Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS 11/15/2015 1
Tilastokeskus:7/2012 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan
Väestön nopea harmaantuminen Ennuste Tilastokeskuksen mukaan 75 + V. 2020: 571 119 V. 2050: 1009375
Väestöennusteet Suomessa v.2060 Yli 65-vuotiaiden määrä nousee nykyisestä 905 000 1.79 miljoonaan Yli 85 v osuus kasvaa nykyisestä 2 % (108 000) - 7 % (463 000) V. 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän Tilastokeskus 2009 4 11/15/2015
Uudet lait: terveydenhuoltolaki Eheä palvelukokonaisuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa Kehitetään erityisesti mielenterveys- ja päihdetyötä Väestön yhdenvertaisuus Toiminnallinen kokonaisuus Vanhusten palveluiden kehittäminen, laitospainotteisuuden purkaminen Vanhusväestön toimintakykyisyyden säilyminen mahdollisimman pitkään Liittyy pitkälti myös psykiatrisiin ongelmiinkin 5 11/15/2015
Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat Psykiatrisia häiriöitä ei vanhuksilla ole nuorempia enempää, mutta vanhuspotilaiden absoluuttinen lukumäärä kasvaa ikääntymisen seurauksena N. 20 %:lla eli 180 000 henkilöllä on arvioitu olevan psykiatrisia ongelmia Tunnistetaan terveydenhuollon piirissä huonosti ja niiden hoito on usein puutteellista Iäkkäät hyötyvät asianmukaisesta psykiatrisesta hoidosta samoin kuin nuoremmatkin Toisaalta monet arvokkaat hoitokeinot, kuten psyykenlääkkeet, saattavat erityisesti tässä ikäryhmässä aiheuttaa taitamattomasti käytettynä pikemminkin lisää ongelmia 6 11/15/2015
Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat tulevaisuudessa (65+) Maailmanlaajuiset ennusteet osoittavat: Ikääntyvien skitsofreniaa sairastavien potilaiden määrä tullee 3 x Ikääntyvien kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien vanhusten määrä 2 x Dementiapotilaiden määrä kasvaa nykyisestä 20 miljoonasta 80 miljoonaan v. 2040 mennessä Parkinson dementiapotilaiden määrä hurjassa kasvussa 7 11/15/2015
Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat tulevaisuudessa (65+) Alkoholinkäytön tuomat ongelmat (aivoorgaaniset sairaudet, alkoholidementia, aivovammojen jälkitilat) ovat määrällisessä kasvussa ikääntyneet naiset käyttävät alkoholia 20 x enemmän aikaisempaan verrattuna ja monet aivovammapotilaat säilyvät hengissä neurokirurgisten operaatioiden ansiosta 8 11/15/2015
Ikääntyneiden tavallisimmat mielenterveysongelmat Tutkimusten mukaan jokin mielenterveyden häiriö 16-30 % yli 65 vuotiaista Masennus ja ahdistus Vanhuusiän psykoosit skitsofrenia ja VLOSP harhaluuloisuushäiriö Muistisairauksiin (AD, VAD, LBD, FT- dementiat) liittyvät psykoosityyppiset oireet, mielialahäiriöt ja käytösoireet Akuutit sekavuustilat Persoonallisuushäiriöt Päihdeongelmat 9 11/15/2015
Vanhusten hoidon laatusuositukset arvokas vanhuus itsemääräämisen kunnioittaminen vanhuksen yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen yksilöllisten voimavarojen ylläpitäminen ja tukeminen turvallinen ja tehokas lääkehoito
Lääkehoidon tavoitteet ikääntyneillä kuolemien ehkäisy on keskeinen tavoite 75 vuotta täyttäneessä väestössä fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantaminen ja ylläpito oireiden lievittäminen ENEMMÄN HYÖTYÄ KUIN HAITTAA
Vanhusten lääkehoidon ongelmista tiedetään ainakin joka kymmenes käyttää sopimattomia lääkkeitä (12-50 %) joka kolmannella vk ja sairaalapotilaalla sopimaton lääke (Raivio et al. 2006) dementiapotilailla jopa puolella sopimaton lääke (Löppönen 2006)
Psyykenlääkkeiden käyttö vanhuksilla joka kolmas kotona asuva vanhus käyttää jtk psyykenlääkettä Suomessa (Hartikainen et al. 2003) joka kymmenes käyttää kahta tai useampaa psyykenlääkettä samanaikaisesti joka kymmenes käyttää lääkeyhdistelmää, johon liittyy yhteisvaikutuksen riski useiden psyykenlääkkeiden samanaikainen käyttö saattaa lisätä kuolemanvaaraa (Hartikainen et al. 2005) = Coctalit on kohtalokkaita osa sairaalajaksoista on seurausta lääkityksen ongelmista: yhteen sopimattomat lääkkeet, liialliset lääkkeet tai alilääkitys (huonoa hoitoa sekin)
Hyviä uutisia Psyykenlääkkeiden käyttö vähentää vanhusten itsemurhia (Lodhi et al. 2004) Psykoosilääkkeet ovat skitsofrenian hoidon kulmakivi, skitsofreniapotilaiden elinikä pidentynyt
Perusta tulisi olla: Vanhusten lääkehoidon tulee perustua hyvään kliiniseen tutkimukseen ja sen pohjalta tehtyihin diagnooseihin.
