Päijänrannan asemakaava RAKENNUSTAPAOHJEET
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 2 / 10 Sisällys... 1 Rakentamistavan ohjausjärjestelmä... 3 Rakennustapaohjeiden sitovuus... 3 Rakennusvalvonta... 3 Pääsuunnittelija... 3 Asemakaavan määräykset... 4 Rakennukset... 6 Sijoittelu tontille... 6 Sovittaminen maastoon ja maaston muokkaaminen... 6 Rakennusten muoto... 6 Kerrosluku... 7 Kattokaltevuus... 7 Materiaalit... 8 Ulkoseinät... 8 Vesikatteet... 8 Sokkelit... 8 Puupinnat... 8 Koristeaiheet... 8 Pihat... 9 Kuivatus... 9 Liittymät ja aitaaminen... 9 Kasvillisuus... 9 Postilaatikot ja jätepisteet... 9 Valaisimet... 9 Rakentajan muistilista... 10 Värit... 10 Lisätiedot... 10
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 3 / 10 Rakentamistavan ohjausjärjestelmä Rakentamisen tapaa ohjaavat järjestyksessä: 1) Maankäyttö - ja rakennuslaki. 117 :n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. 2) Asemakaava määräyksineen. 3) Rakentamismääräyskokoelma, jonka mukaan julkisivupiirroksien tulee osoittaa, että suunniteltu rakentaminen arkkitehtuuriltaan täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset huomioon ottaen rakennus sellaisenaan sekä sen suhde ympäröiviin rakennuksiin ja maisemaan. Rakennetussa ympäristössä liittyminen viereisiin rakennuksiin on suunnitelmissa esitettävä riittävän laajasti. 4) Rakennusjärjestys, jonka määräykset voivat koskea mm. rakennuksen sijoittamista tontille, sopeutumista ympäristöön, rakennustapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia sekä ympäristön hoitoa. Rakennustapaohjeet täydentävät edellä kuvattua ohjausjärjestelmää. Ohjeilla tuodaan esille ja täsmennetään niitä periaatteita, joita erityisesti halutaan toteuttaa. Ohjeet on tarkoitettu alueen rakentajille, suunnittelijoille ja viranhaltijoille. Rakennustapaohjeiden sitovuus Päijänrannan asemakaavamääräyksissä viitataan näihin rakennustapaohjeisiin. Asemakaavan rakentamista koskevat määräykset ovat sitovia. Rakennustapaohjeet ovat nimensä mukaisesti ohjeita. Rakennusvalvonta voi sallia rakennustapaohjeista poikkeamisen. Poikkeamiselle on kuitenkin oltavat perustellut syyt. Rakennustapaohjeiden noudattamiseen voidaan sitouttaa myös tonttikaupan yhteydessä. Kauppakirjaan voidaan laittaa ehdoksi, että rakennustapaohjeita on noudatettava siinäkin tilanteessa, jos tontti luovutetaan eteenpäin. Ohjeet liitetään kauppa-asiakirjoihin ja saatetaan myös pääsuunnittelijalle tiedoksi. Rakennusvalvonta Jotta kaikki rakentamisprosessiin liittyvät asiat tulisivat huomioiduksi, kannattaa jo ennen suunnittelun aloitusta olla yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonnasta saa myös tietoa vielä rakentamattomien, mutta jo rakennusluvan saaneiden, rakennusten ulkoasusta, mikä auttaa uuden rakennuksen sopeuttamisessa ympäristöönsä. Pääsuunnittelija Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee palkata pätevä henkilö pääsuunnittelijaksi. Pääsuunnittelija vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat täyttävät niille asetetut vaatimukset. Pääsuunnittelija huomioi rakentajan yksilölliset tarpeet, rakennuspaikan ja lähiympäristön ominaispiirteet, ilmansuunnat sekä maaston ja rakennuspaikan tarjoamat mahdollisuudet.
