ESPOON MATINKYLÄN METROASEMAN KORTTELIN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 ESPOON MATINKYLÄN N KORTTELIN MELUSELVITYS WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Puh

2 Ilkka Niskanen ja Laura Gröhn SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimeksianto Lähtötiedot ja menetelmät Tarkastellut vaihtoehdot Ympäristömelun ohjearvot Laskentamalli Laskennassa käytetyt liikennemäärät Tulokset ja niiden tarkastelu Melutasot vaihtoehdossa Melutasot vaihtoehdossa Melutasot vaihtoehdossa Johtopäätökset Viittaukset... 7

3 Toimeksianto Espoon kaupunkisuunnittelukeskus laatii asemakaavan muutosta, joka koskee Matinkylän kauppakeskuksen korttelia 23282, sen eteläpuolelle sijoittuvaa toimistorakennusten ja linja-autoaseman korttelia ja kortteleiden välistä tä ja Kalapuistoa. Kortteliin sijoittuu Matinkylän metsoasema, jonka yhteyteen sijoittuu lisäksi bussiliikenteen liittymäterminaali, autojen paikoitustilaa sekä liike- ja toimistotiloja. Metroaseman korttelin yhteyteen on suunniteltu sijoittuvan myös asuinrakentamista. Vilkas autoliikenne korttelin lähiympäristössä tulee aiheuttamaan pakokaasu- ja melupäästöjä, jotka vaikuttavat asuinympäristön viihtyisyyteen ja terveellisyyteen. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida liikenteen aiheuttamia melutasoja suunnitellussa asuinympäristössä. Laskennallisesti laaditun selvitysten pohjalta arvioidaan suunniteltujen kohteiden soveltuvuutta asumiseen ja arvioinnissa kriteereinä käytetään ympäristömelutasojen ohjearvoja. Selvityksessä arvioidaan lisäksi asuinkohteilta vaadittavan ulkoseinärakenteen ääneneristävyyden vaatimuksia. Selvitys on tehty Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta. Suunnittelija Laura Gröhn WSP Finland Oy:stä on tehnyt projektin melulaskennat. Projektipäällikkö Ilkka Niskanen WSP Finland Oy:stä on koonnut tulokset ja laatinut tämän raportin. 2 Lähtötiedot ja menetelmät 2.1 Tarkastellut vaihtoehdot Selvityksessä on tarkasteltu kolmea Arkkitehdit Tommila Oy:n suunnitelman mukaista vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 (VE1) uudet rakennusmassa sijoittuvat n eteläpuolelle ja korttelin asuinrakentaminen tulisi sijoittumaan korttelin länsireunalle Piispansillan varteen korkeaan tornitaloon. Liikehuoneistojen 3. kerroksen kattotasolle on suunniteltu oleskelupiha (kuvat 1 8). Vaihtoehdossa 2 (VE2) uudet rakennukset tulisivat sijoittumaan Piispansillan suuntaisina ylittäen n. Asuinrakentaminen sijoittuu samalla tavalla Piispansillan varteen kuin vaihtoehdossa 1 (kuvat 9 14). Vaihtoehdossa 3 n linjausta siirretään etelään. Korkea asuinrakennus sijoittuu Piispansillan ja n kulmaukseen. Asuinrakennuksia sijoittuu myös n varteen Markkinakadun länsipuolelle (kuvat 15 22). 2.2 Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 1). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7). WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Puh

4 Taulukko 1. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot db db db db 3) db 30 db Opetus- ja kokoustilat db - Liike- ja toimistohuoneet db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ulkoalueiden ohjearvoja sovelletaan myös asuntojen parvekkeisiin. 2.3 Laskentamalli Ympäristömelun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 3.7 ympäristömelumalliin kuuluvalla pohjoismaisella tieliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996). Laskentamalli ottaa huomioon maaston ja rakenteiden muodostamien esteiden vaikutukset äänen etenemiseen sekä maanpinnan ja ilman absorption aiheuttamat vaimennukset. Laskentamallissa pohjana on käytetty tilaajan toimittamaa maastomallia ja Arkkitehdit Tommila Oy:n toimittamia suunnitelmia. Saatu maastomalliaineisto sisälsi korkeuskäyrät, katujen korkeustiedot ja nykyiset rakennukset. Maastomalli laadittiin erikseen jokaista eri vaihtoehtoa vastaavaksi. Ennustetilanteen vaihtoehtoihin maastomalliaineistoon mallinnettiin uudet rakennukset, sekä suunnitellut liikennejärjestelyt. 1) 2) Melutasoja on laskettu 5 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kahden metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 db WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Puh