Laadukas lääkehoito määritellään hoidon tavoitteet laadukas lääkehoito vaatii diagnoosin muistettava lääkkeettömien hoitojen mahdollisuudet huomioidaan lääkehoitojen vasta-aiheet selvitetään aikaisempien lääkehoitojen vaste ja haittavaikutukset
Vanhusten psyykenlääkkeet keittokirjamalli Lääkehoito masennus psykoosi dementia ahdistuneisuus masennuslääkkeet psykoosilääkkeet dementialääkkeet masennuslääkkeet psykoosilääkkeet rauhoittavat psykoosi rauhoittavat rauhoittavat käytösoirelääkkeet
Psykoosilääkkeet psykoosien hoitoon skitsofrenian hoidon kulmakivi poistavat harhoja, rauhoittavat ei tottumista, ei riippuvuutta vaikutus asteittain: levottomuus, unettomuus, pelkotilat, harha-aistimukset
Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla skitsofrenia psykoottinen mania psykoottinen depressio harhaluuloisuushäiriö dementian agitaatio psykoottisin oirein toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa ilman psykoottisia oireita Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.
Psykoosilääkkeiden jako Psykoosilääkkeet suuriannosneuroleptit pieniannosneuroleptit atyyppinen neurolepti klooripromatsiini perfenatsiini klotsapiini levomepromatsiini haloperidoli risperidoni olatsapiini ketiapiini
Psykoosilääkkeiden jaottelu 1. Perinteiset neuroleptit Klooripromatsiini (Klorproman R) Levomepromatsiini (Levozin) Promatsiini (Sparine) Tioridatsiini (Orsanil) Perisiatsiini (Neulactil) Flufenatsiini (Pacinol, Siqualone) Perfenatsiini (Peratsin) Flupentiksoli (Fluanxol) Klooriprotikseeni (Cloxan, Truxal) Tsupentiksoli (Cisordinol) Melperoni (Buronil, Melpax) Haloperidoli (Serenase) Sulpiridi (Suprium)
2. Atyyppiset, toisen polven psykoosilääkkeet Klotsapiini ( Clozapine, Froidir, Leponex) Risperidoni (Risperdal) Ketiapiini (Seroquel) Olantsapiini (Zyprexa) Aripipratsoli (Abilify) Sertidoli (Sertindol) Tsiprasidoni (Zeldox) (amisulpiridi) Asenapiini (Sycrest)
Haloperidoli ja vanhus Tehokas harhalääke ja psykomotorisen kiihtymyksen rauhoittaja Voidaan akuuteissa tilanteissa antaa im. (2.5 mg) toistetusti jos po-lääkitys ei auta Ei juuri aiheuta antikolinergisiä sivuvaikutuksia eikä asentohypotensiota (pienillä annoksella, lyhyellä käytöllä) EPJ-oireita, tardiivi dyskinesia ongelma! Ei yleensä pidempiaikaiseen käyttöön Sekavuuteen lyhyitä aikoja ja muistettava lopettaa Pyrittävä välttämään dementioissa ja etenkin Parkinsonin taudissa Dementiapotilaiden vaikea aggressiivisuus (0.5 mg 3 mg/vrk)
Risperidoni ja vanhus annos riippuu diagnoosista annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk Parkinsonintaudin psykoosioireisiin 0.25-1 mg/vrk dementiaan 0.25-1- (2mg) mg/vrk (ainut jolla virallinen indikaatio) Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk psykoottinen depressio (0.5 mg) 1-2 mg annoksen riittävän hidas nosto vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa
Olantsapiini ja vanhus annostus skitsofreniaan 10-20 (30) mg/vrk parkinson potilaille 2.5-10 mg dementian psykoottiset käytösoireet 2.5-5 mg /vrk (ei virallinen indikaatio) harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg psykoottinen depressio 5-10 mg lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa diabeetikot ongelma
