LAATUKÄSIKIRJA PALVELUKUVAUS PALVELUPROSESSIT 2009

LAATUKÄSIKIRJA PALVELUKUVAUS PALVELUPROSESSIT 2009

2 I. ETELÄ-POHJANMAAN MUISTIYHDISTYS RY... 3 1. Yleistä... 3 2. Toiminta-ajatus, päämäärät, arvot ja eettiset periaatteet... 6 3. Yhdistyksen hallituksen ja työntekijöiden tehtävät sekä organisaatio... 7 4. Laatupolitiikka... 11 5. Sisäinen valvonta, hallituksen katselmus, riskien hallinta ja ennakointi... 12 5.1. Toiminnan suunnittelu ja seuranta... 13 5.2. Ennakointijärjestelmästä yleensä... 14 5.3. Henkilöstöasiat ja ennakointi... 14 5.4. Talousasiat, asiakirjahallinto ja ennakointi... 14 6. Vastuut, vakuutukset ja edustaminen, lakisääteiset vaatimukset... 15 7. Ydintoiminnat... 15 7.1. Tiedonvälitys... 16 7.2. Kehittäminen... 16 7.3. Asiantuntijapalvelut... 16 7.4. Koulutus... 16 II. MARKKINAT, ASIAKKAAT JA PALVELUT... 17 1. Markkinat ja asiakkaat... 17 2. Palvelut ja tuotteet... 18 2.1. Muisti- ja dementianeuvonta... 18 2.2. Palveluneuvonta... 18 2.3. Luennot, alustukset, luentosarjat omaisille ja sairastuneille... 18 2.4. Vertaisryhmät... 19 2.5. Retket, virkistystapahtumat ja tuetut lomat... 19 2.6.Tempaukset... 19 2.7. Alaosastotoiminta... 19 2.8. Asiantuntijapalvelut... 20 2.9. Muistineuvola... 20 2.10. Työikäisten päivätoiminta... 20 2.11. Koulutus... 20 III. KEHITTÄMISTOIMINTA... 22 IV. YHDISTYKSEN HISTORIAN MERKKIPAALUJA... 24 Päättyneet projektit... 29 Projektit 2009... 30 Yhteistyöhankkeet... 32 V. PROSESSIKUVAUKSET... 33

3 I. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry on yksi Suomen vanhimmista muisti- ja dementiayhdistyksistä. Se on perustettu Seinäjoella 1987. Toiminta aloitettiin aluksi Seinäjoen seudulla, mutta hyvin pian toiminta laajeni siten, että jäseniä yhdistykseen liittyi koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueelta. Maakunnassa ei ole muita muisti- tai dementiayhdistyksiä. Yhdistyksellä on pitkät perinteet yhteistyöstä alueen peruskuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Toimintaa tarkasteltaessa tuleekin esille se, miten yhdistys on ollut kolmannen sektorin toimijana mukana kuntien palvelurakenteiden kehittämistyössä yhdistyksen alkumetreiltä saakka. Hankeyhteistyö käynnistyi RAY-rahoitteisen kuntoutusohjaus-projektin myötä v. 1992 erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa. Hankerahoitusten turvin onkin maakunnan muistisairaita, omaisia, läheisiä ja hoitohenkilökuntaa tavattu niin koulutus- kuin virkistystilaisuuksien myötä lukemattomia kertoja. Vaikka toiminta-alue on laaja, on pyritty antamaan ohjausta, neuvontaa, luentoja, virkistystä ja koulutusta koko maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla on n. 192.000 asukasta. Kuntia on 19. Lisäksi toimimme Isokyrössä, joka kuuluu nykyisin Pohjanmaan alueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakunta sijaitsee läntisessä Suomessa. Maakunnassa asuu noin 194 000 asukasta. Maakunnassa on 19 kuntaa. Keskuskaupunkina on 56 000 asukkaan Seinäjoki. Kauhava, Kurikka, Kauhajoki ja Lapua ovat seuraavaksi suurimmat kaupungit. Kuva: Etelä-Pohjanmaa Suomen kartalla.

4 Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaalin tietojen mukaan 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2007 lopulla n. 37 000 eli 19,1 % väestöstä. Etelä-Pohjanmaalla oli maakunnistamme vuonna 2008 toiseksi heikoin väestöllinen huoltosuhde Etelä-Savon (0,58) jälkeen. Yhtä työikäistä kohti oli Etelä-Pohjanmaalla 0,57 huollettavaa, kun koko maan luku oli 0,50. Etelä-Pohjanmaalla huoltosuhde oli korkein Isojoella (0,72) ja matalin Seinäjoella (0,50). 31.12.2008 yli 65-vuotiaita asui maakunnassa yht. 36 991 henkilöä. Tämän perusteella karkeasti arvioiden voidaan ajatella maakunnassa asuvan n. 2.600 keskivaikeasti tai vaikeasti dementoitunutta (7%). Jos arvioidaan tähän myös lievästi dementoituneiden määrä, kerrotaan em. luku kahdella, jolloin saadaan luvuksi n. 5.200. Taulukko: Väkiluku kunnittain Etelä-pohjanmaalla 31.12.2008

5 Evijärvi Kauhava Lappajärvi Vimpeli Isokyrö Lapua Alajärvi Kuortane Soini Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Alavus Töysä Ähtäri Teuva Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Isojoki Kuva: Kartta Etelä-Pohjanmaan alueesta. Myös Isokyrö kuuluu toiminta-alueeseemme. Yhdistyksen toimistot ovat Seinäjoella, Kauhavalla ja Kauhajoella. Kotitoimisto on myös Ähtärissä.

