MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella olevan korttelin käyttötarkoitus yksityiskohtaisesti asemakaavamuutoksen pohjaksi. Asemakaavamuutos koskee Matinkylän kauppakeskuksen korttelia 23282, sen eteläpuolella olevaa toimistorakennuksille ja linja-autoasemalle varattua korttelia 23283, kortteleiden välistä Suomenlahdentietä sekä Kalapuistoa. Maankäyttösuunnitelmasta tuli selvitä metroaseman sisäänkäyntien paikat, sisäyhteys kauppakeskukseen, liike- ja palvelutilan sekä asuntojen rakentamisen määrä ja sijoittuminen, kerrosluvut, liityntäliikenteen ja bussiterminaalin järjestelyt sekä saattoliikenteen ja kevyenliikenteen kulkuyhteydet. Suunnittelu pohjautui metron hankesuunnitelmaan ja tehtiin yhteistyössä hankesuunnitelman konsulttien kanssa. Korttelista tuli alun perin tehdä kaksi vaihtoehtoa, jossa toisessa Piispansillan puolella terminaaliliikerakennukseen liittyy korkea tornitalo, ja toisessa matalampi rakennus. Läntisen lippuhallin sijoittamista rakennukseen tuli tutkia. Suomenlahdentien tai puistossa olevan kevytväylän, Matinniitynpolun linjausta ei saanut muuttaa. Maankäytön suunnittelun edetessä suunnitteluryhmässä, johon kuului arkkitehtitoimiston lisäksi liikennesuunnittelijat WSP Finland Oy:stä ideoitiin kaksi uutta vaihtoehtoa. Maankäytön vaihtoehtojen toteutuskelpoisuuden vertailemiseksi Espoo teetti melu- ja ilmanlaatuselvitykset sekä laski infrastruktuurin muutoksista ja rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. ARKKITEHTUURI JA RAKENNUSTEN MASSOITTELU Rakentamista alueelle tutkittiin kolmella lähes yhtä tehokkaalla vaihtoehdolla. Kaikissa vaihtoehdoissa bussiterminaalin päälle sijoitetaan liiketilaa. Bussiterminaalin siirtyminen Matinkylästä Kivenlahteen metroradan jatkamisen yhteydessä myöhemmin synnytti tarpeen esittää suunnitelmissa kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa bussiterminaaliin osoitetaan 10 lähtölaituria, 10 linja-autojen pikapysäköintipaikkaa ja 3 tulolaituria, toisessa vaiheessa terminaalin kerrosalatarve on puolet pienempi. Rakennejärjestelmä on toteutettu Kampin malliin. Rakennuksen huoltotila on sijoitettu toiselle pysäköintitasolle (+1.4). Sinne kuljetaan puistoon rakennettua ramppia pitkin Tiistiläntien risteyksestä. Suuren rakennusoikeuden osoittaminen on tuottanut tarpeen suurelle määrälle autopaikkoja. Pysäköintiä on osoitettu kolmeen maanalaiseen kerrokseen. Autojen poistuminen pysäköintitasoilta tapahtuu kolmesta paikasta; kierreramppia ylös Piispansillalle, suoraa ramppia Tiistiläntien risteykseen tai nykyistä ramppia ja kiertoliittymää (tasolla +4.7) käyttäen. Kaikissa vaihtoehdoissa tutkittiin Ison Omenan korttelin pysäköintitalon sisältämien paikkojen sijoittamista muualle, jolloin yhteys uudisrakennuskortteliin toteutuisi luontevammin. Toimistojen sijoittaminen tornitaloon ei pidetty erityisen hyvänä ratkaisuna. Arkkitehdin mukaan pienet toimistot toimivat kuitenkin tornissa, jossa sisäänkäynti suoraan kadulta on selkeä. Torniin voisi mahdollisesti osoittaa erityisasumista, sillä Espoon toimistorakennuksia varten kaavoitetut tontit ovat jääneet rakentamatta. Torniin on oma sisäänkäyntiaula. Suunnittelu tarkentuivat prosessin myötä, mutta suunnitelmat jätettiin tietoisesti luonnosmaisiksi. Tarkoituksena oli että kaavaan laitetaan reunaehdot. Varsinainen toteutusvaihe tuo muutoksia.