat yms), mikä tulee huomioida niiden teknisessä toteutuksessa. Tahdosta riippumattomassa sairaalahoidossa potilas ei voi aina halutessaan päästä osastolta ulos voinnin ollessa huonoimmillaan. Monet potilaista tupakoivat ja tupakointitilan rakentaminen osaston yhteyteen on tarpeellista. Avohoitoyksiköiden vastaanottohuoneissa tavataan yksittäisten potilaiden lisäksi usein heidän lähiverkostoaan. Toiminta-, musiikki- ja taideterapioiden tilat suunnitellaan niin, että ryhmien (3-6 potilasta) pitäminen on mahdollista. Huoneisiin tarvitaan myös välineille säilytystilaa. PSYKIATRIAN POLIKLIINISET TILAT PSYKIATRIAN AVOHOITO kpl pintaala hym2 Kokoushuone 35 1 35 35 Päiväyksikön potilaiden ruokailutila / tupakeittiö 1 x 30-35 1 30 30 Potilaiden pukutilat p.yks ja kpkl "eteinen" 2 15 30 Kuntoutuspkl:n olohuone/tupakeittiö 1 30 30 Perhetapaamishuone 1 18 18 Vastaanottohuone (Lohjan poliklinikka) 16 14 224 Vastaanottohuone (Lohjan päiväyksikkö) 10 14 140 Kirjaamishuone (Lohjan kuntoutuspoliklinikka) 1 18 18 Vastaanottohuone 1 14 14 Toiminnallinen terapia (Lkplk) 2 20 40 Ryhmähuone (Lkplk) 1 20 20 WC pot. + päiväyksikkö 2 3 6 Inva WC 1 5 5 WC henk. 2 6 12 Vastaanottohuone, yleissairaalan psyk.pkl 1 16 16 Vastaanottohuone, yleissairaalan psyk.pkl 1 14 14 Osastonsihteeri 2 henk. 1 18 18 PSYKIATRIAN PKL TILAT YHTEENSÄ 670

21 kpl pintaala hym2 PSYKIATRIAN KUNTOUTTAVAT TOIMIN- NOT PSYKIATRIAN TOIMINTATERAPIA Puutyösali / tekstiilityö 2 40 80 Varasto 1 10 10 Toimisto (2 henk) 1 18 18 Pukutila 1 4 4 WC 1 4 4 WC inva 1 5 5 Toimintaterapian työtilat 1 25 25 Taideterapia 1 28 28 Musiikkiterapia 1 25 25 Ryhmäterapia 1 20 20 Liikuntaterapeutin toimisto 1 10 10 Fysioterapian hoitohuone 1 24 24 KUNTOUTUSYKSIKKÖ YHTEENSÄ 253 kpl pintaala hym2 PSYKIATRIAN HALLINTO Psykiatrian johtava lääkäri 1 18 18 Ylilääkäri/osastonylilääkäri 4 14 56 Osastoryhmän päällikkö 1 16 16 Hallinnon toimistosihteeri 1 14 14 Henkilökunnan taukohuone, yhteiskäytössä terapiatilan henkilöstön kanssa 1 21 21 Neuvotteluhuone 1 27 27 Päivystävä lääkäri, WC+suihku, minikeittiö, lepotila 1 18 18 Tutkimushoitaja 1 14 14 Sosiaalityöntekijä 2x14 2 14 28 Psykologi 2x14 2 16 32 Lähiarkisto 1 7 7 Henk. WC 2 kpl 2 3 6 Siivous 1 6 6 Jätehuone 1 6 6 HALLINTO YHTEENSÄ 269 YHTEENSÄ 3458