6 2. Toiminta-ajatus, päämäärät, arvot ja eettiset periaatteet Toiminta-ajatuksena pidetään Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnan tavoitteita, jotka yhdistyksen sääntöjen mukaan ovat: 1. Työskennellä muistihäiriötä ja dementiaa aiheuttavien sairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi sekä tutkimuksen ja hoidon kehittämiseksi. 2. Toimia muistihäiriö- ja dementiapotilaiden, heidän omaistensa, heitä hoitavien ja dementoivia sairauksia tutkivien ja asiasta muuten kiinnostuneiden yhdyselimenä. 3. Ohjata, neuvoa ja jakaa tietoa muistihäiriö- ja dementiapotilaille ja heidän perheilleen. 4. Opettaa hyvän ja laadukkaan hoitotyön periaatteita ammattihenkilöstölle. 5. Jakaa tietoa ikääntymisestä Visio: yhdistys on elinvoimainen ja helposti tavoitettavissa oleva paikallistoimija Etelä- Pohjanmaalla. Muistiluotsin kautta vuoteen 2012 mennessä luodaan alueelle asiantuntijaja tukikeskus, jonka avulla vapaaehtoistyö voimistuu, verkostoyhteistyö vahvistuu ja muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnatut palvelut lisääntyvät ja kehittyvät. Strategiassaan Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry noudattaa Muistiliiton laatimaa strategiaa ja kiinnittää painopistealueisiin erityishuomiota. Strategia vuosille 2009 2012 kiteyttää toiminnan päämääriksi: Kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja turvaaminen Resurssit ja talous Aktiivisen ja laaja-alaisen verkostoitumisen edistäminen Vaikuttamalla yksilölliset ja yhdenvertaiset oikeudet ja palvelut Palvelu- ja hoitoketju saumattomaksi Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Omaehtoinen ennakointi Terveyden edistäminen Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä terveyden edistäminen Sairastumisriskissä olevien terveyden edistäminen Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä kohderyhmänä koko väestö Eettisyys liittyy moraaliin ja siihen mitä pitää oikeana Arvo on subjektiivinen käsitys tavoiteltavasta ja haluttavasta asiasta

7 Yhdistyksen arvot ja eettiset periaatteet ovat muodostuneet hallituksen ja hanketyöntekijöiden välisessä keskustelussa. Eettinen arviointi korostuu ja palvelutuotannon sekä hanketoiminnan osalta noudatetaan ammattieettisiä ohjeita. Yhdistyksen työskentelyn lähtökohtana ovat yhdistyksen omat arvot ja eettiset periaatteet, jotka ovat myös koko muun toiminnan lähtökohtia. Ne on kirjattu ja ovat: - Lähtökohtana kunnioittaminen - Jokaisella on ainutlaatuinen ihmisarvonsa ja yksilöllisyytensä - Osallisuuden tukeminen omatoimiseen ja hyvään elämään - Tiedonsaannin sekä kuulluksi tulemisen mahdollisuus - Yksilöllisyys, avoimuus ja luottamus (lisäävät hyvinvointia) - Itsestä huolehtiminen ja kehittäminen - Kohtele muita, kuten toivoisit itseäsi ja läheisiäsi kohdeltavan - Vaitiolovelvollisuus 3. Yhdistyksen hallituksen ja työntekijöiden tehtävät sekä organisaatio Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kattojärjestönä toimii Muistiliitto. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen ylin päättävä elin on vuosikokous ja toimeenpanijana on yhdistyksen hallitus. Hallitus voi nimetä tarvittavan määrän työryhmiä. Yhdistys voi hallinnoida hankkeita, joihin voidaan rekrytoida suunniteltu ja tarvittava määrä henkilökuntaa. Alla esitellyt tehtäväkuvaukset määrittelevät hallituksen ja työntekijöiden tehtävät ja vastuut. Kaikkia yhdistyksessä työskenteleviä työntekijöitä ja vapaaehtoisia sitoo vaitiolovelvollisuus. Puheenjohtaja: Puheenjohtaja pyrkii olemaan läsnä yhdistyksen kaikissa kokouksissa. Hän osallistuu yhdistystoimintaan aktiivisesti ja hänen tulee olla mahdollisuuksiensa mukaan perillä keskeisistä yhdistystoiminnan puitteissa meneillään olevista asioista. Hän on erinäisten yhteistyötahojen yhteyshenkilö ja viimeisenä vastuussa yhdistystoimintaan liittyvistä asioista. Puheenjohtaja huolehtii muutenkin yleiseen puheenjohtajan toimenkuvaan kuuluvista asioista. Puheenjohtajan varsinainen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus. Varapuheenjohtaja: Varapuheenjohtaja pyrkii olemaan läsnä yhdistyksen kaikissa kokouksissa. Hän osallistuu yhdistystoimintaan aktiivisesti ja hänen tulee olla perillä keskeisistä yhdistystoiminnan puitteissa meneillään olevista asioista. Tarvittaessa hän toimii puheenjohtajan tilalla. Puheenjohtajan estyessä hallitus kokoontuu varapuheenjohtajan kutsusta. Varapuheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus. Rahastonhoitaja: Rahastonhoitaja on vastuussa kaikesta yhdistyksessä ja sen projekteissa tapahtuvasta taloudenhoitoon liittyvistä asioista. Rahastonhoitaja on vastuussa yhdistyksen hallitukselle. Rahastonhoitajalla on nimenkirjoitusoikeus. Sihteeri: Sihteeri huolehtii yhdistystoimintaan liittyvästä tiedottamisesta yhdistykseltä, hallitukselta ja työntekijöiltä jäsenille, mm. lehtien ja jäsenkirjeen välityksellä. Sihteeri toimittaa kokouskutsut, hallituksen kokousten esityslistat, kirjaa kokouspöytäkirjat ja osallistuu yhdistyksen järjestämien koulutusten järjestämiseen, arviointilomakkeiden ja esitteiden tekemiseen yms.