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 4 / 10 Asemakaavan määräykset Kaava muodostuu pääosin Päijänrannan rinteille ja rannalle sijoitetuista ARA- ja AO-1 - kortteleista. Korttelien välialueet ovat virkistysalueina. Päijänteen rannalle sijoittuu myös RM-4 - kortteli ja satama. Lännestä itään aluetta halkoo Sammallahdentie (katu). Asemakaavassa on esitetty tonttien sijainti, rakennusala, kerrosluvut ja rakennusoikeus. Tonttien rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisin kerrosalamerkinnöin. Rakennusoikeudet vaihtelevat 150-300 kem² (kerrosneliömetriä) / tontti. Merkintöjen selitysten lisäksi kaavakartalla on annettu aluetta koskevia määräyksiä. Asemakaavassa määrätään rakentamisesta seuraavasti: Rakennusten on sopeuduttava hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Rakennuslupien ja aluerakentamisen yhteydessä on esitettävä suunnitelma hulevesien johtamisesta ja käsittelystä. Vettäläpäisemättömiltä rakennetuilta pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Puhtaat hulevedet, kuten kattovedet, voi johtaa suoraan putkissa vesistöön. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja luonnonkiveä, korttelia 4752 lukuunottamatta. Rakennusten sokkeleissa voi käyttää luonnonkiveä. Rakennuksissa on oltava harja- tai pulpettikatto. Katemateriaalina ei saa käyttää maalaamatonta peltiä tai muita heijastavia materiaaleja. Rakentamisessa tulee noudattaa kaava-asiakirjojen liitteenä olevaa rakennustapaohjetta.
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 5 / 10 Tonteilla on säilytettävä mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa. Poistettava ja säilytettävä puusto on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä asemapiirroksessa tai erillisessä pihasuunnitelmassa. ARA -tontteja ei saa aidata. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: o RM-4 - korttelialueella 1 ap / 50 kem² liiketilaa ja 1 ap / asunto o ARA - korttelialueilla 2 ap / tontti o AO - korttelialueella 2 ap / tontti. Mikäli rakennukseen sijoitetaan viemäröitäviä tiloja siten, että jätevesien poisjohtaminen yleiseen verkostoon ei onnistu painovoimaisesti, tulee kiinteistön haltijan itse vastata tonttikohtaisen pumppauksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kuluista. Alin rakentamiskorkeus (N60) on Päijänteen rannalla +80.20 Muualle kuin satama-alueelle rakennettavien laitureiden maksimikoko on 15 m² ja pituus 15 m. Tämän asemakaavan alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako.
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 6 / 10 Rakennukset Sijoittelu tontille Yhdelle tontille saa pääsääntöisesti rakentaa yhden, enintään kaksiasuntoisen päärakennuksen ja enintään kolme talous/piharakennusta. Päärakennus ja autosuoja suositellaan rakennettavaksi erilleen. Rakennusten sijoittelun tulee tukea katu- ja pihatilojen muodostumista. Rakennuksia ei saa tarpeettomasti sijoittaa siten, että ne heikentävät viereisten tonttien näköaloja. Asemakaavassa on määritelty sallitut rakennusalat. Sovittaminen maastoon ja maaston muokkaaminen Rakennusten tulee myötäillä luonnollista maanpintaa. Jos rakennuspaikan korkeustasoeroista johtuen joudutaan suorittamaan leikkaus- ja täyttötöitä, nämä toimenpiteet on suoritettava hienovaraisesti olemassa olevaa kasvullisuutta säilyttäen. Tukimuurien ja sokkeleiden korkeus tulisi olla enintään 800 mm, täyttöluiskien enimmäiskaltevuus 1:2. Maaston leikkauskohdat ja tukimuurit pehmennetään istutuksin. Maaston täyttökohdissa tulee huomioida etteivät suuret puut, etenkään kuusi ja koivu, kestä täyttömaata puun tyvellä. Säilytettävät puut on suositeltavaa suojata esim. tukimuurilla. Portaiden ja kulkuväylien suunnittelussa tulee huomioida talviolosuhteet ja kunnossapito. Rakennusten muoto Rakennusten arkkitehtuurin tulee sopia maisemaan ja rakennettuun lähiympäristöön. Rakennusten perusmuodon tulee olla suorakaide, mutta rakennuksissa saa olla sisäänvetoja ja terasseja. Yli 10 m syviä rakennusrunkoja tulee välttää. Julkisivut suositellaan porrastettaviksi vähintään 1 metrin syvyisillä porrastuksilla enintään 15 metrin pituisiin yhtenäisiin osiin. Käyttöullakkojen yhteyteen suositellaan rakennettavaksi lapeikkunoita ja -lyhtyjä. Talousrakennusten arkkitehtuurin tulee sopia päärakennukseen. Talousrakennusten tulee olla päärakennukselle alisteisia (pienempiä).
