PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAN PUHEEKSI OTTO JA ASIAKKAAN KOHTAAMINEN. Aki Kuikka Psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttaja Evipro Oy

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAN PUHEEKSI OTTO JA ASIAKKAAN KOHTAAMINEN Aki Kuikka Psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttaja Evipro Oy

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Tiivistetyt kuvaukset keskeisimmistä päihde- ja mielenterveysongelmista Mielenterveys- ja päihdeongelman tunnistaminen ja puheeksi otto Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen asiakkaan kunnioittava, ammatillinen ja turvallinen kohtaaminen Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari, sekä mahdollisesti jokin muu seulontamenetelmä soveltuvin osin

MITÄ ON MIELENTERVEYS?

MIELENTERVEYS Voi esimerkiksi: olla hyvinvoinnin perusta vahvistaa toimintakykyä luoda vastustuskykyä elämän kolhuja vastaan Mielenterveyteen voi vaikuttaa: perimä sosiaaliset tekijät yhteiskunnan rakenteelliset tekijät kulttuuriset arvot Mielentasapaino ei ole staattinen pysyvä tila

MITÄ ON MIELENTERVEYS? SIIHEN LIITTYY VAHVASTI NELJÄ OMINAISUUTTA: Kyky kehittyä psykologisesti, emotionaalisesti, älyllisesti ja henkisesti Kyky solmia ja ylläpitää ihmissuhteita Kyky tuntea empatiaa lähimmäistä kohtaan Kyky nähdä myös henkisessä ahdistuksessa kehittymisen mahdollisuus

TAUSTAA / TILASTOA (THL) Vuosittain 1,5 % (n. 80 000) väestöstä sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön Joka viides suomalainen (1 080 000) sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä Vuonna 2010 psykiatrisessa sairaalahoidossa oli yli 29 000 potilasta ja avohoitoa käytti lähes 150 000 potilasta vuoden 2010 aikana Näin ollen perusterveydenhuolto kohtaa ja hoitaa valtaosan mielenterveysasiakkaista

TAUSTAA / TILASTOA Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii 44 ihmistä 100 000 suomalaisesta yrittää itsemurhaa ja joutuu sen jälkeen sairaalahoitoon Joka vuosi itsemurhaa yrittää 2 000 2 400 ihmistä, heistä joka kolmas tulee yrittämään uudelleen ja joka kymmenes kuolee sitä yrittäessään 30 prosenttia aikuisista on kärsinyt vuoden aikana unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa ja 10 prosenttia yli kuukauden Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä elämänsä aikana

TAUSTAA / TILASTOA Psyykkiset kriisit, sekä trauma- ja stressireaktiot: jopa 65 70 prosenttia länsimaiden väestöstä altistuu traumaattisille kokemuksille, kuten onnettomuuksille, lähisuhdeväkivallalle tai äkillisille menetyksille vaikka traumaattinen kokemus altistaa uhrin traumaperäisille stressioireille, noin kaksi kolmasosaa trauman kokeneista toipuu nopeasti eikä trauma muodosta uhkaa heidän mielenterveydelleen

TAUSTAA / TILASTOA Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia erityisesti murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla Tavallisimpia syömishäiriötä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa) 20 35-vuotiaista suomalaisnaisista noin kaksi prosenttia on sairastanut anoreksiaa jossain elämänsä vaiheessa, samoin bulimiaa Miehillä syömishäiriöt ovat kymmenen kertaa harvinaisempia kuin naisilla

TAUSTAA / TILASTOA Psykoosit ovat suhteellisen yleisiä sairauksia, niiden elämänaikainen esiintyvyys suomalaisessa väestössä on noin 2-3,5 prosenttia (sch. osuus n. 1%) Psykoosien esiintyvyys Pohjois-Suomessa on kolme kertaa suurempi kuin Lounais-Suomessa Muiden mielenterveyshäiriöiden osalta vastaavia alueellisia eroja ei ole

MIELENTERVEYDESTÄ GLOBAALISTI Mielenterveydelliset ongelmat kattavat 11 % kaikista maailman taudeista Niiden odotetaan lisääntyvän 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä 450 miljoonaa ihmistä kärsii mielenterveydellisistä ongelmista Mielenterveyshäiriöiden kansanterveydellinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa

PÄIHDETILASTOJA Alkoholin riskikuluttajia arvellaan olevan Suomessa yli 500 000 Alkoholinkäytön riskit liittyvät joko runsaaseen kertajuomiseen tai runsaaseen ja pitkäaikaiseen käyttöön Myös alkoholin säännöllinen käyttö lisää terveysriskejä Ihminen voi käyttää vuosia suuria määriä alkoholia ilman, että hänelle tulee siitä haittoja Alkoholistiksi tullaan juomalla vuosien ajan liikaa

ALKOHOLIN SUURKULUTUS AIKUISET MIEHET AIKUISET NAISET KERTAKÄYTÖN YLÄRAJA 7 annosta kerralla SUURKULUTUKSEN ALARAJA 24 annosta viikossa KERTAKÄYTÖN YLÄRAJA 7 annosta kerralla SUURKULUTUKSEN ALARAJA 16 annosta viikossa 1 annos on 11 grammaa puhdasta alkoholia. = 1 pullo keskiolutta = 1 lasi (12 cl) puna- tai valkoviiniä = annos (8cl) väkevää viiniä = annos (4 cl) viinaa Lähde: Alkoholin vaikutukset elimistöön ja terveyteen. Alko oy.

PÄIHDETILASTOJA Alkoholin ja huumeiden kulutus kasvaa ja päihdesairaudet ja -kuolemat yleistyvät Päihteiden käytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista noin 80 % on alkoholin aiheuttamaa Vuosittain noin 2 200 henkeä kuolee alkoholin ja noin 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on noin 5 % kaikista kuolemantapauksista Sellaisten hoitojaksojen määrä, joissa päihdesairaus oli pääsairautena, oli vuonna 2002 yli 40 000

KULUTUKSESTA Perinteinen humalahakuinen juomatapa ei ole hävinnyt Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti Noin 12 % aikuisista on raittiita, alkoholin suurkuluttajia on 5 10 % aikuisväestöstä Eniten alkoholinkäyttöään ovat lisänneet naiset ja nuoret

KULUTUKSESTA Suurkulutus lisää riskiä saada alkoholinkäytöstä johtuvia terveyshaittoja Naisten on todettu saavan alkoholista nopeammin elinvaurioita kuin miesten Sikiön kannalta turvallista alkoholiannosta ei tiedetä Raskauden aikana olisi turvallisinta pidättäytyä kokonaan juomasta alkoholia

Alkoholijuomien tilastoitu ja tilastoimaton kulutus 100 %:n alkoholina Pohjoismaissa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2009, litraa Litraa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Tilastoimaton kulutus(* Tilastoitu kulutus 2,0 0,0 Suomi Tanska Ruotsi Norja (** Islanti (** *) Tilastoimaton kulutus perustuu arvioon. **) Norja ja Islanti: tilastoimaton kulutus vuodelta 2008. 17

Alkoholihaittojen kustannukset 2008, miljoonaa euroa Alkoholihaittakustannukset min max Terveyskulut 133,0 273,5 Sosiaalikulut 217,1 231,1 Turvallisuus ja järjestys 283,3 326,9 Omaisuusvahingot, valvonta, tutkimus, ennaltaehkäisevä päihdetyö 122,9 166,9 Välittömät kustannukset 756,3 998,4 Välilliset kustannukset 3 338,0 6 250,8 Lähde: THL, Päihdehaittakustannukset 2009. 28.1.2011 19

ALKOHOLISTA GLOBAALISTI Alkoholinkäyttäjiä noin 2 miljardia, joista noin 76 miljoonaa ongelmakäyttäjää Alkoholin käyttö vakiintunut tai vähentynyt joissakin teollistuneissa maissa Käyttö lisääntyy kehitysmaissa Nuorten alkoholinkulutus kasvaa huolestuttavasti Suurkulutuksen kasvu monissa maissa Naisten alkoholinkäyttö lisääntyy Lähde: Jukka Sailas. WHO. Päihteet ja tupakka maailmanlaajuinen terveyshaaste. Päihdepäivät 2006

Huumehaittojen kustannukset 2008, miljoonaa euroa Huumehaittakustannukset min max Terveyskulut 22,5 56,2 Sosiaalikulut 93,1 99,1 Turvallisuus ja järjestys 59,7 77,9 Omaisuusvahingot, valvonta, tutkimus, ennaltaehkäisevä päihdetyö 47,9 78,7 Välittömät kustannukset 223,2 311,8 Välilliset kustannukset 527,7 1164,4 Lähde: THL, Päihdehaittakustannukset 2009. 28.1.2011 21

PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYDEN YHTEYS Tutkimusten mukaan noin 80 prosentilla potilaista, joilla on diagnosoitu päihdehäiriö, on oheissairautena jokin mielenterveyden häiriö Päihteiden käyttö aiheuttaa psyykkistä pahoinvointia ja vastaavasti psyykkinen pahoinvointi altistaa päihdehäiriön kehittymiselle Tavallisimpia päihdesairauksien kanssa esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöt sekä persoonallisuushäiriöt

MITÄ TARKOITTAA ASIAKAS -MITÄ TUO KÄSITE PITÄÄ SISÄLLÄÄN?