8 Hallituksen jäsen: Hallituksen jäsenen vastuuna on ottaa osaa yhdistyksen asioista tehtävien päätösten tekoon, osallistumalla hallituksen kokouksiin. Hänen velvollisuutenaan voidaan pitää mahdollisen jäseniltä tulleen palautteen ja muiden asioiden esille ottamista hallituksen kokouksissa. Jäsen osallistuu myös erikseen määriteltyjen työryhmien toimintaan. Varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta. Kehittämispäällikkö: Tehtäviin kuuluu omasta projektista vastaamisen lisäksi (kts. projektivastaava), koko yhdistystoiminnan kehittäminen, erilaisten koulutushankkeiden toteuttaminen, uusien hankkeiden ja yhteistyötahojen etsiminen sekä yhdistyksen työllistämisvaroilla palkatuista työntekijöistä vastaaminen. Kehittämispäällikkö on työstään vastuussa ohjausryhmille ja yhdistyksen hallitukselle. Kehittämispäälliköllä on nimenkirjoitusoikeus. Projektipäällikkö: Tehtäviin kuuluu vastata yhdistyksen projekteista ja niiden sujuvasta toiminnasta. Hän huolehtii projekteista tiedottamisesta ja siihen kuuluvista paperitöistä mm. yhdistyksen hallitukselle ja rahoitukseen osallistuneille tahoille (RAY). Projektivastaava osallistuu projektin toteuttamiseen ja toimii esimiesasemassa projektityöntekijöihin nähden. Projektivastaava on vastuussa projektien ohjaustyöryhmille, yhdistyksen hallitukselle ja rahoitukseen osallistuneille tahoille. Projektityöntekijä: Projektityöntekijä toimii projektivastaavan alaisuudessa ja työskentelee kulloinkin määräytyneen työnkuvan mukaisesti. Muu palkattu henkilöstö: Työskentelevät heille erikseen määrätyn yhdistyksen hallituksen jäsenen tai työntekijän alaisuudessa. Toimenkuva riippuu sen hetkisestä ajankohdasta ja tarpeesta. Opiskelijat ja muut työharjoittelussa olevat henkilöt: Työskentelevät heille erikseen määrätyn yhdistyksen hallituksen jäsenen tai työntekijän alaisuudessa. Kyseinen työntekijä toimii samalla opiskelija/työharjoittelussa olevan ohjaajana. Jokaisen harjoittelijan toimenkuva on erilainen ja se riippuu kulloisestakin ajankohdasta ja yhdistyksen tai harjoittelijan omasta tarpeesta. Opiskelijoita ja työharjoittelussa olevia sitoo asiakkaiden osalta vaitiolovelvollisuus. Jäsenrekisterin hoitaja: Huolehtii, että yhdistyksen jäsenrekisteri on ajan tasalla. Päivitykset pyritään tekemään säännöllisin väliajoin. Näin varmistetaan, että uudet jäsenet saavat jäsenkirjeet ja Muisti-lehden mahdollisimman pian. Käytössä on Jäseri-ohjelma. Vapaaehtoistyöntekijä: on satunnaisesti tai säännöllisesti mukana yhdistystoiminnassa esim. tempauksessa infopisteessä, kahvinkeittäjänä, arvan myyjänä tms. toiminnassa apuna. Hän voi olla myös ystävänä esim. dementiakodilla ja tulla mukaan toiminaan kauttamme. Vapaaehtoistyöntekijällä voi olla myös omaan intressipiiriinsä kuuluva tehtävä, kuten esim. valokuvanäyttelyn pysytys, työnään. Johtoryhmä on työryhmä, johon kuuluu yhdistyksen kehittämispäällikkö, puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja sekä sihteeri. Ryhmään voidaan nimetä myös muita yhdistyksen hallituksen jäseniä. Johtoryhmä valmistelee hallituksen kokoukselle tulevat asiat. Näitä ovat mm. toimintasuunnitelma- ja kertomus, talousarvio, jäsenkirjeen laatiminen.

9 Työryhmät voidaan perustaa yhtä tapahtumaa varten tai teeman ympärille. Tällaisia työryhmiä voivat olla esim. juhlatoimikunta, koulutustyöryhmä, varainhankintatyöryhmä jne. Alaosasto on yhdistyksen toimintaryhmä esim. yhdellä paikkakunnalla. Se on järjestäytynyt siten, että sillä on oma puheenjohtaja ja sihteeri sekä toimintaryhmän vastuuhenkilöt. Se suunnittelee toimintansa ja toimintasuunnitelma käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Alaosastolle hyväksytään toimintaohje yhdistyksen hallituksessa sekä allekirjoitetaan sopimus alaosastotoiminnasta. Niillä ei ole virallista oikeudellista asemaa eli ne eivät ole oikeuskelpoisia, eikä niillä voi olla emoyhdistyksen toiminnasta erillään olevia sääntöjä, hallintoa tai omaisuutta, vaan niitä ohjaa yhdistyksen säännöt ja tämä toimintaohje. Järviseutu Seinäjoen kaupunkiseutu Kuusiokunnat Suupohja Kuva: Kartta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiden toimistoista. Seutukuntia on neljä: Järviseutu, Kuusiokunnat, Seinäjoen seutukunta ja Suupohja. Seinäjoen kaupunkiseutu (KOMIA): Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Lapua, Kuortane, Alavus, Kauhava.

10 MUISTILIITTO ry ETELÄ-POHJANMAAN MUISTIYHDISTYS ry jäsenistö, kevät- ja syyskokous, hallitus Johtoryhmä JÄRJESTÖTOIMINTA ALAOSASTOT Tarvittavat työryhmät MUISTILUOTSI- ASIANTUNTIJA- JA TUKIKESKUSHANKE 2006-2011 PROJEKTIT: - Muista Liikkua 2007-2009 - Tunne Elämää 2008-2011 Ohjaustyöryhmä YHTEISTYÖ- HANKKEET PALVELU- TUOTANTO Kuva: Organisaatio