Ketiapiini ja vanhus annostus skitsofreniaan 150-600 (800) mg/vrk dementian psykoottisiin käytösoireisiin 12.5-100 (400) mg (ei virallinen indikaatio) parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin 12.5-100 (300) mg/vrk harhaluuloisuushäiriö 200-500 mg psykoottinen depressio 200-500 mg annoksen riittävän hidas nosto lääkkeen vaikutusta odoteltava huimaus ja verenpaineen lasku kliinisessä työssä ongelma
Aripipratsoli kakkoslinjan vaihtoehto vanhusskitsofreniapotilaille (Alexopoulos et al. 2004) AD-potilailla (keskivaikea ja vaikea) tehty tutkimus N=208, aripipratsoli vs lume keskimääräinen päiväannos 10.0 mg Parkkipotilaille psykoosioireisiin 2.5 mg/vrk
Klotsapiini Virallinen indikaatio hoitoresistentti skitsofrenia Haittavaikutuksia väsymys hypotensio sekavuus antikolinergiset haitat painon nousu metaboliset haitat, rasva-arvot kouristuskynnys laskee lisääntynyt syljen eritys kardiomyopatia 1% agranulosytoosiriski (vanhoilla naisilla jopa 5 %) vain: vaikea psykoottinen sairaus, skitsofrenia tai harhaluuloisuushäiriö ei ole kunnollista tutkimusnäyttöä dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa Parkkipotilaillakin muistettava verikokeet!
Psykoosilääkityksen seuranta ja kesto Annoksen nosto Delirium 1 päivä 1 viikko Skitsofrenia 2 viikkoa?? Harhaluuloisuushäiriö 2 viikkoa Psykoottinen depressio Lääkityksen kesto, kun vaste 6 kuukautta-??? 1 viikko 6 kuukautta Psykoottinen mania 5 päivää 3 kuukautta
Psykoosilääkkeiden haittavaikutuksia: neurologisia parkinsonismi akatisia tardiivi dyskinesia (5 x vanhuksilla orgaanikoilla?) äkillinen dystonia kognitiiviset häiriöt kouristukset maligni neuroleptisyndrooma dementoitumisen nopeutuminen
Muut haittavaikutukset antikolinergiset oireet Virtsaamisvaikeudet Sekavuus Ummetus maksan toimintahäiriöt verenkuvamuutokset asentohypotonia iho-oireet silmäoireet sydän- ja verenkiertoelinten oireet kaatumiset ikääntyneillä (Lönnroos E ja Hartikainen S 2006)
Antikolinergisyndrooman oireet laajentuneet, huonosti reagoivat pupillit punakat kasvot, kuiva iho ja limakalvot näön hämärtäminen kiihtynyt sydämen lyöntitaajuus virtsaamisvaikeudet, ummetus kohonnut verenpaine kiihtynyt hengitys, kuume
Maligni neuroleptisyndrooma Harvinainen, 0.5 % Yleensä pari viikkoa lääkkeen aloituksesta Ei riipu lääkeannoksesta Kuuluu tehohoitoon! Oireet: Korkea kuume Verenpaineen vaihtelu Jäykkyys Hikoilu Lihasten supistustila Raju CK:n nousu
Konventionaalisten psykoosilääkkeiden (neuroleptien) ongelmat ep-oireet hankalia toimintakyvyn romahtaminen ep-oireet voivat ilmaantua jo pienilläkin lääkeannoksilla tardiivin dyskinesian riski moninkertainen antikolinergiset sivuvaikutukset riskit: huimaus, kaatumiset, hypotermia, palpitaatio, paralyyttinen ileus, glaukooma
Toisen polven psykoosilääkkeet vähemmän neurologisia sivuvaikutuksia parempi teho negatiivisiin oireisiin komplianssi lääkkeisiin parempi? hidas vaikutuksen alku pitkävaikutteisia injektioita vain osalla aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntyminen dementiapotilailla metaboliset ja hormonaaliset vaikutukset ja painon nousu ongelmana rasva-arvot prolaktiini Paino (yleensä nuorempien ongelma)
Psykoosilääkkeet muistisairauksien käytösoireiden hoidossa Japanissa 7.5 % - Ruotsissa 26.5 % (Hughes et al.,2000) Australiassa n. 22-25% (Snowdon et al, 2005) USA 15% (Liperoti et al., 2003) Suomessa 39-42 % ( Hosia-Randel et al 2005, Alanen et al 2006) Joka kolmannella 90 + psykoosilääke laitoshoidossa (Alanen et al. 2006) Joka neljännelle vanhainkotipotilaalle aloitetaan psykoosilääke ensimmäisen vuoden aikana (Bronskill et al 2004) 36 11/15/2015
