Potilasturvallisuudesta 12 20

Terveysalan ammattilehti 3/2013 Potilasturvallisuudesta 12 20 Kuntoutusta 24-29 Vanhusten hoidosta 30 39

UUTUUS SFINXiä täydentävä sovellus PHARAO on suunniteltu potilaan lääkehoidon haittojen arviointiin. PHARAOssa on yli 12 000 arviota 1 300 lääkkeen haittavaikutuksista. Sovelluksessa voi tarkistaa potilaan lääkkeiden haittavaikutusprofiilin, mm. lääkeaineen antikolinergisen, serotoner gisen, sedatiivisen, alfasalpaavan ja QT aikaa pidentävän vaikutuksen suhteen. PHARAO on keskeinen työkalu kokonaislääkitysarvioinnin tekemisessä. Sovellus tuottaa lääkkeiden haittavaikutusprofiilit ja antaa varoitukset haittojen todennäköisyydestä SFINXin tapaan liikennevaloilla. Sisällöt on tuottanut Medbase Oy. www.terveysportti.fi Pharao_185_270.indd 1 21.1.2013 11.10

Viitasaarella katsotaan tulevaisuuteen Kuntouttava työote vaatii asiakkaan sitoutumisen Viitasaarella eletään vanhaksi, mutta myös sairastetaan keskimääräistä enemmän. Siksi paikkakunnalla korostetaan nyt kuntouttavaa työotetta, mikä on kirjattu kansiin valtuustopäätöksellä. S inänsä kuntouttava työote ei ole uusi asia: Viitasaaren sairaalassakin sitä on käytetty aiemmin. Tästä vuodesta lähtien toimitaan kuitenkin entistä suunnitelmallisemmin sekä tavoitteellisemmin koko perusturvan toimialalla. Teksti ja kuvat: EEVA VÄNSKÄ Muun työn osaksi Kuntouttava työote tulee sairaalan arkeen toimintatavan ja keskustelun kautta. Kun hyvin käy, hoidossa oleva ihminen saa kokemuksen siitä, että hänestä välitetään ja että hän tulee kuulluksi. Ehkä insuliinidiabeetikko voi jatkaa pistosten antamista itselleen, jos siihen kykenee. Tai potilas voi sairaalassa vaikka pedata sängyn itse, niinhän kotonakin tehdään. Mitä kuntouttava työote Viitasaarella tarkoittaa perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala? Pyritään siihen, että ihmiset saisivat olla toimintakykyisinä kotonaan mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi muistisairaalle omalla kodilla on erityisen tärkeä merkitys, koska tutut huoneet, huonekalut ja esineet ovat se muisti, johon sairastunut nojaa. Koko elämää ei voi tuoda mukanaan laitokseen. Muistisairauksien lisäksi Viitasaarella kamppaillaan muun muassa diabeteksen, astman, verenkiertosairauksien, mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa, niin kuin jossain määrin koko Suomessa. Viitasaarella sairastavuus on jopa 30 prosenttia korkeampaa kuin muualla valtakunnallisen indeksin mukaan; ihmiset ovat entistä monisairaampia ja vaikeahoitoisempia kuin aiemmin. Terveydenhoidolle tämä on erityinen haaste. Meidän on kysyttävä, teemmekö oikeita asioita? Miten voimme asioihin vaikuttaa? Ja miten sitoutamme Uusi erityisryhmien vuokraasuntotalo Wiitalinna on saanut asukkaita toukokuussa. Taloon kulkee käytävä sairaalan puolelta. 24 TERVEYS JA TALOUS 3/2013 ihmiset mukaan oman toimintakyvyn ylläpitämiseen? Virikkeitä ja sitoutumista Perinteiset sairaalat voisivat muuttua entistä virikkeellisemmiksi. Osastolla voisi olla kuntoutushuone potilaiden käytössä tai omasta huoneesta voisi tulla ruokailemaan saliin, Latva-Nevala sanoo. Tai miten olisi keinutuolit? Nojatuolit saliin ja huoneisiin jotain muutakin kuin sänky. Viitasaarella ollaan suunnittelemassa uutta kuntohuonetta. Ruokasalissa on säädettäviä pöytiä, joiden ääreen pääsee pyörätuolilla. Sairaalan terassilla voi kahvitella lämpimällä ilmalla ja ihailla aukeavaa järvimaisemaa. Kaikkeahan ei voi saavuttaa heti, eikä ihminen kykene sitoutumaan jättimäiseen elämänmuutokseen yhdellä rysäyksellä. Jos painoa pitäisi pudottaa, edetään askel kerrallaan. Kun potilas onnistuu osatavoitteessaan, hänen tulisi saada siitä myös myönteistä palautetta. Tavoitteena on keskustelun kautta löytää tavoite, johon ihminen sitoutuu. Lähtötilanne ja tavoitteet käydään läpi asiakkaan kanssa niin, että tarvittaessa mukana voi olla monta ammattilaista. Joskus joku asiakas sanoo, että: Älkää saarnatko tuota samaa kuin vaimo aina saarnaa. Silloin täytyy tietysti miettiä, että käykö asiakas turhaan hakemassa terveydenhoitoa, jos ei itse ole siihen valmis sitoutumaan. Jos on perussairauksia, niin ne tietysti pitää hoitaa hyvin, mutta sen jälkeen terveydenhuollon ammattihenkilöstö Viitasaarella pyrkii toimiin, joilla ihmisen elämänlaatu paranee. Käyttöön otetaan konkreettinen lista, joka käydään läpi asiakkaan kanssa. Ihmisen ehdoilla Uusi potilaslaki tuli voimaan 2011. Kun terveydenhoito oli aiemmin organisaatiolähtöistä, se on nyt asiakaslähtöistä, tai sitä sen ainakin tulisi olla. Anneli Latva-Nevala sanoo, että kuuma sote-keskustelu on hakoteillä siinä, että organisatorisilla muutoksilla voisi hallita. Muutokset tehdään ihmisten kautta ja heidän ehdoillaan, ei organisaatiokaaviota piirtämällä. Latva-Nevala puhuu tiimityön tärkeydestä, asiantuntijat toimivat alueittain asiakkaan hyväksi. Viitasaa- 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 25 16.5.2013 12:03:34 Kunnalle paljon velvoitteita - Lain lähtökohtana on turvata asiakkaan palvelutarpeesta syntyvät palvelut asumistavasta riippumatta. Sinälläänhän laki on ainutlaatuinen ja historiallinen. Se antaa kunnalle paljon velvoitteita, muun muassa kunnan on laadittava valtuustokausittain suunnitelma toimenpiteistään ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen järjestämiseksi ja ke- hittämiseksi. Lisäksi kunnan on arvioitava ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain. Palvelujen laadun arvioimiseksi on hankittava säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä lausunto vanhusneuvostolta. Jokaisessa kunnassa tulee olla vanhusneuvosto, jolle taataan riittävät toimintaedellytykset, Hanna Tainio toteaa. - Kunnan on myös hankittava riittävä määrä tarpeellista asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, turvallisen lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta, Tainio jatkaa. KUVA TARJA RUUSKA/ ARK. Vanhus tarvitsee palveluja ja auttajia. Happi ei tule minun luo, minun on pyöräiltävä hapen luo, Saima-mummo vitsailee. Joonas Hiekkavirta ulkoiluttaa. Hän on urheiluseura Säynätsalon Riennon koripalloilija ja tällä kertaa vapaaehtoinen ulkoiluttaja. Kansanedustaja Hanna Tainio pohtii, että ongelmista päällimmäisenä on varmasti kuntien talous. Lain toimeenpanoon on valtio varautunut 54,3 prosentin osuudella eli lähes151 miljoonalla eurolla vuosina 2013 2015. Kuntien osuus on hieman alle puolet tästä. Kuten tiedämme, kuntien taloudellinen tilanne on kovin kireä, joten kaikki uudet velvoitteet koetaan raskaiksi. Toinen ongelma on varmasti monessa kunnassa pula osaavista työntekijöistä. Palvelusuunnitelman laadinta vaatii laaja-alaista osaamista ja siksi vastuutyöntekijältä odotetaan paljon. Suurissa kunnissa on varmasti osaamista näissä tehtävissä, mutta ei varmastikaan kaikissa. Meidän on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota työntekijöiden koulutukseen, sillä heidän asemansa on keskeinen lain onnistuneessa toteutuksessa. Tämän lisäksi vanhusten määrän lisääntyessä saattaa muistakin osaajista, mm. geriatreista olla pulaa. Koulutuksen suunnittelussa pitää osata varautua myös näihin tarpeisiin, Hanna Tainio korostaa. Hanna Tainio muistuttaa, että iäkkään henkilön kannalta on tärkeää, jotta jokaiselle palveluita tarvitsevalle nimetään oma vastuutyöntekijä, jonka kanssa tehdään palvelutarpeen arviointi ja laaditaan palvelusuunnitelma. - Palveluiden ja tukitoimien tar- 30 TERVEYS JA TALOUS 3/2013 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 31 SA1303_30-32_vanhuspalvelulaki.indd 30-31 16.5.2013 12:04:36 Uusilla ohjelmistoilla aikaa asiakkaille Lahden kaupunki on kehittänyt vanhusten kotipalveluita voimakkaasti. Viime vuonna alkanut Kotiin kohdistuvien palveluiden kehittämisen uusi aika -hanke kestää kesäkuuhun 2014 saakka. Hankkeella on kolme tavoitetta: kehittää tuottavuutta, lisätä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Puolet asiakaskäynneistä tekee oma hoitaja Optimaalisen kotikäynnin kehittämisellä tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että oikea hoitaja on oikeassa pai- kassa oikeaan aikaan ja paikalle on päästy järkevää reittiä käyttäen. Työn jakamisessa tulee huomioida monta asiaa. Asiakkaiden tarpeet ja henkilökunnan osaaminen vaihtelevat. Myös omahoitajuus pitää huomioida. Matkojen tulisi olla järkeviä ja niitä suunniteltaessa tulee huomioida liikkuuko hoitaja autolla, kävellen vai pyörällä. Tavoitteemme on, että puolet asiakaskäynneistä tekee oma hoitaja, Eija Repo kertoo. Tähän saakka asiakaskäynnit on jaettu käsin viiden ihmisen voimin, jolloin jokainen on jakanut noin 300 tapahtumaa päivässä. Työnjakajan työaika on kahdeksan tuntia. Projektipäällikkönä tavoitteeni on, että optimointi vapauttaisi työnjakajien työpäivästä puolet esimerkiksi asiakastyöhön, Eija Repo kertoo. Kauppapalvelun asiakas Joel Repo on pitkästä aikaa ostoksilla kotihoidon tukipalvelujen järjestämänä kauppapäivänä. Asiakkaan luona 56 prosenttia työajasta Lahdessa on kaksivuorotyötä tekeviä hoitajia lähes 300. Asiakkaita on lähes 900 ja määrä kasvaa koko ajan. On selvää, ettei töitä pystytä tekemään samalla porukalla ellei työkaluja kehitetä ja työaikaa vapauteta varsinaiseen asiakastyöhön. Tämän vuoksi Lahdessa on kehitetty Hilkka-toi- 34 KUVA:VILLE EERIKÄINEN H TERVEYS JA TALOUS 3/2013 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 35 SA1303_34-37_vanhustenhoito.indd 34-35 16.5.2013 12:05:53 lut pakko huomioida. Oulu on menettänyt viime vuosina monien muiden kaupunkien tapaan veroja 36 miljoonaa verotuloja puuttuu. Esimerkiksi Nokialla on siinä suuri merkitys, Kirsti Ylitalo-Katajisto toteaa. Oulun palvelumalli 2020 Palvelumalli 2020 esiteltiin uudelle valtuustolle tämän vuoden tammikuussa. Palvelumallissa keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kuntaliitoksen ja yhdistymissopimuksen tavoitteita, hyvinvointijohtaja kertoo. Väestörakenne muuttuu lapsia ja nuoria on entistä enemmän ja ikään- O Terveysasemista hyvinvointikeskuksia Teksti: TARJA RUUSKA Kuvat: OULUN KAUPUNKI U udessa Oulussa on mukana yhteensä viisi kuntaa: Oulu, Kiiminki, Oulunsalo, Haukipudas ja Yli- Ii. Kuntaliitoksen myötä Oulu nousee Suomen viidenneksi suurimmaksi kaupungiksi ja asukkaita siellä on yli 190 000. Tämän myötä haasteet ovat suuret. 