11 Henkilöstö Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksellä on palkallisia työntekijöitä kuusi (6) henkilöä. Heidän tehtäväkuvansa on esitetty edellä (projektipäällikkö, projektityöntekijä). MuistiLuotsi asiantuntija- ja tukikeskushanke Minna Huhtamäki-Kuoppala, kehittämispäällikkö, projektipäällikkö, erikoissairaanhoitaja (psykiatrinen sairaanhoito ja mielenterveystyö, lähijohtamisen erikoistumisopinnot sekä vastuunsiirron erikoistumisopinnot), markkinointiassistentti Heli Ridanpää, kuntakoordinaattori, projektityöntekijä, geronomi (AMK), lähihoitaja Sisko Moilanen, kuntakoordinaattori, projektityöntekijä, sairaanhoitaja (AMK), apuhoitaja TunneElämää-hanke Saarimaa Marja, projektipäällikkö, erikoissairaanhoitaja (psykiatrien sairaanhoito ja mielenterveystyö), sosionomi (AMK), seksuaalineuvoja, työnohjaaja Muista Liikkua!-hanke Ekola Johanna, kuntoutussuunnittelija, projektipäällikkö, fysioterapeutti, TtK, VoiTaskouluttaja Palvelutuotanto Maija Välimäki, palveluvastaava 15.1.-30.5. ja 10.8.-31.12.09, geronomi, mielenterveyshoitaja, lähijohtaja 4. Laatupolitiikka Toimintamme lähtökohtana ovat Muistiliiton sekä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen arvot sekä eettiset periaatteet. Kehitämme ja suoritamme toimintamme jatkuvaa arviointia. Toimintamme päämäärät määräytyvät niin Muistiliiton, yhdistyksemme henkilöstön, vapaaehtoisten sekä asiakkaiden odotuksista ja tarpeista. Toimintamme tavoitteena on työskennellä dementiaa aiheuttavien sairauksien ja muistihäiriöiden haittavaikutusten vähentämiseksi, valvoa asiakkaiden yhteiskunnallisia etuja sekä lisätä tietoa aivoterveydestä. Toimintaamme ohjaavat Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen periaatteet ja tavoitteet sekä Muistiliiton strategia. Toiminnassamme pyrimme asiakaslähtöisyyteen, yksilöllisyyteen, kokonaisvaltaisuuteen, jatkuvuuteen, henkilöstömme ja vapaaehtoisiemme hyvinvointiin, mahdollistamaan asiakkaillamme oikeuden hyvään palveluun sekä tiedonsaantiin ja kunnioittamaan asiakkaamme itsemääräämisoikeutta.

12 Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen hallitus vastaa laatupolitiikan määrittelystä ja ylläpitämisestä. Se on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen hallitus ja työntekijät seuraavat jatkuvasti asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstön ja vapaaehtoisten hyvinvointia. Hallitus ohjaa resursseja tavoitteiden ja sidosryhmien tyytyväisyyden kehittämisen kannalta oleellisiin toimintoihin. Hallitus vastaa myös, että henkilöstä ja vapaaehtoiset ymmärtävät organisaation rakenteet, yhteiset toimintatavat ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen hallitus on nimennyt toimintansa jatkuvuuden ja kehittämisen avuksi sekä vaikuttavuuden ja tulosten aikaansaamiseksi vastuuhenkilöt toimintansa eri osa-alueille. Henkilöstölle ja vapaaehtoisille järjestetään mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Näin mahdollistetaan edellä mainittujen ryhmien jatkuva kehittyminen ja osaamisen päivittäminen. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen henkilöstö sitoutuu yhteisten periaatteiden noudattamiseen ja kehitettävien kohteiden esille tuomiseen. Henkilöstö nauttii yhdistyksen hallituksen ja vapaaehtoisten luottamusta. Henkilöstö toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Kehittämispäällikkö tai hänen tai hallituksen määräämä henkilö ylläpitää laatukäsikirjaa ja käsikirjaan tulevat muutokset hyväksyy yhdistyksen hallitus. Näitä alempien tasojen asiakirjojen laadinnasta vastaavat siihen nimetyt vastuuhenkilöt. Laatukäsikirja on tutustuttavissa yhdistyksen toimistoilla ja se siirretään mahdollisesti osaksi kotisivuja, kuten palveluprosessitkin. Näin toiminnan läpinäkyvyys parantuu. Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen ja sen projektien keskeisiä toimintoja seurataan jatkuvasti hallituksen ja rahoittajien toimesta. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Seuraamme jatkuvasti asiakastyytyväisyyttä. Asiakkaiden tarpeet ja odotukset, yhdessä yhdistyksen tavoitteiden kanssa, ohjaavat toimitamme kehittämistä. Kehitystoimintaa teemme yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. Palautteiden kautta saamme kehittämisehdotuksia ja kuvauksia palvelutarpeista. Valitukset käsittelemme mahdollisimman nopeasti. Varmistamme, että toimintamme kehittyy sekä opimme tekemistämme virheistä. Työntekijöiden kesken käydyissä viikkopalavereissa sekä hallituksen kokouksessa tai ohjausryhmässä on mahdollisuus keskustella näihin teemoihin liittyvistä asioista. 5. Sisäinen valvonta, hallituksen katselmus, riskien hallinta ja ennakointi Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n taloutta ja hallintoa valvovat kaksi (2) ulkoista tilintarkastajaa, jotka käyttävät tilintarkastukseen yhteensä noin 1,5 henkilötyöpäivää vuosittain. Lisäksi ulkoiset rahoittajat (esim. RAY, kunnat) seuraavat myöntämiensä varojen oikeaa käyttöä. Rahoitusasioita tarkastavat rahastonhoitaja ja kehittämispäällikkö yhdessä kolmen (3) kuukauden välein sekä tarvittaessa kuukausittain. Hallitus saa kokouksissa tiedoksi mm. koulutukset ja tapahtumat, joita yhdistyksen työntekijät toteuttavat.

