Kyselytutkimus Pälkäneen ja Kuhmalahden alueen vapaa-ajan asukkaille vapaa-ajan asumisen kehittämisen tueksi

Kyselytutkimus Pälkäneen ja Kuhmalahden alueen vapaa-ajan asukkaille vapaa-ajan asumisen kehittämisen tueksi Tämä tutkimusmateriaali on tarkoitettu ainoastaan tilaajan omaan käyttöön. Tutkimuksen julkaisu, uudelleen käyttö, tutkimusmateriaalin luovuttaminen tai lainaaminen kolmansille osapuolille on kielletty ilman Suomen Kyselytutkimus Oy:n lupaa. Lisätietoa tutkimuksesta: Suomen Kyselytutkimus Oy, Samu Lagerström (samu.lagerstrom@suomenkyselytutkimus.fi) Suomen Kyselytutkimus Oy noudattaa markkinatutkimusalan ISO 20252:2006 laatustandardia

Sisällys 1/2 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta 4 2. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet 6 3. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta 7 4. Aineiston rakenne 8 5. Vapaa-ajan asunnon taustatiedot ja varustetaso (yhteenveto) 10 5.1 Vapaa-ajan asunnon omistushistoria 11 5.2 Vapaa-ajan asunnon sijainti 13 5.3 Vapaa-ajan asunnon huoneistopinta-ala 14 5.4 Vapaa-ajan asunnon nykyinen varustetaso 15 5.5 Vapaa-ajan asunnon varustetason parantaminen 16 6. Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika (yhteenveto) 17 6.1 Vuoden aikana vietetty aika vapaa-ajan asunnolla 18 6.2 Vapaa-ajan asunnon vuokraaminen 19 6.3 Vapaa-ajan asunnolla suoritettu etätyö 20 6.4 Halukkuus etätyön lisäämiseen 21 6.5 Esteet etätyön lisäämiselle 22 7. Tulevaisuuden suunnitelmat (yhteenveto) 24 7.1 Vapaa-ajan asunnon käytön muuttuminen tulevaisuudessa 25 7.2 Esteet vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle 26 7.3 Vapaa-ajan asuntoon liittyvät suunnitelmat 28 7.4 Vapaa-ajan asunnon omistussuhteen muutos tulevaisuudessa 29 8. Kunnallisten palvelujen käyttö (yhteenveto) 31 8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 32 8.2 Kunnallisten palvelujen kehittäminen 36 Dia/sivu 2

Sisällys 2/2 8.3 Kuntaliitoksen vaikutus kunnallisiin palveluihin 39 8.4 Julkisten terveydenhuoltopalvelujen käyttö mökkikunnassa 40 9. Yksityisten palvelujen käyttö (yhteenveto) 41 9.1 Kulutuskäyttäytymisen arvioitu muutos 43 9.2 Vastaajien kiinnostus esitettyihin palveluihin 46 9.3 Paikallisten tuotteiden tai palvelujen suosiminen 49 9.4 Saatavilla olevien palvelujen ja tarjonnan mahdolliset puutteet 51 9.5 Osallistuminen tapahtumiin ja tilaisuuksiin 53 10. Mökkikunta (yhteenveto) 54 10.1 Mökkikunnan sanallinen kuvailu 55 10.2 Mökkikunnan vahvuudet 57 10.3 Tärkein syy mökkikuntaan muuttamiselle 58 11. Tiedotus ja vaikuttaminen (yhteenveto) 59 11.1 Osallistuminen yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan 60 11.2 Kiinnostus osallistumiseen yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan 61 11.3 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien riittävyys 62 11.4 Tarve vapaa-ajan asukastoimikunnan perustamiseen 63 11.5 Mökkikuntaa koskevan tiedon riittävyys 64 11.6 Kaivattu lisätieto 65 11.7 Tiedon kanavat (mediakanavat) 66 12. Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset 68 LIITE1. Kyselylomake LIITE2. Taustamuuttujakohtaiset prosenttitaulukot Dia/sivu 3

1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa sellaisia tekijöitä, joilla vapaaajan asumista voitaisiin kehittää tarkastelualueella sekä vapaa-ajan asukkaiden että alueen (mm. taloudellinen, sosiaalinen pääoma) hyväksi. Tutkimuksen peruskohderyhmänä oli Pälkäneen ja entisen Kuhmalahden kunnan alueilla vapaa-ajan asunnon omistavat ulkopaikkakuntalaiset taloudet. Tutkimuksen kokonaisotos (N) oli yhteensä 300 satunnaisotannalla suoritettua talouskohtaista haastattelua (vastaaja 18-79-vuotias) ja se kiintiöitiin seuraavasti: - Pälkäneen alueella vapaa-ajan asunnon omistavat taloudet 240 haastattelua (80%). - Kuhmalahden alueella vapaa-ajan asunnon omistavat taloudet 60 haastattelua (20%). Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelututkimusta. Puhelinhaastattelut suoritettiin tietokoneavusteisen haastattelujärjestelmän (CATI) välityksellä 16.8 9.9.2011. Tutkimuksen puhelinhaastatteluiden toteuttamiseen osallistui yhteensä yhdeksän haastattelijakoulutuksen suorittanutta Suomen Kyselytutkimus Oy:n haastattelijaa. 4