MITÄ ASIAKAS TARKOITTAA - MITÄ ERI NÄKÖKULMIA? Potilas Service user = palveluiden käyttäjä Sairas terve Työnantaja, veronmaksaja, palkanmaksaja Rasite, taakka, maanvaiva, pelottava Mukava, hellyyttävä, ilon tuoja, päivän piristys Työn sisältö ja tarkoitus

MITÄ ASIAKAS TARVITSEE? Asiallista kohtelua, luottamuksellisuutta Tietoa neutraalissa ja ymmärrettävässä muodossa Hieman aikaa, huomiota, kuuntelua, keskustelua, vuorovaikutusta Ammatillista välittämistä ja kohtaamista Hoitoa, apua, neuvoa, ohjausta esim. oireiden tunnistuksessa ja hoitoon hakeutumisessa

MIKSI KANNATTAA HOITAA? Vaikeat häiriöt lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä Jos päihdeongelmaan kiinnitetään huomiota ja aletaan hoitaa sitä mielenterveysongelman hoito tehostuu samoin somaattisten ongelmien hoito helpottuu ja tehostuu yhteistyö paranee, hoitotyö helpottuu Kun mielenterveys on paremmassa kunnossa, päihderetkahdusten riski vähenee

ONKO PUHEEKSIOTTO TAI TUNNISTAMINEN VAIKEAA? MAHDOLLISIA SYITÄ Tiedon ja koulutuksen puute Johdon tuki ja linjaukset vaillinaisia Työntekijä pelkää että asiakas pahoittaa mielensä jos kysyy päihde- tai mielenterveysongelmasta AVUKSI Mittarit / seulat Erilaiset check listit ja apukortit Kysyminen mukaan päivittäisiin rutiineihin Rohkeus ja maalaisjärki

KOHTAAMINEN Kohtaamisessa on kyse minun suhteestani toiseen ihmiseen Kohtaaminen on kokemuksellinen ilmiö Välittömästi tässä ja nyt läsnäoleva tilanne Kohtaamiseen liittyviä merkityksiä: Yritys ymmärtää Pelko Luottamus Välittäminen Tuki ja turvallisuus Yhteistyö Heikkinen & Laine 1997

TOISEN YMMÄRTÄMINEN Ymmärtäminen on älyllistä toimintaa Ymmärtäminen on eri asia kuin hyväksyminen tai samoin ajatteleminen Työntekijän on koko ajan syytä säilyttää myös asioiden älyllinen haltuunotto Kaisu Eerikäinen 2002 Katajannokan vankilan psykologi

AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUSSUHDE 1/2 Sisäiset tekijät Yksilön oma perusturvallisuus Identiteetti, empatiakyky Ihmissuhdekokemukset Ulkoiset tekijät Ikä, sukupuoli, tavat, tilanne Fyysinen ja emotionaalinen tila Työntekijä mallina Tavoitteellisuus ja tarkoituksellisuus yhteinen ymmärrys Määräaikaisuus, päämäärä Luottamuksellisuus ja vastuullisuus Tilannetaju

AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUSSUHDE 2/2 Odotukset Realistiset epärealistiset, myönteiset negatiiviset Ihmisellä taipumus käyttäytyä odotusten mukaisesti Kaiku efekti Kyky tehdä havaintoja Teot ja tapahtumat Tunteet ja asenteet sekä niiden alkuperä Asiakkaalla itsemääräämis- oikeus Viime kädessä asiakas valitsee Muuta olennaista Ihmisen kunnioitus Vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista Oikein kuuleminen - ymmärtäminen Tärkeiden asioiden sanominen - rehellisyys

MYÖNTEISEN VUOROVAIKUTUKSEN LUOMINEN Ystävällinen ja kunnioittava suhtautuminen Asianmukainen ja ammatillinen kohtelu Todesta ottaminen Tarpeiden ja odotusten huomaaminen Tunteiden hyväksyminen Asiallista tietoa ja perusteltuja päätöksiä Sopivan etäisyyden pitäminen Omien tunteiden tiedostaminen ja hallitseminen

MIELENTERVEYSONGELMAISEN / PÄIHTYNEEN ESITIETOJEN OTTO Kysy avohoitokontakteista; käykö mtt / psyk. pkl, A-klin, omalääkäri, omahoitaja Aiemmat sairaalahoidot (psykiatriset sairaalat, katkot) soittamalla saa arvokasta lisätietoa; monesti potilas on jo aiemmin tuttu mt+p työn henkilöstölle (pyydä potilaan lupa!) Nykyinen lääkitys aiempi lääkitys Pitääkö jollekulle / johonkin ilmoittaa, yhteyshenkilö Alkometri, huumetestit (pikatesti virtsasta) Somaattinen vointi tärkeä selvittää! huomioitava hoitopaikkaa valittaessa Huonokuntoista potilasta ei välttämättä pystytä hoitamaan psykiatrisessa sairaalassa / katkolla Deliriumin mahdollisuus / riski huomioitava!

YLEISIMPIÄ P+MT-HÄIRIÖITÄ Mielialahäiriöt Psykoosit Persoonallisuushäiriöt Riippuvuusoireyhtymät

MIELIALAHÄIRIÖT Masennus Lievä Keskivaikea Vaikea Mania Hypomania Akuutti mania Kaksisuuntainen mielialahäiriö Tyyppi I Tyyppi II

MASENNUKSESTA Vuoden aikana noin 5 % suomalaisista kärsii Masennustilat naisilla noin 1.5 2 kertaa yleisempiä Vain vähemmistö depressiota potevista hakee aktiivisesti hoitoa masennukseensa Perusterveydenhuollossa noin 10 %:lla depressio Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla noin puolella on depressio Enemmistö kärsii samanaikaisesti myös muusta psyykkisestä oireyhtymästä Depressio aiheuttaa huomattavasti työ- ja toimintakyvyttömyyttä (suurin!) Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 4 600 henkilöä Suomessa depression vuoksi työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärät kaksinkertaistuneet 1990-luvulta alkaen Vuonna 2008 itsemurhia: 1033, joista miehiä 801 ja naisia 232 Kaikista itsemurhista noin 2/3 liittyy masennustiloihin n. 10 % masennustiloista kroonistuu

MASENNUKSEN OIREET Ydinoireet: Masentunut mieliala Kiinnostuksen, mielihyvän puute Tarmon puute, uupumus Lisäoireita: Arvottomuuden tunteet Kohtuuttomat itsesyytökset Itsemurha-ajatukset Unettomuus tai liiallinen nukkuminen Ruokahaluttomuus tai lisääntynyt ruokahalu Keskittymisvaikeudet Psykomotoriset muutokset

MASENNUKSEN OIREET Lievä masennustila: Kaksi ydinoiretta ja vähintään kaksi lisäoiretta, mikään oireista ei ole vaikea-asteinen, mutta toimintakyky on ainakin jossain määrin heikentynyt Keskivaikea masennustila: Vähintään kaksi ydinoiretta ja oireita yhteensä kuusi, vähintään kahden viikon ajan ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt Vakava masennustila: Päivittäin vähintään 2 viikon ajan samanaikaisesti kaikki kolme ydinoiretta sekä valtaosa muistakin oireista Potilaan toimintakyky on romahtanut Saattaa kuulua myös psykoottisia oireita

LISÄÄ OIREISIIN LIITTYVÄÄ Itsemurha-ajatuksia: 4/5 vakava masennus Aamut vaikeimpia (aamuyön heräämiset) Taito peittää: kulissi päällä Psykoottinen masennus?

MISTÄ DEPRESSIO JOHTUU? Altistavat tekijät perimä lapsuuden olosuhteet Laukaisevat tekijät menetys pitkään jatkuneet vaikeudet Suojaavat tekijät - mitkä tekijät voivat suojata masennukselta?

YHTEISTYÖSUHDE Vastavuoroinen keskustelu + kuuntelu Psykoedukaatio, myös omaisille ja läheisille Kannustaminen + motivointi Ajan antaminen ja hitauden sietäminen Voimavarojen osoittaminen Toivon ylläpitäminen Läsnäoleminen Henkilökohtaisen reviirin kunnioittaminen, esim. koskettaminen Tukiverkoston kokoaminen yhteen

MASENNUKSEN MUITA HOITOMUOTOJA Lääkehoito Liikunta Erilaiset terapiamuodot: Kognitiivinen psykoterapia, interpersonaalinen terapia, psykodynaaminen psykoterapia, ongelmanratkaisuterapia, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen terapia Sähköhoito Kirkasvalohoidot

MASENNUS & LÄÄKEHOITO Lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta depressiosta on kysymys Noin 2/3 säännöllisesti käyttävistä hyötyy Motivaatio suurimpana ongelmana (1-2 viikkoa vaikutus) Ei riippuvuutta Ei koskaan ainoa hoitomuoto Esiintyy myös haittavaikutuksia Aloitetaan/lopetetaan asteittain Aina seuranta!!

TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Potilaat valittavat perusterveydenhuollossa yleensä somaattisia oireita masennusoireiden sijasta Aliarvioivat oireidensa vakavuuden ja pelkäävät leimautumista Lyhytkestoisessa potilaskontaktissa vaikea tunnistaa Mitä lievempi masennuksen oirekuva on, sitä harvemmin se tunnistetaan Vaikea puhua aiheesta (koulutus)

TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Perusterveydenhuollon lääkärien on arvioitu tunnistavan masennuksen noin 25 40 %:ssa tapauksista yhden käynnin yhteydessä Tunnistaminen tehostuu: Hoitokontaktin jatkuessa samalla lääkärillä Vastaanottokäynnit riittävän pitkiä (vähintään yli 15 minuuttia) Lääkärin kokeneisuus Jotta depression tunnistaminen helpottuisi, on suositeltavaa käyttää seulontaa

DEPRESSIOHOITAJA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Depressiohoitajamalli on osoittautunut toimivaksi esim. Vantaan kaupunki Depressiopotilaiden opastukseen, seurantaan ja tukemiseen erikoistuneiden hoitajien panos tärkeä Depressiohoitaja: Enemmän aikaa depressiopotilaan hoitoon Tukee seurantaa ja psykososiaalisen tuen tarjoamista sekä Auttaa potilasta sitoutumaan hoitoon

ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA: Vaikea depressio Psykoottinen depressio Vakava monihäiriöinen depressio Tavanomaiseen hoitoon huonosti vastannut depressio Vakavaa itsetuhoisuutta aiheuttava depressio

MITTAREITA LÖYTYY Depression tunnistamisen avuksi kehitetty monia seulontamenetelmiä Suomalainen DEPS Beckin depressioasteikon eri versiot Prime-MD General Health Questionnairen lyhyt versio (GHQ-12) MDI Hamiltonin depression arviointiasteikko Montgomery-Åsbergin depression arviointiasteikko Ikäryhmittäin: Vanhukset (GDS-15), nuoret Beck Jne..

KAHDEN KYSYMYKSEN MASENNUSSEULA Prime-MD (Primary Care Evaluation of Mental Disorders), kahden kysymyksen seula: 1) Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2) Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? - yksikin positiivinen vastaus viittaa masennukseen

MITTAAMISEN ONGELMIA Ei koulutusta tai kokemusta mittarien käytöstä Huom! persoona- ja tilannekohtaiset tekijät Haastattelu tulisi aina olla osana On tärkeää keskustella potilaan kanssa mittareiden tuloksista ja tarkoituksesta Mitä sitten jos tulos osoittaa vaikean masennuksen..?

AVOIMET KYSYMYKSET Haluaisitko kertoa jotakin tästä tilanteestasi? Miltä Sinusta kuulosti se, mitä kerroit? Mistä huomaat, että olet masentunut? Milloin huomasit masennuksen alkaneen? Mikä sinua on auttanut jaksamaan? voimavarat! Milloin viimeksi oli hyvä olo? => Poikkeukset => Milloin ongelmaa ei esiintynyt? Jos masennusta ei olisi, mistä huomaisit ensimmäisenä? Mitkä asiat olisivat toisin?

