UUSIEN VIRKOJEN JA TEHTÄVIEN PERUSTELUT JOHDON TUKIPALVELUT Rekrytointikoordinaattori KHHJ 12.11.2013 TÄYDENNETTY OHEISMATERIAALI 3 1 Hyvinvointipalvelujen tukipalveluissa on tällä hetkellä kaksi vakinaista henkilöä, jotka hoitavat hyvinvointipalvelujen rekrytointitehtäviä: henkilöstösuunnittelija ja rekrytointikoordinaattori. Rekrytointitehtäviin kaivataan lisätyövoimaa erityisesti avustamaan esimiehiä rekrytointihakemusten laatimisessa ja sijaisrekisterin ottamisessa tehokkaaseen käyttöön. Esitys on, että vakanssi täytetään perhetukikeskuksen ohjaajan uudelleensijoituksella. Ko. henkilö hoitaa tällä hetkellä rekrytointikoordinaattorin tehtävää määräaikaisena vuoden 2013 loppuun asti. KASVUN JA OPPIMISEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN TUKEMINEN/OPINPOLKU Sosiaalityöntekijä (2) Lastensuojelussa on päästy lastensuojelulain mukaiseen palvelutakuun toteuttamiseen äärimmäisen ponnistelun tuloksena. Tämän lisäksi koko lastensuojelussa sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät ovat kohtuuttoman suuret (tavoite 30-40 asiakasta). Lastensuojelun avupalveluissa on keskimäärin 75 asiakasta/sosiaalityöntekijä ja lasten sijaishuollossa 41,7 asiakasta/sosiaalityöntekijä. Elokuun lopulla 2013 päivystys- ja selvitystiimissä oli 82 asiakkaan asia selvityksessä. Kaksi uutta sosiaalityöntekijän vakanssia tuo helpotusta lastensuojelun avopalveluiden resurssitilanteeseen ja siihen, että yksikkö selviytyy sille asetetuista velvoitteista sekä pystyy parempaan asiakaspalveluun. Riskejä ovat: Palvelutakuun toteutumattomuus ja sitä kautta uhkasakko Avilta (600 000 euroa). Kouvola on ollut saamassa sen ja tänä syksynäkin ollaan ponnisteltu sen välttämiseksi. Asiakasmäärät /sosiaalityöntekijä ovat liian suuret. Keskimäärin 75 asiakasta/sosiaalityöntekijä on liikaa. Asiakkaita avohuollossa vuoden 2013 aikana on 1200, joka on nyt jo enemmän (1098) kuin koko viime vuoden asiakasmäärä. Avohuollossa on tällä hetkellä 11 sosiaalityöntekijää ja kolme vastaavaa sosiaalityöntekijää tekemässä asiakastyötä. Vastaaville sosiaalityöntekijöille kuuluu myös sen lisäksi tiimivastuuta. Työmäärän kasvu. Erittelin sitä jo yläpuolella, mutta esim. huostaanottoja on tehty nyt jo sama kuin määrä kuin viime vuonna ja hallinto-oikeuden ratkaistavana tällä hetkellä on useampi huostaanotto. Työsuojelupiirin tarkastus. Joudumme antamaan 30.4.2014 mennessä työsuojelupiirille selvityksen työhön liittyvästä psykososiaalisesta kuormituksesta ja niistä tekijöistä, miten olemme saaneet sitä alennettua. Kohdennettu työterveystarkastus tänä syksynä oli saman suuntainen. Suuren kuormituksen vuoksi on ollut nähtävillä sairaslomien kasvu työuupumuksen vuoksi Kesäkuun alusta vuoden loppuun olemme palkanneet yhden sosiaalityöntekijän päivystys- ja selvitystiimiin helpottamaan työpainetta.