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) uusi rakentaminen (42000 kem2) sijoittuu yhtenäiseen rakennukseen, jonka päädyssä on 16-kerroksinen torni. Rakennuksen keskellä, neljännessä kerroksessa on toimistotilaa. Asuntojen piha-alue saadaan liiketilan katolle. Yhteydet Isoon Omenaan on toteutettu kapeilla Suomenlahdentien ylittävillä yhdyskäytävillä 3. kerroksen tasolla. Rakennuksessa on toisessa vaiheessa 31 800 kem2 liiketilaa, 2000 kem2 toimistotilaa ja 8200 kem2 asuntoja. Kahdessa vaihtoehdossa (VE2 ja VE3) uusi rakennusmassa sijoitettiin kiinni Isoon Omenaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Suomenlahdentie on pidetty paikallaan ja toisessa katu on siirretty korttelin eteläpuolelle niin, että puisto säilyy nykyisten asuinrakennusten pohjoispuolella suunnilleen saman levyisenä kuin 1. ja 2 vaihtoehdoissa. Molemmissa näissä vaihtoehdoissa on alueen länsipäähän sijoitettu asuinkerrostalojen kortteli. Vaihtoehdossa 2 (VE 2) on rakennettavaa kerrosalaa yhteensä 39 000 kem2. Liiketila jatkuu Ison Omenan levyisenä massana kadun yli. Toisessa rakentamisvaiheessa, kun bussiterminaalin tarve on pienempi, on liiketilan länsipuolelle mahdollista rakentaa 12 000 kem2:n suuruinen asuntokortteli. Kolmannessa vaihtoehdossa (VE 3) suunnittelualuetta on laajennettu länteen Kalaportin yli. Markkinakatua on jatkettu uuteen katulinjaan asti, mihin on tehty uusi kiertoliittymä. Kiertoliittymästä on rampit maanalaiseen paikoitukseen. Asuinkorttelit (yhteensä 17 000 kem2) on vaihtoehdon mukaan sijoitettu osittain alkuperäisen suunnittelualueen ulkopuolelle. Toisessa rakentamisvaiheessa, on liiketilan länsipuolelle mahdollista rakentaa 6-kerroksinen rakennus, jossa on 7000 kem2 toimistotilaa. VE3:ssä kadun siirtäminen etelään vaikuttaa metroratalinjan siirtämiseen noin 35-40 metriä pohjoiseen. LIITTYMINEN METROON Maankäytönsuunnitelman ja hankesuunnitelman yhteensovittaminen oli yksi suunnittelutavoite, mutta maankäytön suunnittelua tehtiin vielä pitkään hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen niin, että metron hankesuunnittelua ei ollut enää loppuvaiheessa päivitetty. Metrohankkeen suunnitelmakuvissa asema ja bussiterminaali eivät varsinaisesti liity nyt tehtyihin maankäytön suunnittelun tuottamiin rakennuksiin vaan hankesuunnitelma on esitetty erillisenä projektina. Aseman suunnittelun ja sitä ympäröivän maankäytön suunnittelun yhteensovittamista tarvitaan. Metroasemien sisäänkäyntien paikkoja ja paikoituksen sijoittamista maan alle täytyy tulevissa suunnitelmissa sovittaa yhteen. Myös läntisen sisäänkäynnin sijoittaminen rakennukseen tulisi tutkia (VE 2 ja VE3:ssa). Vaihtoehtojen valinta vaikuttaa suuresti myös metroradan linjaukseen. Nähtäväksi jää tutkitaanko radan siirtämistä noin 35-40 metriä pohjoiseen hankesuunnitelman paikalta. Maanalaisen paikoituksen sijoittelu