Psyykenlääkkeiden teho dementian kohdeoireissa kohtuullinen Harhat, masennus, aggressiivisuus mahdollinen Välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, sosiaalinen eristäytyneisyys vaatimaton Vaeltelu Huutelu Pukeutuminen ja riisuminen Seksuaalitoimintojen muutokset Tavaroiden piilottelu Rajoitteiden repiminen Eristäytyminen
Psykoosilääkkeet ja vakavat haittatapahtumat muistisairauspotilailla Ekstarapyramidaalioireet (neurologisia) Turvotuksia Infektioherkkyyden lisääntyminen Liiallinen väsymys Hypotensio Kaatumiset ja murtumat Kognitiivisen toiminnan nopeampi heikentyminen Aivoverenkiertohäiriöiden lisääntyminen 3 x Kuolemanriskin 2 x Alanen H-M, Leinonen E. Psykoosilääkkeet ja vakavat haittatapahtumat muistisairauspotilailla. SLL 6/2012
Harhoja ja sekavuutta laukaisevia lääkeaineita dopaminergisesti vaikuttavat Parkinsonin taudin lääkkeet: (sekavuutta, hahmo harhoja) levodopa (tavallinen) bromokriptiini (tavallinen) amantadiini (satunnaisesti) levodopa + entakaponi selegiliini antikolinergisesti vaikuttavat Parkinsonismilääkkeet: biperideeni, bentsatropiini Klotsapiini Isoannosneuroleptit Trisykliset masennuslääkkeet (amitriptyliini, doksepiini, trimipramiini)
Aggressiivinen vanhus taustat ja hoito 40 11/15/2015
Aggressiivisuus Aggressiivisuus on ihmiselle luontainen ja perinnöllinen tapa reagoida Aggressiivisuus on normaali reaktio, jolla ihminen yrittää ratkaista ristiriitatilanteita Aggressiivinen käyttäytyminen on toimintaa, joka voi ilmetä uhkailuna, pelotteluna tai muuna vastaavana käytöksenä Olennaista on, että se vahingoittaa toista ihmistä 41 11/15/2015
Aggressiivisuus Ei ole sama kuin väkivalta Väkivalta: Intensiivistä aggressiivisuutta Väkivaltainen käytös ei välttämättä edellytä aggressiivisia tunteita Tahallista ja tarkoituksellista Suojamekanismi Ilmenee suuttumuksena, ärtyisyytenä, rauhattomuutena Kehon kieli 42 11/15/2015
Henkilökunta näkee potilaan aggressiivisuuden sairauden oireena, kun taas potilaan mielestä aggressiivisuus on seurausta ulkoisista syistä kuten turhista rajoituksista tai henkilökunnan asenteesta (usein ei potilas huomaa/tunnista itse) 43 11/15/2015
Aggressiivisuus myös toiseen suuntaan? 44 11/15/2015
Työntekijän kohdatessa väkivaltainen asiakas on hänellä olevilla keinoilla suuri merkitys tilanteen ratkaisemisessa Vuorovaikutukseen liittyy kaksi erilaista ilmaisullista muotoa: sanallinen ja sanaton viestintä Jos viestit ovat sopusoinnussa, ne vahvistavat toisiaan Jos viestit ovat ristiriidassa toistensa kanssa, sanaton viesti voittaa (Työministeriö 1994) 45 11/15/2015
Aggressiivisuuden syyt vanhuksella Muistisairaudet Väärinymmärrys (aistivajeet) Kognitiivinen oire Hoito-toimenpiteisiin liittyvää Delirium=äkillinen sekavuusoireyhtymä Yleensä puolustautumista esim. uhkaavia näköharhoja vastaan Harhaluuloja tai näköharhoja 46 11/15/2015
Skitsofrenia (psykoosi) Vainoajilta puolustautumista Aggressiivisuus ääniharhojen käskemänä Harhaluuloisuushäiriö Mustasukkaisuus Puolustautuminen vainoajia vastaan Persoonallisuushäiriöt tiettyjen luonteenpiirteiden korostuminen iäkkäillä persoonallisuushäiriö ei puhkea vanhuudessa (aggressiivisimmat luonnehäiriöiset eivät saavuta vanhuusikää) Alkoholi Humalatila, estojen löystyminen Vieroitusoireet Alkoholidelirium potilas tulkitsee tilanteen väärin Aivovammojen jälkitilat 47 11/15/2015