2 Vastaava ohjaaja Ohjaaja (10) Suurtalouskokki Esitetään Huoltokodin muuttamista lastensuojeluyksiköksi ja perusopetuksen päivätoiminnaksi, mikä tarkoittaa ostopalvelu siirtymistä omaksi toiminnaksi syksystä 2014 alkaen. Huoltokodin muuttaminen perusopetuksen päivätoimintayksiköksi ja lastensuojelulaitokseksi erityistä tukea tarvitseville lapsille on edennyt talousarviovalmistelun yhteydessä. Esitys on tehty hypan joryyn elokuun lopulla, jonka kautta asia lähti talousarviovalmisteluun. Lasten ja nuorten lautakunta on käsitellyt asiaa talousarviokäsittelyn yhteydessä kokouksessaan 25.9.2013 116. Alla kustannuslaskelmaa toiminnasta. Kustannusarvio 6-paikkaiselle päivätoiminnalle ja 7-paikkaiselle lastensuojeluyksikön toiminnalle: Henkilöstökulut Käyttökustannukset (ruokailut, kiinteistö jne.) Vuosikustannukset yhteensä n. 821 887 / vuosi 167 742 /vuosi 989 629 /vuosi Tällä hetkellä maksamme vastaavasta määrästä ulkopuolisista palveluista vähintään 1 286 100 /vuosi, joka koostuu seuraavasti: Carea-koulun hinnat: 185 /pv perusopetus + 175 /pv sosiaalitoimi x 190 pv x 6 oppilasta = 410 400 /vuosi (koulupäivien aikana) 280 /pv vahvasti tuettu päivätoiminta x max 65 pv (koulujen loma-aika) x 6 oppilasta = 109 200 /vuosi (kustannukset niiden lasten kohdalla, joiden huoltajat eivät voi pitää lapsesta huolta myöskään koulun loma-aikoina) Lastensuojelun ostopalvelu: 300 /vrk x 365 pv =109 500 /vuosi x 7 lasta = 766 500 /vuosi Tilaliikelaitos ilmoittaa saneerauskustannuksien arvioksi 700 /m2 x 555 m2 (kokonaispinta-ala) = 388 500 AIKUISVÄESTÖN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VAHVISTAMINEN/TOIMINTAKYVYN PALAUTTAMINEN Suuhygienisti (2) Hammashoitaja (2) Suun terveydenhuollossa on viime vuosien runsaiden eläköitymisten jälkeen avoinna useita terveyskeskushammaslääkärin vakansseja ja vielä lähivuosina eläkkeelle jää useita hammaslääkäreitä. Vuosittain on saatu rekrytoitua keskimäärin yksi uusi hammaslääkäri, eikä tämä ei ole riittänyt korvaamaan eläkkeelle siirtymisestä johtuvaa vajetta. Puuttuvaa työvoimaa on korvattu vuokratyövoimalla talousarvion puitteissa. Koska vuokratyön kustannukset ovat selvästi viranhaltijoiden henkilöstökustannuksia suuremmat, ei kaikkea vajetta pystytä korvaamaan. Hammaslääkäripula Suomessa jatkuu ennusteiden mukaan vielä noin vuosikymmenen koska eläkkeelle jäävien sekä terveyskeskus- että yksityishammaslääkäreiden määrä ylittää jatkuvasti vuosittain valmistuvien hammaslääkäreiden määrän. Rekrytointi on ja tulee olemaan kauan erittäin haastavaa. Samanaikaisesti erityisesti ikääntyvän ja iäkkään väestönosan suun hoidon tarve kasvaa. Kouvolan väestö on muihin saman kokoluokan kaupunkeihin verrattuna iäkästä, mikä lisää suusairauksien hoidon ja palvelujen tarvetta suhteellisesti vielä enemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.