Kyselylomake (erillinen liite 1) laadittiin yhteistyössä asiakkaan sekä Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Suomen Kyselytutkimus Oy avusti lomakkeen viimeistelyssä ja huolehti sen soveltuvuudesta käytettävään tiedonkeruumenetelmään Suomen Kyselytutkimus Oy suosittelee tutkimuksen uusimista määräajoin riittävän seurantatiedon mahdollistamiseksi. 5

2. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet Yhteenvetoraportin tuloksissa käytetään seuraavia tilastollisia käsitteitä: Vastausten prosenttijakauma Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille. KA = Keskiarvo Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu. SD = Keskihajonta Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienempi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksimielisiä). Md = Mediaani Mediaani on arvo, jota pienempiä ja suurempia on puolet (50 %) arvoista. Mo = Moodi Moodi eli tyyppiarvo on se arvo, joka esiintyy aineistossa useimmiten (ilmoitettu kuvaajien yhteydessä useimmiten ympyröitynä). Lähde: Tilastokeskus 2011 6

3. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta Taustamuuttujakohtaiset tulokset (mm. vastaajan sukupuoli ja ikäryhmä) on esitetty erillisessä tämän raportin mukana toimitetussa liiteprosenttitaulukossa (liite 2). Pääraporttitasolla tulokset on ilmoitettu Pälkäneen ja Kuhmalahden osalta erikseen sekä yhteenlaskettuina. Yhteenvetoraportissa kysymyksen yhteydessä mainittu (N) kuvaa potentiaalista vastaajamäärä eli kaikkien niiden henkilöiden lukumäärää, joille kysymys on esitetty. Kysymyksen yhteydessä kenoviivan jälkeen mainittu (n) kuvaa puolestaan sitä vastaajamäärää, joka kysymykseen on lopullisesti vastannut. Taustamuuttujakohtaisia tilastointeja tarkasteltaessa tulee huomioida, että osaryhmäkohtaisena minimiluotettavuustasona voidaan vastaavissa tutkimuksissa pitää tyypillisesti minimivastausmääränä vähintään 30, mutta mielellään 50 vastausta. Sanallisessa yhteenvetotarkastelussa tutkimustuloksia on käsitelty sekä Pälkäneen että Kuhmalahden osalta erikseen. Yhteenvetoraportissa esitetty kysymys saattaa olla lyhennetyssä muodossa. Käytetty alkuperäinen kyselylomake on toimitettu tämän raportin liitteenä (liite 1). 7

4. Aineiston rakenne (N=300) Kaikki vastaajat (N=300) Sukupuoli N % Mies 194 64,7 % Nainen 106 35,3 % YHTEENSÄ 300 100,0 % Vastaajan ikäryhmä N % 18-24 1 0,3 % 25-34 5 1,7 % 35-44 9 3,0 % 45-54 40 13,3 % 55-64 104 34,7 % 65-79 141 47,0 % YHTEENSÄ 300 100,0 % Ruokakunnan koko N % Yksittäistalous 48 16,1 % 2 henkilöä 205 68,8 % 3 henkilöä 17 5,7 % 4 henkilöä 17 5,7 % 5 henkilöä tai useampi 11 3,7 % YHTEENSÄ 298 100,0 % Pälkäne (N=240) Sukupuoli N % Mies 152 63,3 % Nainen 88 36,7 % YHTEENSÄ 240 100,0 % Vastaajan ikäryhmä N % 18-24 1 0,4 % 25-34 3 1,2 % 35-44 8 3,3 % 45-54 30 12,5 % 55-64 89 37,1 % 65-79 109 45,4 % YHTEENSÄ 240 100,0 % Ruokakunnan koko N % Yksittäistalous 38 15,9 % 2 henkilöä 164 68,6 % 3 henkilöä 11 4,6 % 4 henkilöä 15 6,3 % 5 henkilöä tai useampi 11 4,6 % YHTEENSÄ 239 100,0 % Kuhmalahti (N=60) Sukupuoli N % Mies 42 70,0 % Nainen 18 30,0 % YHTEENSÄ 60 100,0 % Vastaajan ikäryhmä N % 18-24 0 0,0 % 25-34 2 3,3 % 35-44 1 1,7 % 45-54 10 16,7 % 55-64 15 25,0 % 65-79 32 53,3 % YHTEENSÄ 60 100,0 % Ruokakunnan koko N % Yksittäistalous 10 16,9 % 2 henkilöä 41 69,5 % 3 henkilöä 6 10,2 % 4 henkilöä 2 3,4 % 5 henkilöä tai useampi 0 0,0 % YHTEENSÄ 59 100,0 % * Kaksi vastaajaa ei vastannut ruokakunnan kokoa tarkastelevaan kysymykseen. 8