13 Sisäisen valvonnan tarkoitus on seurata, että Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry toiminnassa noudatetaan säännöksiä ja lakia, toiminta on yhdistyksen toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaista, sekä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Sisäinen valvonta on tärkeä osa yhdistyksen hallituksen toimintaa, seurantaa ja riskienhallintaa. Yhdistyksen hallituksen perustoimintaan kuuluu mm. budjetin, toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen hyväksyminen ja seuranta. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen hallituksen katselmus suoritetaan kokouskalenterin mukaisesti kunkin vuoden kevätkauden aikana. Tätä käytäntöä täydennetään tarpeen mukaan mm. projektien omina katselmuksina. Katselmuksen tuloksia hyödynnetään toimintakertomusta tehtäessä. Katselmuksia voidaan tehdä myös tarvittaessa useammin. Katselmuksessa läpikäydään yhdistyksen järjestötoiminnan, hanketoiminnan ja palvelutuotantotoiminnan nykytilanne, suunnitellaan esiin nousseiden asioiden perustalta toiminnan ohjaus. Myös työntekijät ovat kuultavina katselmuksessa. 5.1. Toiminnan suunnittelu ja seuranta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys vastaa itse toiminnasta ja sen seuraamisesta. Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskushankkeen ulkoisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Muistiliitto. Kehittävän arvioinnin interventio on ostettu Kuntoutussäätiöltä. Se mahdollistaa selkeämmän visioinnin ja palvelutuotannon kehittämistyön sekä antaa tukea palvelujen tuotteistamisessa. Yhdistyksen toimintakertomus hyväksytään syyskokouksessa yhdessä talousarvioin kanssa. Jo vuosien ajan sen laatimiseen on vaikuttanut mahdollisten projektien olemassaolo. Toimintakertomuksessa puolestaan esitetään toiminnan toimintalukuja, tuloksellisuutta ja pyritään esittämään myös toiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden mittaaminen ja esittäminen on vaikeaa se vaatii vuosien työn. Johtoryhmässä on keskusteltu, että toiminta, jonka voimme kuvata, on jo vaikuttavuutta. Toimintakertomus on vuosittain tehtävä virallinen katsaus Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toimintaan ja se esitellään kevätkokoukselle sääntömääräisesti yhdessä tilinpäätöksen kanssa. Toimintakertomus on julkinen asiakirja. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen perusteella yhdistyksen hallitukselle myönnetään vuosittain tili- ja vastuuvapaus. Yhdistyksen sisäisestä ohjauksesta vastaa yhdistyksen hallitus ja kehittämispäällikkö. Yhdistyksen projektien suunnittelusta vastaa kehittämispäällikkö mahdollisen projektipäällikön kanssa sekä hallitus. Projektien ohjauksesta vastaa projektien ohjaustyöryhmä yhdessä projektityöntekijäin ja yhdistyksen hallituksen kanssa. Toimintaprosessien, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin sekä voimavarojen ja rahoituksen suunnittelusta ja seurannasta vastuu on yhdistyksen hallituksella, jota tukee johtoryhmän toiminta. Muistiliitto päättää valtakunnallisesta strategiasta. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen hallitus ja syyskokous päättävät yhdistyksen vuosittaisesta toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, jotka käsitellään syyskokouksessa. Hallitus käsittelee myös Muistiliiton strategiaan merkityt asiat parhaaksi katsomallaan tavalla.

14 5.2. Ennakointijärjestelmästä yleensä Toimintasuunnitelmaa seurataan ja tarvittaessa tehdään ratkaisuja toimintalinjan muutoksista. Seurataan myös palautetta asiakaskunnalta ja huomioidaan se linjauksissa. Taloudellisen toiminnan seuranta on tärkeää ja budjettiseuranta on kuukausittaista. Yhdistyksessä on käytössä myös mahdollisuuksien ja uhkien hallinta eli ns. MUH-aineisto jota mm. kehittämispäällikkö käyttää arjen tilanteiden arvioinnissa. 5.3. Henkilöstöasiat ja ennakointi Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksellä on hallituksen jäseniä yhteensä yhdeksän (9), joista on yksi (1) on puheenjohtaja ja kahdeksan (8) hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenyys vaatii sitoutumista ja hallitustyöskentelyyn tarvitaan myös perehdyttämistä. Hallituksen puheenjohtajan ja kehittämispäällikön avulla uudet hallituksen jäsenet perehdytetään toimintaan. Lisäksi hyödynnetään Muistiliiton materiaalia. Hallitus huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista mm. työhyvinvointia ylläpitävällä (TyHy) sekä työkykyä ylläpitävällä (TyKy) toiminnalla. TyHy-suunnitelma hyväksytään hallituksessa. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on tärkeä pääoma. Henkilöstön osaamista kehitetään erilaisten koulutusten ja opintokäyntien kautta. On osattava ennakoida tulevaisuuden trendit, jolloin työntekijät voivat hakeutua teemaan liittyviin koulutuksiin tai opintokäynteihin. Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto on olennainen osa osaamista. Jokainen työntekijä vastaa oman ammattitaitonsa kehittämisestä ja kehittämispäällikön kanssa sovitaan menetelmistä. Hallitus hyväksyy koulutukset. Hallitus huolehtii omasta hyvinvoinnistaan mm. virkistyspäivien muodossa. Työhön perehdyttäminen on tärkeää niin työntekijälle kuin koko työyhteisölle. Työhön perehdyttäminen ja tehtäväkohtainen työnopastus parantavat yksilön kehittymistä taidoiltaan ja tiedoiltaan työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Perehdytyksen laatuun tullaan kiinnittämään jatkossa erityishuomiota. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksessä työskentelevät ja työsuhteensa päättäneet työntekijät tai hallituksen jäsenet noudattavat sosiaalihuollon asiakas-, kansanterveys-, erikoissairaanhoito-, henkilötieto-, julkisuus-, potilas- ja rikoslain mukaista vaitiolovelvollisuutta yhdistyksen palveluksessa tekemistään työ- tai luottamusasioista. 5.4. Talousasiat, asiakirjahallinto ja ennakointi Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on oma itsenäinen taloushallinto ja omat varat. Taloushallintoa hoidetaan kirjanpitolakia - ja asetuksia noudattaen. Talousasioista vastaa hallitus. Käytännön asiat hoitaa rahastonhoitaja ja hän ja kehittämispäällikkö keskustelevat tilanteesta tarvittaessa yhdessä. Taloussääntöä yhdistyksellä ei ole, mutta se on tekeillä. Yhdistyksessä on kuitenkin ohjeet, miten esim. laskut hyväksytään.