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 7 / 10 Kerrosluku Asemakaavassa on osoitettu seuraavia kerroslukumerkintöjä: Kerroslukumerkintöjen ohjausvaikutusta havainnollistava kuva: Kerroslukumääräyksestä riippumatta on aina mahdollista rakentaa kellari, jonne ei sijoiteta pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Asemakaavassa mainitsemattoman kellarin viemäröinti on kiinteistön omalla vastuulla. Kellarin rakentaminen on suositeltavaa, jos se auttaa rakennuksen sovittamista maastoon. Kattokaltevuus Alueelle soveltuvia kattomuotoja ovat harja- ja pulpettikatto sekä näiden yhdistelmät. Auma- ja mansardikattoja ei sallita. Kattokaltevuuden sallittu vaihteluväli on 1:1,75-1:1. Kattokaltevuuden tulee olla vierekkäisten ja harjaltaan samansuuntaisten rakennusten välillä yhtenäinen.
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 8 / 10 Materiaalit Ulkoseinät Julkisivut voivat olla joko puu- tai kivirakenteisia. Suositeltavaa on julkisivujen keventäminen jaottelemalla niitä kahdella eri materiaalilla. Puupintoihin suositellaan hienosahattua paneelia. Hirsijulkisivut tulee toteuttaa sivuiltaan tasaisiksi höylätyistä hirsistä. Pyöröhirsiset ratkaisut ovat hyväksyttävissä, mikäli ne sijaitsevat selkeästi erillään tasapintaisista. Kivirakenteiset osat voivat olla joko sileäksi rapattuja tai puhtaaksimuurattuja. Vesikatteet Katemateriaalina tulee käyttää tiiltä, betonitiiltä, kattohuopaa tai mattapintaisella maalilla maalattua peltiä. Viherkatot ovat sallittuja. Vältettäviä katteita ovat PVC-pinnoitetut metallit. Sokkelit Sokkelin näkyvä korkeus saa vaihdella välillä 40-80 cm. Pinnan tulee olla sileäksi slammattu, rapattu tai pinnoitettu luonnonkivellä. Puupinnat Julkisivussa käytettävän laudoituksen on oltava yhdensuuntainen (joko pysty tai vaaka) ja yksivärinen. Julkisivun jaotteluun suositellaan käytettäväksi puun parina kivipintaa. Vaaka-, pystyja/tai vinolaudoituksen yhdistely ei ole sallittua. Ulkolaudoituksen tulee olla vähintään 25 mm paksua. Pintakäsittely tulee suorittaa kuulto- tai peittomaalauksena. Pintakäsittelyissä tulee välttää liian tiiviitä ja paksuja maalikalvoja (alkydimaali ja lateksimaali). Kuultomaaleja suositellaan. Rakennusten materiaalit ja värit on esitettävä rakennuslupa-asiakirjoissa tuotenimien ja numeroiden lisäksi värimallein. Värivalinnassa on huomioitava ohjeiden lisäksi kortteliin muodostuva kokonaisuus. Kiiltäviä maalipintoja ei sallita. Koristeaiheet Monimuotoisia ja suomalaiselle rakentamistavalle vieraita koristeaiheita tulee välttää. Ikkunoiden pieliin tulevien koristelautojen tulee olla kapeita tai niitä ei tule käyttää lainkaan.