3 Suun terveydenhuollossa on kehitetty ammattiryhmien välistä työnjakoa pitkään. Tarkastuksia, ehkäisevää ja perustason hoitoa tekevät muut ammattiryhmät ja hammaslääkärit hoitavat vaativammat tutkimukset, diagnostiikan ja vaativampia toimenpiteitä edellyttävän hoidon. Vastataksemme väestön lisääntyvään hoidontarpeeseen tarvitsemme lisää ammattilaisia, jotka voivat huolehtia erityisesti tarkastuksista, ehkäisevästä hoidosta ja iensairauksien perushoidosta sekä suun ja hampaiston omahoidon neuvonnasta. Näitä ammattiryhmiä ovat suuhygienistit ja hammashoitajat. Kehittämällä suun terveydenhuollon henkilöstörakennetta voidaan henkilöstökustannuksia kasvattamatta huolehtia palvelujen saatavuudesta hammaslääkärivajeen jatkuessa. Esitys on, että kaksi avointa terveyskeskushammaslääkärin virkaa lakkautetaan 1.1.2014 alkaen ja ne korvataan suuhygienistien ja kahdeksi hammashoitajien tehtäviksi. Säästö henkilöstökustannuksissa muutoksen jälkeen on vuositasolla noin 22 000. Muutettavien hammaslääkärien virkojen vakanssinumerot ovat 10238 ja 10239. Laatupäällikkö Toukokuun alussa 2011 astui voimaan terveydenhuoltolaki. Siinä annetaan useita määräyksiä terveydenhuollon sisällöstä. Yhtenä niistä ovat laatu ja potilasturvallisuus. Lain tarkoituksena on varmistaa potilaan hoidon ja hoitamisen turvallisuus kaikissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Niissä on laadittava suunnitelma potilasturvallisuudesta ja sen toteuttamisesta. Kouvolassa laatu- ja potilasturvallisuustyötä on aikaisemmin tehty terveydenhuollossa muiden tehtävien ohessa. Laajan kokonaisuuden koordinoimista ja johtamista varten tarvitaan henkilö, joka keskittyy laatu- ja potilasturvallisuustyöhön. Laatupäällikkö vastaa Ratamon laadunhallinnan suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta, arvioinnista ja toimintajärjestelmän jatkuvasta kehittämisestä toimintastrategioiden, laadunhallinnan toimintapolitiikan sekä potilasturvallisuuspolitiikan ja -suunnitelman mukaisesti. Talousarvion 2014 henkilöstökuluissa on palkkavaraus johtavan ylihoitajan virkaan, joka vapautuu 1.5.2014 ja tästä vapautuvat rahat on tarkoitus käyttää laatupäällikön palkkaamiseen. Laatuun ja potilasturvallisuuteen kuuluvat asiat on jaettu monelle henkilölle. Toimintaan on pakko osoittaa resursseja jatkossa enemmän. Tähän on varauduttu jakamalla eläköityvän johtavan ylihoitajan tehtävät muille työntekijöille ja tavoitteena on, että 1.5.2014 kun kyseinen virka vapautuu, niin tämä muutettaisiin laatupäällikön toimeksi. Kyse on siis enemmänkin tehtävien jakamisesta uudestaan ja nimikkeen muuttamisesta kuin nettolisäyksestä työntekijöihin. Toimintaterapeutti Toimintaterapeutin palveluissa palvelun tarve on runsas: lähetteitä tulee erikoissairaanhoidosta, neuvoloista, kouluilta, fysioterapeuteilta jne. Lasten toimintaterapeutti on ollut määräaikaisesti palkattu jo kahden vuoden ajan ja siitä huolimatta joudutaan myös ostamaan toimintaterapeuttien palveluita. Henkilön palkkaaminen vähentää ostopalvelujen tarvetta. Kuntoutuspalveluissa on yksi vakituinen lasten toimintaterapeutin toimi. Lähetteitä lasten toimintaterapiaan tulee erikoissairaanhoidosta, neuvoloista, kehitysneuvola Hatusta, kouluilta, fysioterapeuteilta jne. Yksi toimintaterapeutti ei pysty vastaamaan palvelujen kysyntään ja tästä syystä kuntoutuspalveluissa on ollut jo kaksi vuotta määräaikaisesti toinen lasten toimintaterapeutti. Suuresta tarpeesta johtuen on toimintaterapiaa jouduttu myös hankkimaan ostopalveluna. Tästä huolimatta toimintaterapian arviojono on tällä hetkellä (13.11.2013) 24 asiakasta, joista pisimpään odottanut on asetettu jonoon 25.2.2013 ja terapiajonossa on 26 asiakasta, joista pisimpään odottanut on asetettu jonoon 26.11.2012.