40 Monituottajuus Viime vuoden alusta uutta palvelumallia valmistellessa esille nousi, että terveyskeskustoimintaan otetaan yhä vahvemmin mukaan sosiaalipalvelut, kertoo kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto. Hyvinvointikeskuksissa voi olla useita toimijoita mukana. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohella saman katon alla voi olla vaikkapa nuoriso-, erityis-, kulttuuri- ja sivistystoimen toimijoita. Palvelua antavat monet sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistelmät. Hyvinvointikeskusten lisäksi kuntalaisille tarjotaan palveluja matalan kynnyksen hyvinvointipisteissä, liikkuvina ja sähköisinä palveluina. Hyvinvointikeskeisyys käsittää pitkälti myös ennakoivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, hyvinvointijohtaja toteaa. Hyvinvointikeskusten palveluaikoja on pohdittu myös käyttäjien kannalta järkevimmiksi muun muassa joidenkin keskusten aukioloaikojen pidentämisellä. Taustatyötä tehdessämme ja eri vaihtoehtoja analysoidessamme havaitsimme, että eniten terveydenhuollon palveluita käyttävä asiakaskunta käyttää paljon myös sosiaalipalveluita. Uudessa palvelumallissa osin palveluja tarjoavien tahojen osittainen päällekkäistoiminta vähenisi. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää tiimityötä, mutta sillä olisi myös kustannuksia vähentävä vaikutus. Hyvinvointijohtaja muistuttaakin, että taloudelliset näkökohdat uuden palvelumallin rakentamisessa on olterveys JA TALOUS 3/2013 ulussa on toiminut 14 terveyskeskusta. Oulussa on esitetty erilaisia malleja ja oheisten kolmen mallin lisäksi on kevään aikana esitetty uusi näiden mallien välimuoto, joka etenee kaupungin luottamuselimissä loppukevään/kesän aikana. 1. Pieniä muutoksia nykyiseen palveluverkkoon 2. Kahdeksan hyvinvointikeskusta 3. Neljä hyvinvointikeskusta Uusien hyvinvointikeskusten lisäksi järjestetään matalan kynnyksen hyvinvointipisteitä sekä liikkuvia ja sähköisiä palveluja. 4. Viimeisin esitys hyvinvointikeskusten toteuttamisen linjauksiksi: toimintamallin mukaiset kokonaisuudet muodostetaan vaiheittain 2014-2020, 2020 >: Haukipudas (linjauspäätös), Pohjoinen keskus (linjauspäätös), Kiiminki (linjauspäätös), Tuira (linjauspäätös), Kontinkangas (linjauspäätös) Eteläinen hyvinvointikeskus Kaakkuri-Oulunsalo (linjauspäätös ja jatkovalmistelu), Itäinen keskus (Hiukkavaara) jatkovalmistelu. Suun terveydenhuollon perustason hoito toteutetaan aluksi kuudessa keskuksessa: Haukipudas, Pohjoinen keskus, Kiiminki, Kontinkangas ja Eteläinen Keskus (Kaakkuri ja Oulunsalo). Suuremmat yksiköt mahdollistavat pitkälle menevän työnjaon, joustavat palveluketjut ja tilojen sekä laitteiden tehokkaan käytön. Suun erikoissairaanhoito ja päivystys siirretään Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen. Erikoissairaanhoitoa toteutetaan jalkautuvalla työtavalla myös muissa hyvinvointikeskuksissa. Lisäksi otetaan käyttöön vaiheittain kaksi liikkuvaa hoitoyksikköä. Hyvinvointikeskuksissa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattilaiset ja muut toimijat toimivat yhteistyössä vastaten laaja-alaisesti ennaltaehkäi- 3/2013 TERVEYS JA TALOUS SA1303_40-41.indd 40-41 TERVEYS JA TALOUS 3/2013 SA1303_2-3.sis.indd 3 tyneiden määrä kasvaa. Työllisyystilanne ei näytä paranevan pikaisella aikataululla. Kuntapalvelujen tarve kasvaa ja pula ammattilaisista on arkea jo usealla palvelualalla. Talouden tilanne on heikentynyt ja velkaantuminen on saatava hallintaan, palvelumalli -raportissa todetaan. Palvelumallissa esitetään vaihtoehtoiset suunnitelmat kullekin palvelualueelle. Ne sisältävät toimenpiteet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Toiminnan kehittämisessä henkilöstön rooli on oleellinen. Oulun palvelumalli on myös osa Oulun uutta strategiaa. Valmistelua on tehty talven ja kevään aikana luottamushenkilöiden, henkilöstön ja viranhaltijoiden sekä kuntalaisten yhteistyönä. Olemme jalkautuneet myös kentälle. Olemme järjestäneet Oulu-raateja, kertoneet palveluista pohjana palvelumalli 2020. Kuntalaiset ovat voineet kommentoida ja esittää mielipiteitään netti-keskustelupalstoilla. On selvää, että haja-asutusalueilla asuvat reagoivat vahvimmin. Mutta sekin on havaittu, että palvelun tarvitsija asettaa tutun terveysaseman ykkösvaihtoehdoksi, vaikka se ei olisi lähempänä kuin mahdollisesti tuleva uusi hyvinvointikeskus. Isot muutokset herättävät aina tunteita ja edellyttävät uusia tapoja toimia myös palvelujen käyttäjiltä, Kirsti Ylitalo-Katajisto miettii. Vaihtoehtoisia malleja Palvelurakenteet uusiksi Oulussa Oulun monikuntaliitos on aiheuttanut sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on täytynyt miettiä uudella tavalla. Oulu muuttaa terveysasemansa hyvinvointikeskuksiksi ja -pisteiksi. Tarja Ruuska Tervetuloa Hämeenlinnaan 9 10 Tarja Ruuska Potilasturvallisuus on laatuasia 17 Jari Hakala Halpis-tuotteet turvallisuuden uhka 21 Eeva Vänskä Kuntouttava työote vaatii asiakkaan sitoutumisen 24 Tarja Ruuska Jatkuva koulutus ja tiivis yhteistyö tärkeää AVH-kuntoutuksessa 27 Teksti: PÄIVI KANTONEN anke on Lahden sosiaali- ja terveystoimen sekä FastROI Oy:n yhteinen 2,5 vuotta kestävä kehityshanke. Sen kokonaiskustannus on 488 300 euroa, josta puolet on Tekesin rahoitusta. Toimintaa on tehostettava. Vuonna 2005 meillä oli 240 000 asiakaskäyntiä, kun taas vuonna 2011 käyntejä oli lähes tuplaten, 405 000 kappaletta. Asiakasmäärä ei ole varsinaisesti kasvanut, mutta asiakkaiden luokse tehdään entistä enemmän käyntejä päivän aikana. Käyntien lisäys on tehty lähes samalla henkilöstömäärällä, kertoo projektipäällikkö Eija Repo. Kotiin kohdistuvien palveluiden kehittämisen uusi aika -hankkeella on neljä osa-aluetta: optimaalisen kotikäynnin kehittäminen, työvuorosuunnittelun parantaminen, raportoinnin ja tilastoinnin parantaminen päätöksenteon tueksi ja kotihoidon lääkäritoiminta sekä sen aloittaminen. 6 Tarja Ruuska Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu parantaa potilasturvallisuutta 14 Talous ja pula osaajista Palvelutarpeen arviointi Terveys ja talouspäivien ohjelma Tarja Ruuska Tietoisuus potilasturvallisuudesta lisääntyy 12 ve on selvitettävä kokonaisvaltaisesti ja viipymättä yhteistyössä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa. Palveluita voi hakea myös suullisesti eli aina ei tarvitse täyttää hankalaa kirjallista hakemusta. Palvelusuunnitelma on tarkistettava aina silloin, kun vanhuksen toimintakyvyssä tapahtuu olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat hänen palvelutarpeeseensa. Lakiin kirjataan myös, että iäkäs henkilö voidaan sijoittaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon vain silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua sekä vanhuksen arvokkaan ja turvallisen hoidon kannalta välttämätöntä. -V anhuspalvelulakia valmisteltiin jo viime hallituskaudella ja viime syksynä se saatiin monien vaiheiden jälkeen valmiiksi. Valitettavasti päällimmäisenä laista jäi mieleen kiista sitovista henkilöstömitoituksista, mikä jätti varsinaisen lain sisällön varjoonsa. Aikataulu sinällään oli joustava ja antoi mahdollisuuden perehtyä huolella lain sisältöön, toteaa sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Hanna Tainio. Hanna Tainio on lääketieteen ja kirurgian tohtori ja hän toimii asiantuntijaylilääkärinä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hän on toiminut kesäkuusta 2011 ja samana vuonna aloittanut myös kansanedustajana. 5 Olli-Pekka Ryynänen Miksi Sote? Teksti: TARJA RUUSKA Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1. heinäkuuta. Laki ja sen valmistelu on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan hallitus- ja oppositiopuolueissa ja myös mediaa on aihe kiinnostanut. Pääkirjoitus: Rauno Ihalainen 20 ja 20 000 Perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevalan mielestä kuntaa ei pelasta suuri koko, vaan se, että asioita tehdään oikein. SA1303_24-26_vänskä.indd 24-25 Vanhuspalvelulaki edellyttää palvelujen turvaamista vanhuksille 3/2013 sevästä työstä, varhaisen tuen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Hyvinvointikeskukset toimivat asiakaslähtöisesti ja poikkitoiminnallisesti. Keskukset eivät ole identtisiä, vaan muotoutuvat alueiden asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Keskuksissa edistetään sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja ne toimivat tukikohtina mm. liikkuville erityisasiantuntijoille ja matalan kynnyksen palveluille. Kaikissa hyvinvointikeskuksissa tarjotaan seuraavia palveluita: hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot, neuvolapalvelut, kotiin annettavat lapsiperhepalvelut/ennalta ehkäisevä perhetyö, näytteenotto, sosiaalityön ohjaus ja neuvonta, perustason mielenterveysja päihdepalvelut, fysioterapeuttien vastaanotto ja puheterapia. Hyvinvointipisteellä tarkoitetaan toimipistettä, jossa asiakkaille voi olla tarjolla useita kunta- ja hyvinvoinnin palveluita ja myös muiden toimijoiden palveluita. Palvelusisältö vaihtelee alueen asiakastarpeiden ja etäisyyksien mukaisesti. Palveluina tarjotaan mm. terveysneuvontaa, elintapaohjausta, hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta, pieniä toimenpiteitä sekä sähköisiä hyvinvointipalveluita. Hyvinvointipisteessä voi olla asiakastarpeen mukaisesti saatavilla esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja sosiaalityön palveluita ja osassa voi olla myös neuvola- ja lääkäripalveluita. Hyvinvointipisteet ovat merkityksellisiä asiakkaille, jotka tarvitsevat peruspalveluita kohtalaisen usein. Erityispalvelujen konsultaatiota järjestetään tarvittaessa joko paikan päälle tai etäyhteyksin. Tarja Ruuska Vanhuspalvelulaki edellyttää palvelujen turvaamista vanhuksille 30 SET-pakina Kirotut kuntayhtymät 33 Päivi Kantonen Uusilla ohjelmistoilla aikaa asiakkaille 34 Mirkka Kortelainen Monipuolinen palveluketju tuo turvallisuutta 38 Tarja Ruuska Palvelurakenteet uusiksi Oulussa 40 Anna-Aurora Kork Ylöjärven terveyskioski madalsi miesten hoitokynnystä 42 Tuoteuutisia 44 I detta nummer: 20 och 20 000 46 (Suunnitelman ja päätösten etenemistä voi seurata www. ouka.fi ) 41 21.5.2013 7:14:18 3 21.5.2013 12:45:18