4. Aineiston rakenne (N=300) Ilmoitettu kotikunta Kuhmalahti (N) Pälkäne (N) Yhteensä (N) Ei tietoa 13 6 19 Espoo 1 14 15 Hattula 4 4 Helsinki 4 35 39 Hollola 2 2 Hyvinkää 2 12 14 Hämeenlinna 28 28 Janakkala 8 8 Joensuu 1 1 Jyväskylä 1 1 Järvenpää 3 3 Kangasala 14 14 Kauniainen 1 1 Kerava 3 3 Kiiminki 1 1 Kouvola 1 1 2 Lahti 1 4 5 Laitila 1 1 Lempäälä 1 3 4 Loppi 1 1 Maaninka 1 1 Mikkeli 1 1 Mäntsälä 2 2 Nurmes 1 1 Nurmijärvi 2 2 Orivesi 2 2 4 Paimio 1 1 Perniö 1 1 Pirkkala 1 4 5 Porvoo 1 1 Punkalaidun 1 1 Pöytyä 1 1 Raasepori 1 1 Rautjärvi 1 1 Riihimäki 3 3 Salo 1 1 Tampere 23 36 59 Turku 1 1 Tuusula 1 1 Vaasa 1 1 Valkeakoski 2 24 26 Vantaa 2 15 17 Vihti 2 2 Yhteensä (N) 60 240 300 Vapaa-ajan asunnon sijainti 9

5. Vapaa-ajan asunnon taustatiedot ja varustetaso (yhteenveto) Vastaajien vapaa-ajan asunnot olivat useimmiten itse rakennettuja tai rakennettu ostetulle tontille (Pälkäne 38% / Kuhmalahti 36%). Varsinkin niiden vastaajien osalta, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, moni ilmoitti ostaneensa vapaa-ajan asunnon myös kiinteistömarkkinoilta (Pälkäne 33% / Kuhmalahti 20%). Keskimäärin joka neljäs vapaa-ajan asunto oli kunnasta riippumatta perittyjä. Varsinkin Pälkäneen osalta muutama vastaaja halusi lisäksi tarkentaa sitä, että vapaa-ajan asunto oli ostettu nimenomaan sukulaiselta, eikä varsinaisilta julkisilta kiinteistömarkkinoilta. Vastaajien vapaa-ajan asunnot sijaitsivat useimmiten rantatontilla (Pälkäne 62% / Kuhmalahti 60%). Kuivan maan tontilla vapaa-ajan asunnoista sijaitsi Pälkäneen osalta 21 prosenttia ja Kuhmalahden osalta 25%. Saaressa vapaa-ajan asunto sijaitsi harvemmalla kuin joka viidennellä vastaajalla (Pälkäne 17% / Kuhmalahti 15%). Vapaa-ajan asuntojen mediaanihuoneistopinta-ala oli Pälkäneellä sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa 60-89m 2 ja Kuhmalahdella sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa 30-59m 2. 48 prosentissa Pälkäneellä sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa huoneistopinta-ala oli enintään 59m 2, vastaavan osuuden ollessa Kuhmalahdella 53 prosenttia. Vastaajien vapaa-ajan asuinnoissa oli useimmiten sähkö (Pälkäne 95% / Kuhmalahti 93%) sekä lämmitys (Pälkäne 94% / Kuhmalahti 95%). Kuhmalahdella sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista noin 75 prosenttia sisälsi mahdollisuuden talviasumiseen (Pälkäne 52%). Vastaavasti Kuhmalahdella sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa oli Pälkäneellä sijaitsevia vapaa-ajan asuntoja huomattavasti useammin kunnallinen vesijohto (Kuhmalahti 20% / Pälkäne 6%). Sisä-wc oli tarkastelukunnasta riippumatta noin joka viidennessä (20%) vapaa-ajan asunnossa. Yli 95 prosenttia kaikista vastaajista ei aikonut parantaa vapaa-ajan asunnon varustetasoa seuraavien viiden vuoden aikana esitetyillä vaihtoehdoilla. Mikäli varustetasoa oli tarkoitus parantaa, kohdistui parannus useimmiten Sisä-wc:een (Pälkäne 3,3% / Kuhmalahti 3,3%). 10