HOITOVASTEEN SEURANTA Asteikko esim. 1-10 - Kuinka masentunut olet? 1---------------------------------5---------------------------------10 Toistetaan sama asteikko myöhemmin Huomioi edistys ja kerro se

ITSEMURHAVAARA DEPRESSIOSSA Itsemurhariski on depressiopotilailla noin 20-kertainen muuhun väestöön verrattuna Masennuspotilaan suisidaalisuus ei ole aina suurimmillaan masennuksen syvimmässä vaiheessa energian puutteesta johtuen, vaan vasta toipumisvaiheessa Itsemurha-ajatukset saattavat aktivoitua myös lääkityksen pienentämisen yhteydessä Itsetuhoajatuksia on aina syytä kysyä tahdikkaasti, mutta selvästi masennuspotilaalta hoidon alussa ja sopivin välein hoidon kuluessa Kysyminen ei yllytä itsetuhoisuuteen, päinvastoin potilas kokee aiheesta keskustelemisen yleensä helpottavaksi On hyvä selvittää löytyykö itsemurhalta suojaavia tekijöitä kuten esim. lapset, muut omaiset tai uskonnollinen vakaumus

ITSEMURHAT Edelleen runsas tuhat ihmistä tekee vuosittain itsemurhan Suomessa Yli kolmannes on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa ennen itsemurhaa Neuvola- ja kouluterveydenhoito sekä työterveyshuolto ovat avainpaikkoja itsemurhariskiin johtavan depressiivisyyden ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoidossa

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ Tunnetaan myös: bipolaari(nen) häiriö ja maanisdepressiivisyys Pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita Liittyy runsasta oheissairastavuutta ja suurentunut itsemurhariski Useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus

TILASTOA Esiintyvyys 0,25-0,75% väestöstä Ei ole merkitsevää sukupuolieroa Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi hoitoa hakevista enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psykiatrisesta oireyhtymästä: ahdistuneisuushäiriö 45 %:lla, paniikkihäiriö 24 %:lla, alkoholiriippuvuus 14 %:lla, syömishäiriö 8 %:lla ja jokin persoonallisuushäiriö 41 %:lla merkittävimpiä somaattisia oheissairauksia ovat tyypin 2 diabetes sekä verenkiertoelinten sairaudet

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ Tyypit: Tyypin I kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on esiintynyt masennustiloja ja manioita tai sekamuotoisia jaksoja. Tähän luokitellaan ne harvinaiset tilanteet, jolloin on todettavissa vain toistuvia manioita Tyypin II kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on todettu masennustiloja ja hypomanioita. Yksikin mania muuttaa diagnoosin tyypiksi I Maniaan ja vaikeisiin masennusjaksoihin voi liittyä aistiharhoja tai harhaluuloja, kuten täysin mahdottomat harhaluulot tai kommentoivat äänet Psykoottiset oireet voivat olla mielialan mukaisia (maniassa suuruusharhaluuloja tai yli-ihmiseksi kohottavia kuulohallusinaatioita ja masennustilassa nihilistisiä harhaluuloja tai syyttäviä kuulohallusinaatioita) tai mielialasta riippumattomia (vainoamisajatukset, neutraali puhe kuulohallusinaationa)

2-SUUNTAISEN TUNNISTAMISEEN JA SEURANTAAN MDQ (Mood Disorder Questionnaire): mielialahäiriökysely; Käypä hoito -suositus Oirekortti: avuksi lääkehoidon seurantaan Mielialapäiväkirja: mielialan päivittäiseen seurantaan, auttaa tunnistamaan mielialan normaalin vaihtelun ja siitä poikkeavan kehityksen

2-SUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN HOITO Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen uusiutumista Hoidon suunnittelussa on tärkeää kartoittaa, mikä sairauden vaihe kulloinkin on kyseessä ja huomioida sairauden elämänaikainen kulku Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perustan muodostavat mielialaa tasaavat lääkkeet ja toisen polven psykoosilääkkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaisesti Tiedon jakaminen sairaudesta ja sen hoidosta sekä varhaisoireiden tunnistamisen opetus potilaalle ja perheenjäsenille lisäävät hoidon vaikuttavuutta l. psykoedukaatio Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat akuutit tilat hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, kun taas remissiossa perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ovat riittäviä

1. HYPOMANIA: Lievä, mutta selvästi havaittava mielialan nousu, joka erottuu selvästi potilaan normaalista psyykkisestä toiminnasta Kesto päiviä viikkoja 2. MANIA: Samoja oireita kuin hypomaniassa, mutta voimakkaampana Selvä toimintakyvyn lasku Aiheuttaa arvostelukyvyttömyytensä ja yliaktiivisuutensa vuoksi haittaa perhesuhteilleen ja työuralleen ja saattaa usein itsensä ja sivulliset alttiiksi vaaratilanteille Edeltää lievempioireinen esioirevaihe Vastaanottotilanteessa ryhdistäytyy ja käyttäytyy normaalisti Esitiedot on syytä varmistaa muiltakin kuin potilaalta itseltään Psykoottisessa maniassa harhaluuloja tai aistiharhoja

MAANISUUDEN HOITO Usein psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Lääkehoidon seuranta ja toteutus Säännöllinen unirytmi Hoitoon sitoutumiseen tukeminen Opetus ja ohjaus Perhe- ja verkostotapaamiset Ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön ja asumiseen sekä talouteen liittyvissä ongelmissa auttaminen

POTILAAN KOKEMUS TtM Pekka Makkonen pyysi potilasta kertomaan taustastaan, ajatuksiaan ja tuntojaan Kokemusasiantuntija käytössämme

PSYKOOSIT PSYKOOTTISET HÄIRIÖT SKITSOFRENIAT

MITÄ PSYKOOSILLA TARKOITETAAN? Todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka voi ilmetä harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä Skitsofrenia on psykoosisairauksista vaikea-asteisin Toinen keskeinen häiriö, johon liittyy usein psykoosioireita, on kaksisuuntainen mielialahäiriö Muista psykooseista yleisimpiä ovat muut skitsofreniaryhmän psykoosit, kuten skitsoaffektiivinen häiriö, sekä psykoottinen depressio Psykoosi on yläkäsite usealle erilaiselle psykiatriselle sairaudelle

SKITSOFRENIA Skitsofreniaa esiintyy varsin tasaisesti eri roduissa ja maanosissa, ja noin prosentti väestöstä sairastuu siihen jossakin vaiheessa elämäänsä Aiemmin käytetty termi jakomielitauti kuvaa minän toimintojen kokonaisuuden rikkoutumista Nykyisten diagnostisten kriteereiden (ICD-10 & DSM-IV) mukaan sairauden keston esi- ja jälkioireineen tulee kestää vähintään 6 kk, ja sen aikana tulee ilmetä avoin psykoosi Lisäksi diagnoosiin vaaditaan laaja-alainen taantuma aiemmalta toimintatasolta (ammatillisesti tai sosiaalisesti)

SKITSOFRENIA Yleisimmin jaotellaan kolmeen päätyyppiin / alalajiin: Paranoidinen skitsofrenia Hebefreeninen skitsofrenia Katatoninen skitsofrenia Lisäksi: Erilaistumaton skitsofrenia, jonka oirekokonaisuudet eivät sovi yllämainittuihin

PARANOIDINEN SKITSOFRENIA Yleisin, puhkeaa useimmiten hieman myöhemmällä iällä kuin muut skitsofrenian muodot Keskeinen piirre on vainoharhaisuus, siihen liittyvät kuulohallusinaatiot ovat myös diagnostinen kriteeri Toimintatason taantuminen on tavallisesti vähäisempää kuin muissa skitsofrenian muodoissa, samoin tunne-elämän häiriö Paranoidista skitsofreniaa sairastava potilas voi joskus olla aggressiivinen ja suorastaan vaarallinenkin vainoharhaisuutensa takia Sen ennuste on selvästi hebefreniaa parempi, ja lääkehoito tehoaa usein varsin hyvin - etenkin niillä myöhään sairastuneilla henkilöillä, joiden sosiaalinen selviytyminen on ollut hyvätasoista, ennuste on kohtuullisen hyvä

HEBEFREENINEN SKITSOFRENIA Vaikein muoto, voi puhjeta jo varhaisella nuoruusiällä Keskimääräinen puhkeamisikä on n. 20 vuotta Useimmilla potilailla on aiemmin ollut vahvasti skitsoidinen luonne Varhaisoireina tyypillisiä ovat hypokondrisuus eli erilaisten ruumiillisten tuntemusten tarkkailu ja niistä huolestuminen, sekä vainotuntemukset Sairaus etenee yleensä nopeasti, potilas saattaa parissa vuodessa muuttua tunne-elämältään vahvasti latistuneeksi ja omissa harhoissaan eläväksi, ulkonäöltäänkin rappeutuneeksi kroonikoksi, johon on hyvin vaikea saada kontaktia ja jonka puhe on käsittämätöntä viime aikoina hoito onneksi kehittynyt

KATATONINEN SKITSOFRENIA Tässä muodossa psykoosi puhkeaa äkisti, on oireiltaan raju, mutta paranee samoin nopeasti Puhkeaa keskimäärin myöhemmin kuin hebefrenia Stupor- ja kiihtymystilat voivat olla hengenvaarallisia, jälkimmäiset muillekin kuin potilaalle itselleen Tämä on ainoa skitsofrenian muoto, johon sähköhoito tehoaa Vielä 1930-luvulla katatoninen muoto oli paranoidista yleisempi Suomessakin, mutta nykyisin se on varsin harvinainen Katatonisen skitsofrenian piiriin luetaan myös sellaiset melko harvinaiset, yleensä nuorilla potilailla esiintyvät tilat, joissa kaikki motorinen toiminta on vahvasti hidastunutta

ERILAISTUMATON SKITSOFRENIA Erilaistumaton skitsofrenia tarkoittaa häiriötä, joka täyttää skitsofrenian yleiset kriteerit, mutta joko ei täytä yhdenkään edellä olevan päämuodon kriteereitä tai sitten täyttää useamman kuin yhden päämuodon kriteerit

MUITA HARVEMMIN ESIINTYVIÄ SKITSOFRENIATYYPPEJÄ Erityispiirteettömälle skitsofrenialle (skitsofrenia simplex) on tyypillistä vetäytyminen pois sosiaalisista suhteista, omituinen käyttäytyminen, toimintakyvyn heikkeneminen ja kyvyttömyys selviytyä erilaisista yhteiskunnan edellyttämistä toiminnoista - Avoin psykoottisuus on vähäistä tai puuttuu Skitsofrenian jälkeinen masennus tarkoittaa aktiivisen skitsofrenian sairastamisen jälkeen toisinaan kehittyvää, usein pitkäkestoista masennustilaa. Tyypilliset skitsofrenian positiiviset tai negatiiviset oireet ovat vähäisiä tai saattavat puuttua lähes kokonaankin, mutta vähintään yhden niistä pitää esiintyä. Skitsofrenian jälkeiseen masennukseen liittyy kohonnut itsemurhariski

MUITA HARVEMMIN ESIINTYVIÄ SKITSOFRENIATYYPPEJÄ Jäännös- eli residuaaliskitsofrenia tarkoittaa eräänlaista skitsofreenista lopputilaa Potilaalla on yleensä aiemmin ollut joku skitsofrenian muu muoto; persoonallisuus on sairausprosessin vaurioittama Tyypillisiä oireita ovat psykomotorinen hidastuminen, toimettomuus, tunne-elämän latistuminen, välinpitämättömyys ja aloitekyvyttömyys, puheen vähäisyys ja sisällöllinen niukkuus Potilaat tulevat harvoin omin avuin toimeen jokapäiväisessä elämässään