RAVITSEMUSHOIDON STRATEGIASEMINAARI 6.9.2013 klo 8:00 16:00 TAYS / Teiskontie 35, 33521 TAMPERE Aika Ohjelma Suomen III ravitsemushoidon strategiaseminaarin teemana on ravitsemushoidon vaikuttavuus ja vajaaravitsemus. Seminaarissa esitellään Case- esimerkkejä ravitsemushoidon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Seminaarissa ovat mukana ravitsemushoidon asiantuntijat kuten lääkärit, ravitsemusterapeutit, hoitajat, ruokapalvelun edustajat, hoitotyönjohdon edustajat, sosiaali- ja terveystoimialan johdon edustajat sekä ravitsemustiedettä ja terapiaa kouluttavien ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajia. 8:00-8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Aamupäivän puheenjohtaja, Virpi Kemi, ruokapalvelujohtaja, Tays 8: 30-8:35 Hyvää huomenta ja asiaan, Virpi Kemi, ruokapalvelujohtaja, Tays 8:35-8:45 (10 min) Päivien avaus, Rauno Ihalainen, sairaanhoitopiirin johtaja, PSHP 8:45-9:15 (30 min) Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen, Timo Keistinen, lääkintöneuvos,stm 9:15-9:45 ( 30 min) Ravitsemussuositukset uudistuvat, Suvi Virtanen, professori, THL 9:45-10:00 (15 min) Tauko 10:00-10:30 (30 min) Hoidonohjaus, Case - modifioitu Atkinsin dieetti lasten vaikeahoitoisessa epilepsiassa, sairaanhoitajat Katja Korhonen ja Eija Lappalainen, lasten neurologian yksikkö, KYS 10:30-11:00 (30 min) Ravitsemushoidon toteutus Case - ketogeeninen ruokavalio moniammatillisena yhteistyönä, Minna Similä, ravitsemusterapeutti, HUS Ravioli 11:00-12:00 Lounas Iltapäivän puheenjohtaja Jari T Korhonen, Tedy ry:n puheenjohtaja 12:00-12:30 (30 min) Perinteisestä potilasroolista aktiiviseen arjen asiakkaaksi, Birgit Aikio, hotellin johtaja, Tampereen potilashotelli 12:30-13:15 (45 min) Nutrition Day- ravitsemushoidon benchmarkkaus, Dr. Karin Schnidler 13:15-13:45 (30 min) Ravitsemushoidon erityiskysymykset ruoansulatuskanavan leikkauspotilailla Juha Saarnio, gastrokirurgian osastonylilääkäri, kirurgian klinikka, OYS, 13:45-14:10 Päiväkahvi *) 14:10-14:40 (30 min) Vajaa ravitsemuksen vaikutukset toimintakykyyn, Jaakko Valvanne geriatrian professori, TAY 14:40-15:10 (30 min) Vajaaravitsemus ruokapalvelun palvelukonseptissa, Jaana Levo, ruokahuoltopäällikkö, TYKS, 15:10-15:50 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito sekä vaikutukset kustannuksiin, Ulla Siljamäki Ojansuu, johtava ravitsemusterapeutti, Tays 15:50-16:00 (10 min) Yhteenveto ja päivänpäätös 16:00 Tilaisuus loppuu Seminaarissa pidetyt esitykset löytyvät seminaarin jälkeen osoitteesta www.tedy.fi. Seminaariin ilmoittautuminen 26.8.2013 mennessä www.tedy.fi Ilmoittautumismaksun 90,00 sis. alv 24 % laskuttaa Tedy ry. Ilmoittautumismaksu sisältää seminaaripäivän ruokaja kahvitarjoilut ja järjestämiskulut. Seminaarin osallistujat varaavat ja maksavat majoituksen itse. Seminaari majoitustarjoukset löytyvät osoitteesta www.tedy.fi Tervetuloa Tampereelle Suomen kolmanteen ravitsemushoidon strategiaseminaariin! 4 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