5.1 Vapaa-ajan asunnon omistushistoria 1/2 2. Onko vapaa-ajan asuntonne? Kaikki vastaajat (N=300) % 38 % Itse rakennettu / rakennettu ostetulle tontille 38 % 36 % 31 % Ostettu kiinteistömarkkinoilta 33 % 20 % 25 % Peritty 24 % 25 % 7 % Joku muu 4 % 19 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=297) Pälkäne (n=238) Kuhmalahti (n=59) 11

5.1 Vapaa-ajan asunnon omistushistoria 2/2 2. Onko vapaa-ajan asuntonne? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka vastasivat joku muu (N=21 / n=19) PÄLKÄNE (n=10) Itse rakennettu peritylle tontille 5 vastaajaa. Lahja. Ostettu isältä. Ostettu perikunnalta. Ostettu vanhemmilta. Suvulta ostettu. KUHMALAHTI (n=9) Itse rakennettu peritylle tontille 8 vastaajaa. Tontti ostettu vanhemmilta ja mökki isoisän rakentama. 12

5.2 Vapaa-ajan asunnon sijainti 3. Sijaitseeko vapaa-ajan asuntonne? Kaikki vastaajat (N=300) % 21 % Kuivan maan tontilla 21 % 25 % 62 % Rantatontilla 62 % 60 % 17 % Saaressa 17 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=299) Pälkäne (n=239) Kuhmalahti (n=60) 13

5.3 Vapaa-ajan asunnon huoneistopinta-ala 4. Kuinka suuri on vapaa-ajan asuntonne huoneistopinta-ala (m2)? Kaikki vastaajat (N=300) % 6 % 43 % Kaikki (n=300) 10 % 34 % Md=60-89m2 6 % 6 % 42 % Pälkäne (n=240) 10 % 34 % Md=60-89m2 8 % 5 % 48 % Kuhmalahti (n=60) 10 % 35 % Md=30-59m2 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle 30m2 30-59m2 60-89m2 90-119m2 120m2 tai enemmän 14

5.4 Vapaa-ajan asunnon nykyinen varustetaso 5. Mitä seuraavista mukavuuksista vapaa-ajan asunnossanne on? Kaikki vastaajat (N=300) % (monivalintamahdollisuus) Sähkö Lämmitys Kunnallinen vesijohto Osuuskuntamuotoinen vesijohto Kunnallinen viemäri Osuuskuntamuotoinen viemäri Sisä-wc Kiinteä laajakaistayhteys Mahdollisuus talviasumiseen 8 % 6 % 2 % 3 % 0 % 2 % 3 % 2 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 0 % 20 % 20 % 20 % 20 % 56 % 52 % 75 % 95 % 95 % 93 % 94 % 94 % 95 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=287) Pälkäne (n=231) Kuhmalahti (n=56) 15

5.5 Vapaa-ajan asunnon varustetason parantaminen 6. Aiotteko parantaa vapaa-ajan asuntonne varustetasoa seuraavan viiden vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=300) % ( Kyllä ) Sähkö Lämmitys Kunnallinen vesijohto Osuuskuntamuotoinen vesijohto Kunnallinen viemäri Osuuskuntamuotoinen viemäri Sisä-wc Kiinteä laajakaistayhteys Mahdollisuus talviasumiseen 1,3 % 1,2 % 1,7 % 1,0 % 1,2 % 0,0 % 1,0 % 0,8 % 1,7 % 0,7 % 0,8 % 0,0 % 1,3 % 1,2 % 1,7 % 0,3 % 0,4 % 0,0 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % 2,0 % 2,1 % 1,7 % 2,3 % 2,9 % 0,0 % 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % Kaikki (n=300) Pälkäne (n=240) Kuhmalahti (n=60) 16

6. Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika (yhteenveto) Vastaajat olivat vapaa-ajan asunnoillaan keväisin keskimäärin (Md) 11-20 vuorokautta. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, olivat vastaajat vapaa-ajan asunnolla kesäisin keskimäärin (Md) yli 20 vuorokautta, Kuhmalahden vastaavan osuuden ollessa 11-20 vuorokautta. Syksyisin vastaajat olivat vapaa-ajan asunnollaan keskimäärin (Md) 11-20 vuorokautta ja talvisin keskimäärin (Md) 5-10 vuorokautta. Vapaa-ajan asuntoa vuokrasi muiden kuin ruokakunnan jäsenten käytettäväksi ainoastaan seitsemän vastaajaa (2,3%), joista yhteensä kuuden vastaajan (2,5%) vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneeltä ja yhden vastaajan (1,7%) Kuhmalahdella. Vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, ainoastaan 6 prosenttia ilmoitti jonkun ruokakuntansa jäsenen tekevän satunnaisesti etätyötä vapaa-ajan asunnolta käsin, Kuhmalahden vastaavan osuuden ollessa 5 prosenttia. Toisaalta Kuhmalahden osalta yksi vastaaja (2 %) ilmoitti jonkun ruokakuntansa jäsenen tekevän etätyötä säännöllisesti vapaa-ajan asunnolta käsin. Etätyön lisäämiseen suhtauduttiin niin ikään varauksella. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, peräti 97 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei kukaan ruokakunnan jäsenistä ole halukas tekemään etätyötä enempää vapaa-ajan asunnolta käsin. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, oli vastaava osuus 88 prosenttia. Mikäli joku vastaajan ruokakunnan jäsenistä oli kiinnostunut etätyön lisäämiseen, koettiin esteinä ennen kaikkea toimivan laajakaistayhteyden puuttuminen (Pälkäne 50% / Kuhmalahti 100%). Pälkäneen osalta kaksi vastaajaa (33 %) ilmoitti syyksi myös työpaikan suhtautumisen etätyöhön ja yksi vastaaja (17%) työkohteiden vaihtelun, jolloin etätyön tekeminen oli hankalaa. Etätyötä tarkastelevissa kysymyksissä tulee huomioida aineiston ikäjakauma (sivu 8). Kaikista tutkimukseen osallistuneista vastaajista yhteensä 47 prosenttia (Pälkäne 45% / Kuhmalahti 53%) oli 65-79-vuotiaita. 17

6.1 Vuoden aikana vietetty aika vapaa-ajan asunnolla 7. Kuinka monta vuorokautta olette keskimäärin viettäneet viimeisen vuoden aikana vapaa-ajan asunnollanne? Kaikki vastaajat (N=300) % KAIKKI: Keväisin (n=296) 27 23 18 32 Md=11-20 vrk KAIKKI: Kesäisin (n=300) 8 6 9 77 Md=yli 20 vrk KAIKKI: Syksyisin (n=297) 21 24 16 39 Md=11-20 vrk KAIKKI: Talvisin (n=291) 63 14 9 13 Md=5-10 vrk PÄLKÄNE: Keväisin (n=237) 26 26 18 30 Md=11-20 vrk PÄLKÄNE: Kesäisin (n=240) 8 5 10 77 Md=yli 20 vrk PÄLKÄNE: Syksyisin (n=237) 22 25 15 38 Md=11-20 vrk PÄLKÄNE: Talvisin (n=232) 64 13 9 14 Md=5-10 vrk KUHMALAHTI: Keväisin (n=59) 29 14 20 37 Md=11-20 vrk KUHMALAHTI: Kesäisin (n=60) 10 8 7 75 Md=11-20 vrk KUHMALAHTI: Syksyisin (n=60) 15 23 20 42 Md=11-20 vrk KUHMALAHTI: Talvisin (n=59) 59 20 12 9 Md=5-10 vrk 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Alle 5-vuorokautta 5-10 vuorokautta 11-20 vuorokautta Yli 20 vuorokautta 18

6.2 Vapaa-ajan asunnon vuokraaminen 8. Mikäli vuokraatte vapaa-ajan asuntoanne muiden kuin ruokakuntanne käytettäväksi, niin kuinka paljon tällaisia päiviä on vuodessa keskimäärin? Kaikki jotka vuokraavat vapaa-ajan asuntoa (N=7) % 43 % Kaikki (n=7) 14 % 14 % Md=5-10 vrk 29 % 50 % Pälkäne (n=6) 0 % 17 % Md=5-10 vrk 33 % 0 % Kuhmalahti (n=1) 0 % 100 % Md=11-20 vrk 0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 5-vuorokautta 5-10 vuorokautta 11-20 vuorokautta Yli 20 vuorokautta 19

6.3 Vapaa-ajan asunnolta suoritettu etätyö 9. Tekeekö joku ruokakuntanne jäsenistä etätyötä vapaa-ajan asunnolta käsin? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=299) (n=xxx) 94 % Pälkäne (n=239) Kuhmalahti (n=60) 93 % 93 % 93 % 6 % 1 % 6 % 6 % 0 % 5 % 2 % Kyllä, säännöllisesti 1. Kyllä 2. En Kyllä, satunnaisesti Ei Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei 20