MUITA PSYKOOSEJA Skitsoaffektiivinen häiriö tarkoittaa välimuotoa skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välillä Siinä on sekä skitsofreniaan liittyviä ajatustoiminnan häiriöitä ja harhoja että bipolaariseen mielialahäiriöön liittyviä depressiivisiä ja erityisesti maanisia vaiheita Skitsofreniformiset psykoosit, joiden diagnostiset kriteerit ja taudinkuva muistuttavat skitsofreniaa, mutta kesto on huomattavasti lyhyempi ja ennuste parempi kuin skitsofreniassa Lyhytkestoiset reaktiiviset psykoosit, esim. vaikean järkytyksen (esim. omaisen kuoleman) jälkeen ilmenevä psyykkinen häiriö

MUITA PSYKOOSEJA Harhaluuloisuushäiriö: harhaluuloisuudesta kärsivän todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt, mutta skitsofreniasta häiriö eroaa siinä, ettei sairaalla ole aistiharhoja, sen sijaan hänellä on pitkäaikaisia ja horjumattomia harhaluuloja - nekään eivät ole eriskummallisia tai loogisesti mahdottomia, ainoastaan epätosia Päihdepsykoosit

ENSIPSYKOOSI Suomessa psykoosia esiintyy runsaalla 2 %:lla aikuisväestöstä Lähtökohta: todetaan ja hoidetaan mahd. varhain Hoito alkaa heti oireiden ilmaannuttua Hoitamattoman psykoosin kesto ja hoidon aloittamisen viivästyminen heikentävät ennustetta Varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

ENSIPSYKOOSI Lähisuvussa esiintynyt psykooseja Oireita peittävät ahdistus- ja mielialaoireilu sekä päihteiden käyttö Hyviä tuloksia perusterveydenhuollon henkilöstön kouluttamisesta ennakko-oireiden tunnistamiseen Ennakko-oire mittari (PROD) Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että skitsofreniapotilaat ovat sairastaneet psykoottista häiriötä 1 2 vuotta ennen hoitoontuloaan

PSYKOOSI OIREET: Todellisuudentajun, realiteettitestauksen katoaminen ongelmat itsen & ympäristön kanssa Harhaluulot (deluusio) epärealistinen kuvitelma täysin totta esim. ajatusten siirto, potilaaseen vaikutetaan säteillä, paranoidisuus Harhaluulot aihepiirin mukaan: uskonnolliset, suuruusharhoja, somaattiset

PSYKOOSI Aistiharhat (hallusinaatiot). Kuulee, näkee, haistaa & tuntee olemattomia Ääniharhat: käskeviä, moittivia Kuuloharhat: selkeitä, keskustelua äänien kanssa Ajatushäiriöt: puheen hajanaisuus, ajatuksen ei pysy koossa Poikkeava käytös Psykoottinen kieli

PSYKOOSIN SYITÄ: Biologinen näkemys. Biokemiallinen häiriö. Perinnöllisyys. Lääkitys koetaan tärkeänä Intrapsyykkinen näkemys. Ensimmäisten ikävuosien tärkeys. Perusturvallisuus Vuorovaikutuksellinen näkemys. Perheen sisäinen kommunikaatio

SKITSOFRENIAN OIREET Positiiviset oireet: aistiharhat (erityisesti kuuloharhat) harhaluulot (varsinkin eriskummalliset) puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus Negatiiviset oireet: tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus ja kyvyttömyys tuntea mielihyvää

MILLOIN SKITSOFRENIA? Vähintään yksi seuraavista: Ajatusten kaikuminen, siirto, riisto tai lähettäminen Kontrolloimiseen, vaikuttamiseen tai ohjatuksi tulemiseen liittyvät harhaluulot tai harhaluuloiset havainnot Kuuloharhat Muut itsepintaiset harhaluulot, jotka kulttuuriin sopimattomia

MILLOIN SKITSOFRENIA? TAI vähintään kaksi seuraavista: Aistiharhoja, joihin liittyy harhaluuloja tai yliarvostettuja ajatuksia Neologismit eli potilaan omat sanat, puheen hajanaisuus Katatoninen käytös (puhumattomuus, vahamaisuus, kiihtymys) Negatiiviset oireet; puheen köyhtyminen, apaattisuus, tunteiden latistuminen Oireet kestäneet vähintään yhden kuukauden ajan

PSYKOOSIN TUNNISTAMINEN Miksi tulisi tunnistaa? Varhaishoidon kohdentaminen: ensipsykoosin nopea tunnistaminen ensipsykoosin viivästäminen psykoottisen sairauden ehkäiseminen Tunnistaminen tapahtuu pääasiassa perusterveydenhuollossa Tunnistamisen jälkeen hoitoonohjaus Tapahtuu ainakin seuraavissa yksiköissä: alueen perusterveydenhuollon toimipisteet (sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, lääkärin vastaanotot) kouluterveydenhuolto opiskelijaterveydenhuolto työterveyshuolto

ITSEARVIOINTILOMAKE (PROD) Itse täytettävän arviointiasteikon etuna on se, että oireistoa voidaan tulkita yhteneväisellä, tutkijasta riippumattomalla tavalla Suomessa kehitetty Pelkän lomakkeen perusteella ei saa tehdä arviota riskiryhmään kuulumisesta Lomakkeella saadut vastaukset toimivat keskustelun pohjana Ne käydään yhdessä läpi siten, että kyllä-vastausten yhteydessä kartoitetaan esimerkiksi potilaan huolestuneisuus ja hänen oireilleen antamansa tulkinta 21 kappaletta kyllä/ei kysymyksiä

PSYKOOTTISEN POTILAAN KOHTAAMINEN

PSYKOOTTISEN POTILAAN KOHTAAMINEN Päivittäisiä lyhyitä kohtaamisia Perushoidosta huolehtiminen: pesut, ruokailut.. Henkinen & ulkoinen turvallisuus Ymmärtävää kuuntelemista (hoitosuhde) Potilaan tunteiden vastaanottaja (negatiivisetkin) Läsnäolo potilaan oma aika & paikka Informaation anto potilas & omaiset Päivärytmin korjaus Yhdessä tehdyt sopimukset luottamus Potilaan tilan selvittäminen turvallisella tavalla

PSYKOOTTISEN POTILAAN KOHTAAMINEN Heti kun potilas pystyy itse ottamaan vastuuta itsestään hoitaja väistyy Työnohjaus hoitajille Hoitojärjestelmän valta & potilaan vapaus Älä provosoidu toimimaan epäammatillisesti silloinkaan kun sinua provosoidaan Lääkekielteisyys Itsetuhoisuus ja mahdollisuus väkivaltaisuudesta Sairaudentunnottomuus

SKITSOFRENIAN HOITO (KÄYPÄ HOITO) Skitsofrenian taudinkuva on monimuotoinen ja vaihtelee yksilöllisesti Hoidosta tulee neuvotella potilaan kanssa, ellei hän ole sairautensa vuoksi siihen kykenemätön Hoidossa keskeistä on erilaisten hoitojen integroiminen Toteutetaan ensisijaisesti avohoidossa Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on poistaa oireet tai lievittää niitä estää uudet psykoosijaksot tai vähentää niiden määrää ja vaikeutta parantaa potilaan psykososiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua

SKITSOFRENIAN HOITO (KÄYPÄ HOITO) Ymmärtävä, luottamuksellinen ja pitkään jatkuva hoitosuhde on skitsofreniapotilaan hoidon ja kuntoutuksen kulmakivi Potilaalle tulee tehdä yksilöllinen, kirjallinen hoitosuunnitelma, joka tulee uudistaa määräajoin Psykoosilääkehoito vähentää merkittävästi akuutin psykoosin oireita uusia sairausjaksoja kokonaiskuolleisuutta

SKITSOFRENIAN HOITO (KÄYPÄ HOITO) Psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistäminen lääkehoitoon lievittää oireita parantaa psykososiaalista toimintakykyä estää uusia psykoosijaksoja ja sairaalahoitoja

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT Persoonallisuushäiriössä on epämääräinen käsitys omasta itsestä ja minäkäsitys on rajoittunut, jäykkä tai epävakaa Myös vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin on vaikeuksia ja kielteiset tunteet ovat herkemmin pinnalla kuin tasapainoisella ihmisellä Näillä persoonallisuuden piirteillä tarkoitetaan vuodesta toiseen pysyviä tapoja havainnoida, suhtautua toisiin sekä ymmärtää itseä ja ympäristöä Persoonallisuuden piirteistä tunne-elämän vakaus, tunnollisuus ja sosiaalinen dominoivuus kehittyvät vielä 30 40 ikävuoteen saakka

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT Pitkäaikaisia poikkeavia persoonallisuuspiirteitä haittaavat sosiaalisia suhteita & toimintakykyä Potilas itse ei kärsi häiriöstä, eikä tunnista 10-14% väestöstä Useampi häiriö samanaikaisesti Diagnoosi pitkä seuranta

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖIDEN RYHMITTELY (DSM-luokituksen 3 alaryhmää) A Oudot: epäluuloinen, eristäytyvä, psykoosipiirteinen; tunnusomaista: epäluottamus, toisten tekojen väärintulkinta, outo käytös ja uskomukset, eristäytyminen, vaikea ymmärtää B Dramaattiset: epäsosiaalinen, tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (ns. rajatila ), huomionhakuinen (histrioninen) persoonallisuus, narsistinen persoonallisuus; tunnusomaista: labiilius, ennustamattomuus, impulsiivisuus, vaikea tykätä C Ahdistuneet: estynyt persoonallisuus, riippuvainen persoonallisuus, pakko-oireinen persoonallisuus; tunnusomaista: ahdistuneisuus, arkuus, tunnontarkkuus, perfektionismi, konfliktien välttäminen, vaikea erota

LISÄÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖISTÄ Pidempiaikaiset vaikeudet monilla elämänalueilla, mm. opiskelun ja työelämän epäonnistuneisuus yleistä Komorbidit päihteidenkäyttö, depressio ja sosiaalisesti liiallisen epäsopeutuva käyttäytyminen Hoidoissa regression ja splitin esiintulo ja vaikeus sitoutua hoitojärjestelmiin kuitenkin sairaanhoitopalvelujen suurkäyttö Korkeahko kuolleisuus ja erityisesti itsemurhakuolleisuus Epävakaissa pers.häiriöissä korostunutta manipulatiivista itsen vahingoittamista, mutta onnistuneeseen suicidiin päättyy n. 5-10% BPD - potilaista (suicidiriski 50-kert. yleisväestöön verrattuna (BPD= Borderline personality Disorder)