20 ja 20 000 Terveysalan ammattilehti 76. vuosikerta Toimitus Sirpa Sarén PL 10 00671 Helsinki 040-594 6404 sirpa.saren@terveysjatalous.fi Päätoimittaja: Tuomo Meriläinen Toimitusneuvosto Tuomo Meriläinen Merja Huisman Pasi Parkkila Sirpa Sarén Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Jukka Eriksson Pelimannintie 15 K 00420 Helsinki 09-5489 3630 050-339 6137 info@je-mark.fi www.je-mark.fi Ilmoitusaineisto Forssa Print Esko Aaltosen katu 2, PL 38 30101 Forssa 03-4155 634 fkp@forssaprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Forssa Print Maija Mastovaara 03-415 5674 fax: 03-415 5730 maija.mastovaara@forssaprint.fi Jäsenasiat Outi Kalske www.terveysjatalous.fi kohdasta jäsenhakemus Julkaisija ja kustantaja Terveys ja talous ry Ulkoasun suunnittelu Julle Oy Taitto Forssa Print Pirjo Tähtinen Paino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1797-8475 Lehden artikkeleiden kopiointi ilman kustantajan lupaa on kielletty Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa Petteri Orvon työryhmän linjauksia soteuudistukselle. Lehden julkaisuhetkellä tarkempaa tietoa jo on. Maan hallituksen tahtotila sen sijaan on käynyt selväksi. Sote-uudistus halutaan viedä päätökseen tasajalkaa kuntauudistuksen kanssa. Kataisen hallituksen sote-uudistuksen kolme keskeistä tavoitetta ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kuntapohjainen järjestämisvastuu, palvelujärjestelmän kaksiportaisuus ja palvelujen toiminnallinen integraatio. Näihin tavoitteisiin pääsyä tuetaan vastuukuntamallin ensisijaisella käyttöön otolla. Hallinnollisista himmeleistä, kuten kuntayhtymistä halutaan pois. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilöt esittivät vähintään 50 000 asukkaan järjestämisvastuullisia kokonaisuuksia. Maaliskuun lopulla hallitus alensi kehysriihessä väestöpohjan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta vähintään 20 000 asukkaaseen ja ilmoitti sote-alueiden lukumääräksi noin 20. Selvityshenkilöiden esityksessä sote-auleita oli 34. On ilmeistä, että hallituksen keskeiset tavoitteet eivät kaikki mahdu samaan yhtälöön. Jostakin on luovuttava ja se näyttäisi olevan palvelujärjestelmän kaksitasoisuus. Perustason palvelujen mahdollistaminen yli 20 000 asukkaan kunnille, tarkoittaa käytännössä minisote-alueiden muodostamista. Niiden lukumäärää voi vielä vain arvailla. Täyden palvelun sote-alueita, joiden sisällä pienemmät sotet toimisivat, olisi puolestaan noin 20. Tämä tarkoittanee pitkälti samoja alueellisia kokonaisuuksia kuin nykyiset sairaanhoitopiirit. Onko ratkaisu onnistunut. Sen lopulta näyttää tulevaisuus. Joka tapauksessa palvelujärjestelmä tulee olemaan vähintään kolmitasoinen, kun myös sote-ervat otetaan lukuun. Eli on perustaso, laajennettu perustaso ja erityistaso. Kun tähän yhdistetään yliopistosairaaloiden mahdollinen hallinnollinen erityisasema, ollaan kohtuullisen monimuotoisessa rakenteessa järjestämisvastuun ja palvelutuotannon osalta. Kriitikoiden mielestä nyt tehdään vääriä valintoja. Toisaalta porrasteinen kokonaisuus voi myös toimia. Viimekädessä on kyse siitä, miten tiukaksi eri toimijoiden väliset rajapinnat muodostuvat. Ja siinä asiassa paikallisten päättäjien ja käytännön työntekijöiden asenteet ja yhteistyökyky ovat ratkaisevia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on lopulta eduskunnan tahdon alla. Lainsäätäjä säätää uudet lait ja sovittaa ne yhteen olemassa olevaan lainsäädäntöön, kuten perustuslakiin. Saamme siis sellaisen sosiaalija terveydenhuollon, mitä kansa pienoiskoossa tahtoo. Tahtotila voi tarkoittaa joko uutta palvelujärjestelmää tai nykyisen osittaista korjailua. Kaikista riskeistä huolimatta olisin mieluimmin valitsemassa ensimmäisen vaihtoehdon. RAUNO IHALAINEN Sairaanhoitopiirin johtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 5

6 SA1303_6-9_ohjelma.indd 6 TERVEYS JA TALOUS 3/2013 21.5.2013 14:17:34

3/2013 TERVEYS JA TALOUS SA1303_6-9_ohjelma.indd 7 7 21.5.2013 14:17:37

Majoitus Kiintiövaraus Terveys- ja talouspäivät Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko Aulangontie 93, 13210 Hämeenlinna www.rantasipi.fi aulanko.rantasipi@restel.fi tai puh. 03 6588100 1 hh: 110 /vrk 2 hh: 140 (70 /hlö/vrk) Sokos Hotel Vaakuna Possentie 7, 13200 Hämeenlinna www.sokoshotels.fi sales.hameenlinna@sokoshotels.fi tai puh. 020 1234 636 1 hh: 99 /vrk 2 hh: 119 /huone/vrk Hotelli Emilia Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 23, 13100 Hämeenlinna www.tawastia.fi myyntipalvelu@tawastia.fi tai puh. 03 6335 150 1 hh: 99 /vrk 2 hh: 59,50 /hlö/vrk Hotelli Cumulus Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 16-18, 13100 Hämeenlinna www.cumulus.fi. hameenlinna.cumulus@restel.fi tai 03 64881 1 hh: 100 /vrk 2 hh: 126 /huone/vrk Hotelli Vanajanlinna, www.vanajanlinna.fi riikka.nieminen@vanajanlinna.fi tai puh. 03 6102 202 1 hh: 145 /vrk 2 hh: 85 /hlö/vrk Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava luotonhallinta-alan asiantuntija, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 466 milj. euroa. Sen 3 500 asiantuntijaa palvelee toimeksiantajiaan 20 Euroopan maassa. Yrityksen palvelut kattavat koko luotonhallinnan ketjun kotimaassa ja kansainvälisesti: luottopäätökset ja asiakkaiden luottokelpoisuuden valvonnan, laskutuksen ja reskontran, maksumuistutukset, perinnän sekä arvonlisäveropalvelut. INTRUM JUSTITIA TOIMII TERVEEN TALOUDEN MOOTTORINA Laskutuksen ja reskontran hoidon ammattilainen Suomessa Intrum Justitia toimii kuudella eri paikkakunnalla ja asiakkaita palvelee yli 400 asiantuntijaa. Luottotietoyhtiönäkin tunnettu Intrum Justitia tarjoaa osaamistaan myös yritysten sekä julkishallinnon laskutuksen ja reskontran eri haasteisiin. Laajempien ratkaisumallien avulla tehostetaan entisestään laskutuksen ja reskontran prosesseja. Lisätietoja: Lassi Pakkanen Intrum Justitia Oy puh. 040 727 0642 lassi.pakkanen@intrum.com Intrum Justitia Oy, PL 47, 00811 Helsinki puh. 09 2291 1600 info.finland@intrum.com www.intrum.fi 8 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

Tervetuloa Hämeenlinnaan Teksti: TARJA RUUSKA Terveys ja talouspäivät järjestetään tänä vuonna 26. - 27. syyskuuta Hämeenlinnassa. Päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin talousjohtaja ja myös Hämeen Terveys- ja talousyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Karhu kertoo, että tämän vuoden pääteema oli helppo valita. Se on Terveydenhuollon rakenneuudistus. - Terveys ja talouspäivillä esillä oleva aihe on puhuttanut jo pitkään ja puhuttaa syksylläkin. Saman aiheen ympärille olemme suunnitelleet myös muun ohjelman, Seppo Karhu toteaa. Päivien ohjelmassa mm. Sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Paasikoski pitää esitelmän: Terveydenhuollon palvelurakenteiden muuttaminen valtakunnallisesti. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin uusi johtaja, Jouko Isolauri kertoo, millainen on alueen kunta- ja palvelurakenne. Paneelikeskustelussa valtionhallinnon, eduskunnan, sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon edustajat vaihtavat ajatuksia palvelurakenteiden muuttamisesta. Verkatehtaalla ja Aulangolla - Päivät pidämme Hämeenlinnan Verkatehtaalla, joka on historiallinen miljöö ja suosittu kongressipaikka. Iltaoh- KUVA: HÄMEENLINNAN KAUPUNKI jelma on järjestetty Aulangolle. Siellä on mahdollista osallistua moniin aktiviteetteihin. Kylpyläpalveluiden ohella vierailija voi valita golfin, tenniksen, ratsastuksen tai reippaan ulkoilun upeissa Aulangon rantamaisemissa, Seppo Karhu vinkkaa. Vierailija voi poiketa myös Hämeen linnassa, joka on kulttuuri- ja taidehistoriallinen kokonaisuus vuosisadasta toiseen. Ja Turkusestahan voi saapua Hämeenlinnaan tuhatvuotista Hämeen härkätietä Talousjohtaja kertoo, että Kanta-Hämeellä ja Päijät-Hämeellä on yhteinen Terveys ja talousyhdistys ja edellisen kerran yhdistys oli järjestämässä päiviä Lahdessa, vuoden 2001 syksyllä. - Ne päivät jäivät mieleen vahvana myös ikävällä tavalla. Tuona syksynähän lentokoneet iskivät WTC:hen. Siitä kymmenisen vuotta aiemmin päivät olivat Hämeenlinnassa ja samalla periodilla päivien järjestäminen vuorottelee. Eli kahdet Terveys ja talouspäivät on alueellamme minun aikanani järjestetty. Seppo Karhu kertoo, että hän on osallistunut päiville useimmiten, eli lukuisia kertoja myös viime vuoden päiville Oulussa. Seppo Karhu on toiminut vt. sairaanhoitopiirin johtajana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä, edeltäjän siirryttyä eläkkeelle. Huhtikuun 22. päivä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja, Jouko Isolauri aloitti Kanta-Hämeessä ja Seppo Karhu jatkaa tuttua pestiään talousjohtajana. - Lämpimästi tervetuloa Hämeenlinnaan keskustelemaan ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista, puheenjohtaja toivottaa. Päivien ohjelma on lehdessä sivuilla 6-7. Seppo Karhu toivottaa kaikki sydämellisesti tervetulleeksi syksyllä Hämeenlinnaan Terveys ja talouspäiville. 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 9