15 Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistystä ja sen projekteja koskee julkisuuslain mukaiset salassapitovelvoitteet (asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus). Muistiyhdistyksen asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa toisin määrätä. Yhdistys ja sen projektit pyrkivät säilyttämään mahdollisimman vähän henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja. Kyseiset asiakirjat säilytetään lukollisessa kaapissa ja niitä käytetään vain tarvittaessa. Asiakirja tuhotaan asianmukaisesti. Jäsenrekisterin ylläpidosta vastaa siihen nimetty vastuuhenkilö. Jäsenrekisteriä ei anneta sivullisten tietoon. Asiakastoiminnan yhteydessä kerättyjä tietoja voi käyttää ainoastaan ennalta ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Sähköpostin käsittelyssä jokainen työntekijä käyttää omaa harkintaansa. Pyrimme välttämään arkaluontoisten asioiden välittämistä sähköisessä muodossa. 6. Vastuut, vakuutukset ja edustaminen, lakisääteiset vaatimukset Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka vastaa itsenäisesti tekemistään sitoumuksista. Hallitus on vastuussa yhdistystoiminnasta. Yhdistyksen sekä projektien työntekijät ovat työoikeudellisessa palvelusuhteessa. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistystä edustaa hallitus sekä kehittämispäällikkö tai hänen sijaisensa. Projektien työntekijät tai heidän sijaisensa edustavat omaa projektiaan ja sitä kautta hankkeita hallinnoivaa Muistiyhdistystä. Yhdistyksen nimenkirjoittajat ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja ja kehittämispäällikkö. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksellä on toimintaansa varten vastuuvakuutus. Vakuutuksen ehdot noudattavat kotimaassa yleisesti käytössä olevia ehtoja. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen henkilökunnalla on käytössään lakisääteinen työterveyshuolto. Huomioimme toiminnassamme mm. yhdistyslain, avustuslain, kirjanpito- ja tilintarkastuslain, vahingonkorvauslain ja muut ohjeet ja määräykset toimintaan liittyen. 7. Ydintoiminnat Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminta on jaettu kolmeen (3) toisiaan tukeviin toimintamuotoihin; järjestötoiminta, hanketoiminta ja palvelutuotanto. Järjestötyöhön kuuluvat mm. sääntöjen mukaiset kokoukset, hallitustyöskentely, jäsenhuolto, vapaaehtoistyö, alaosastotyö ja tiedotus. Hanketoimintaan kuuluvat mm. tiedotus, toimintamahdollisuuksien luominen, kehittämistyö ja osa koulutuksista tai asiantuntijatehtävistä sekä vaikuttaminen. Palvelutuotantoon kuuluvat mm. kunnille myytävät muistineuvolapalvelut ja osa koulutuksista tai asiantuntijatehtävistä. Varaamme aikaa tietoisesti tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan ja nopeaan reagointiin, jotta olisimme jatkosakin vahva asiantuntijaorganisaatio. Ydintoimintamme tarkoitus on parantaa muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia, niin nyt kuin tulevaisuudessakin sekä olla mukana varmistamassa yhteistyötahojemme muistiosaamista. Ydintoiminta-alueiden ylläpitoon ja kehittämiseen kuuluvat olennaisesti:

16 7.1. Tiedonvälitys Tiedonvälityksellä kuvaamme jatkuvaa tiedon tuottamista, muokkaamista ja jakamista yhdistyksemme jäsenille, yhteistyötahoille ja muilla asiasta kiinnostuneille. Tieto syntyy tutkimuksesta, koulutuksesta, asiantuntijapalveluista, tapahtumista sekä julkaisuista. Tiedonvälityksen tavoitteena on viedä muistiasiaa eteenpäin mahdollisimman monelle eri taholle. Tiedonvälitys sisältää seuraavia toimintamuotoja: - Sisäinen ja ulkoinen viestintä - Koulutukset - Tapahtumat ja tempaukset - Yhdistyksen nettisivut osoitteessa www.netikka.net/muisti - Jäsenkirjeet - Lehti-ilmoitukset ja artikkelit - Julkaisut, esitteet Tehostamme avointa ja aktiivista tiedonvälitystä tekemällä sitä yhteistyössä eri kunnallisten- ja yksityisten toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tiedonvälitykseen osallistuvat hallitus ja yhdistyksen työntekijät sekä välillisesti sidosryhmistä erityisesti muistihoitajat ja yhdyshenkilöt. Tiedonvälitys tukee yhdistystoimintaa tuomalla osaamisemme asiakkaidemme käyttöön. 7.2. Kehittäminen Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen erityisvahvuus kehittämistyössä on moniammatillinen tiimi ja pitkään jatkunut, suunnitelmallinen toiminta. Jokaisella työntekijällä on oma spesifi osaamisalueensa. Kehittämistyöstä saatuja tuloksia viedään eteenpäin Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella ja myös muualle Suomeen. Kehittämistyötä toteutetaan yhdistyksen hanketyön avulla. Rahoituksen pääosa on tullut RAY:ltä, mutta myös kunnat ja sairaanhoitopiiri ovat olleet tukemassa kehittämistoimintaa. 7.3. Asiantuntijapalvelut Maksullisen palvelutuotantomme tarkoituksena on täydentää sekä kehittää kuntien omia palveluita. Kunnat ostavat yhdistykseltä palvelun, jonka yhdistys tuottaa sopimuksen mukaisesti. Tällä hetkellä yhdistys myy asiantuntijapalveluina erilaisia koulutuskokonaisuuksia, muistineuvolatoimintaa, työikäisenä sairastuneiden ryhmätoimintaa sekä esim. testauspalvelua toisille hankkeille. Palvelutuotantoa kehitetään jatkuvasti, jotta yhdistys pystyy vastaamaan maakunnasta nouseviin tarpeisiin. 7.4. Koulutus Hallituksen ja työntekijöiden koulutus: Yhdistyksen hallitus ja työntekijät kouluttavat itseään jatkuvasti. Kouluttautumisen tarkoituksena on kehittää hallituksen ja työntekijöiden työtapoja sekä pysyä kiinni alamme ajankohtaisissa asioissa. Jokaiseen koulutukseen anotaan lupa yhdistyksen hallitukselta.