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT & HOITO Yleistä hoitomallia ei ole epävakaasta persoonallisuushäiriöstä on Käypä hoito - suositus Auttamiskeinojen löytäminen vaikeaa Jokainen häiriö on yksilöllinen Oireenmukainen hoito Osastohoidossa hankala, vaativa potilas Omahoitajasuhde Erilaiset terapeuttiset hoitomuodot Avohoito ensisijainen Hoitoon sitoutuminen

MITEN PERS.HÄIRIÖISIÄ KUITENKIN VOISI YRITTÄÄ AUTTAA..? Kohdennetut terapiat, esim. dialektis-behavioraalinen psykoterapia Selkeät RAJAT, johdonmukaisuus, luotettavuus Psykoedukaatio Etukäteen yhdessä sovittuja asioita ja toimintamalleja Useamman hoitavan henkilön malli: yhteinen linja välttämätön Vuorovaikutuksellisten vaikeuksien ymmärtäminen ja korjaaminen Validoiva asenne (potilaan sisäistä kokemusta ymmärtävä) Tasavertaisuus ja kaikkitietävän asiantuntijan roolin välttäminen Fokuksen säilyttäminen nykyhetkessä

RIIPPUVUUS- JA PÄIHDEHÄIRIÖT Riippuvuus on tila, jossa joku tai jokin ulkoapäin määrää ja hallitsee ihmistä sen sijaan, että hän ohjautuisi omista aidoista perustarpeistaan käsin. Kemialliset päihteet: alkoholi, huumeet, tupakka, lääkkeet, suklaa ja muut sokerit Prosessipäihteet: työ, raha, valta, Internet, uskonto, seksi, pelaaminen, ruoka, TV, urheilu, läheinen, ym. eli lähes mikä tahansa, joka alkaa hallita ihmisen elämää ja hänen ajankäyttöään Kaikki riippuvuus ei ole addiktiota!

ADDIKTION KESKEISIÄ PIIRTEITÄ Palkitsee nopeasti aiheuttamalla mielihyvää Toistuu poikkeavan usein ja näyttää siksi pakonomaiselta Vähentää kiinnostusta muihin asioihin On sopivuuden rajat ylittävää Lisää todennäköisyyttä erilaisten ongelmien ilmaantumiselle Jatkuu haitoista huolimatta Ei vaikuta muiden mielestä järkevältä = epärationaalisuus

RIIPPUVUUDEN KEHITYSTEKIJÄT Biologiset tekijät Psykologiset tekijät Sosiaaliset tekijät

Fyysinen riippuvuus syntyy, kun riippuvuutta aiheuttavaa ainetta käytetään niin että elimistö tottuu siihen kun aine poistuu elimistöstä, elintoiminnot häiriintyvät oireina voi esiintyä mm. pahoinvointia, vilunväreitä, vapinaa, sydämentykytystä, kipuja, ahdistuneisuutta, oksentelua eri aineet aiheuttavat eri asteista fyysistä riippuvuutta fyysinen riippuvuus johtuu aineesta ja sen farmakologisista ominaisuuksista (addiktiopotentiaalista)

Psyykkinen riippuvuus Tottumus (habituaatio), josta on hankala päästä eroon. Psyykkiseen riippuvuuteen ei liity fyysisiä vieroitusoireita, mutta jotkut saattavat kokea psykosomaattisia oireita vieroitustilassa. Psyykkiset vieroitusoireet suuntautuvat aineen tai toiminnan tuottamaan olotilaan Hyvän olon etsintä (pinttynyt ajatus siitä, että mielihyvä lopettaa mielipahan, sisäisen tyhjyyden, levottomuuden, ahdistuksen, surun tai vieroitusoireet, so. sietämättömän olotilan) synnyttää päihdepersoonallisuuden. Aineen himo ja pakonomainen tarve.

Sosiaalinen riippuvuus Tarkoittaa riippuvuutta ryhmään ja/tai toisiin käyttäjiin ja/tai käyttöön liittyviin tapoihin ja yhteisiin käyttöön liittyviin kokemuksiin. Sidosryhmiin liittyvät paineet ja samaistumisen tarve Käyttäjän sosiaaliset suhteet ja/tai elämäntavat ovat sidoksissa päihteen käyttämiseen. Sosiaalinen verkosto valikoituu päihteiden käyttöön liittyvän elämäntavan mukaan. Sosiaalista riippuvuutta vahvistaa mm. Kaveripiirin vaikutus, sitoutuminen aineiden välitykseen, ryhmän salaisuudet, velkojien painostus ja tarve kuulua johonkin.

Riippuvuuden periytyvyys Genetiikan sanotaan selittävän 40-70% siitä, miksi joistakin tulee addikteja ja toisista ei Sosiaalinen periytyvyys Ilmenee hyvän elämän toimintamallien puuttumisena ja vahingollisten toimintamallien omaksumisena. Kasvuympäristö voi aiheuttaa invaliditeetin elämästä selviytymiseen. Riippuvuusilmiön kanssa kasvaneille on tyypillistä kyvyttömyys käsitellä pettymyksiä, häpeää ja keskeneräisyyttä rakentavalla tavalla Seuraa hetkellisten elämysten etsintä, joka voi suuntautua aineisiin, toimintoihin tai ihmisiin

Varhainen päihdealtistus johtaa helposti päihdeongelmiin myöhemmällä iällä. Alkoholin käytön aloitus 14-vuotiaana: 40%:lle kehittyy alkoholiongelmia. 10%:lle, jos aloittanut 21-vuotiaana 1%:lle, jos yli 25-vuotiaana (Ketcham K. et al, 2000, Beyond the Influence - Understanding and Defeating Alcoholism) Australialainen syntymäkohorttitutkimus (Alati 2006) Jos äiti ilmoitti 1-18 raskausviikolla juovansa 3 annosta yhdellä käyttökerralla, jälkeläisen alkoholisairauden riski 21 v. mennessä 3- kertainen.

Psykiatriset häiriöt ja päihderiippuvuus persoonallisuushäiriöillä ja päihteiden ongelmakäytöllä merkittävä yhteys kaksoisdiagnoosi: diagnosoitavissa oleva päihdeongelma sekä ns. I-akselin kliininen oireyhtymä (vakava mielenterveyden häiriö) Useat päihteet aiheuttavat psykoottisia tiloja (tiloja, joissa todellisuudentaju tavalla tai toisella pettää; harhaluulot, aistiharhat, sairaudentunnottomuus) Ihmisten alttius psykoottisuudelle vaihtelee, herkemmillä päihteet laukaisevat episodeja helpommin Ellei psykoottinen tai mielialaoireilu häviä noin puolen vuoden raittiuden jälkeen, voidaan katsoa että ei ole pelkästään aineperäistä vaan tarvitsee aktiivista psykiatrista hoitoa Haastava potilasryhmä, sillä ongelmat erityisen mutkikkaita ja vaikeita Alttiita hyväksikäytölle: saavat etuisuuksia, huonoja pitämään puoliaan käyttäjämaailmassa

ALKOHOLI

ALKOHOLISTA Juomistiheys kasvanut keski-ikäisillä Eniten käyttämä päihde on alkoholi (aikuiset 90 %) Alkoholinkäyttö aloitetaan aikaisin Viinien nauttiminen aterioilla kasvussa Käyttö painottuu viikonloppuihin Humalahakuisuus kulttuurissamme hyväksyttävää

ALKOHOLIN KULUTUKSEN KESKITTYMINEN Miesten eniten juova kymmenys kuluttaa n. 40% kaikesta miesten kuluttamasta alkoholista. Naisten kohdalla vastaava osuus on n. 50%. N. 10% väestöstä juo lähes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista

ALKOHOLI & MIELENTERVEYS STRESSI aluksi alkoholi lievittää, yleistyneessä käytössä lisää stressiä. Stressi voi myös aiheuttaa retkahduksia AHDISTUS normaali ohimenevä tunne. Alkoholilla voi aluksi lievittää pelkoa, jännitystä. Jatkuva ahdistuneisuus voi lisätä alkoholin käyttöä lääkkeenä. vrt. paniikkihäiriö MASENNUS myös normaali tunne esim. erilaisissa elämänkriiseissä. Apatia, surullinen mieli, mielihyvän menetys jne. Suruun on aina juotu, arkistunut käyttö synkistää mieltä, ei enää helpota oloa, vaan lisää masennusta UNI saattaa auttaa nukahtamaan. Unen laatu (REM-uni) kuitenkin kärsii, alkoholi vie vireyden.

ALKOHOLI PEITTÄÄ OIREITA Mielenterveyden häiriöistä kärsivällä potilaalla on tavallisesti kaksi häiriötä tai jopa useampia sairauksia yhtaikaa. Näillä potilailla alkoholin ongelmallinen käyttö on usein mielialahäiriön tai ahdistuneisuushäiriön seuralainen. Alkoholiriippuvuuden seurauksilla on taipumus peittää alleen muiden sairauksien oireet. Ne voivat siten aiheuttaa viiveen muiden sairauksien tunnistamisessa ja haitata hoitoa. Raitistuminen mahdollistaa muiden samanaikaisten sairauksien taudin määrittelyn ja hoidon. Usein vasta alkoholin käytön lopettamisen jälkeen on mahdollista asianmukaisesti hoitaa esimerkiksi masennustilasta tai paniikkihäiriöstä kärsivää potilasta.

ONKO ALKOHOLISTA LÄÄKKEEKSI? Alkoholi on huono itselääkitysmuoto ahdistuneelle ja masentuneelle henkilölle. Alkuvaiheen mielialaa kohottava vaikutus häviää nopeasti käytön jatkuessa ja käyttömäärät lisääntyvät helposti Alkoholinkäytön jatkuminen saattaa kumota mielialalääkkeen mahdollisen positiivisen vaikutuksen. Älä käytä alkoholia unilääkkeenä. Siitä saatu apu on näennäistä ja pahentaa pitkän päälle unettomuuskierrettä Alkoholi lamaa keskushermostoa, samoin unilääkkeet. Yhdessä käytettynä niiden lamaava vaikutus saattaa vahvistua jopa hengenvaarallisen paljon Älä käytä alkoholia sydänlääkkeenä. Sydänperäisessä rintakivussa alkoholi ei korjaa kivun syytä eli sydänlihaksen hapenpuutetta, mutta voi lievittää kipua niin, että hoitoon hakeutuminen viivästyy

VÄLITTÖMIÄ ALKOHOLIN HAITTOJA Alkoholimyrkytys: yli 4 promillea Häiriöt aivojen verenkierrossa: tukos/repeämä Sydämen rytmihäiriöt, sydäninfarkti Akuutti haimatulehdus Pinnetilat Unen häiriöt: REM-uni jää vähäiseksi Tapaturmat, onnettomuudet Väkivalta Sikiövaikutukset Krapula