Miksi Sote? Kuva: Kuopion kaupunki 10 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Yleislääketieteen professori, Itä-Suomen yliopisto Kuopion perusturvalautakunnan puheenjohtaja Ongelmia ei voi poistaa. Ne voidaan vain korvata uusilla ongelmilla. Uudistus on onnistunut, jos uudet ongelmat ovat vähemmän harmillisia kuin vanhat. (Aaron Wildawsky 1989 Kanadan terveysuudistuksesta) Mihin lopulta tarvitaan koko Sote-uudistusta? Suomalainen terveydenhuolto on ajautunut useisiin limittyviin ongelmiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset karkaavat käsistä eikä perusterveydenhuoltoa saada toimimaan. Väestöpohjasta kiisteltäessä tahtoo unohtua, puhutaanko nyt rahoituspohjasta vai palveluiden tuotannosta. Rahoituspohjan pitäisi olla suuri. Palveluiden järjestämisen väestöpohja riippuu taas hoidettavista sairauksista itsestään. Ensinnäkin ongelmana ovat liian pienet kunnat. Missään muualla maailmassa ei terveydenhuoltoa ole pilkottu näin pieniin yksiköihin. Pieni kunta merkitsee suurta kustannusten ja osaamisen satunnaisvaihtelua ja kykenemättömyyttä investointeihin. Sanotaan, ettei kahta köyhää yhdistämällä synny yhtä rikasta, mutta satunnaisvaihtelu kyllä pienenee. Jos tavoitteena on satunnaisuuden tasaaminen, siihen riittää maan jakaminen sotealueisiin. Meillä on jo nyt toimivia sotealueita. Mutta ne eivät riitä kaikkiin tuleviin tarpeisiin. Suomessa on monikanavainen terveydenhuollon rahoitus eli raha kulkee Kelan kanavaa ja kuntakanavaa sielläkin jakautuneena perusterveydenhuollon rahaan ja erikoissairaanhoidon rahaan. Oleellista on, että saman tahon tulee maksaa sekä hoidot että sairasvakuutuksen päivärahat, lääkekorvaukset, matkat, kuntoutuksen ja yksityispalveluiden käytön. Silloin loppuu osittaisoptimointi potilaan kustannuksella. Suomalainen terveydenhuolto hukkaa vuosittain jättisummia pelkkään monikanavaiseen rahoitukseen. Monikanavaisen rahoituksen purku ei onnistu kovin pienten rahoittajatahojen kanssa. Jos maassa olisi 20 kuntaa, niin tämä saattaisi jo onnistua. Hallintohimmelit eivät ole päättäjien suosiossa, mutta jos kuntia tai edes keskuskuntia on enemmän kuin 20, niin terveydenhuollon rahoituspohja vaatii jonkin ratkaisun. Kyseeseen tulisi joko kuntien yhteistoiminta tai siirretään juttu valtiolle. Terveydenhuollon rahoituspohjan toimivuuden määrää luonnonlaki eikä sitä voi toisin päättää. Paitsi jos sallitaan uppoaminen syvemmälle. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tulisi integroida. Sekin vaatii melko suuria yksiköitä, vähintään nykyisen sairaanhoitopiirin kokoisia. Jos maassa on kahden kerroksen sotealueita, joissa toiset nojaavat nykyiseen keskussairaalaan ja toiset eivät, niin syntyy melkoinen soppa erikoissairaanhoidon toteuttamisesta. Keskussairaalaton sotealue kilpailuttaa erikoissairaanhoidon ja siinä samassa romahduttaa muutaman nykyisen keskussairaalan. Päivystyskelpoinen keskussairaala vaatii noin 250 000 ihmisen väestön. Terveydenhuollon vanha asetelma, jossa lääkäri is- tuu työhuoneessaan ottamassa vastaan hänelle ilmoittautuneita potilaita, on auttamatta tullut tiensä päähän. Mikään kapasiteetti ei riitä täyttämään kysyntää, jos vastaanoton toimintatapa ei muutu. Keinoina muuttaa vastaanoton rakennetta ovat sähköiset yhteydet, nopeutetut pikapalvelut, lääkärin ja muiden työntekijöiden tiimityöskentely ja pitkäaikaisten sairauksien ohjelmoitu hallinta. Sote ei ole mikään käsittämätön sotku. Se on ihan selvä juttu, kun sen oikein ymmärtää. Säädettävät keittiön kalusteet Nostolauteet Honkimaa 90900 Kiiminki Puh. 0404 125 332 h-team-mobile@dlc.fi www.h-team-mobile.com Suomalainen Salli Salli SwingFitillä istut aktiivisesti. Jopa 10 vuoden takuu Kaksiosainen, liikettä myötäilevä istuin Ennaltaehkäisee ja parantaa istumisen aiheuttamia haittoja Sovi koekäyttö tai esittely työpaikallesi! www.salli.com info@salli.com 010 270 1210 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 11

Tietoisuus potilasturvallisuudesta lisääntyy Teksti: TARJA RUUSKA Kuva: STUDIO LINDELL Potilasturvallisuutta tulee tarkastella laajana ilmiönä ja siten myös tutkimusta tehdään niin sektoritutkimuslaitoksissa, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), Teknologian tutkimuskeskuksessa (VTT) ja Työterveyslaitoksella (TTL) sekä yliopistoissa. 12 Tutkimuksen suurin haaste on rahoituksen vähäisyys Suomessa. Siksi potilasturvallisuustutkimuksen tulokset nousevatkin usein esiin varsinaisten tutkimusten sivutuotteina. Lisäksi yliopistollista tutkimusta tehdään tällä hetkellä eriasteisina opinnäytetöinä. Rahoituksen kohdentaminen tutkimukseen esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusohjelman kautta edistäisi tutkimuksen tilaa suuresti. Itä-Suomen yliopistossa tänä vuonna toimintansa aloittava Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä parantaa varmasti omalta osaltaan tutkimuksen teon mahdollisuuksia Suomessa ja edistää tutkijoiden verkottumista, toteaa professori Kaija Saranto. Kaija Saranto on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori Itä- Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella, missä hän vastaa vuonna 2000 alkaneesta alan maisterikoulutuksesta. Vuonna 2012 International Medical Informatics Association (IMIA) akkreditoi koulutusohjelman ensimmäisenä yliopistokoulutuksena maailmassa. Professsori Saranto on usean tieteellisen yhdistyksen jäsen ja ICT:n asiantuntijana monessa terveydenhuollon asiantuntijaryhmässä. Hänen tutkimuksensa kohdistuu terminologioiden käyttöön sähköisessä potilaskertomuksessa sekä koulutuksellisiin ja organisatorisiin seikkoihin tietojärjestelmien käyttöönotoissa. Lisäksi hän johtaa potilasturvallisuuden tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa. Saranto on toiminut Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistyksen puheenjohtajana 2008-2010 ja kansainvälisen ACENDIOn (Association for Common. European Nursing Diagnoses, Interventions and Outcomes) puheenjohtajana 2008-2011. Tällä hetkellä hän toimii näyttöön perustuvan hoitotyön tutkimusta ja kehittämistä harjoittavan Joanna Briggs Instituutin Suomen yhteistyökeskuksen varajohtajana sekä IMIA SIGNIn (International Medical Informatics Association) varapuheenjohtajana. Vuonna 2012 hänet kutsuttiin jäseneksi American College of Medical Informatics - tutkijayhteisöön ensimmäisenä suomalaisena asiantuntijana. Yhteisön tehtävänä on edistää tiedonhallinnan alalla tapahtuvaa tutkimusta kansainvälisenä verkostona. TERVEYS JA TALOUS 3/2013