5 luokissa. Lisäksi erillisiä laskentapisteitä on sijoitettu kattotasoille suunnitelluille oleskelualueille. Laskennoissa otettiin huomioon ensimmäisen kertaluokan heijastukset. Asuinrakennuksiin kohdistuvia äänenpainetasoja on lisäksi tarkasteltu julkisivuihin sijoitettujen laskentapisteiden avulla. Tieliikennemelun laskentamallin tulokset ja mittaustulokset ovat hyvin vertailukelpoisia silloin, kun maasto on tasainen ja sääolosuhteet vastaavat mallissa asetettuja sääolosuhdevaatimuksia. Tällöin tulokset eroavat ± 1 db toisistaan. Mitä monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän lasketut ja mitatut tulokset eroavat toisistaan. Laskentamallivertailussa mitatut ja lasketut melutasot mäkisessä maastossa erosivat suurimmillaan 5-6 db (Eurasto 2005). Tässä selvityksessä tarkastellun suunnittelualuetta rakennusmassoineen voidaan pitää suhteellisen monimutkaisena laskentaympäristönä, minkä vuoksi arvioimme, että laskentamallin tarkkuus tässä tapauksessa on luokkaa ± 5 db. 2.4 Laskennassa käytetyt liikennemäärät Kaikki melulaskennat tehtiin vuoden 2030 liikennemärillä, jotka on saatu Espoon kaupungin Olive-selvityksen liikenne-ennusteesta. Laskennoissa arvioitiin, että keskivuorokausiliikenteestä toteutuu päivällä 90 % ja yöllä 10 %. Laskennoissa käytetyt lähtötiedot on esitetty tarkemmin taulukossa 2. Taulukko 2. Laskennassa käytetyt liikennemäärät ja muut lähtötiedot. Katu KVL v Liikenne päivällä (90 %) Liikenne yöllä (10 %) Nopeus Km/h Raskaiden ajoneuvojen osuus % : Kala-Maija : Länsiväylä : Länsiväylän silta Markkinakatu Nelikkotie Länsiväylä: Helsinki Länsiväylä: - Espoo WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Puh