4 Koska nykyisellä henkilömäärällä ei pystytä vastaamaan toimintaterapian tarpeeseen hoitotakuun edellyttämässä ajassa esitämme toimintaterapeutin toimen perustamista. Toimintaterapian ostopalvelukäyntejä oli 707 käyntiä v.2012. Lasten toimintaterapian tarve on kasvanut koko ajan ja syyskuun loppuun mennessä (1-9 / 2013) käyntejä on ollut jo 709. Ostetun toimintaterapian kustannukset syyskuun loppuun mennessä ovat olleet 46.200 ja kokonaiskustannusarvio tälle vuodelle on n. 55.000. Toimintaterapeutin palkkakustannukset sotuineen on n. 41.000 / v. Sairaanhoitaja (varahenkilöstö) Lähihoitaja (varahenkilöstö) Sairaalapalvelujen varahenkilöstössä sairaanhoitajien toimia on 11 ja lähihoitajan toimia kahdeksan. Varahenkilöstön tarkoituksena on paikata osastoilla syntyneitä lyhytaikaisia akuutteja poissaoloja. Varahenkilöstöä ei ole suunniteltu käytettäväksi pidempiin poissaoloihin. Toimintatapana on ollut, että päivittäin olisi käytettävissä ainakin yksi tai kaksi ylimääräistä hoitajaa, joita voitaisiin käyttää samana päivänä syntyneisiin henkilöstövajeisiin. Varahenkilöstön sairaanhoitaja/lähihoitaja on helposti siirrettävissä osastoilta toiselle. Sijaispula on kuitenkin ollut niin merkittävä, että varahenkilöstöä on jouduttu käyttämään myös osastoilla syntyneisiin pidempiin poissaoloihin. Uuden organisaation aloittaessa toimintansa vuoden 2013 alussa varahenkilöstön toiminta-alue on laajentumassa. Suunnitelmissa on, että syksyn 2013 kuluessa varahenkilöstöä voidaan käyttää myös terveyskeskussairaalan osastoilla. Varahenkilöstön käyttäminen akuuteissa sijaistarpeissa on myös taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi on helpompi ja nopeampi paikata yksittäisiä vuoroja varahenkilöstöstä kuin saada yksittäinen määräaikainen hoitaja tekemään vuoroja. Samoin varahenkilöstön osaaminen on monipuolista, joten potilaiden saama hoito on hyvää. Nykyisellä henkilöstömäärällä varahenkilöstön toiminta-alueen laajentaminen terveyskeskussairaalan osastoille ei toteudu siinä määrin kuin se olisi kannattavaa ja järkevää toiminnan kehittämisen kannalta. Varahenkilöstön käytön toimintatavat mm. varausjärjestelmä, ovat kehittämisen kohteena. Varahenkilöstö on tärkeä yksikkö tulevaisuuden kannalta, siellä pitäisi olla riittävästi henkilökuntaa. Riittävällä varahenkilöstöllä voimme vähentää määräaikaisten sijaisten käyttöä. Nyt tehtyjen esitysten kustannukset katetaan sijaismäärärahoista. Toimistotyöntekijä (2) Pohjois-Kymen sairaalan neuvonnassa työskentelee tällä hetkellä 3 henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Sairaalassa neuvonnan toiminta ja säilyttäminen on nähty tärkeäksi osaksi moniammatillista yhteistyötä sekä turvallisuutta ja neuvonnan työntekijöiden työsuhteita on haluttu jatkaa määräaikaisina. Työ on kaksivuorotyötä sisältäen ilta- ja viikonlopputyötä. Neuvonta on avoinna ma pe klo 7.30 sekä la su klo 11 19. Neuvonta sijaitsee sairaalan pääsisäänkäynnin yhteydessä, jossa ei ole suoraan muuta toimintaa kuten esim. poliklinikoita, päivystystä, toimistotilaa, ilmoittautumista tai muuta vastaavaa toimintaa. Sairaalan turvallisuuden kannalta henkilökunnan paikallaolo neuvonnassa on tärkeää pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä, josta tapahtuu pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisinkin esim. omaisvierailut. Neuvonta ohjaa päiväaikaan kaikki sairaalan vierailijat, osan potilaista, uudet työntekijät, lääke- ym. esittelijät ja kokousvieraat oikeisiin kohteisiin. Neuvonnasta hoidetaan yleisen neuvontatyön lisäksi keikkalääkäreiden avainkorttipalvelut, yleiset toimistotehtävät, kokoushuoneiden varaukset, sairaalan puhelinvaihteen toiminta ilta-aikana ja viikonloppuisin sekä vuodeosastojen hyllytyspalvelut, talon avainten hallinta,
