Suomen Mielenterveysseuran strategia Vuosille 2016-2020
Sisältö 1. Tulevaisuuskuva Suomesta 2. Perustehtävä ja arvot 3. Maailma muutoksessa 4. Strategiset tavoi?eet 5. Kehi?ämisohjelmat 6. Vastuut ja toimeenpano 7. Seuranta, arvioinf ja kehi?äminen 25.4.15 4
1. Tulevaisuuskuva Suomesta Suomi on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Ihmiset voimaantuvat o?amaan käy?öön voimavarojaan. Suomi on mielenterveyden edistämisen edelläkävijä, joka luo edellytykset psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. 25.4.15 6
WHO:n (2013) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin Fla, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja o?amaan osaa yhteisönsä toimintaan. 25.4.15 7
Perustehtävä ja arvot
2. Perustehtävä ja arvot Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeu?a mielenterveyteen. Seura rakentaa osallisuu?a ja yhteisöllisyy?ä sekä edistää väli?ämisen kul?uuria. Seura kannustaa akfivisuuteen yhteiskunnassa. Mielenterveysseura toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesf. Seura tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesf heikoimmassa asemassa olevien mielentervey?ä ja hyvinvoinfa. 25.4.15 9
Mielenterveysseuran arvot Ihmislähtöisyys Kuulemme ihmistä ja puolustamme rohkeasf oikeudenmukaisuu?a ja kohtuu?a yhteiskunnassa Luote?avuus Perustamme toimintamme asiantuntemukseen, avoimuuteen, tutki?uun Fetoon, kokemusasiantunfjuuteen ja ihmisten arjen tuntemukseen Yhteisöllisyys Edistämme ja toteutamme rikastavaa ja osallistavaa yhdessä tekemistä ja voimaantumista sekä vapaaehtoistyön kul?uuria 25.4.15 10
Maailma muutoksessa
3. Maailma muutoksessa Jotkut toimintaympäristön muutossuunnat ovat suhteellisen hyvin tunne?uja, kuten väestön ikärakenteen muutos, ilmastonmuutos sekä epävarmuuden ja turva?omuuden lisääntyminen. On myös varaudu?ava ennakoima?omiin muutoksiin, jotka voivat aiheutua esimerkiksi ääriliikkeiden vahvistumisesta tai maailman polifikan epävakaudesta. Vaikutuksiltaan laajoja mielenterveystyöhön läpi ihmisten elämänkulun vaiku?avia muutoksia ovat etenkin yhteiskunnan eriarvoistuminen, yksilöllistyminen, uusyhteisöllisyys, kulutuskul?uurin vahvistuminen ja globaalistuminen. 25.4.15 12
Mielenterveystyöhön vaiku2avat muutossuunnat Yhteiskunnan eriarvoistuminen Köyhyyden, työ?ömyyden, elämänhallinnan haasteiden, kilpailun ja syrjäytymisen lisääntyminen ja ongelmien ylisukupolvisuus Yksilöllistyminen Elämänvalintojen mosaiikki, perheiden monimuotoistuminen, yksin elämisen yleistyminen ja sosiaalisten tukiverkostojen uudet muodot 25.4.15 13
Uusyhteisöllisyys Digitaalisuuden avaamat uudet yhteisöllisyyden muodot ja paikallisuuden merkityksen muu?uminen Kulutuskul?uurin vahvistuminen Kansalaistoiminnan muutokset ja hyvinvoinnin markkinaistuminen Globaalistuminen Muu?oliike, yhteiskunnan monikul?uurisuus, työelämän nopeat muutokset ja lisääntyvä ennakoima?omuus 25.4.15 14
Strategiset tavoitteet
4. Strategiset tavoitteet Mielenterveysseuran tavoi?eena on olla johtava mielenterveyden edistämisen vaiku?aja ja kumppani, arvoste?u, tunne?u ja helposf lähesty?ävä tuen ja avun tarjoaja, ero?uva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa, vaiku?avien innovaafoiden johtava kehi?äjä ja rantau?aja sekä hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi. 25.4.15 16
Strategiset tavoi2eet Johtava mielenterveyden edistämisen vaiku?aja ja kumppani Arvoste?u, tunne?u ja helposf lähesty?ävä tuen ja avun tarjoaja Ero?uva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaiku?avien innovaafoiden johtava kehi?äjä ja rantau?aja Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi 25.4.15 17
Johtava mielenterveyden edistämisen vaiku2aja ja kumppani Voimavaraistava mielenterveyden edistäminen toteutuu elämänkulun kaikissa vaiheissa Mielenterveys näkyy kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa Kansallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyö Fivistyy Seura ja paikallisseurat toteu?avat yhdessä osallistavaa ja saumatonta vaiku?amistyötä 25.4.15 18
Arvoste2u, tunne2u ja helpos= lähesty2ävä tuen ja avun tarjoaja Tukea ja apua on saatavilla elämän kriiseissä matalalla kynnyksellä ympäri maan Järjestölähtöinen au?aminen palvelee erityisesf vaikeissa elämänflanteissa ja heikoimmassa asemassa olevia Kriisikeskusten toiminta toteutuu ja näkyy yhtenäisenä 25.4.15 19