Strategia, ohjelma ja opas tukena Kaija Sarannon mukaan sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen potilasturvallisuusstrategia vuodelta 2009 ja sen toteuttamista tukeva ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen johtama Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma 2011-2015 ovat tärkeitä lähtökohtia kansallisen kehityksen kannalta. - Lisäksi Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi on keskeinen työväline organisaatioille. Terveydenhuollon organisaatioissa laaditut potilasturvallisuussuunnitelmat ovat edistäneet hyvien käytäntöjen leviämistä ja kohdentaneet resursseja keskeisten haasteiden voittamiseen. Henkilökunnan osaaminen erityisesti lääkehoidossa on kohdentuneen koulutuksen, selkiintyneiden lupakäytäntöjen ja säännöllisen tiedotuksen avulla vaikuttanut myönteisesti riskien hallintaan. Kansainvälisesti WHO:n ohjeistukset tarkistuslistojen käytöstä erityisesti kirurgisessa toiminnassa ja vaaratapahtumaluokitusten kehittämisessä ovat harmonisoineet riskien hallintaa. Riskitietoisuus turvallisuuden perusta Kaija Saranto korostaa, että koulutuksessa omaksutaan runsaasti kliinisiä taitoja, mutta kuitenkin tietoisuus riskien olemassaolosta on turvallisuuden perusta. - Jokaisella työntekijällä on vastuu turvallisesta toiminnasta. Potilasturvallisuuden vahvistamista voidaan tarkastella aseptisen turvallisuuden, kuten esimerkiksi käsihygienian kannalta, hoitoympäristön turvallisuuden, kuten vaikkapa kaatumisten tai putoamisten ehkäisyn kannalta, lääkehoidon turvallisuuden, kuten lääkkeiden annostelun, jakelun tai vaikutusten seurannan kannalta tai viestinnän, kuten esimerkiksi yksityisyyden suojan takaamisen kannalta. Kaiken turvallisuuden perustana on turvallisuuskulttuuri, joka edistää hyviä ja turvallisia toimintatapoja. Sanonta do no harm to patients - olla vahingoittamatta potilasta, pitää sisällään monia näkökulmia, Kaija Saranto toteaa. Hänen mukaansa kansalliset verkostot, kuten Suomen potilasturvallisuusyhdistys ja Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma ovat myös verkkosivustojensa avulla edistäneet jokaisen potilasturvallisuudesta kiinnostuneen tietoisuutta uudesta tiedosta. - On erittäin tärkeää, että tietoa jaetaan kansallisesti ja samalla tietysti seurataan kansainvälistä kehitystä. HaiPro-raportointijärjestelmä tilasturvallisuustutkimuksen asiantuntijaryhmä, Kaija Saranto kertoo. Kommunikointi ja sen puute - Oman taustani, tiedonhallinnan näkökulmasta, olen viime aikoina seurannut erityisesti sähköisten tietojärjestelmien ja potilasturvallisuuden välistä yhteyttä tutkimuksissa. Näyttää siltä, että aikaisemmat ohjelmistovirheet ja riskeille altistavat käytettävyysongelmat ovat onneksi takana. Sen sijaan nykyään vaaratilanteisiin liittyy huolestuttavan usein osaamisen vajeet. Henkilökunta ei ole hallinnut sähköisen järjestelmän käyttöä ja osaamattomuuttaan aiheuttaa riskitilanteita. Edelleen sekä kansainvälisesti että kansallisesti kommunikointi lähinnä sen puute ja tiedonkulku puutteellisin muodoin tai välinein aiheuttaa runsaasti vaaratapahtumia, professori Kaija Saranto pohtii. - Valitettavasti edelleen klassinen vääräpuoli -syndrooma aiheuttaa vaaratilanteita, tosin onneksi enemmän läheltä piti -tilanteita kuin varsinaisia haittatapahtumia. Ikävänä piirteenä näissä tilanteissa on ollut se, että riskin paljastaa potilas itse eikä henkilökunta, jolle oikeiden potilastietojen tulisi olla itsestäänselvyys. Luonnollisesti asiakkaan ja potilaan kuuleminen ja näkemykset vaaratapahtumien ehkäisyssä ovat erittäin tärkeitä. Onneksi asiaan on alettu kiinnittää huomiota ja potilaille on kehitetty verkkosivustoja, joilla he voivat ilmoittaa havaitsemistaan vaaratapahtumista. Eira on uusi, selkeän linjakas led-valaisin. Valaisimen keskellä oleva led-rengas luo tehokasta, alaspäin suuntautuvaa tutkimusvalaistusta. Laaja opaalikupu puolestaan luo miellyttävää yleisvalaistusta. Joustava Eira on energiatehokas ja pitkäikäinen valaistusratkaisu. Vaaratapahtumien seurannan kehittyminen HaiPro -raportointijärjestelmän käyttöönoton myötä on edistänyt ennaltaehkäisevää toimintaa. - Järjestelmä on käytössä hyvin kattavasti erikoissairaanhoidossa ja leviää vähitellen perusterveydenhuoltoon. Järjestelmä mahdollistaa turvallisuuden seurannan organisaation tasolla ja valtakunnallisestikin meillä on varmasti pian käytössä menettelytapa, jolla myös tutkijat pääsevät analysoimaan jo nyt satoja tuhansia ilmoituksia sisältävää tietokantaa. Tätä asiaa pohtii erityisesti THL:n powww.fagerhult.fi 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 13

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sairaala-apteekin annosjakelukoneen lääkevalikoima käsittää lähes 300 lääkevalmistetta. Tabletit tai kapselit sijoitetaan ns. kasetteihin, joista kone jakelee ne annospusseihin. Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu parantaa potilasturvallisuutta Teksti: TARJA RUUSKA Kuvat: SAIRAALA-APTEEKKI 14 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on levinnyt viime vuosina avoapteekkien lisäksi sairaala-apteekkeihin. Keski- Suomen keskussairaalan sairaalaapteekin annosjakelupalvelu käynnistyi vuonna 2011. Tällä hetkellä annosjakelupalvelun piirissä on noin 350 potilasta. Palvelun tärkein hyöty on tutkitusti potilaiden lääkitysturvallisuuden paraneminen. Kone tekee lääkejakelussa vähemmän virheitä kuin ihminen manuaalilääkejakelussa. Tämä on havaittu myös sairaala-apteekissa koneellisen annosjakelutoiminnan käynnistyttyä tulos on käytännössä täysin virheetöntä. - Koneella tabletit ja kapselit voidaan jakaa potilas- ja antoaikakohtaisesti kerta-annospusseihin. Näin yhdessä annospussissa on potilaan tiettynä ajankohtana otettavaksi tarkoitetut lääkkeet selkeästi etiketöityinä, kertoo proviisori Kaisa Hänninen. Koneellinen annosjakelu tapahtuu valvotussa lääkevalmistustilassa (D-luokan puhdastila), jossa toiminta on ohjeistettu tarkasti GMP standardien mukaan. Hoitajat tilaavat osastoilta potilaiden annosjaeltavat lääkkeet kahden viikon jaksoissa sähköisesti erillisellä tilausohjelmalla. Sähköinen annosjakelutilaus ohjautuu sairaala-apteekin annosjakeluohjelmistoon, josta saadun tiedon perusteella annosjakelukone jakaa potilaan lääkkeet antoajankohdan mukaan annospusseihin. Annosjaellut lääkepussit tarkastetaan sairaala-apteekissa vielä koneellisesti, erillisen tarkastuslaitteen avulla, ennen lääkeannospussien toimitusta osastolle. - Tarkastuslaite tunnistaa annospussin sisältämät lääkevalmisteet tarkasti tablettien ja kapseleiden koon ja värin perusteella vertaamalla annospussissa olevan lääkevalmisteen kuvaa tabletista/kapselista otettuun referenssikuvaan. Sairaala-apteekin koneellisessa annosjakelussa ei ole tapahtunut yhtään lääkkeen jakeluvirhettä kuluneen parin vuoden aikana, jota tarkastuslaite ei olisi havainnut. Lokomat Intensiivinen, robotisoitu kävelykuntoutus Tieteellisesti todistettua näyttöä aivohalvaus-, aivovamma-, selkäydinvamma-, CP-vamma- sekä MS-potilailla. Lokomat muodostuu robotisoidusta ortoosista, dynaamisesta painokevennysjärjestelmästä sekä kävelymatosta. Saatavana lasten ja aikuisten ortoosit. Kirjaamisen yhdenmukaisuus Koneellinen annosjakelupalvelu parantaa potilaan lääkitysturvallisuutta myös siten, että annosjakelupalvelun piirissä olevien potilaiden lääkehoitotieto on kirjattu muita yhdenmukaisemmin eri terveydenhuollon toimijoilla. Lisäksi potilaan lääkelista tarkastetaan säännöllisesti annosjakelutilauksen yhteydessä kahden viikon välein. - Palvelun piiriin valikoituu usein pitkäaikaishoidon potilaita. Heille olisi suositeltavaa tehdä säännöllisesti ja aina palvelun aloituksen yhteydessä lääkehoidon arviointi yhteistyössä lääkärin kanssa. Tällä hetkellä sairaala-apteekin annosjakelupalveluun liittyvien potilaiden lääkitys sovitetaan sairaalan peruslääkevalikoimaan, huomioiden lääkevalmisteiden soveltuvuus koneelliseen annos- Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere p. 03-2350 700 info@fysioline.fi www.fysioline.fi 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 15