5 merex-päivitykset, lääkäreiden puhelinasiat, väliaikaiset toimikortit, videotykin varaukset, kokousvaraukset, lääke-esittelyt, potilasohjeiden puhtaaksikirjoitus/päivitys, kopio, laminointi ja skannauspalvelut, kirjaston hoito, sairaalan pukukaappien hallinnointi, tavaraliikenne virka-ajan ulkopuolella, varastotilaukset, päivystysmuutokset sekä yleinen siisteys ja turvallisuusasiat. Potilaiden ohjautuminen ilta- ja viikonloppuaikaan ilman neuvontaa on turvallisuusriski ja kuormittaa hoitohenkilökuntaa. Neuvonnalla on tärkeä rooli mm. paloilmoituskeskuksen hälytyksiin reagoimisessa sekä tarvittaessa palokunnan ohjaamisesta oikeaan paikkaan. Ilman neuvontaa omaiset joutuvat etsimään tietoa itsenäisesti osastoilta ja puhelinliikenne kuormittaa hoitohenkilökunnan. Pohjois-Kymen sairaalan neuvonnan työntekijöiden tarve on huomioitu, mutta heidän toimiessaan määräaikaisina syyllistymme ketjutukseen. Neuvonnan ja puhelinvaihteen poistaminen sairaalasta on turvallisuusriski ja lisää hoitohenkilökunnan roolia omaisten ja vierailijoiden ohjaajana ja puhelimeen jatkuva vastaaminen on pois potilastyöstä. Sairaanhoitaja on kallispalkkainen asiakasneuvoja ja puhelinvaihteenhoitaja. Lisäksi lukuisa määrä muita tehtäviä (ks. aiemmin) pitää suunnata jonkin toisen ammattiryhmän tehtäväksi. Samoin sairaalan turvallisuusasiat tarvitsevat uusintajärjestelyt mikäli neuvontaa ei haluta säilyttää. Äskettäin saadun asiakaspalautteen sanoma oli, että sairaalan neuvonta oli koko kaupungin ainut ilta-aikaan tavoitettu toimija, jolla huolestuneet omaiset olivat löytäneet etsimänsä potilaan. Neuvonnan työntekijän kuukausipalkka on 1.914,27 e sekä kohtuulliset vuorolisät päälle. Jokaisessa ainoastaan virka-aikaan toimivalla kaupunkimme terveysasemalla on neuvontaa antavaa henkilökuntaa, ja olisi erikoista, jos neuvontapalveluita ja puhelinliikennettä ei hoidettaisi omasta yksiköstä käsin 24/7 toimivassa sairaalassa. Toiminnan jatkuminen on lähinnä kaupunkimme tekemä arvovalinta, jonka vaikutukset näkyvät suoraan kuntalaisille. Pohjois-Kymen sairaalan neuvonnassa työskentelee tällä hetkellä 3 toimistotyöntekijä-nimikkeelle työskentelevää henkilöä. Pohjois-Kymen sairaalan neuvonta on siirtynyt Kouvolan kaupungille Carealta sairaalan toiminnan siirtymisen yhteydessä vuoden 2011 alusta. Toimipohjia neuvonnan työntekijöille ei ole tällöin perustettu, mutta toiminta on katsottu oleelliseksi ja tärkeäksi osaksi sairaalan moniammatillista työtä, ja toimintaa on jatkettu keskeytyksettä samalla henkilökunnalla. Neuvonta on hallinnollisesti siirtynyt päivystyksen alaisuudesta Toimistopalveluihin 1.9.2012 alkaen. Neuvonnan toimintaa on jatkettu kuluva vuosi määräaikaisjärjestelyin, koska toiminta on todettu korvaamattomaksi osaksi sairaalan arjen sujumista, ja se on vapauttanut hoitohenkilökunnan työresursseja potilastyöhön. Neuvonnan toimistotyöntekijöiden tehtäväkuva ei ole pelkästään toimistotyötä vaan he laajaalaisesti osallistuvat koko sairaalan toimintaan. Neuvonnan yksi tärkeimmistä oheistehtävistä on Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosastojen ja päivystyksen hyllytyspalvelusta huolehtiminen. Mikäli neuvontaa ei olisi, lukuisa määrä tehtäviä siirrettäisiin hoitohenkilökunnan huolehdittavaksi, mikä on suoraan pois hoitotyöstä. Pohjois-Kymen sairaalan neuvonnasta vähennetään yksi työntekijä vuoden 2014 alusta alkaen. Toimintaa supistetaan tämän vuoksi siten, että viikonlopun aukiolo joudutaan lopettamaan. Tämä vaikutus kasautuu suoraan päivystykseen, joka joutuu jatkossa hoitamaan hoidon tarpeen kiireellisyyden arviota koskevien puheluiden ja käyntien lisäksi omaistiedustelut, yleiset tiedustelut ja ohjaamaan sairaalassa eri tarkoituksissa liikkuvia ihmisiä. Tästä saimme esimakua jo pyhäinpäivän neuvonnan kiinniolosta, joka perustuu säästöhakuisuuteen pitää loppu vuoden arkipyhinä neuvonta suljettuna. Tähän saakka sairaalan neuvonta on ollut ainoa kaupungin virkaajan ulkopuolinen palvelupiste, ja neuvonta on huolehtinut myös virka-ajan ulkopuolisesta puhelinvaihteen hoidosta. Puhelinvaihteeseen tulee iltaisin ja viikonloppuisin paljon tiedusteluja koskien sekä Pohjois-Kymen sairaalaa, että muita hoitoyksiköitä. Kaiken tämän lisäksi neuvonta tekee yhteistyötä Kouvolan kaupungin vaihteen sekä Carea sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden vaihteen kanssa. Neuvonnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on sisäinen tiedottaminen.