JATKUVAN KÄYTÖN HAITAT Delirium eli juoppohulluus - alkoholihallusinoosi Vauriot aivoissa: aivokudoskatoa, aivojen ruhjevammat Wernicke Korsakoffin oireyhtymä Wernicken oireyhtymä: Silmänliikehäiriöt, kogniitiviset häiriöt, delirium, hallusinaatiot, euforia, agitaatio, masennus, ataksia (häiriöitä koordinaatiossa) Ilman hoitoa noin 80 % tapauksista etenee Korsakoffin oireyhtymään Korsakoffin oireyhtymä: Amnestinen oireyhtymä: anterogradinen amnesia (uudet muistot eivät tallennu pitkäaikaiseen muistiin) ja konfabuloiti (valemuistoilla paikkaaminen), työmuistin häiriö, retrogradinen amnesia ( ei muista vaurioitumista / sairastumista edeltäviä) Krooninen muistisairaus, joka kuitenkin voi osittain korjautua kuukausien kuluessa raitistuneilla henkilöillä Ruuansulatuselimistön häiriöt: ripuli, mahakatarri Maksa ja haimasairaudet: rasvamaksa, maksatulehdukset, haimatulehdus Vaikutus hormonitoimintaan Psyykkiset häiriöt

ALKOHOLIONGELMA Varhainen havaitseminen ja puuttuminen tehokkainta Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista Suomessa kuolee alkoholin käytön takia vuosittain noin 3 000 ihmistä (6 % kaikista kuolemantapauksista) Alkoholin suurkuluttajia on Suomessa yli puoli miljoonaa Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista noin 20 % on alkoholin suurkuluttajia Mini-interventio Psykososiaalinen hoito tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen - Motivoiva haastattelu, 12 askeleen ohjelmat Vakava etanolimyrkytys vaatii sairaalahoitoa Vieroitusoireiden ja Delirium Tremensin hoidossa bentsodiatsepiinit tehokkaimpia Disulfiraami (Antabus) ja Naltreksoni (Revia) Sekakäytön ehkäisy (rauhoittavien lääkkeiden määräämiseen kiinnitetään huomiota)

ESITIETOJEN OTTO + OHJAUS 1) Kysy kaikilta kohtaamiltasi potilailta heidän alkoholinkäyttönsä määriä ja juomistiheyttä hoidon alussa etenkin silloin, kun potilaan hoitoon tulosyy viittaa riskikäyttöön. Avoimet kysymykset, joihin potilas ei voi vastata kyllä tai ei, on hyvä tehdä heti haastattelun alkuun. a) Miten käytät alkoholia? Monenako päivänä viikossa juot alkoholia? Paljonko juot kerralla? b) Miten usein juot itsesi humalaan? Koska viimeksi joit alkoholia? Paljonko silloin joit? c) Jos suurkulutuksen rajat alittuvat, kerro, ettei syytä huoleen ja anna myös positiivista palautetta. d) Kerro, mitä juomismäärä merkitsee käyttösi ylittää riskirajat (suhteuta potilaan oireeseen) ja tee kysymys: Oletko koskaan miettinyt alkoholinkäytön vähentämistä tai lopettamista? e) Kirjaa sairaskertomukseen saamasi tiedot ja hoitotoimenpiteet Riskirajat: Naisilla korkeintaan 2 annosta päivässä, 16 annosta viikossa tai yli 5 annosta kerralla. Miehillä korkeintaan 4 annosta päivässä, 24 annosta viikossa tai yli 7 annosta kerralla.

ESITIETOJEN OTTO + OHJAUS 2) Tee AUDIT-KYSELY http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit a) AUDIT-pisteet alle 8 / riskirajat eivät ylity toista myöhemmin, jos viitteitä riskikäytöstä b) AUDIT-pisteet 8-19 / riskirajat ylittyvät I) Kerro, että riskirajat ylittyvät II) Sovi vähentämistavoite yhdessä potilaan kanssa III) Anna kirjallista materiaalia IV) Sovi tarvittaessa yhdessä potilaan kanssa jatkohoidosta c) Jos potilas on haluton muutokseen perussairauden hoito ja uusi keskustelu muutoshalukkuudesta n. 6 kk. kuluttua d) AUDIT-pisteet yli 20 tai epäily vahvasta riippuvuudesta e) konsultoi esim. A-klinikkaa tai tee SADD http://www.paihdelinkki.fi/testaa/sadd ja ohjaa muihin päihdehoitoihin

ESITIETOJEN OTTO + OHJAUS 3) Kirjaa hoitokertomukseen tiedot ja hoitotoimet sekä hoitoonohjauskeskustelu. Alkoholinkäytön vähentäminen voi: Helpottaa painonhallintaa Vähentää mahavaivoja Normalisoida verenpainetta Vähentää rytmihäiriöiden esiintymistä Vähentää tapaturmia Lisätä vastustuskykyä Parantaa unen laatua Kohentaa mielialaa Vähentää ihmissuhderistiriitoja Parantaa työssä jaksamista Alkoholinkäytön jatkaminen voi johtaa alkoholiriippuvuuteen ja vakaviin elinvaurioihin.

ESITIEDOT HUUMEET Kysy myös huumeiden käytöstä: http://www.paihdelinkki.fi/testaa/huumeidenkaytto Jos ilmenee että potilas käyttää / on käyttänyt huumeita, selvitä ainakin: HIV ja Hepatiitit Aine, aineet (pääpäihde) Käyttötapa (i.v./i.m./s.c., polttamalla, per os, nenän kautta, muu) Käyttötiheys (kertaa pv / kk) Käytön kesto (kuinka monta vuotta, milloin aloittanut, milloin viimeksi)

PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ERITYISKYSYMYKSET IKÄÄNTYNEILLÄ

VANHUKSET JA PÄIHTEET Tulevaisuudessa haasteena palvelujärjestelmälle Suurten ikäluokkien ikääntyminen lisää päihdeongelmia Tutkimustietoa vielä vähän Ikääntyvillä alkoholitapaturmien riski on suurempi

VANHUKSET JA PÄIHTEET Suomessa n. 26 000 ikääntynyttä riskikuluttajaa V. 2005: 65-84-v miehistä alkoholia käyttänyt viimeisen vuoden aikana 78%, naisista 53%

RAITTIUS 1960 luvulla 50 69 vuotiaista raittiita Naiset 56% Miehet 19% 2000 luvulla 50 69 vuotiaista raittiita Naiset 16% Miehet 11% (Päihdetilastollinen vuosikirja 2001)

VANHUKSET JA PÄIHTEET MITEN IKÄÄNTYNYT EROAA MUUSTA AIKUISVÄESTÖSTÄ? elimistön vesipitoisuus vähenee sairaudet lisääntyvät lääkitykset lisääntyvät työelämän loppuminen ja muiden velvoitteiden väheneminen läheisverkoston vähentyminen

VANHUKSET JA PÄIHTEET RISKIKULUTUKSEN RAJA IÄKKÄILLÄ: 8 annosta tai enemmän, alhaisempi kuin työikäisillä raja sama sekä miehillä että naisilla Osalla ikääntyneistä suurkulutus on alkanut vuosia / vuosikymmeniä aiemmin, osalla alkaa vasta ikääntymisen kynnyksellä tai myöhemmin. MYÖHÄÄN ALKAVA SUURKULUTUS: Alkaa 55 ikävuoden jälkeen, naisia enemmän kuin miehiä, ei sukurasitetta, osalla alkoholiriippuvuudessakaan ei esiinny toimintakykyä alentavia vieroitusoireita; haitat vähäisempiä ja suurkulutus vaikeampaa tunnistaa, hoitomyöntyvyys saattaa olla parempi

TUNNISTAMISEN HAASTEITA Lääkäri tai hoitaja saattaa arvioida alkoholista aiheutuvien haittojen johtuvan ikääntymisestä (esim. muistiongelmat) Asuminen yksin sekä vähentyneet sos. ja ammattiin liittyvät velvollisuudet voivat viivästyttää havaitsemista Työntekijä saattaa pitää potilaan alkoholin käyttöä yksityisasiana ja tämä saattaa korostua ikääntyneiden kohdalla Aiheeton hoitopessimismi voi korostua ikääntyneiden kohdalla ja estää avun pyytämistä ja tarjoamista

IKÄÄNTYMINEN JA ALKOHOLI -STRUKTUROIDUT KYSELYT AUDIT ei toimi hyvin ikääntyneillä, ei tarpeeksi tarkka CAGE-kyselyä suositellaan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, mutta tunnistaa huonosti riskikulutuksen Suositeltavin vaihtoehto ikääntyneiden suurkulutuksen arviossa on haastattelu ja testit olisivat täydentäviä menetelmiä Mini-interventio toimii myös ikääntyneillä ja on osoitettu sen vähentävän suurkulutusta Uusimpana ja toimivimpana suositellaan yli 65-vuotiaiden alkoholimittaria; Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille

VANHUKSET JA PÄIHTEET Käytännön työväline iäkkäiden ihmisten päihteiden käytön arviointiin: Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet esite (STM 2006) http://www.stm.fi/julkaisut/esitteitasarja/nayta/_julkaisu/1059655

HUUMEET Huumeidenkäyttö ilmiönä demokratisoitunut Käyttöä kaikissa sosiaaliluokissa Käytön levinneisyys EU:n keskitasoa Käyttö karkeasti jaettavissa: Viihdekäyttöön (elämysten etsijät) ja Ongelmakäyttöön (elämästä selviytyjät)

HUUMAUSAINEISTA Huumaavia aineita ovat esimerkiksi kannabis (hasis, marihuana), kokaiini, opiaatit (morfiini, heroiini), stimulantit (mm. amfetamiini), impattavat aineet (mm. liimat, polttonesteet), rauhoittavat lääkkeet (mm. Diapam), barbituraatit (mm. jotkin unilääkkeet) ja hallusinogeenit (mm. LSD) Lisää luotettavaa tietoa löytyy esimerkiksi Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen sivuilta (www.thl.fi) tai A- klinikkasäätiön Päihdelinkistä (www.paihdelinkki.fi)

HUUMEET JA HOITO (THL) Hoitoon hakeutuneiden huumeasiakkaiden ensisijainen päihde oli vuonna 2006 opiaatit (41 %), piristeet (21 %), alkoholin ja huumeiden sekakäyttö (17 %), kannabis (14 %) ja rauhoittavat lääkeaineet (7 %) Opiaatteihin kuuluva buprenorfiini oli ensisijaisena hoitoon johtaneena päihteenä 31 %:lla koko asiakaskunnasta Lähes kaksi kolmasosaa asiakkaista oli ilmoittanut käyttävänsä vähintään kolmea ainetta Huumeasiakaskunnan keski-ikä oli 28 vuotta