jakeluun. Samalla tarkastetaan lääkityksen antoajankohtia ja mahdollisia yhteisvaikutuksia. Hoitajien työaika hoitotyöhön Proviisori Kaisa Hänninen ja vastaava farmaseutti Marja Kallio korostavat, että koneellisen annosjakelun ansiosta hoitajien työaikaa säästyy varsinaiseen hoitotyöhön. Myös tämän voi kokea yhtenä potilasturvallisuuden parantajana. Esimerkiksi pitkäaikaishoidon osastoilla joudutaan toimimaan usein vajaamiehistöllä, joten hoitotyöajan lisääntyminen on merkittävä tavoiteltu hyöty. Koneellisella annosjakelulla pyritään vähentämään myös osastojen lääkemenoja ja lääkehävikkiä. Tutkimusten mukaan lääkkeiden varastointitarve osastoilla vähenee koneellisen annosjakelupalvelun myötä. Sen johdosta lääkehävikki pienenee esimerkiksi lääkitysmuutosten yhteydessä, kun käyttämättä jäävien lääkkeiden määrä vähenee. - Koneellisen annosjakelun etuina ovat potilasturvallisuuden ohella myös hygieenisyys ja nopeampi tapa jakaa lääkkeitä, Marja Kallio toteaa. Pilottiyksiköistä laajentuen 16 Farmaseutti käy läpi koneellisesti jaellut ja tarkastetut lääkeannospussit ennen kuin ne toimitetaan osastolle. Kaisa Hänninen ja Marja Kallio kertovat, että pari vuotta sitten lääkkeiden annosjakelupalveluun lähti ensimmäisinä mukaan kaksi pitkäaikaishoidon osastoa. Tästä pilotointivaiheesta laadittu loppuraportti on toiminut tärkeänä työvälineenä toiminnan kehittyessä ja laajentuessa. Pilotoinnin jälkeen annosjakelupalveluun on liittynyt uusia asiakasyksiköitä ja sairaala-apteekki on kehittänyt annosjakelupalveluaan edelleen. Vuoden 2012 aikana uusia asiakkaita palvelun piiriin on liittynyt Laukaasta, Jyväskylän kaupungilta, Saarijärveltä sekä Sotainvalidien sairaskodilta. Tällä hetkellä annosjakelupalvelun piirissä on noin 350 pitkäaikaishoidon potilasta palvelun laajentuessa kevään aikana Viitasaarelle ja Pihtiputaalle. Yhdellä annosjakelukoneella voidaan sairaala-apteekin arvion mukaan jakaa noin 600 potilaan lääkkeet kahden viikon jaksoina nykyisillä resursseilla. Annosjakelupalvelun soveltumista myös akuutimman hoidon osastoille on pilotoitu. - Viime syksynä saimme apteekin ja osastojen käyttöön uutena ominaisuutena sähköiset valokuvat annosjakelussa käytettävistä tableteista ja kapseleista. Kuvien avulla voidaan tunnistaa tabletit ja kapselit ja varmistua annospussien lääkesisällöstä, kun tehdään esimerkiksi lääkitysmuutoksia, Marja Kallio kertoo. Yhteistyöskentelyä Annosjakelupalvelussa olevien osastojen lääkelaatuvastaavat ja sairaalan apteekin henkilökunta ovat tehneet alusta saakka tiivistä yhteistyötä. Sairaala-apteekista on neuvottu ja annettu ohjausta puhelimitse, sähköpostilla sekä ohjauskäynneillä. - Annosjakelupalvelu mahdollistaa kiinteän yhteistyön sairaala-apteekin ja osastojen välillä, mikä edesauttaa osaltaan lääkehoidon turvallista toteuttamista, kertoo farmaseutti Sari Kauppinen. Hyöty yhteinen Vaikka annosjakelu- ja tarkastuslaitteiden hankinta oli iso investointi sairaala-apteekille, uskoo apteekin henkilökunta annosjakelupalvelusta saatavien hyötyjen olevan vähintään sen arvoisia. - Annosjakelupalvelu avaa osaltaan tietä laajemmalle moniammatilliselle yhteistyölle tulevaisuudessa. Hoitajien, lääkäreiden ja lääkealan asiantuntijoiden välinen yhteistyö edistää merkittävästi potilasturvallisuutta. TERVEYS JA TALOUS 3/2013

Sote-soppaa Sote-koordinaatioryhmä esittää, että kunta- ja sote-palvelurakenteen uudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin, jotka muodostuvat luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Koordinaatioryhmä linjasi, että sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi jos siten turvataan kielelliset oikeudet. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voivat järjestää (järjestämisvastuu) kunnat ja sote-alueet. Kunta voi vastata perustason palveluista tai laajan perus- ja erityistason palveluista, silloin kun se on sote-alueen vastuukunta. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on kuntien yhteinen toimielin, jossa on kuntien edustus. Poikkeuksena sote-alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. 20 000-50 000 asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Perustason sote-palveluja ovat lähinnä nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut. Lisäksi vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Laajalla perus- ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin 50 000 asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sotealueen vastuukuntana. Päätettyjen kriteerien pohjalta on mah- 3/2013 TERVEYS JA TALOUS dollista syntyä 20-30 sote-aluetta. Arvion mukaan nykyrakenteilla lukumäärä voisi olla 25. Uudistuksessa lähtökohtana on, että sote-alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille. Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole oikeutta järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä kunta saa asukkailleen soten perustason palvelut siten, että se tukeutuu lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli 20 000 asukkaan keskuskuntaan. Alueen keskuskunta järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella. Jos kunta ei kuulu työssäkäyntialueeseen ja toiminnallista kokonaisuutta ei voi muodostaa, kunta kuuluu suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueeseen (sote), joka järjestää kunnan tarvitsemat sote-palvelut. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi. Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Sairaalat siirtyvät sote-alueen omistukseen. Perustason alueet ja sote-alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia jo marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote-alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. Terveys ja talousyhdistys järjesti 18.4.2013 Terveyspolitiikkaseminaarin, jossa pohdittiin Sote-uudistusta. STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kertoi Sote-uudistuksen etenemisestä ja kireästä aikataulusta sekä pohti erilaisia rakenteita ja malleja. Päivi Sillanaukee korosti Sote-ratkaisujen erittäin keskeistä asemaa julkisen talouden tulevaisuuden kannalta. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen pohti esitelmässään sosiaali-ja terveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä, haasteita sekä tämän päivän ongelmia sekä eriarvoisuutta. Terveyskeskusten lääkäripalvelut ovat niukasti resursoituja. Lääkäripula vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Hoitotakuu ei toimi perusterveydenhuollossa. - Yli 60 %:ssa terveyskeskuksista odotusaika lääkäriin on 2-4 viikkoa, viidesosalla terveyskeskuksista peräti 5-12 viikkoa. Perusterveydenhuollon sijaan lääkärit ovat hakeutuneet työterveyteen ja erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuolto toimii monelta osin hyvin. Siihen halpaan ei kuitenkaan pidä mennä, että oletetaan kaikkien työnantajien tarjoavan kattavia ja hyviä työterveyspalveluja. Tämä riippuu millaiset sopimukset on työpaikkakohtaisesti neuvoteltu. Haasteita riittää tällä sektorilla, mutta Haatainen haluaa nostaa esiin myös vaikean tilanteen lastensuojelussa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Tällaiset asiat eivät saisi jäädä yksittäisten pienten kuntien harteille. Alustusten jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa pohdittiin mm. soteuudistuksen kytkemistä yhteen kuntarakenneuudistuksen kanssa. Paneelikeskusteluun osallistuivat professori Jussi Huttunen, toimitusjohtaja Pentti Itkonen, johtaja Tarja Kauppila ja professori Juha Kinnunen. 17

Potilaat tiedostavat yhä paremmin, miksi heillä on tunnisterannekkeet ja miksi joka käänteessä varmistetaan henkilöllisyys. Potilasturvallisuus on laatuasia Vaasan keskussairaalassa on tehty suunnitelmallista potilasturvallisuustyötä vuosikausia. Olemme panostaneet kokonaisvaltaisesti potilasturvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Kehittämisen tulee pohjautua järjestelmälähtöisyyteen ja avoimuuteen. Olemme tehneet kovasti työtä tällaisen ilmapiirin rakentamisessa ja potilasturvallisuuden seurannassa ja mittausten valossa menemme oikeaan suuntaan, toteaa hallintoylihoitaja Marina Kinnunen Vaasan sairaanhoitopiiristä. Teksti: TARJA RUUSKA Kuvat: JAAKKO KUIVAMÄKI, MARINA KINNUNEN 18 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