17 Koulutus on usein ulkopuolisen tahon järjestämää koulutusta. Myös opintokäynnit voivat sisältyä koulutukseen. Tilaus- ja yleiskoulutukset: Tilauskoulutuksella tarkoitamme yhdistyksen suunnittelemaa ja toteuttamaa koulutusta, joka on tilaajan toiveiden mukaisesti räätälöity. Nämä koulutukset ovat tilaajalle maksullisia. Yleisellä koulutuksella tarkoitamme yhdistyksen pitämiä koulutuksia, joita voivat tulla kuuntelemaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Nämä koulutukset ovat joko ilmaisia tai maksullisia. II. Markkinat, asiakkaat ja palvelut 1. Markkinat ja asiakkaat Muistisairaiden määrän arvioidaan lisääntyvän tulevina vuosina.uusia asiakassegmenttejä syntyy tai olemassa olevat segmentit laajenevat esim. työikäisenä sairastuneiden määrän lisääntyessä, päihdedementian yleistyessä ja muistitiedon kasvaessa. Non-profittoiminnan markkinointiin liittyen on yhdistyksellemme tehty markkinoinnin toimivuusselvitys v. 2008 markkinoinnin pro gradu -tutkielmana (Riutta Tiina. 2008. Etelä-Pohjanmaan Muistihäiriö- ja dementiayhdistyksen markkinoinnin toimivuusselvitys. Vaasan yliopisto. Kauppatieteellinen tiedekunta.) Etelä-Pohjanmaalla ei ole muita muistiyhdistyksiä. Muiden potilas- tai omaisjärjestöjen, esim. Omaishoitajat ja läheiset yhdistysten tai muiden sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeiden kanssa ei ole kilpailua. Toiminta-alueella toimitaan näiden yhdistysten ja hankkeiden kanssa yhteistyössä. Käytännössä se tarkoittaa, että markkinoimme toistemme ryhmätoimintoja, kursseja, retkiä, leirejä ja tiedotamme toistemme toimista asiakkaillemme. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toimintaympäristönä on koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alue, mikä käsittää 19 kuntaa sekä Isokyrön kunta. Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä kuntien, yksityisten tahojen yhdistysten, järjestöjen ja muiden eri toimijoiden kanssa. Yhdistys on asiantuntijajäsenenä erilaisissa työryhmissä ja kehittämistyössä. Muistiliiton kanssa yhdistyksellä on käynnissä erilaisia valtakunnallisia yhteistyöhankkeita, kuten esim. ns. työikäisenä sairastuneiden hanke (2008 2011) ja kuntoutuspolku-projekti (2007 2009). Asiakkaitamme ovat yksityiset henkilöt, julkiset organisaatiot, yhdistykset tai säätiöt sekä yksityiset yritykset. Pyrimme suuntaamaan funktiomme toimintoja niin, että saavutamme niitä asiakasryhmiä, jotka eniten voisivat tarvita palveluitamme. On tärkeää suunnitella toimintamme huomioiden se, että mahdollisimman monella muistisairaalla, omaisella, muistityötä tekevällä sekä muilla toiminnastamme kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua, saada tietoa tai päästä palvelun piiriin. Eri toimintamuodoissamme asiakkaat näyttäytyvät eri näkökulmista. Toiminnassamme onkin huomioitava näiden erilaisten segmenttien olemassaolo ja toimittava niistä lähtökohdista katsoen oikealla tavalla.

18 Sujuvan yhteistyön kannalta on tärkeää, että asiakkuuksiin liittyvä tietoa on yhdistyksessä saatavilla mahdollisimman avoimesti, kuitenkin vain tietoa todella tarvitsevien keskuudessa. Näin varmistamme, että luottamuksellisuus säilyy. 2. Palvelut ja tuotteet Palveluitamme ovat muisti- ja dementianeuvonta sekä palveluneuvonta. Näiden lisäksi pidämme koulutuksia, luentoja ja alustuksia, luentosarjoja omaisille ja sairastuneille ensitietopakettina, järjestämme vertaisryhmiä ja koulutamme. Järjestämme myös retkiä ja muita virkistystapahtumia, kuten esim. tuettuja lomia sekä tempauksia ja alaosastotoimintaa. Palvelutuotteemme ovat tällä hetkellä asiantuntijapalvelut, muistineuvola, työikäisten päivätoiminta ja koulutus. Yksittäisissä palvelutuotantotoimintaan liittyvissä toimeksiannoissa huolehdimme riittävistä tarjous- ja sopimusmenettelyistä. Näin varmistamme, että sopijatahoilla on yhteinen päämäärä. Laadimme kumppanuussopimuksia kehittämiskumppaniemme kanssa. Kumppanuuksien osalta olemme määritelleet vastuuhenkilöt, jotka vastaavat kumppanuussuhteen toimivuudesta ja sujuvuudesta. Kumppanuuksia on mm. toisten muistiyhdistysten tai vanhuspalveluja tuottavien tahojen tai niiden hankkeiden kanssa. 2.1. Muisti- ja dementianeuvonta Muisti- ja dementianeuvonta toteutetaan joko puhelimitse tai koti- tai toimistokäynneillä. Muistisairas tai hänen läheisensä ottaa yhteyttä ja mahdollinen ajanvaraus tapaamiseen tehdään puhelimitse. Tarvittaessa siitä lähetetään varmistuskirje. Muisti- ja dementianeuvonta tapahtuu pääosin puhelimitse, koska maakunnan alueella on toimiva neuvontaverkosto erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Jos muistipotilas ottaa yhteyttä muistiasioissa oman kunnan terveyskeskukseen, hän saa kontaktin omaan muistihoitajaansa, yhdyshenkilöön tai vaihtoehtoisesti muistineuvolan työntekijään. Jos kontakti on erikoissairaanhoidossa, neurologian poliklinikan asiantuntijasairaanhoitaja ja geriatrian poliklinikan sairaanhoitaja neuvovat ja auttavat. 2.2. Palveluneuvonta Palveluneuvontaa annetaan puhelimitse tai koti- tai toimistokäynneillä. Usein palveluneuvontaa pyydetään tilanteissa, joissa vasta hakeudutaan palvelujen piiriin. Myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät pyytävät ottamaan yhdistyksen työntekijöihin yhteyttä neuvontatilanteissa ja haasteellisissa tilanteissa. Palveluneuvontaan käytettyjen kotikäyntien määrä on lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. Varsinaisen palveluohjauksen ja antamamme palveluneuvonnan välinen raja on pyritty huolella huomioimaan. 2.3. Luennot, alustukset, luentosarjat omaisille ja sairastuneille Luentoja ja alustuksia pidetään niin jäsenkunnalle kuin suurelle yleisölle ja monien yhteistyötahojen tilaisuuksissa. Pidä huolta muististasi, toimintakykyä ylläpitävä toiminta,