KÄYTTÖTAVOISTA

VIIHDEKÄYTTÖ elämysten etsijät Käyttö tapahtuu vapaa-aikana työn tai opiskelun ulkopuolella Ei muuta rikollisuutta, ei juuri taloudellista hyötymistä Esim. tanssi- ja klubikulttuurinen kehys Juhliminen (stimulantit) Tajunnanlaajennus (hallusinogeenit) Muita motiiveja esim. rentoutuminen, uteliaisuus, yhdessäolo, statuksen hankinta, henkinen kehittyminen Laskelmoitua riskinottoa käyttäjät usein tieto- ja elämysyhteiskunnan virtuooseja Trendialoilla työskentely ja korkea koulutustaso Ongelmakäytön halveksunta

ONGELMAKÄYTTÖ elämästä selviytyjät Liittyy useimmiten syrjäytymiseen, mutta syrjäytyminen ei välttämättä ala huumeiden käytöstä Ongelmat alkaneet usein jo kouluiässä Käyttö on osa isompaa ongelmakokonaisuutta Käyttäjät usein tekemisissä viranomaisten kanssa Omaisuusrikokset ja huumekauppa toimeentulokeinoina Työttömyyttä, asunnottomuutta, matala koulutustaso Kovien aineiden suonensisäistä käyttöä

HUUMEIDEN KÄYTTÖ AJANKUVANA Kun ihmiseltä katoavat unelmat ja näköalat, jää jäljelle nopeiden, hetkellisten nautintojen hakeminen Huumeiden käytön voidaan ajatella liittyvän ihmisen yhteisö- tai yhteiskuntasuhteen katkeamiseen Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla voittajia menestystä ja pudotuspelejä ihannoivassa yhteiskunnassa Toisaalta ajallemme voi olla tyypillistä teknologia- ja tehokkuususkolle sukua olevat käsitykset tajunnansäätelyn hyödyistä Yksilöllinen, nautinto- ja elämyshakuinen elämäntapa

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA 1 Potilaan huumeiden käyttö tulisi kartoittaa, jos havaitaan: Päihtymystila ilman alkoholia, pistojälkiä tai ihon infektioita, vieroitusoireita, pienet pupillit (opioidien käyttö), laajentuneet pupillit (stimulanttien käyttö), aggressiivisuutta tai paranoidisuutta Pupillien poikkeava koko voi johtua myös huumeista riippumattomasta syystä, mm. kivusta Huumekäytön merkkejä ovat mm. ylihilpeys, rehvakkuus, levottomuus tai raukeus (päihtymystila ilman alkoholin hajua)

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA 2 Potilas voi itse kertoa ongelmastaan ja huumekäyttö voi tulla esille lähetteestä, esitiedoista, saattajalta tai potilaan omaisilta Voi ilmetä ainekohtaisia vieroitusoireita Myös hoitoon hakeutumisen syy voi viitata huumeiden käyttöön: vamma / tapaturma, infektio, vatsavaivat, verenkierron ongelmat (jopa kuoliot), myrkytys, ihoinfektiot, akuutit maksatulehdukset, vieroitusoireisiin kuuluva ahdistus tai levottomuus Kipulääkkeiden tehon heikkous voi viitata opiaattien käyttöön Pistojäljet (haavat tai mustelmat) tai laskimoiden kohdalla olevat arpeutumat tai muut suonivauriot voivat osoittaa pistämällä tapahtuneeseen huumekäyttöön Pistojälkiä voi olla käsivarsien ja säärien lisäksi muuallakin käsien tai jalkojen alueella, nivusissa, vatsassa tai jopa kaulalla ja kainaloissa Myös poikkeava käytös (lääkehakuisuus, rauhattomuus, tuskaisuus) voivat antaa viitteitä huumeongelmasta Potilas voi pyrkiä salaamaan huumausaineiden käytön, mutta käyttö osastohoitojen aikana on suhteellisen yleistä

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA 3 Potilaan haastattelu on arvioinnin tärkein väline ja se on hyvä tehdä huolellisesti ja kirjata tärkeimmät tiedot hoitokertomukseen Haastattelussa on pyrittävä avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen Kartoitetaan potilaan päihdehistoria ja ajankohtainen käyttö. Jokainen päihde kysytään erikseen Alkoholiriippuvuutta ei pidä unohtaa huumeongelmaisen potilaan arvioinnissa Muista: sekakäyttö on hyvin yleistä Kysy potilaalta kaikki hänen käyttämänsä päihteet ja kuinka usein potilas niitä käyttää. Selvitä tyypillinen vuorokausiannos, käyttötapa (piikittäminen, suun kautta, nuuskaamalla)

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA 4 Huumetestit Huumausaineiden käytön toteamisessa voidaan apuna käyttää laboratoriotestejä Huumeseula tehdään yleensä virtsanäytteestä, jolla saadaan näkyviin opiaatit (heroiini, morfiini, metadoni, kodeiini jne.), amfetamiini johdannaisineen, kannabis, bentsodiatsepiinit, kokaiini ja fensyklidiini (PCP) Tavallisessa huumeseulassa eivät näy: buprenorfiini (Subutex, Suboxone), LSD, Gamma, sienet ym. Koska buprenorfiini on Suomessa yleisin suonensisäisesti käytettävä opiaatti, on se testattava herkästi erikseen tavallisen huumeseulan lisäksi: (U-Bupre) Huumetestiä ei pääsääntöisesti saa tehdä ilman potilaan lupaa. Ilman lupaa se voidaan tehdä vain silloin, kun kyse on vakavan sairauden tai myrkytyksen erotusdiagnostiikasta tai hoidosta Potilaan luvalla huumetestejä voidaan kuitenkin käyttää hoidon osana. Seulonta-analyysissä saadun positiivisen tuloksen ennustearvo on melko alhainen eli vääriä positiivisia tuloksia tulee ajoittain Testitulos voi tulla positiiviseksi mm. joidenkin tavanomaisten (allergia-, mieliala-, vatsa-) lääkkeiden käytön takia. Väärät positiiviset tulokset ovatkin melko yleisiä amfetamiini- ja opiaattitesteissä. Varmistusanalyysi karsii kuitenkin pois väärät positiiviset tulokset Väärä positiivinen tulos on ehdottomasti poistettava potilaskertomuksesta.

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA 5 Päihdehoidot Selvitä päihteiden käyttöön liittyvät hoitojaksot ja paikat: katkaisuhoidot, vieroitusyritykset, laitosjaksot ja avohoitokontaktit Somaattiset huumeongelmaan liittyvät sairaudet tulee myös selvittää eli onko potilaalla jokin krooninen sairaus, onko HIV ja hepatiitit testattu ja rokotukset kunnossa Potilaan asumistilanne, siviilisääty, koulutus- ja työtilanne on myös syytä selvitellä vastaisuuden varalle Jos pisin päihteetön jakso osuu jonkun päihdehoidon ajankohtaan, kannattaa siihen haastattelussa tarttua ja selventää tilanne tarkemmin Lastensuojeluilmoitus Mikäli huumausaineiden käyttäjän taloudessa asuu alaikäisiä lapsia tai henkilöllä on tapaamisoikeus alaikäisiin lapsiinsa, on terveydenhuoltohenkilökunnalla lakiin perustuva velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä tulee informoida potilasta. On virhe jättää ilmoitus tekemättä potilaan vetoavan tai uhkaavan käytöksen takia Huumausaineiden käytön myöntäminen on myös kirjattava hoitokertomukseen. Kaikissa lastensuojelutapauksissa tulee huumeseulojen tulokset aina varmistaa, vaikka potilas myöntäisikin käytön Ilmoituksia vastaanottaa potilaan kotikunnan sosiaalitoimisto

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta, voimakkuus ja kesto riippuvat käytetystä huumeesta, mutta yleensä oireet ilmaantuvat 1-5 vuorokauden kuluessa käytön lopettamisesta. Stimulanttien käyttäjän vieroitusoireita voivat olla masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, anhedonia, väsymys, ahdistuneisuus ja erilaiset fyysiset oireet. Nämä vieroitusoireet voivat kestää viikkoja Heroiinin käyttäjillä vieroitusoireet ilmestyvät muutamassa tunnissa ja ovat pahimmillaan 30-72 tuntia viimeisestä annoksesta (kesto 7-10 vrk) Buprenorfiinin käyttäjillä oireet tulevat esiin 1-3 vrk kuluessa ja kestävät jopa 3-4 viikkoa Opiaattien yleisimpiä vieroitusoireita ovat: ahdistuneisuus, levottomuus, kivut ja säryt (alaraajat, vatsa, selkä), vapina, kouristukset, oksentelu, kuume, huume- tai lääkehakuinen käyttäytyminen (kipulääkkeet, bentsodiatsepiinit) Huumekäyttäjät tuntevat usein lääkkeet tai vaikuttavat aineet nimeltä Vamma- tai sairauskohtausepäilyissä kipuoireet voivat liittyä myös vieroitustilaan, esim. vatsakipu opiaattien vieroitusoireena

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA 6 Jatkohoito Päihdehaastattelu toimii interventiona ja saattaa herättää potilaassa halun ryhtyä hoitamaan huumeongelmaansa Päihdeongelmansa takia sairaalaan joutunut potilas on hyvin usein huolissaan voinnistaan ja kiinnostunut lopettamaan aineiden käytön. selvitä siksi, onko potilas halukas hakeutumaan jatkohoitoon Jatkohoidon mahdollisuutta tulisi aina tarjota Psykoottisesti oireileva tai deliriööttinen huumeongelmainen tulee lähettää tahdosta riippumattoman hoidon arvioon M1-lähetteellä kotikuntansa suljetulle (päihde-) osastolle (somatiikka!)

HUUMAUSAINEITA KÄYTTÄVÄN POTILAAN ARVIOINTI JA SEURANTA 7 Korvaushoitopotilas Korvaushoitopotilaalla tulee olla mahdollisuus saada korvausvalmistetta myös somaattisen hoidon ajan TYKS:ssä Addiktiopoliklinikan ja SAS:ssa Tk:n päihdeyksikön hoitohenkilökunta vastaa somaattisessa hoidossa olevien potilaiden korvaushoitolääkityksestä Päivystävän lääkärin tai somaattisen osaston henkilökunnan ei tule potilaan kertomuksen perusteella antaa korvausvalmistetta potilaan ehdottamalla annostuksella, vaan se on aina varmistettava potilaan hoitopaikasta samoin kuin potilaan mahdolliset kotiannokset Nämä kotiannokset ovat potilaan hoitopaikasta itselleen kuittaamia korvaushoidon päiväannoksia, joihin potilaalla on täysi hallintaoikeus

Heikentynyt tai pysähtynyt hengitys Kalpeat kasvot tai sinertävät huulet YLIANNOSTUSTILANNE Heikko pulssi tai sitä ei tunnu Suun vaahtoaminen Vapina tai kouristelu Oksentelu Rintakipu Pyörtyminen Korina Toimi nopeasti! 1) Pyri selvittämään mitä ainetta on otettu 2) Tajuton, mutta hengittävä / liikehtivä kylkiasentoon 3) Ei hengitä PPE Lääkehiilet, Naloksoni, Adrenaliini, Stesolid - rektioli, Midatzolami Jos henkilö on tajuton, vahvasti tokkurainen tai kouristeleva, hänelle ei saa syöttää eikä juottaa mitään eikä häntä saa oksennuttaa Muuta, mitä?