Alkuvuosina panostimme siihen, että otimme käyttöön erilaisia menettelytapoja, joilla saadaan tietoa tapahtuneista vaaratapahtumista ja potilasturvallisuuden tilasta. Samaan aikaan aloimme rakentaa potilasturvallisuusjärjestelmää, jonka avulla varmistetaan, että potilasturvallisuutta kehitetään saatujen tietojen pohjalta. Olemme siis pyrkineet systemaattisesti luomaan potilasturvallisuusjärjestelmää. Se on toimintatapojen kokonaisuus, joka on ohjeistettu ja kuvattu organisaatiotasolla ja sille on asetettu tavoitteeksi potilasturvallisuuden edistäminen, kehittäminen, koulutus ja tiedottaminen sekä määriteltyjen potilasturvallisuustapahtumien seuranta, analysointi ja raportointi. Organisaatiosta yksiköihin Potilasturvallisuusjärjestelmä on osa turvallisuusjohtamisjärjestelmää, jolla turvallisuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti. Lisäksi meillä on potilasturvallisuutta edistäviä menetelmiä ja käytäntöjä. Ne ovat yksityiskohtaisia menettelytapoja ja toimintaohjeita, jotka koskevat koko organisaatiota ja erillisiä yksiköitä, hallintoylihoitaja kertoo. Laatutyö kaiken pohjana Marina Kinnunen korostaa, että kehittämistyössä on vahva laatunäkökulma. Meillähän on hyvänä pohjana pitkä laatutyö. Koko keskussairaala on saanut laaduntunnustuksen ja ylläpidämme jatkuvaa laadunkehittämistä laatujärjestelmän avulla. Laatu ja potilasturvallisuustyö kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Olemme pyrkineet alueellisuuteen, eli tukeneet potilasturvallisuuden kehittämistä sekä alueemme perusterveydenhuollossa että ensihoidossa. Omaiset ja potilaat mukana Vaasan keskussairaalassa suunnitelmallinen kehittämistyö on jatkunut jo yli viisi vuotta. Viime vuosina olen kokenut tärkeänä esimerkiksi sen, että tutkimme itse vakavia vaaratapahtumia ja pyrimme selvityksen pohjalta kehittämään toimintaa niin, että vastaavaa ei 3/2013 TERVEYS JA TALOUS enää tapahtuisi. Otamme tähän myös omaiset ja potilaat mukaan, Marina Kinnunen painottaa. Koulutusta ja tietoa Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstö on saanut viime vuosina CRM-koulutuksen (Crew Resource Management). CRM-koulutus on saatavilla olevien inhimillisten ja teknisten resurssien tehokasta hyödyntämistä turvallisuuden varmistamiseksi. Käytännössä sillä tarkoitetaan toiminnassa sovellettavia rutiineja, yhteistyötä ja viestintää. Sen avulla saatavilla oleva tieto ja työvoima käytetään tehokkaasti tehtävien suorittamiseen ja kriittisten toimenpiteiden varmistamiseen. Tämä koulutus on saanut myönteistä palautetta ja antanut konkreettisia keinoja kehittää turvallisuutta, hallintoylihoitaja kertoo. Ennaltaehkäisyä realistisesti Pyrimme oppimaan virheistä, mutta toisaalta yhä enemmän pyrimme siihen, että pystymme jo ennakolta arvioimaan vaaratapahtumia ja riskejä. Paljon olemme siis tehneet, mutta olemme realistisen tietoisia siitä, että paljon on vielä tekemistä. Marina Kinnunen korostaa, että mitään tarkkaa ja luotettavaa tietoa siitä, mitä sairaalassa voi tapahtua, ei ole olemassa. Mutta meillä on monta erilaista seurantamenettelyä, joista pystyy toki arvioimaan tilannetta. Vapaaehtoisen raportoinnin avulla nähdään, mistä vaaratapahtumista ilmoitetaan eniten. Eniten ilmoitetaan lääkehoidon vaaratapahtumista ja toiseksi eniten tiedonkulkuun liittyviä vaaratilanteita. Seuraavaksi tapaturmia, joista yleisimpiä ovat kaatumiset. Sairaalainfektioita seurataan tarkasti ja ne ovat potilasturvallisuusriski. Tiivis yhteistyöverkosto Hallintoylihoitaja muistuttaa, että jokainen kantaa potilasturvallisuudesta vastuuta omalta osaltaan. Sairaalassa on vahva asiantuntijaverkosto, jonka tehtävä on tukea turvallisuuden kehittämistä. Meillä kokoontuu alueellinen laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmä, jossa on perusterveydenhuollosta jokaiselta sairaanhoitopiirin kunnalta edustajat. Alueen ensihoito ja koulut on huomioitu. Lisäksi nyt on aloittanut asiakasraati, jota toivotaan tiiviiksi yhteistyökumppaniksi. Johto on vahvasti sitoutunut turvallisuuden kehittämiseen, Marina Kinnunen kertoo. Raportointia ja seurantaa Vaasan keskussairaalassa seurataan ja raportoidaan potilasturvallisuutta monin menetelmin. Meillä on käytössä sekä vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelmiä että ns. retrospektiivinen menetelmä, jolla jälkikäteen tarkastellaan tilannetta potilasasiakirjoista. Erikseen seurataan esimerkiksi infektioita ym. Sairaalassa on potilaille ja omaisille erilaisia raportointikeinoja. Potilasasiamiehet raportoivat aktiivisesti potilaiden heille esiintuomista asioista. Laadimme vuosittain laatu- ja potilasturvallisuusraportin, jossa kootaan yhteen seurantatieto ja sen pohjalta laaditaan seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelma. Yhtenäistämistä ja varmistamista Marina Kinnunen kertoo, että henkilökunnalle ja potilaille on laadittu ohjeita erityyppisten tilanteiden varalle. Ohjeistuksia on erilaisia. Olemme yhtenäistäneet käytäntöjä, esimerkiksi lääkehoidon prosessissa meillä on tehty lukuisia yhtenäistämisiä ja turvallisuuden varmistamisia. Lupakäytännöt on yhdenmukaistettu ja varmistettu osaamista. Lääkehoidossa on kaksoistarkastukset, lääkkeenjakotiloja on parannettu potilasturvallisemmaksi, lääkkeenjaon käytäntöjä ja kirjaamista on yhtenäistetty tukemaan turvallista lääkehoitoa. Huoneentauluja ja ohjeistuksia Sairaalassa on potilaille huoneentauluja ja muita ohjeistuksia, jotta he voivat osallistua turvallisuutensa varmistamiseen, vaikka vastuu turvallisuudesta on ammattilaisilla. Myös raportoinnista on yhtenäisiä käytäntöjä potilaan tunnistamisesta, perehdyttämi- 19

sestä, leikkaussalin tarkistuslistat sekä esimerkiksi kotiutuksen ja laitossiirron tarkistuslistat. Potilaille ja omaisille on ollut jo kauan käytössä erilaista materiaalia ja esitteitä. Muun muassa esite, jossa on kerrottu keinot, miten potilas voi tuoda esiin kokemansa vaaratapahtuman. Lisäksi ovat lakisääteiset menettelyt muistutus ja kantelu sekä omat käyttöönottamamme menettelytavat. Vaikkapa potilaan/omaisen vaaratapahtumailmoitus. Käytössä on potilaille huoneentaulut. Niissä tuodaan esille asioita, joita potilas voi itse varmistaa. Tällä hetkellä testataan potilaan käsikirjaa ja tulossa on kampanja avoimuuden käytännöistä. Potilaskeskeisyyden teemapäivä oli tammikuussa. Käynnistimme asiakasraadin, jossa sairaanhoitopiirin alueella asuvat, raatiin ilmoittautuneet kansalaiset saavat osallistua toimintamme kehittämiseen, hallintoylihoitaja esittelee. Motivointia ja sitouttamista Potilaat, omaiset ja henkilöstö ovat suhtautuneet potilasturvallisuuden edistämiseen positiivisesti. Aina ei toki kaikkea oteta heti innolla vastaan, mutta kun pystytään osoittamaan, että uudella menettelytavalla voidaan kehittää potilasturvallisuutta, niin yleensä kehittäminen lähtee myönteisesti liikkeelle. Henkilöstö itse antaa paljon hyviä ideoita. - Potilailla tulisi toki olla suurin motivaatio hyvään potilasturvallisuuteen. Raportointia vaaratapahtumista Olemme tehneet erilaisia asioita heidän aktivoimisekseen. Potilaat ja omaiset varmasti suhtautuvat myönteisesti kehittämistyöhömme. Potilasturvallisuuden edistäminen ei ole aina kovin helppoa. On monia yksinkertaisia asioita, joihin sitoutumalla voimme varmistaa turvallisuuden, mutta kokonaisuudessaan on kyse monimutkaisesta ilmiöstä, ja kehittäminen on jatkuvaa. Aina tulee uusia riskejä turvallisuudelle, Marina Kinnunen pohtii. Uskon, että potilaat ovat motivoituneita. Esimerkkinä potilaan tunnistaminen ihmiset ymmärtävät paremmin, miksi joka käänteessä varmistetaan henkilöllisyys ja miksi kaikilla sisällä olevilla potilailla on tunnisterannekkeet. Henkilöstö ymmärtää, miksi esimerkiksi lääkehoidossa on kaksoistarkastuksia. Valtakunnallista kehitystä oidon aikana sattuneista virheistä aiheutuu Suomessa vuositasol- arviolta satojen miljoonien kustannukset. Terveyden ja hyvin- -Hla voinnin laitoksen tavoitteena on puolittaa hoidossa aiheutuvien haittojen ja vahinkojen määrä vuoteen 2020 mennessä. - VTT on ollut yksi keskeisiä toimijoita potilasturvallisuuskeskustelun esiinnostamisessa. VTT:n kehittämä HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmä ja siihen liittyvä menettelytapa (nyk. Spinn-off-yritys Awanicin ylläpitämänä) on laajasti käytössä suomalaisissa terveydenhuolto-organisaatioissa. - Potilasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltiksi hanke toteutettiin VTT:n, Työterveyslaitoksen, Vaasan sairaanhoitopiirin sekä terveydenhuollon palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten, Awanic Oy:n, Huperman Oy:n ja NHG Audit Oy:n yhteistyönä. Hanketta rahoittivat Tekes ja projektin toimijat. Lääkehoidossa on kaksoistarkastukset, lääkkeenjakotiloja on parannettu potilasturvallisemmaksi ja lääkkeenjaon käytäntöjä ja kirjaamista on yhtenäistetty. Kun aloitin kokoaikaisena potilasturvallisuuden kehittäjänä, taisin olla ainoa Suomessa. Nyt meitä on varmasti ainakin 20. Paljon on alkanut tapahtua ja esimerkiksi vaaratapahtumien raportointijärjestelmä on käytössä kaikissa sairaanhoitopiireissä. THL:n potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma on vienyt eteenpäin kehittämistä Suomessa. Myös potilasturvallisuustrategia ja terveydenhuoltolain laatu- ja potilasturvallisuuspykälä ovat olleet hyviä suunnannäyttäjiä. Toki asenteissa on varmasti paljon tehtävää, mutta hyvällä matkalla ollaan kohti parempaa potilasturvallisuuskulttuuria ja -turvallisuutta, hallintoylihoitaja uskoo. Hyvää Suomessa on ollut se, että vaaditaan suunnitelmaa laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta sen sijaan, että markkinoitaisiin erillisiä työkaluja ja seurantamenettelyjä. Pyritään kokonaisvaltaiseen turvallisuuden kehittämiseen ja hallitsemiseen. Potilasturvallisuus luvuissa Potilasturvallisuuden merkitystä tai kustannussäästöjä on hankala osoittaa luvuissa, kun ei ole yhtä mittaria, jolla osoittaa turvallisuuden tasoa. Kansainvälisten tutkimusten ja esimerkiksi Suomessa Jutta Järvelinin tutkimuksen pohjalta voidaan osoittaa, että laaduttomuuden kustannukset ovat suuret. Jokaisella vältetyllä haittatapahtumalla voidaan säästää työresursseja sekä rahaa, hallintoylihoitaja painottaa. Marina Kinnunen on saanut kaksi palkintoa potilasturvallisuustyöstä. Sairaanhoitajaliitto palkitsi hänet vuonna 2008 Venny Snellman palkinnolla. Vuonna 2011 hänet palkittiin Mediuutisten Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -kisassa, jossa hän sai toisen sijan. Kinnunen on työskennellyt Vaasan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2000. Sairaanhoitajana vuosina 2000-2007, laatupäällikkönä vuosina 2007-2012 ja vuoden 2012 toukokuusta lähtien hallintoylihoitajana. 20 TERVEYS JA TALOUS 3/2013