Psykoosia sairastavan henkilön ajattelu ei noudata normaalia logiikkaa, vaan on vaikeasti käsiteltävää Aistiharhat saattavat laukaista (ilman minkäänlaista aistiärsykettä) 48 11/15/2015
Muistisairaudet ja aggressio Väkivaltaa edeltää usein sekavuus, levottomuus, harhaisuus, kivuliaisuus ( Laitala 2008) Useimmiten perushoidon yhteydessä tai kun joudutaan rajaamaan potilaan toimintaa Vastentahtoinen toimenpide Potilaan rajoittaminen Hoitoon pääsyyn odottaminen Hoitohenkilökunnan provosoima käyttäytyminen vaikuttaa potilaan käyttäytymiseen aggressiivisuutta lisäävänä tekijänä ( Rasimus 2002) 49 11/15/2015
Delirium tremens alkon käyttö lisääntyvä ongelma, peittyvää, hämäävää.. 50 11/15/2015
Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Lähestyminen näkösektorista Esittäytyminen ja omista tarkoitusperistä kertominen Äkkinäisten liikkeiden välttäminen Kädet näkyvillä Useita henkilöitä paikalla Huumori taitolaji (voi saada aikaan raivonpurkauksen tai johtaa väärinkäsityksiin) Anna potilaalle mahdollisuus poistua tilanteesta kunniallisesti 51 11/15/2015
Aggressiivisuuden lääkehoito akuutti tilanne Pakkolääkintä on laillista vain mielenterveyslain tarkoissa puitteissa. Ns. nopea lääkinnällinen rauhoittaminen perustuu psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käyttöön Mitä vaikeampi tilanne, sitä perustellumpaa on antaa ne yhtä aikaa 52 11/15/2015
Aggressiivisuuden lääkehoito akuutti tilanne Haloperidolin annos vanhuksella akuutissa tilanteessa 0.5 mg- 1 mg po tai vakavissa tilanteissa 2.5 mg im. Risperidoni Annos 0.5 mg x 1-3 mikstuurana Bentsodiatsepiinit Loratsepaami 0.5 mg- 1 mg po (x 1-3) tai Ativan 2 mg im. Diatsepaamia pyrittävä pitkävaikutteisuuden (kumuloitumisriskin) vuoksi välttämään 53 11/15/2015
Aggressiivisuuden lääkehoito muistisairauspotilaalla Dementialääkkeet ei apua akuuteissa tilanteissa Aktivoitumista väärään suuntaan (=levottomuuden lisääntyminen) SSRI lääkkeet Ongelmana ei-toivottu aktivoituminen hoitoa aloitettaessa Sitalopraami 10-30 mg/vrk Valproaatti, okskarbatsepiini ei rutiinikäyttöön Näyttö tehosta vaatimaton Haloperidonista näyttöä dementiaan liittyvän aggression hoidossa (A) Avo- ja laitospotilaita, 5 tutkimusta (N= 817) Annos 0.25-6 mg, 3-16 viikkoa Enemmän haittaoireita (uneiliaisuutta, ekstrapyramidaalioireita) kuin lumelääkkeellä 54 11/15/2015
Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Kohtele asiakasta ammatillisesti ja asiallisesti Ensimmäinen kontakti määrää suurelta osin vuorovaikutuksen suunnan (Haikonen & Pulkkinen 2010: Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen ohjeistuksen kehittäminen Mikkelin kotihoidon henkilöstölle) 55 11/15/2015
Vanhus kaipaa arvokkuuden tunnetta, jota hoitaja voi rakentaa kuuntelemalla ja olemalla läsnä. Jokainen vanhus on arvokas taustastaan tai sairaudestaan riippumatta 56 11/15/2015
Vanhushoitotyön haasteellisuus liittyy fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen, entisestä luopumiseen ja lopulta oman identiteetin kadottamiseen Kohtaamisen tilanteet hoitohenkilökunnan kanssa voivat joko heikentää tai vahvistaa arvokkuuden kokemusta 11/15/2015 57
Tukitaanko suu muilla kuin lääkkeillä?