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 9 / 10 Pihat Pihoille suositellaan selkeitä, alueelle soveltuvia ratkaisuja. Kuivatus Rakennuspaikan sade- ja sulamisvedet on johdettava ojaan, viheralueelle tai kunnan sadevesiviemäriin, mikäli sellainen toteutetaan. Hulevedet on käsiteltävä asemakaavamääräysten mukaisesti: Rakennuslupien ja aluerakentamisen yhteydessä on esitettävä suunnitelma hulevesien johtamisesta ja käsittelystä. Vettäläpäisemättömiltä rakennetuilta pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai - säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Puhtaat hulevedet, kuten kattovedet, voi johtaa suoraan putkissa vesistöön. Liittymät ja aitaaminen Tonttiliittymän leveys ei saa ylittää viittä metriä. ARA tontteja ei saa aidata. Pihoja saa ja suositellaan kuitenkin rajattavaksi pensailla, puilla ja muilla luontoelementeillä. AP tonttien aitaamisesta tulee jättää rakennusvalvonnalle kirjallinen ilmoitus. Aidan enimmäiskorkeus on 120 cm. Aidan tulee olla puurakenteinen. Kasvillisuus Puustoa tulee pyrkiä säilyttämään tonteilla mahdollisimman paljon. Istutettavaksi määrätylle tontin osalle on istutettava puita ja pensaita vähintään 1 puu/50 m², 10 pensasta/75 m². Alueelle istutettavien puiden tulee soveltua alueen olevaan puulajistoon ja kasvuvyöhykkeeseen. Pihojen nurmialueet on suositeltavaa rajata pihan tasaisimmille osille. Vaihtoehto nurmettamiselle on alueella luontaisena esiintyvien varpujen käyttö ja kulutukselle alttiiden pintojen vahvistaminen esimerkiksi laatoituksella. Postilaatikot ja jätepisteet Postilaatikot sijoitetaan yhteisesti katujen varsille rakennettuihin suojakatoksiin. Jätehuollon järjestämisessä noudatetaan Jämsän kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jos jäteastiat sijoitetaan rakennuspaikalle, on sijoitusalue rajattava pensasistutuksin tai aidattava. Jätepisteen voi toteuttaa yhteisesti naapurin kanssa yhteiselle rajalle. Valaisimet Pihavalaisimien sijoitus, suuntaus ja valoteho on valittava siten, etteivät ne tarpeettomasti häikäise alueella liikkuvia tai valaise tontin ulkopuolisia alueita. Mahdollisen julkisivuvalaistuksen tulee sopia rakennuksen luonteeseen ja asemaan. Valaisinten on ulkonäkönsä puolesta sopeuduttava
Jämsän kaupunki Rakennustapaohjeet 10 / 10 tontin ja lähiympäristön muuhun rakentamiseen. Suositeltava valaisimen väri on musta tai grafiitin harmaa. Pihavalaisimina käytetään puistovalaisimia (korkeus enintään 2,5 m) tai matalia pollarivalaisimia. Katuvalaisimia ei saa käyttää. Rakentajan muistilista Säästä tontin kasvillisuutta ja maaperää. Pyri huoneiden sijoittelussa hyödyntämään passiivista aurinkoenergiaa. Suosi puuta tai kiveä eri muodoissaan rakennusmateriaalina. Hyödynnä paikallisia tuotteita ja osaamista. Panosta rakennuksen vaipan tehokkaaseen lämmöneristykseen. Valitse energiaa säästävät ikkunat ja ovet. Asenna lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmaan. Suosi ekologisia energiamuotoja. Käytä sisäilman kannalta parhaita materiaaleja. Kierrätä rakentamisen aikaiset jätteet hyötykäyttöön. Värit Yhtenäisen yleisilmeen luonnissa värityksellä on keskeinen rooli. Rakennusten väritys suositellaan toteutettavaksi alueittain yhtenäisesti. Myös kivipintojen värivalinnoissa tulee pyrkiä noudattamaan annettuja ohjeita mahdollisuuksien mukaan. Talous-, piharakennusten sekä autosuojien materiaalien ja värityksen tulee olla samat kuin päärakennuksessa. Lisäosien (nurkka-, vuori- ja muut koristelaudat, listat ja räystäät) värin on oltava sama kuin julkisivun värityksen, siitä murrettu/taitettu tai maalarin valkoinen. Kirkasta valkoista ei saa käyttää. Lisätiedot Jämsän kaupunki Tekninen palvelukeskus Seppolantie 5 42100 Jämsä