19 muistisairaudet ja dementia, muistisairauksien tutkimus- ja hoitopolku, vuorovaikutus muistisairaan kanssa, käytösoireet muistisairauksissa, omaisen tukeminen ja mielialakysymykset ovat olleet luentoaiheina. Luentosarjat omaisille ja sairastuneille pidetään useilla paikkakunnilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Luentosarjan tarkoituksena on turvata kuulijoille perustietoa sairauksista, niiden hoidosta sekä sairastuneiden ja omaisten tukimuodoista. Luentosarja täydentyy myös toimintakykyä ylläpitävän toiminnan esittelyluennolla, mielialaaiheisilla luennoilla tai käytösoireluennoilla paikkakunnan edustajien toiveiden ja koettujen tarpeiden mukaan. 2.4. Vertaisryhmät Omaisille tai sairastuneille järjestettyjä ryhmiä on useilla paikkakunnilla. Kokemus on osoittanut, että toiminnalliset ryhmät ovat suositumpia sosiaalisia tilanteita kuin pelkkään keskusteluun keskittyvät ryhmät. Muistijumppa, tasapainoharjoitteet ja pienet tehtävät, laulut, muistelukortit ja erilaiset muut virikemateriaalit ovat ryhmän ohjaajalla mukana ryhmätuokioissa. Osa ryhmistä on muotoutunut hoitaja-hoidettava-ryhmiksi (esim. Ylihärmän, Evijärven ja Kortesjärven ryhmät), osa on omaistenryhmiä (Seinäjoki). Osassa ryhmissä on toiveita ryhmän muuttumisesta hoitaja-hoidettava-ryhmäksi. Tarkoituksena on kehittää ryhmätoiminnan muotoja. 2.5. Retket, virkistystapahtumat ja tuetut lomat Resurssien puitteissa järjestetään retkiä esim. teatteriin. Virkistystapahtumina on järjestetty mm. kylpyläviikonloppuja, joissa on ollut sekä tietopuolista ohjelmaa, että vapaamuotoisempaa yhdessäoloa, kylpylän käyttömahdollisuus, ruokailut ja viihdettä. Yhteistyö esim. Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa on kestänyt pitkään ja vuosittain yhdistyksellä on ollut 1-2 tuettua lomaa joko Kylpylä Kivitipussa tai Härmän Kuntokeskuksessa. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voidaan järjestää tarpeen mukaan myös tapahtumia esim. elokuvaviikkoja. 2.6.Tempaukset Liikuntatempaukset, avoimet ovet, erilaisten teemavuosien tempaukset ja yhteistyötahojen kanssa järjestetyt toimintatempaukset ovat yleisiä palvelumuotojamme. Usein tempauksiin liittyvät myös pienet tietoiskut, alustukset, toiminta- tai testauspisteitä ja materiaalinjakoa. 2.7. Alaosastotoiminta Alaosastotoimintaa on herätelty alueella vuosia. Härmäin-Kauhavan toimintaryhmä kokoontui 2006 aktiivisesti, mutta on sittemmin hiipunut. Varsinainen alaosasto toimii Jalasjärvellä ja kantaa nimeä Virkistysportti. Kokoontumispaikkana on mm. Palveluportti avopalvelukeskus.

20 2.8. Asiantuntijapalvelut Maksullisen palvelutuotantomme tarkoituksena on täydentää sekä kehittää mm. kuntien omia palveluita. Kunnat tai muut toimijat ostavat yhdistykseltä palvelun, jonka yhdistys tuottaa. Tällä hetkellä yhdistys myy asiantuntijapalveluina erilaisia koulutuskokonaisuuksia, muistineuvolatoimintaa, työikäisenä sairastuneiden ryhmätoimintaa ja ns. testauspalvelua mm. toisille hankkeille. Palvelutuotantoa kehitetään jatkuvasti, jotta yhdistys pystyy vastaamaan maakunnasta nouseviin tarpeisiin. 2.9. Muistineuvola Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Lapua ja JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Ilmajoki ja Kurikka) ovat ostaneet v. 2009 muistineuvolapalvelun yhdistykseltä erillisen sopimuksen mukaisesti. Sopimus laaditaan sopijapuolten kesken vuodeksi kerrallaan. Muistineuvolan toiminta on esitetty prosessikuvauksena. 2.10. Työikäisten päivätoiminta Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskus on ostanut v. 2009 yhdistykseltä työikäisenä sairastuneiden muistikuntoutusryhmän palvelun. Ryhmä kokoontuu joka viikon keskiviikko klo 13-15. Ryhmässä keskustellaan, muistijumpataan, tehdään retkiä ryhmän toiveiden mukaan ym.. 2.11. Koulutus Hallituksen ja työntekijöiden koulutus: Yhdistyksen hallitus ja työntekijät kouluttavat itseään jatkuvasti. Kouluttautumisen tarkoituksena on kehittää hallituksen ja työntekijöiden työtapoja sekä pysyä kiinni alamme ajankohtaisissa asioissa. Jokaiseen koulutukseen anotaan lupa yhdistyksen hallitukselta. Koulutus on usein ulkopuolisen tahon järjestämää koulutusta. Tilaus- ja yleiskoulutukset: Tilauskoulutuksella tarkoitamme yhdistyksen suunnittelemaa ja toteuttamaa koulutusta, joka on tilaajan toiveiden mukaisesti räätälöity. Nämä koulutukset ovat tilaajalle maksullisia. Yleisellä koulutuksella tarkoitamme yhdistyksen pitämiä koulutuksia, joita voivat tulla kuuntelemaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Nämä koulutukset ovat joko ilmaisia tai maksullisia. Luentoaiheita ovat olleet mm. - Perustietoa muistioireista, dementoivista sairauksista ja niiden kohdennetuista lääkehoidoista. MCI, Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappaletauti, frontaalidementia, Parkinsondementia oireista, vaiheista, erotusdiagnostiikasta kohdennettu lääkehoito (Käypähoito-ohjeet), hoitopolku - Pidä huolta muististasi ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen, hoitopolku - Käytösoireet, haasteellinen käyttäytyminen ja kohtaaminen