Ero2uva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Seura on vaiku?ava digitaalisen sisällön tuo?aja ja innovafivinen osaamisen edistäjä mielenterveyden alalla Suomen Mielenterveysseuralla, kriisikeskusverkostolla ja paikallisilla mielenterveysseuroilla on yhteinen vahva ja innostava brändi Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon viesfnnän monikanavaisuus 25.4.15 20
Vaiku2avien innovaa=oiden johtava kehi2äjä ja rantau2aja Seura on uusien kofmaisten ja kansainvälisten ajatusten, ratkaisujen ja mallien tuoja, viejä ja maastou?aja InnovaaFot kohdistuvat erityisesf hyvän mielenterveyden perustan rakentumiseen sekä elämän taitekohfin etenkin heikoimmassa asemassa oleville Mielentervey?ä edistetään kehi?ämällä elinympäristöä sekä kul?uurin ja liikunnan keinoin 25.4.15 21
Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi Seuran henkilöstö on hyvinvoivaa ja osaavaa Seurassa on voimaannu?ava, innostava ja innovaafoita tukeva johtamiskul?uuri sekä hyvä hallinto ja vakaa talous Seura on vetovoimainen, arvostava ja innostava yhteisö työntekijöille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille 25.4.15 22
Kehittämisohjelmat
5. Kehittämisohjelmat Kehi?ämistyötä tehdään jatkuvasf Mielenterveysseuran kaikessa toiminnassa. Strategisia tavoi?eita tukevat kehi?ämisohjelmat läpäisevät seuran eri toimintalohkot. Ne integroivat erilliset toimintalohkot eheäksi kokonaisuudeksi. 25.4.15 24
Kehi2ämisohjelmat Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys Avun saavute?avuus Digitaaliset toiminnot ja viesfnnällisyys Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat Laatu ja vaiku?avuus Johtaminen, organisaafokul?uuri ja talous 25.4.15 25
Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys Arjen, elinympäristön, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden mielenterveydellisen merkityksen nosto yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden lisääminen ja uusien toimintamuotojen omaksuminen Seuran ja paikallisten mielenterveysseurojen yhteisen vaiku?amistyön vahvistaminen 25.4.15 26
Avun saavute2avuus Kriisityön kehi?äminen niin, e?ä kynnys avun hakemiseen madaltuu Etsivän työn vahvistaminen avun tarpeen kohtaamiseksi Kriisiau?amisen asemoituminen uudistuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon ken?ään järjestölähtöisenä, tunnuste?una ja vapaaehtoistyöhön tukeutuvana toimintana 25.4.15 27
Digitaaliset toiminnot ja vies=nnällisyys Henkilöstön digitaalisen osaamisen vahvistaminen Seuran kaiken toiminnan sähköisen ja viesfnnällisen ulo?uvuuden ajantasaistaminen ja uudet avaukset Kriisikeskusverkoston yhteisen ilmeen ja konsepfn kehi?äminen 25.4.15 28
Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat Mielenterveysosaaminen levitetään koko kansan taidoksi elämänkulun kaikissa vaiheissa lapsuudesta vanhuuteen Seuran vaiku?avuus yksilöiden ja yhteisöjen mielenterveyden edistäjänä eri areenoilla vahvistuu Seuran rooli mielenterveyden edistäjänä lasten ja nuorten toimintaympäristöissä vahvistuu edelleen o?aen huomioon etenkin heikoimmassa asemassa olevat 25.4.15 29
Laatu ja vaiku2avuus Vaikutusten ja vaiku?avuuden arvioinnin ja laatutyön vahvistaminen osaksi seuran toimintaa InnovaaFoiden ja järjestölähtöisen Fedon hyödyntämisen vahvistaminen mielenterveystyössä ja päätöksenteossa Osaamisen jakamisen ja hanketulosten hyödyntämisen tehostaminen 25.4.15 30
Johtaminen, organisaa=okul2uuri ja talous Innostavan, kannustavan ja osaavan johtamisen kehi?äminen johtoryhmätyössä ja esimiestyössä Ke?erän ja yhteisöllisen toimintakul?uurin ja työyhteisötaitojen vahvistaminen Nykyisten rahoitusmuotojen ja niiden pitkäjänteisyyden turvaaminen sekä rahoituspohjan monipuolistaminen 25.4.15 31
Vastuut ja toimeenpano