22 7.1.2 Fysiatria ja kuntoutus kpl pintaala hym2 FYSIATRIAN POLIKLINIKKA Kanslia / Testaus / Kirjaamistila 1 20 20 Toimintaterapian toimintahuone (lapset) 1 18 18 Fysiatri 2 20 40 Sihteeri 1 18 18 Sihteeri 1 15 15 Neuvotteluhuone 1 20 20 Osastonhoitaja 1 18 18 Yksilöterapia 4 20 80 Sosiaalitila 1 30 30 Fysioterapeuttien kirjaamistila (3:lle ft:lle) 1 20 20 Fysioterapeuttien kirjaamistila (5:lle ft:lle) 1 30 30 Osteoporoosihoitaja 1 16 16 Toimintaterapia 2 20 40 Lastauuni, kuumavesiallas 1 15 15 Toimintaterapian varasto 1 13 13 Henkilökunnan WC 1 5 5 398 kpl pintaala hym2 APUVÄLINEKESKUS Välinevarasto 1 100 100 Välineiden pesutila 1 15 15 Siivouskomero 1 6 6 Jätetila 1 5 5 126 KUNTOUTUSYKSIKKÖ YHTEENSÄ 524 Polikliinisiä potilasvastaanottokäyttöön tarkoitettuja huoneita ovat: 2 fysiatrin huonetta, 4 fysioterapeutin huonetta, 3 toimintaterapeutin huonetta ja 1 osteoporoosihoitajan huone. Vuodeosastoilla työskenteleviä fysioterapeutteja varten on 2 kirjaamistilaa, joissa he kirjaavat potilastapaamisten jälkeen merkintöjä potilasasiakirjoihin ja tilastoihin ja ovat yhteydessä puhelimitse esim. potilaisiin, jatkohoitotahoihin, apuvälinetuottajiin. Kanslia/testaus/kirjaamistila on monikäyttötila, jossa tehdään potilaille esim. suorituskykytestejä ja ergometritestauksia, käytetään myös fysio- ja toimintaterapeuttien kirjaamistilana ja potilaisiin liittyvien puhelinyhteyksien hoitamiseen eri tahoille. Neuvotteluhuonetta tarvitaan yhteispalavereihin esim. moniammatillisissa työryhmissä, osastotunteihin, kehityskeskusteluihin. Toimintaterapeutit valmistavat työssään lastoja, joiden valmistamiseen tarvitaan lastauunia ja kuumavesiallasta.

23 7.1.3 Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutus yksiköiden yhteiset tilat kpl pintaala hym2 YHTEISET TILAT Aula / Kahvio 1 60 60 Inva WC 2 kpl 2 5 10 As. WC 2 kpl 2 3 6 Henkilökunnan pukutilat N + M (vss) 3 53 159 Henk. WC 2 kpl 2 3 6 Terapia-allashuone 1 70 70 Pienterapia-allashuone 1 20 20 Allasterapian apuvälineet 1 15 15 Henkilökunnan WC 2 kpl 2 3 6 Opetuskeittiö 1 22 22 Pieni opetuskeittiö 1 16 16 Odotustila 1 10 10 Siivous 1 7 7 Jätehuone 1 7 7 Liikuntasali (myös koulutustilana) 1 160 160 Liikuntavälinevarasto 1 15 15 Kuntosali 1 70 70 Pukuhuone potilaille naiset 1 16 16 Pesutilat potilaille naiset 1 16 16 Pukuhuone potilaille miehet 1 16 16 Pesutilat potilaille miehet 1 16 16 Sauna naiset 1 14 14 Sauna miehet 1 14 14 751 Yhteisistä tiloista katsotaan uudisrakennuksessa olevan psykiatrian käytössä 65 % ja 35 % fysiatrian ja kuntoutuksen käytössä. Terapia-allashuone on liikunta- ja fysioterapeuttien ohjaamien, ensisijaisesti allasryhmäterapioiden käytössä. Ryhmäkoko on 5-10 henkilöä. Allasterapiatiloja voidaan kuntien niin halutessa tarjota myös perusterveydenhuollon käyttöön. Terapiaallashuonetta suunnitellaan myös TYHY-toimintana henkilökunnan käyttöön erikseen sovittuina aikoina. Pienterapia-allashuoneessa fysioterapeutti voi yksilöllisesti ohjata esim. vaikeavammaista potilasta, joka ei pysty hyödyntämään isompaa allasta. Sauna- ja pukutilojen tulee olla riittävän isot, jotta niitä voivat käyttää myös pyörätuolia käyttävät potilasryhmät. Fysiatrian ja kuntoutuksen ja psykiatrian toimintaterapeutit käyttävät opetuskeittiötä ja pientä opetuskeittiötä potilaille yksilö- ja ryhmäkäyttöön. Liikunta- ja kuntosali ovat myös yhteiskäytössä yksilöille, ryhmille sekä erilaisiin joukkuepeleihin.