6 Tulokset ja niiden tarkastelu 3.1 Melutasot vaihtoehdossa 1 Piispansillan liikenne aiheuttaa kadun välittömään läheisyyteen db päiväaikaisen keskiäänitason. n aiheuttama meluvyöhyke ulottuu esteettömästi levitessään db tasoisena noin 1 metrin etäisyydelle kadun keskikaistalta (kuva 1). Liikenteen aiheuttamat yöaikaiset db vyöhykkeet jäävät pienemmiksi kuin päiväaikaiset db vyöhykkeet (kuva 2). Metroaseman kolmannen kerroksen kattotasolla liikenteen melun aiheuttamat keskiäänitasot jäävät suurelta osin alle db tason (kuvat 3, 4, 5 ja 6). Korkean asuinrakennuksen Piispansillan puoleiseen seinustaan kohdistuva melutaso on suurimmillaan 64 db. Julkisivuun kohdistuva päiväaikainen melu ulottuu db tasoisena 2/3 kerrostalon korkeudesta ja yöaikaiset julkivuun kohdistuvat melutasot ovat selvästi pienempiä (kuvat 7 ja 8). 3.2 Melutasot vaihtoehdossa 2 Vaihtoehdossa 2 melu kohdistuu metroaseman länsipuolella sijaitsevan asuinrakennuksen julkisivuun päiväaikaan yli db tasoisena ja yöaikaan alle db tasoisena (kuvat 9 ja 10). n eteläpuolella sijaitsevan uuden asuinrakennuksen sisäpihalle muodostuu suhteellisen hiljainen sopukka, jossa päivä- ja yöaikaiset melutasot jäävät alle db tason (kuvat 9-14). Piispansillan varressa olevaan asuinrakennukseen kohdistuva melutaso on lähes sama kuin vaihtoehdossa 1. Metroaseman kattotasolla liikenteen aiheuttamat melutasot jäävät suurelta osin alle db tason ja kattotason keskellä alle db tason (kuva 13). Piispansillan liikenne aiheuttaa sen varrella sijaitsevan korkean asuinrakennuksen alimpien kerrosten julkisivuun noin db melutason, toisen kerroksen yläpuolella julkisivuun kohdistuva melutaso on alle db (kuva 15). 3.3 Melutasot vaihtoehdossa 3 Vaihtoehdossa 3 n linjausta on siirretty etelään. Markkinakadun länsipuolella n varrella sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu päiväaikaan yli db äänenpainetaso ja yöaikaan alle db. n suuntaiset rakennukset suojaavat rakennusten koillispuolisia alueita. n eteläpuolella db melualue levittäytyy Kala-Matin ja Kala-Maijan pohjoispuolella sijaitsevalle puistoalueelle (kuvat 17 ja 18). Metroaseman kattotasolle muodostuu suhteellisen laajoja alueita, joilla liikenteen aiheuttamat melutasot jäävät alle db tason (kuva 19-22). Piispansillan varressa sijaitsevan korkean asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuu suurimmillaan 64 db melutaso kahden alimman kerroksen korkeudelle saakka. Ylempänä julkisivuun kohdistuvat melutasot ovat pienempiä (kuvat 23 ja 24). Tien linjauksen muuttuessa Kala-Maijan varrella sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuisi 4 8 db suuremmat melutasot kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2 (kuvat 21 ja 22). WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Puh

7 Johtopäätökset Laskennallisesti arvioidut julkisivuihin kohdistuvat melutasot eivät ole mitenkään poikkeuksellisen suuria kaupunkiympäristössä. Tarkastelluissa vaihtoehdoissa asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvat melun päiväaikaiset keskiäänitasot ovat suurimmillaan db ja yöaikaiset keskiäänitasot db. Suunniteltuihin kohteisiin voidaan osoittaa asuinrakentamista sillä edellytyksellä, että asuinrakennuksen julkisivurakenteella saavutetaan vähintään db ulkomelutason ja sisämelutason erotus. Tämä äänitasoeroa koskeva vaatimus ei ole mitenkään poikkeuksellisen suuri ja se voidaan saavuttaa normaaleilla ulkovaipan rakenteilla. Vaihtoehdoissa metroaseman kattotasoille suunnitellut oleskelualueet ovat melutasoltaan hiljaisempia kuin rakennusten viereiset alueet maan pinnan tasolla. Kattotasoille muodostuu suhteellisen laajoja melutasoiltaan alle db tasoisia alueita. Näitä alueita voi luonnehtia kaupunkiympäristössä jo varsin hiljaisiksi alueiksi. Tarkastelluissa vaihtoehdoissa 3. kerroksen kattotasoille voidaan osoittaa oleskelualueita. Kattotasoille sijoitettavia oleskelualueita sijoitettaessa tulee ottaa huomioon paikoitusja bussiterminaalihallin poistoilmakanavan aiheuttama melu. Poistokanavan aiheuttamalle äänelle tulee tarvittaessa asettaa sen äänitehotasoa (L WA ) koskeva vaatimus. Poistokanavan aiheuttama melupäästö ei saa ylittää 90 db äänitehotasoa (L WA ), mikäli oleskelualueita suunnitellaan 30 metrin etäisyydelle poistokanavasta. Mikäli oleskelualueita sijoitetaan lähemmäs täytyy melupäästöä vastaavasti pienentää. Lasitettujen parvekkeiden sijoittaminen asuinrakennusten julkisivuihin on mahdollista melutasojen ohjearvojen puitteissa. Uusien asuinrakennusten parvekkeiden melun yöaikainen ohjearvotaso on db. Parvekelasituksilta tulisi edellyttää vähintään 12 db ilmaäänen eristävyyttä, mikäli julkisivuun kohdistuu db tasoinen melu yöaikaan. Parvekelasituksilla voidaan saavuttaa db ilmaääneneristävyys. Parvekelasien ääneneristävyys on huonoimmillaan ohuilla ja tiivistämättömillä laseilla (Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy 2006). 5 Viittaukset Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 7. Insinööritoimisto Heikki Helimäli Oy 2006: Ulkokuoren äänitasoeroluvun mittaus, Lumon Oy Mittausraportti Nordic Council of Ministers 1996: Road Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 5. WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Puh