PÄIHDERIIPPUVUUS JA HOITO Monitekijäinen häiriö, jota voidaan tehokkaasti hoitaa ja jonka hoitaminen kannattaa aina Hoitamisen kustannus/hyöty = n. 1/3-5 Toipumisen kulmakivenä on kuitenkin sairastuneen oma halu saada apua Häiriö on helposti uusiutuva ja moniulotteinen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, henkinen) Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sen paremmat tulokset. Yksikään hoito ei ylitse muiden Hoito perustuu palvelujärjestelmien yhteistyöhön Hoidon kesto yhteydessä tulosten pysyvyyteen

PÄIHDEHOIDOLLE ON TYYPILLISTÄ, ETTÄ Ongelmat ulottuvat käytön ulkopuolelle Sosiaaliset Psykologiset ja Terveydelliset haitat Ei ole yhtä hoitoa joka sopisi kaikille Eikä nopeita ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, jotka ovat syntyneet vuosien, jopa sukupolvien kuluessa

TYÖSKENTELY PÄIHDEPOTILAAN KANSSA Suhtautuminen päihdeasiakkaaseen myönteisesti, kunnioittavasti & myötäelävästi Hoitajan distanssin säätelykyky 1) Luottamuksellisuus. Kunnioittava asennoituminen päihteenkäyttäjä voi olla oma itsensä ja puhua avoimesti ongelmistaan. Vie aikaa Tyypillistä alussa: päihteiden käytön peittely & salailu Hoitajan tulee tiedostaa oma suhtautuminen päihteenkäyttöön ja siihen liittyvään ilmiöön Hoitajan kaikkivoipaisuuskuvitelmat

TYÖSKENTELY PÄIHDEPOTILAAN KANSSA 2) Neutraalius. Omien tunnetilojen tunnistaminen. Ei syyttelyä 3) Kärsivällisyys. Asiakas ei noudata sovittuja sääntöjä & aikatauluja. Asiakkaan muutosprosessille tulee antaa aikaa 4) Rehellisyys. Asioiden suorasukainen puheeksiottaminen. Puhuminen asioiden oikeilla nimillä 5) Nöyryys. Päihteiden käyttö voi alkaa uudelleen hyvistä suunnitelmista ja tavoitteista huolimatta

TYÖSKENTELY PÄIHDEPOTILAAN KANSSA 6) Toivo ja voimavarakeskeisyys. Vaikeudet kohdataan yhdessä asiakkaan kanssa. Ei perusteettomia odotuksia. Asiakkaan omat voimavarat käyttöön Neuvojen antaminen: lisää hoitoon hakeutumisen motivaatiota; neutraalia infoa, miksi muutos on tärkeää Esteiden poistaminen: apua käytännön asioiden hoidossa esim. ennen pitkään hoitoon menoa Valinnan mahdollistaminen: oma tahto, ei käskyä, ei pakkoa Empatia: samaistuminen (ammatillisesti)

PÄIHTYNEEN KÄSITTELY Ole kiltti ja ystävällisen tiukka ja johdonmukainen/kärsivällinen Käytä tilanteeseen sopivaa huumoria Käytä potilaan etunimeä Palkitse myönteistä käyttäytymistä Älä loukkaa, pilkkaa tai alenna, haasta riitaa Käytät riittävän kuuluvaa, selkeää ääntä ja lyhyitä lauseita Vetoa hyviin puoliin, järkeen ja käytöstapoihin, esim. herrasmies ei, ymmärrys Huomioi aina oman, työkavereiden ja potilaiden turvallisuuden poistumistie, lisäapu, virka-apu

EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Primaaripreventio: Koko väestöön tai yleisryhmään koskevaa toimintaa. Päihdevalistus ja kasvatus. Vaikutetaan saatavuuteen sekä tarjontaan ja kysyntään Sedundaaripreventio: Kohdistuvat riskiryhmiin ja päihteiden käyttöä jo kokeilluihin. Riskeistä tiedottaminen, päihteiden käytön varhainen toteaminen, käyttöön puuttuminen sekä asianmukainen hoitoonohjaus Tertiääripreventio: Päihteiden käytöstä johtuvien haittojen hoitamista ja vähentämistä ja se kohdistuu päihteiden ongelmakäyttäjiin. Vakavan riippuvuuden hoitamista, mikä edellyttää fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista kuntoutusta

ADDIKTION HOIDON KAKSI KESKEISTÄ TEHTÄVÄÄ 1. Auttaa löytämään toimivat ja uskottavat keinot hallita stressiä ja vähentää halua juoda/käyttää 2. Auttaa löytämään jokin asia tai toiminta, joka on tunnetasolla merkityksellisempi kuin päihde, ja korvata päihde sillä

TERAPIAN VAIKUTUS Käymällä aina uudelleen läpi käyttäytymistä, tutkimalla retkahtamisia, korjaamalla uskomuksia, hakemalla keinoja saavuttaa ilo ja onnellisuus pystytään saavuttamaan takaisin tila, jossa myös käyttäytymisen kontrolliin on yhteys Terapia ei kuitenkaan palauttane kykyä hallittuun päihdekäyttöön (neurobiologiset muutokset hyvin pitkäkestoisia)

TURVALLISUUS Tilastokeskuksen mukaan ylivoimaisesti eniten työväkivaltaa kokeneita on terveyden- ja sairaanhoitotyön ammateissa toimivien joukossa Jopa kolmannes työväkivaltaa kokeneista työskenteli terveyden- ja sairaanhoitoalan ammateissa, ja jos mukaan lasketaan sosiaaliala, hoitoalan ammateissa työskenteli yli 40 000 työväkivallan uhria Kolme riskialtteinta ammattia ovat terveyden- ja sairaanhoitotyö, sosiaalialan hoitotyö sekä vartiointija suojelutyö

AGGRESSIO JA AGGRESSIIVINEN KÄYTTÄYTYMINEN On osa ihmisen käyttäytymistä Voi ilmetä monin tavoin: fyysinen verbaalinen suora epäsuora hyökkäävä uhkaava Geneettinen, kasvatuksellinen, hormonaalinen, synnynnäinen (?) perusta Yksilön turhautuminen ristiriitatilanteessa saattaa johtaa siihen, että hän pyrkii aggressiivisuudella ratkaisemaan tilanteen Väkivaltainen käyttäytyminen tarkoittaa ulkoista, fyysistä aggressiota, joka on reaktio tilanteeseen, jossa yksilö kokee avuttomuudentunnetta ja hänellä ei ole muita keinoja selviytyä (Weizmann-Henelius 1997)

UHKAAVAN / VÄKIVALTAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN Työntekijän oma asennoituminen, ilmeet, eleet, asento ja liikkeet vaikuttavat tilanteen kehittymiseen Etäisyys ja katseyhteys Aggressiivisuudella on aina jokin merkitys Aggressiolla henkilö pyrkii saavuttamaan tasapainon, poistamaan häiriötekijän vrt. keinottomuus Stressitilanne kaikille osapuolille Kyky vastaanottaa sanallisia viestejä on erittäin rajallinen: Sanojen osuus viestinnässä noin 7% Äänenpainot, -sävyt ja voimakkuus noin 38% Eleet, ilmeet, asennot noin 55% Lusa 2002

ITSETUNTEMUS Millaisista asioista suutun? Miten reagoin? Provosoidunko? Kuinka toimin paineen alla? Kuinka koen uhkatilanteen? Kun pysyt itse rauhallisena, niin mallinnat olemisellasi tilanteessa selviytymistä ja rauhoittumista.

MERKKEJÄ VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ILMENEMISESTÄ Kalpeneminen Äänen- ja puheensävyn muuttuminen Hengityksen tihentyminen Hampaiden puristuminen yhteen Käsien puristelu nyrkkiin Jännittyminen, asennon muuttuminen Äkillinen hiljentyminen (tilannearvointi) Pälyilevä katse (pakoreittien etsintä, maalinhaku) Hakeutuminen kosketusetäisyydelle Istuva henkilö siirtää jalkoja alleen ja valmistautuu nousemaan ylös

VÄKIVALLAN RISKITEKIJÖITÄ Aikaisempi väkivalta Päihteiden väärinkäyttö Persoonallisuushäiriö Nuorena alkanut väkivaltaisuus Rikostausta Puutteellinen omien reaktioiden ymmärtäminen, arvioiminen ja itsetuntemus Negatiiviset asenteet (rikosmyönteisyys, auktoriteetit) Epärealistiset tulevaisuudensuunnitelmat pettymykset voivat purkautua väkivaltana Altistuminen epävarmuustekijöille (esim. palaa katkolta vanhoihin ryyppyporukoihin)

TUNNETILAN MUUTOKSEN ARVIOINTI Onko henkilö KIIHTYMÄSSÄ? MENETTÄMÄSSÄ MALTTINSA? KÄYTTÄYTYYKÖ VÄKIVALTAISESTI? Kehon sanaton viestintä on usein avain konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun. Jussila 1997

KIIHTYVÄN HENKILÖN RAUHOITTAMINEN Pyrkimys rauhoittaa verbaalisin keinoin. Myönteinen ilmapiiri, katsekontakti, riittävä etäisyys. Tarkkaile tunnetilaa Pyri ymmärtämään mikä aiheuttaa henkilön tunnetilan Yritä saada henkilö puhumaan ja kuvailemaan tilannetta Puhuminen ja tunteen purkaminen lievittää tunnetta Aktiivinen kuuntelu, myötäily Tilanteen jäsentäminen Tunneilmaisun hyväksyminen

MALTTINSA MENETTÄVÄN RAUHOITTAMINEN Tilanteen hallitseminen Jos keskustelu ei onnistu, tue niin että hillitsee käyttäytymistään Tunnekuohun tasaannuttua rauhoittaminen verbaalisin keinoin selkeä, hidas, yksiselitteinen puhe Työntekijän tietoinen päätös pysyä rauhallisena oma käyttäytyminen mallina Ei yllytetä purkamaan tunnetta, tyynnyttely Suljetut kysymykset, jolloin vastaukset kyllä tai ei. Pyritään luomaan tilanne, että molemmat osapuolet ovat samaa mieltä, jolloin vaikeampi olla vihainen Kiinnitä huomio asioihin joihin suhtautuu neutraalisti tai positiivisesti Siirtyminen toiseen huoneeseen, yllättävä tilanne (kahvin tarjoaminen) Ei katteettomia lupauksia

AGGRESSIIVISESTI KÄYTTÄYTYVÄN RAUHOITTAMINEN Aggressiivisuuden saaminen hallintaan mahdollisimman pian Mitä uhkaavampi, sitä varovaisemmin lähestytään Väkivaltaisesti käyttäytyvän keinot selviytyä ovat rajoittuneet ja kyky säädellä käyttäytymistään puutteellinen