6 Ohjaaja (2) Maahanmuuttopalveluissa on 2 työsuhteessa olevaa henkilöä, joiden palvelussuhteet on muutettava viroiksi työ on sosiaaliohjaajan työhön rinnastettavaa ja siinä tehdään yksilöpäätöksiä mm. SHL:n ja TTTL:n perusteella. Vastaava ohjaaja Kehitysvammaisten Pihlajiston asumisyksikön vastaava ohjaajan virka on jäänyt perustamatta. Tehtävässä on ollut vakinainen työntekijä 1.1.2009 alkaen. Sosiaalityöntekijä Hyvinvointipalvelujen sairaalapalveluissa sosiaalityötä tekee kolme sosiaalityöntekijää, joista yksi on virkasuhteessa. Virassa olevan sosiaalityöntekijän ollessa poissa aiheutuu ongelmia mm. pitkäaikaispotilaiden maksupäätösten tekemisessä. Sairaalapalveluiden sosiaalityö on muuttunut jatkuen haasteellisemmaksi ja monipuolisemmaksi sekä edellyttää lisääntyvästi sosiaalityön erityisammattitaitoa. Vuoden 2014 keväällä eläkkeelle jäävän sosiaalityöntekijän tilalle esitetään palkattavaksi sosiaalityöntekijä virkasuhteeseen. Tällä varmistetaan virkatehtävänä tehtävien töiden mm. maksupäätösten tekemisen jatkuvuus. Viran perustamisella ei ole taloudellisia vaikutuksia, koska talousarvion 2014 henkilöstökuluissa on palkkavaraus sosiaalityöntekijän vapautuvaan toimeen 1.5.2014. Vapautuva sosiaalityöntekijän toimi poistetaan. IKÄÄNTYNEIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN/Kotona asumisen tuki Palveluohjaaja Kouvolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 7.5.2012 50 suunnitelman Ikäihmisten palveluverkosta vuosille 2012-2014, johon liittyen Keltakankaan hoivakodin toiminta lakkaa ja osa henkilöstöresursseista siirtyy asumispalveluista kotona asumisen tuen palvelukokonaisuuteen palkkarahoineen. Palveluverkkomuutoksen myötä siirtyy yksi sairaanhoitajan avoin vakanssi omaishoidon yksikköön. Omaishoidossa on asiakkaita 828, joista yli 65-vuotiaita 421 (tilanne 8/2013). Kaksi palveluohjaajaa hoitaa tällä hetkellä yli 65-vuotiaita omaishoidon tuen asiakkaita, mikä on liian vähän asiakasmäärään ja asiakkaiden tarpeeseen nähden. Palveluohjaajan säännöllisellä yhteydenpidolla omaishoitajaan (seurantakäynnit ja muu yhteydenpito) on erittäin suuri merkitys palvelutarpeen ennakoinnissa ja omaishoitajan jaksamisen tukemisessa. Omaishoidon palvelujen vahvistamiseksi asumispalveluista kotona asumisen tuen palvelukokonaisuuteen siirtyvä sairaanhoitajan toimi tulisi muuttaa omaishoidon palveluohjaajan viraksi. Palveluohjaajan virka kohdennettaisiin nimenomaan vahvistamaan yli 65-vuotiaiden omaishoidon asiakkaiden palvelua. Tämä muutos tukee myös kaupungin strategiaa sekä valtakunnallisia linjauksia palvelurakenteen muuttamisesta raskaammasta hoidosta kevyempään. Omaishoidon palveluohjaaja käyttää tehtävässään julkista valtaa päättäessään omaishoidon tuesta. Tämän vuoksi omaishoidon palveluohjaajan tehtäviä hoitavan tulee olla virassa. Omaishoidon palveluohjaajan tehtäväkohtainen palkka on 2360,00 /kk. Sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2332,83 kk. Palkkakustannusten kate siirtyy asumispalveluista toimen siirtymisen myötä. Palkkojen erotuksen kate on varattu omaishoitoyksikön talousarvioon.