6.4 Halukkuus etätyön lisäämiseen 10. Olisiko joku ruokakuntanne jäsenistä halukas tekemään etätyötä enemmän vapaa-ajan asunnolta käsin? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=300) 95 % Pälkäne (n=240) 97 % Kuhmalahti (n=60) 88 % 5 % 3 % 12 % 1. Kyllä 2. Ei 1. Kyllä 2. Ei 1. Kyllä 2. Ei KA=2,0 SD=0,211 KA=2,0 SD=0,169 KA=1,9 SD=0,324 21

6.5 Esteet etätyön lisäämiselle 1/2 11. Mikä on tällä hetkellä esteenä etätyön lisäämiselle? Kaikki vastaajat joiden ruokakunnan jäsen olisi halukas lisäämään etätyötä (N=14) % (monivalintamahdollisuus) 73 % Toimivan laajakaistayhteyden puute 50 % 100 % 18 % Työpaikan suhtautuminen etätyöhön 33 % 0 % 0 % Tilatekniset ongelmat tai tarvittavien oheispalvelujen puute 0 % 0 % 9 % Joku muu 17 % 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=11) Pälkäne (n=6) Kuhmalahti (n=5) 22

6.5 Esteet etätyön lisäämiselle 2/2 11. Mikä on tällä hetkellä esteenä etätyön lisäämiselle? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka mainitsivat jonkun muun esteen etätyön lisäämiselle (N=1 / n=1) PÄLKÄNE (n=1) Työkohteet vaihtelevat. 23

7. Tulevaisuuden suunnitelmat (yhteenveto) Vastaajat arvioivat vapaa-ajan asunnon käytön pysyvän seuraavien viiden vuoden aikana useimmiten ennallaan. Keskimäärin noin 20-25 prosenttia sekä Pälkäneen että Kuhmalahden alueella vapaa-ajan asunnon omaavista vastaajista arvioi käytön kuitenkin vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana vuodenajasta riippumatta. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, arvioi noin 9 prosenttia kaikista vastaajista käytön kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana, kun taas Kuhmalahdella vastaava osuus oli noin 7 prosenttia. Tyypillisin este vapaa-ajan asunnon käytön lisäämiselle oli vapaa-ajan puute (Pälkäne 44% / Kuhmalahti 40%). Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, pidettiin keskeisinä syinä myös palvelujen puutetta (Kuhmalahti 31% / Pälkäne 10%) sekä muita lomanviettotapoja (Kuhmalahti 31% / Pälkäne 20%). Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, pidettiin yhtenä keskeisenä syynä myös vapaa-ajan asunnon puutteellista varustetasoa (Pälkäne 31% / Kuhmalahti 23%). Pälkäneen vastaajat mainitsivat lisäksi Kuhmalahden vastaajia useammin syiksi mm. terveyden sekä korkean iän. Esitettyjä suunnitelmia vapaa-ajan asunnon suhteen oli vain 20 prosentilla Pälkäneellä vapaa-ajan asunnon omaavista ja 15 prosentilla Kuhmalahdella vapaa-ajan asunnon omaavista vastaajista. Suunnitelmat koskivat useimmiten halua muuttaa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi. 24

7.1 Vapaa-ajan asunnon käytön muuttuminen tulevaisuudessa 12. Miten arvioitte vapaa-ajan asuntonne käytön muuttuvan seuraavien 5 vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=300) % KAIKKI: Keväisin (n=292) 9 69 23 KA=2,1 SD=0,541 KAIKKI: Kesäisin (n=292) 9 66 26 KA=2,2 SD=0,561 KAIKKI: Syksyisin (n=291) 8 71 21 KA=2,1 SD=0,526 KAIKKI: Talvisin (n=290) 8 75 17 KA=2,1 SD=0,491 PÄLKÄNE: Keväisin (n=234) 9 68 23 KA=2,1 SD=0,547 PÄLKÄNE: Kesäisin (n=234) 9 64 27 KA=2,2 SD=0,575 PÄLKÄNE: Syksyisin (n=234) 9 69 22 KA=2,1 SD=0,544 PÄLKÄNE: Talvisin (n=232) 8 75 17 KA=2,1 SD=0,492 KUHMALAHTI: Keväisin (n=58) 7 71 22 KA=2,2 SD=0,523 KUHMALAHTI: Kesäisin (n=58) 5 72 22 KA=2,2 SD=0,500 KUHMALAHTI: Syksyisin (n=57) 5 79 16 KA=2,1 SD=0,451 KUHMALAHTI: Talvisin (n=58) 9 76 16 KA=2,1 SD=0,491 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 3=Kasvaa 2=Pysyy ennallaan 1=Vähenee 25