6. Vastuut ja toimeenpano Mielenterveysseura edistää kaikessa toiminnassaan akfivisesf yhteiskuntavastuuta. Mielenterveysseura kehi?ää raportoinnin laatua ja läpinäkyvyy?ä, jo?a kaikki sidosryhmät voivat arvioida seuran toiminnan tuloksia. Mielenterveysseura laafi kehi?ämisohjelmille toteu?amissuunnitelmat, joiden kesto voi vaihdella strategiakauden sisällä kolmesta viiteen vuoteen. Ohjelmat tarkistetaan säännöllisesf niiden vaiku?avuuden ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesf. Mielenterveysseura edistää tavoi?eitaan vahvasf verkostojen kanssa ja luomalla uusia kumppanuuksia. 25.4.15 33
Seuranta, arviointi ja kehittäminen
7. Seuranta, arviointi ja kehittäminen Mielenterveysseura kehi?ää kansalaisjärjestöjen näkökulmasta lähtevää seurantaa ja arvioinfa. Seurannan ja arvioinnin tuo?amaa Fetoa hyödynnetään kehi?ämistyössä. Mielenterveysseuran toiminta perustuu tuloksellisiin ja vaiku?aviin työtapoihin ja käytäntöihin. Toiminnan tuloksia seurataan luote?avien ja systemaa_sten arvioinfmenetelmien avulla. ArvioinF on sisäänrakenne?una osaksi kaikkea seuran toimintaa ja siihen luodaan työkalut. Keskeinen toiminnan kehi?ämisen väline on laatutyö, jonka avulla varmistetaan strategian jalkautuminen toimintaan. Strategian jalkautumista ja strategisten tavoi?eiden saavu?amista arvioidaan johtamisen, toiminnan painopisteiden sekä toiminnan tuotosten ja tulosten näkökulmasta. 25.4.15 35
Ydinviestimme sidosryhmille Suomessa asuvat Mielenterveys on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen voimavara. Yhteiskunnallisilla päätöksillä ja valinnoilla on merki?ävä vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Omaa ja muiden mielen hyvinvoinfa voi vahvistaa. Mielenterveysosaaminen tarkoi?aa muun muassa mielen joustavuu?a, vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, elämänhallintataitoja, Fetoisuustaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Tätä osaamista voi oppia läpi elämän. Mielenterveysseuraan voi tulla mukaan ajamaan näitä asioita. 25.4.15 36
Apua hakevat Mielenterveysseura tarjoaa voimaannu?avaa lyhytkestoista keskusteluapua ja tukea vaikeissa elämänflanteissa sekä kriiseissä. Au?amisen lähtökohtana on myötätuntoinen kohtaaminen ja apua hakevan oma kokemus avun tarpeesta. Tukea tarjotaan maksu?omasf kasvokkain henkilökohtaisesf ja ryhmissä sekä verkossa ja puhelimessa. Pää2äjät Psyykkinen hyvinvoinf on yhteiskunnan menestystekijä. Seura tuo pää?äjien Fetoon, miten väestön mielentervey?ä voidaan edistää. Väestön hyvä mielenterveys on kestävän kasvun keskeinen menestystekijä. 25.4.15 37
Jäsenet ja toimijat Mielenterveysseura tarjoaa väylän akfiviseen vaiku?amiseen ja keinoja mielenterveyden edistämiseen. Seura tarjoaa mahdollisuuden osallisuuteen, vapaaehtoistyöhön ja yhteisöllisyyteen sekä keinoja heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen. Asiantun=jat Mielenterveysseura tarjoaa asiantuntevaa, luote?avaa ja kehityksen kärjessä olevaa Fetoa ja koulutusta sekä vuorovaikutusareenoita mielen hyvinvoinnin ja ammafllisen kehi?ymisen tueksi. Henkilöstö Jokainen seuran työntekijä voi tehdä merkityksellistä työtä käy?äen osaamistaan ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mielenterveysseuran organisaafokul?uuri on innovafivinen, ke?erä, yhteisöllinen ja voimaannu?ava. Seura on vetovoimainen, oikeudenmukainen ja vastuullinen työnantaja. 25.4.15 38
Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö Se perustefin 1897.
Maailman vanhin vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö peruste_in keisarillisessa Suomessa vuonna 1897. Skyddsföreningen för sinnessjuka - Turvayhdistys mielenvikaisia varten - nimisen järjestön tehtävänä oli avustaa mielisairaaloista kofute?avia toipilaita sekä väli?ää mielenterveysfetoa. Vuonna 1919 seuran nimeksi muute_in SF`elsen för Psykisk Hälsa - Sielunterveysseura. Toimintaa suunna_in enfstä vahvemmin valistustyöhön. Ehkäisevän työn merkitys tuli näkyviin nimenmuutoksessa vuonna 1939, jolloin seurasta tuli Hermo- ja mielitaufen vastustamisyhdistys. Nykyinen nimi Suomen Mielenterveysseura on vuodelta 1952. Vuonna 1992 seura muu?ui liitoksi, ja nimen ruotsinkieliseksi muodoksi tuli Föreningen för Mental Hälsa i Finland. Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. 25.4.15 40
Suomen Mielenterveysseuralla on strategiakaudella takanaan noin 120 vuo?a toimintaa mielenterveystyön tekijänä, uudistajana ja innoi?ajana. 25.4.15 41
25.4.15 42
Mielentervey?ä voi vahvistaa