7 Kyseessä ei ole uusi vakanssi vaan palveluverkkomuutoksen myötä asumispalveluista siirtyvän sairaanhoitajan toimen muuttaminen viraksi. Toimen muutos viraksi tarvitaan koska omaishoidon palveluohjaaja käyttää julkista valtaa tehdessään omaishoidon päätöksiä. Omaishoidossa asiakkaita vuositasolla n. 900, joista n. puolet yli 65-vuotiaita. Uusia hakemuksia tulee kuukausitasolla n. 23-25 hakemusta, joista n. 20 koskee yli 65-vuotiaita. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuen asioita käsittelee kaksi palveluohjaajaa ja uusien hakemusten käsittelyaika on n. 2,5 kuukautta, mikä on liian pitkä. Omaishoidon tuesta tehtävä päätös edellyttää hoidettavan palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointia, elämänpiiriin ja perhetilanteeseen sekä hoitajaan liittyvien asioiden selvittelyä. Monesti yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa. Omaishoidon tuen päätökseen liittyy aina kotikäynti. Asioiden huolellinen valmistelutyö edellyttää, että yhdellä palveluohjaajalla on kohtuullinen määrä asiakkaita. Asioiden selvittelyyn ja asiakkaan neuvontaan/ohjaukseen sekä sopimusten ym. tekoon tarvitaan aikaa. Palveluohjaajat hoitavat omien asiakkaidensa osalta myös esim. vapaiden järjestelyyn, keskeytyksiin ym. liittyvät asiat, joten asiakasmäärän palveluohjaajaa kohden tulee olla kohtuullinen. Erittäin tärkeää olisi, että palveluohjaaja pystyisi pitämään säännöllisesti yhteyttä omaishoitajaan. Tavoitteena on, että palveluohjaaja tekisi seurantakäynnin omaishoito perheeseen vähintään kerran vuodessa. Nykyisillä resursseilla palveluohjaajat voivat tehdä vain kiireelliset seurantakäynnit. Näissä tilanteissa omaishoitotilanne on usein jo kriisiytynyt pahasti ja monesti edessä on hoidettavan laitossijoitus. Säännöllisillä seurantakäynneillä voitaisiin tukea omaishoitajan jaksamista ja puuttua jo ennakoivasti omaishoitoperheen tilanteisiin esim. lisätukea tai lyhytaikaishoitoa järjestämällä. Tällä voitaisiin välttää / myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Myös valmisteilla oleva kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma korostaa erityisesti omaishoitajille annettavaa tukea. Tuen järjestämiseen tarvitaan resursseja. Tällä haetulla muutoksella voitaisiin vastata omaishoidon tuomiin haasteisiin sekä asetettuihin tavoitteisiin/velvoitteisiin (valtakunnalliset ja paikalliset) ennakointia tehostamalla ja omaishoitajan jaksamista tukevia toimenpiteitä vahvistamalla. Varhaisemmalla puuttumisella vältetään raskaampia hoitomuotoja ja tuetaan omaishoitajan jaksamista. Kolmas palveluohjaaja yli 65- vuotiaiden omaishoidon tukeen mahdollistaisi palveluohjaajien alueellisen organisoitumisen, mikä puolestaan tehostaisi toimintaa ja vaikuttaisi mm. kuluihin esim. asiakasmatkojen osalta. Tällä hetkellä palveluohjaajien asiakasmäärät ovat niin suuret, että vain kiireellisimmät asiat voidaan seurannan osalta hoitaa, myös uusien hakemusten käsittelyajat venyneet liian pitkiksi.