Sitominen ja rajoitteet kaksiteräinen miekka Mielenterveyslain alaiset laitokset (noudatetaan mt-lakia) potilas on pidättävällä hoitopäätöksellä lääkäri päättää sitomisista päätös sekä perustelut kirjataan sairaskertomuksiin Muut laitokset? STM:n asettama työryhmä Vaatiiko aina lääkärin arvion ja kirjaamisen? Sitominen ja kuolemanriski muistettava 59 11/15/2015
Rajoitteiden käyttö vanhuksilla (Saarnio 2009) Terveyskeskusten ja vanhainkotien hoitohenkilökunta (n=1148) Käytetyt fyysiset rajoittamismuodot Sängynlaidat Geriatrien tuoli + pöytälevy Tavallinen tuoli + vyökiinnitys Turvaliivi Magneettivyö Lepositeet Huoneen oven lukitseminen/sulkeminen 60 11/15/2015
Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009) Vanhukseen liittyvät tekijät Vanhuksen fyysisen turvallisuuden lisääminen Edeltävä kaatuminen Tarvitsee avun liikkumiseen Asennon tukeminen (??) Mahdollisten kramppien varalta Häiritsee ympäristöä Rauhoittava lääkitys Vanhuksella tarttuva infektio Miessukupuoli Vanhuksen turvattomuus: pelkää levottomia asukkaita 61 11/15/2015
Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009) JATKUU Hoitajaan liittyvät tekijät Lähi-/ perushoitaja 31-40 vuoden ikä Hoitajan myönteiset arvot ja asenteet fyysisten rajoitteiden käyttöä kohtaan (?) Vastentahtoisuus vanhustyötä kohtaan Uupuminen 62 11/15/2015
Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009) JATKUU Hoitotyöhön liittyvät tekijät Virheelliset merkinnät potilaspapereissa Hoitajat tietämättömiä rajoitteiden käytön syistä Hoitajilla ei tietoa vanhuksen toimintakyvystä Hoitajien erilaiset toimintatavat: toiset hoitajat rajoittavat, toiset eivät Hoitotoimien onnistumisen takia: mm. syöttämispesemis- ja vaipanvaihtotilanteet 63 11/15/2015
Asenteemme..muuttaako tilannetta toiseksi Kun se (potilas) onkin minun tai sinun äitisi tai sinä itse?
Vanhusten psykoosilääkehoidossa (psyykelääkehoidossa) pitäisi puhua laadusta eikä välttämättä määrästä ja koulutuskaan ei auta jos asenne ei ole kohdallaan
Tuttu tilanne : Eikö mitään lääkettä?? Kun on riittävästi tietoa lääkkeistä ja niitä käyttävästä potilaasta, uskaltaa olla lääkkeitä määräämättä Kirsi Kinnunen
Tukitaanko psyykenlääkkeillä Oikeisiin potilaisiin kohdennettuna, oikealla annoksella käytettynä psyykenlääkkeet eivät tuki kenenkään suuta vaan pelastavat monen elämän. vanhusten suut?
3 mummelia keskusteli keskenään: Ensimmäinen sanoi: - Kyllä tämä dementia on kauheaa. Kun minä istun sängyllä, en muista, olenko käymässä nukkumaan vai nousemassa ylös. - Minulla tauti ilmenee eteisessä, kun seison takki päällä, selitti toinen. - En muista, olenko menossa ulos vai tulossa sisään. Kolmas mummo naurahti: - Minua moinen tauti ei vaivaa. Täytyy ihan koputtaa puuta! Sen tehtyään hän katsoi hölmistyneenä ovelle ja huusi: - SISÄÄN! 68 11/15/2015
KIITOS! 69 11/15/2015