7.2 Esteet vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle 1/2 13. Pidättekö joitakin seuraavista asioista esteinä vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle? Kaikki vastaajat (N=300) % (monivalintamahdollisuus) Vapaa-ajan asunnon puutteellinen varustetaso Muut lomanviettotavat Harrastusmahdollisuuksien puute Vapaa-ajan puute Palveluiden puute Lasten koulunkäynti Mökkielämän haasteellisuus Matkustamisen hankaluus Perheenjäsenten viihtymättömyys Muu 29 % 31 % 23 % 22 % 20 % 31 % 7 % 7 % 6 % 14 % 10 % 31 % 6 % 5 % 11 % 15 % 16 % 11 % 13 % 13 % 11 % 9 % 10 % 6 % 16 % 17 % 11 % 43 % 44 % 40 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=212) Pälkäne (n=177) Kuhmalahti (n=35) 26

7.2 Esteet vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle 2/2 13. Pidättekö joitakin seuraavista asioista esteinä vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka mainitsivat jotakin muita syitä vapaa-ajan käytön lisäämiselle (N=34 / n=34) PÄLKÄNE (n=30) Terveys 9 vastaajaa. Ikä / vanhuus 6 vastaajaa. Saareen pääsy hankalaa 3 vastaajaa. Toinen mökki muualla. Talvella pimeää ja kylmää niin ei tule mentyä. Suomen ilmasto (talvi). Sinilevän lisääntyminen, vesien rehevöityminen. Omakotitalo Valkeakoskella. Melko pitkä etäisyys Helsingistä. Liian pieni. Lastenlapset Helsingissä. Lasten hoito ja lastenlasten hoito. Kotipaikkakunnalla kova työmäärä. Ei talviasuttava. Bensa kallista. KUHMALAHTI (n=4) Ikä 2 vastaajaa. Jäät. Rannan laatu. 27

7.3 Vapaa-ajan asuntoon liittyvät suunnitelmat 14. Onko teillä seuraavia suunnitelmia vapaa-ajan asuntonne suhteen? Kaikki vastaajat (N=300) % ( Kyllä ) Haluaisin muuttaa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi 13 % 14 % Yhteensä 81 prosentilla vastaajista (Pälkäne 80% / Kuhmalahti 85%) ei ollut mitään esitetyistä suunnitelmista vapaa-ajan asunnon suhteen. 10 % 1 % Olen muuttamassa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi 1 % 0 % 5 % Aion luopua vapaa-ajan asunnosta 5 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=300) Pälkäne (n=240) Kuhmalahti (n=60) 28

7.4 Vapaa-ajan asunnon omistussuhteen muutos tulevaisuudessa 1/2 15. Mikä on vapaa-ajan asunnon todennäköisin omistus sen jälkeen, kun luovutte sen käytöstä? Kaikki vastaajat (N=300) % 86 % Perheen lapset 87 % 80 % 3 % Myynti sukulaisille tai tuttaville 3 % 5 % 8 % Myyni ulkopuoliselle 9 % 5 % 3 % Muu 1 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=265) Pälkäne (n=221) Kuhmalahti (n=44) 29

7.4 Vapaa-ajan asunnon omistussuhteen muutos tulevaisuudessa 2/2 15. Mikä on vapaa-ajan asunnon todennäköisin omistus sen jälkeen, kun luovutte sen käytöstä? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka vastasivat joku muu (N=7 / n=7) PÄLKÄNE (n=2) Testamentattu sukulaiselle. Miehelle ja tyttärelle (perinnöksi). KUHMALAHTI (n=5) Testamentti siskolle. Periytyy jollakin sukulaisille. Periytyy ehkä jollekin suvun nuorisosta, jos ei niin sitten myynti. Perinnöksi. Ehkä sisarelle. 30