ja autopaikkamäärä perustuvat oletukseen että metrotunneli ja kalliopaikoitus rakennetaan yhtä aikaa. Laiturihallin kohdalla kalliokatto ja kalliotunnelin kallioseinä sivusuunnassa saavat olla ohuempia kuin sellaisessa tapauksessa että kalliopaikoitus rakennetaan myöhemmin. Liikkeiden asiakaspysäköinti toimii parhaiten kun paikoitustasoja ei ole enempään kuin kahdessa kerroksessa maan alla tai maan päällä. Liityntäpysäköinti ohjataan mahdollisesti maan alla alimpaan kolmesta kerroksesta. Suunnitelmissa on 760 liikepysäköintipaikkaa ja 380 liityntäpysäköintipaikkaa, pysäköintikerroksia on kolme. Näissä suunnitelmissa on aseman laituritasonkatto tullut vastaan ja metroasema on sijoitettu avokaivantoon, jolle rakennetaan katto. PUISTO Suunnittelun alkuvaiheessa tutkittiin eteläisen puiston alle sijoitettavaa paikoitusta, muuten kerrostalojen välinen puisto jätettiin avoimeksi. Suomenlahdentien varrelle sijoittuva korttelin itäpuolinen puistoalue ei säily puistona. Myös itä-länsisuuntainen puistoakseli kaventuu kaikissa
vaihtoehdoissa. WSP:n liikennesuunnittelun yhteydessä tutkittiin Piispansillalle nousevan ajorampin istumista puistomaisemaan. YHTEYDET ISOON OMENAAN Metron käyttäjille yhteydet liikekeskukseen ovat tärkeitä. Jalankulkuyhteyksien Ison Omenan läpi metroon sekä ajoyhteydet liityntäpysäköinnin ja kauppojen paikoitusten välillä tulee olla sujuvia. SELVITYKSET Eri vaihtoehtojen tarkastelun selventämiseksi Espoon tekninen keskus teki eri vaihtoehtojen katuverkon ym. infrastruktuurin muutosten kustannusten arvioinnin. Asuntorakentamisen osoittamisen mahdollisuus eri vaihtoehtoisissa suunnitelmissa tutkittiin meluja ilmanlaatuselvityksillä. LÄHIYMPÄRISTÖN HANKKEET Matinkylän koulun tontti bussiterminaalin länsipuolella sijoittuu haasteelliseen paikaan melun ja ilmanlaadun kannalta. Arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus on kuitenkin joustava ja tähtimäisen rakennuksen sakaroihin sijoitetut toiminnat voivat vaihtaa paikkaa. Koulu on tarkoitus rakentaa myöhemmin. Matinkylään etsitään paikkaa myös uimahallille ja liikuntahallille.
VE 1 VE1 Metroaseman korttelin kerrosalat (vaihe 1) Liiketiloja 26 000 Asuntoja 8 200 Toimistoja 2 000 Yhteensä 36 200 Metroaseman korttelin kerrosalat (vaihe 2) Liiketiloja 31 800 Asuntoja 8 200 Toimistoja 2 000 Yhteensä 42 000 Ison Omenan Laajennuksen kerrosala Liiketilaa 13 000 Metroaseman pysäköintilaitoksen autopaikat 1. Liityntäpysäköintikerros 365ap 2. Pysäköintikerros 395ap 3. Pysäköintikerros 380ap yhteensä 1140ap Ison Omenan autopaikat uusien liiketilojen alla: 1. Pysäköintikerros 100ap 2. Pysäköintikerros 100ap 3. Pysäköintikerros 100ap yhteensä 300ap ( poistuu n.450 ap) (Pysäköintilaitosvaraus puiston alla n.700 ap)
VE2 Metroaseman korttelin kerrosalat (vaihe 1) Liiketiloja 19 000 Asuntoja 8 000 Yhteensä 27 000 Metroaseman korttelin kerrosalat (vaihe 2) Asuntoja 12 000 1 ja 2 vaihe yhteensä 39 000
VE3 Metroaseman korttelin kerrosalat (vaihe 1) Liiketiloja 16 000 Asuntoja 21 000 Yhteensä 37 000 Metroaseman korttelin kerrosalat (vaihe 2) toimistoja 7 000 1 ja 2 vaihe yhteensä 44 000