8 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennassa Päivämelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db 1/24

9 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennassa Yömelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db 2/24

10 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa. Metroaseman kohdalla melutasot on arvioitu 3. kerroksen kattotasolle (+2,0m) Päivämelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db 3/24

11 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa. Metroaseman kohdalla melutasot on arvioitu 3. kerroksen kattotasolle (+2,0m) Yömelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db 4/24

12 Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Metroaseman kattotason (3. krs + 2 m) erillispisteiden päiväaikaiset keskiäänitasot. Asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva suurin päivä- ja yöajan äänenpainetaso. VE1 Poikkileikkaus Päivämelualueet LAeq :1000 (A3) /24

13 Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Metroaseman kattotason (3. krs + 2 m) erillispisteiden päiväaikaiset keskiäänitasot. Asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva suurin päivä- ja yöajan äänenpainetaso. VE1 Poikkileikkaus Yömelualueet LAeq :1000 (A3) /24

14 Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Poikkileikkauslaskenta Päivämelualueet LAeq :10 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db 7/24

15 Matinkylän metroaseman VE1 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Poikkileikkauslaskenta Yömelualueet LAeq :10 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db 8/24

16 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE2 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennassa Päivämelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 9/24

17 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE2 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennassa Yömelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 10/24

20 Matinkylän metroaseman VE2 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva suurin päivä- ja yöajan äänenpainetaso. Päivä- ja yömelualueet LAeq VE2 Poikkileikkaus 1:1000 (A3) /24

21 Matinkylän metroaseman VE2 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva suurin päivä- ja yöajan äänenpainetaso. Yömelualueet LAeq VE2 Poikkileikkaus 1:1000 (A3) /24

22 Matinkylän metroaseman VE2 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Poikkileikkauslaskenta Päivämelualueet LAeq :10 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 15/24

23 Matinkylän metroaseman VE2 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Poikkileikkauslaskenta Yömelualueet LAeq :10 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 16/24

26 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE3 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa. Metroaseman kohdalla melutasot on arvioitu 3. kerroksen kattotasolle (+2,0m) Päivämelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 19/24

27 Länsiväylä Matinkylän metroaseman VE3 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa. Metroaseman kohdalla melutasot on arvioitu 3. kerroksen kattotasolle (+2,0m) Yömelualueet LAeq :00 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 20/24

28 Matinkylän metroaseman VE3 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa.4 VE3 Poikkileikkaus Metroaseman kattotason (3. krs + 2 m) erillispisteiden päiväaikaiset keskiäänitasot. Asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva suurin päivä- ja yöajan äänenpainetaso. Päivämelualueet LAeq :1000 (A3) /24

29 Matinkylän metroaseman VE3 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa.4 VE3 Poikkileikkaus Metroaseman kattotason (3. krs + 2 m) erillispisteiden päiväaikaiset keskiäänitasot. Asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva suurin päivä- ja yöajan äänenpainetaso..8 Yömelualueet LAeq :1000 (A3) /24

30 Matinkylän metroaseman VE3 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Poikkileikkauslaskenta Päivämelualueet LAeq :10 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 23/24

31 Matinkylän metroaseman VE3 Rakennusten heijastukset huomioitu laskennoissa Poikkileikkauslaskenta Yömelualueet LAeq :10 (A3) >.0 db >.0 db >.0 db > 85.0 db 24/24