8. Kunnallisten palvelujen käyttö (yhteenveto) Enemmistö kaikista vastaajista ilmoitti, etteivät he tai heidän ruokakuntansa jäsen ole käyttänyt esitettyjä kunnallisia palveluita mökkikunnassaan viimeisen vuoden aikana. Mikäli kunnallisia palveluita oli käytetty, koskivat ne useimmiten kulttuuripalveluita (Pälkäneen osalta kirjastopalveluita oli käyttänyt viimeisen vuoden aikana ainakin kertaalleen 19 prosenttia vastaajista ja muita kulttuuripalveluita 29 prosenttia kaikista vastaajista, kun taas Kuhmalahden osalta vastaavat osuudet olivat kirjastopalvelujen osalta 15 prosenttia ja muiden kulttuuripalvelujen osalta 25 prosenttia) sekä kunnallista rakennusvalvontaa (rakennusvalvonnan palveluita oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt ainakin kertaalleen 17 prosenttia Pälkäneen vastaajista, kun taas vastaava osuus oli Kuhmalahden osalta 22 prosenttia). Vastaajien palveluille kohdistamia kehittämisehdotuksia on tarkasteltu sivuilla 36-38. Osana vapaa-ajan tutkimusta, kaikilta sellaisilta vastaajilta, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella tiedusteltiin arvioita siitä, miten vastaajat uskoivat kunnallisten palvelujen muuttuvan kuntaliitoksen myötä. Vastaajien arviot muutoksen seurauksista olivat pääsääntöisesti negatiivisia. Negatiivisuus koski ennen kaikkea pelkoa palvelujen huononemisesta ja vähenemisestä. Avoimia vastauksia on tarkasteltu sivulla 39. Julkisen terveydenhuollon valintamahdollisuus vuoden 2014 terveydenhuoltolain muutoksen myötä koettiin vastauksissa melko positiivisena. Kaikista sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, yhteensä 12 prosenttia aikoi käyttää varmasti ja 55 prosenttia mahdollisesti mahdollisuutta käydä julkisessa terveydenhuollossa myös mökkikunnassaan. Kuhmalahden osalta vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 prosenttia ja 51 prosenttia. Yhteensä 33 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 30 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, ei uskonut käyttävänsä tätä mahdollisuutta. 31

8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 1/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=300) % (Kaikki vastaajat) Kunnalliset liikuntapalvelut (n=297) 5 2 5 2 86 Md=En kertaakaan Kirjastopalvelut (n=298) 5 5 4 4 82 Md=En kertaakaan Muut kulttuuripalvelut (n=297) 1 3 8 16 72 Md=En kertaakaan Terveyskeskuksen päivystyspalvelut (n=297) 01 6 93 Md=En kertaakaan Rakennusvalvonta (n=298) 01 3 14 82 Md=En kertaakaan Kaavoitus (n=298) 02 5 93 Md=En kertaakaan Venelaiturit (n=296) 12 21 94 Md=En kertaakaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Yli 10 kertaa 6-10 kertaa 3-5 kertaa 1-2 kertaa En kertaakaan 32

8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 2/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Pälkäne (N=240) % (Pälkäne) Kunnalliset liikuntapalvelut (n=239) 4 3 5 3 86 Md=En kertaakaan Kirjastopalvelut (n=238) 4 6 5 4 82 Md=En kertaakaan Muut kulttuuripalvelut (n=239) 1 3 8 17 71 Md=En kertaakaan Terveyskeskuksen päivystyspalvelut (n=238) 01 6 93 Md=En kertaakaan Rakennusvalvonta (n=239) 01 3 13 83 Md=En kertaakaan Kaavoitus (n=239) 02 4 94 Md=En kertaakaan Venelaiturit (n=237) 2 2 2 94 Md=En kertaakaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Yli 10 kertaa 6-10 kertaa 3-5 kertaa 1-2 kertaa En kertaakaan 33

8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 3/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Kuhmalahti (N=60) % (Kuhmalahti) Kunnalliset liikuntapalvelut (n=58) 7 5 88 Md=En kertaakaan Kirjastopalvelut (n=60) 10 320 85 Md=En kertaakaan Muut kulttuuripalvelut (n=58) 3 10 12 74 Md=En kertaakaan Terveyskeskuksen päivystyspalvelut (n=59) 3 5 92 Md=En kertaakaan Rakennusvalvonta (n=59) 5 17 78 Md=En kertaakaan Kaavoitus (n=56) 02 7 92 Md=En kertaakaan Venelaiturit (n=59) 3 2 95 Md=En kertaakaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Yli 10 kertaa 6-10 kertaa 3-5 kertaa 1-2 kertaa En kertaakaan 34

8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 4/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=35 / n=35) MUU-VASTAUKSET: PÄLKÄNE (n=22) Jätehuolto 16 vastaajaa. Veden haku vesipisteestä 4 vastaajaa. Tie on lanattu. Nuohous. Matonpesupaikka. KUHMALAHTI (n=13) Jätehuolto 10 vastaajaa. Vesiposti. Nuohous. Mattojen pesupaikka. Tautosentie? jota kunta avustanut joskus maksuissa. 35

8.2 Kunnallisten palvelujen kehittäminen 1/3 17. Miten haluaisitte kehittää vapaa-ajan asukkaiden saamia kunnallisia palveluja? Kaikki vastaajat (N=300 / n=73) (Kaikki vastaajamaininnat) PÄLKÄNE (n=55) Voisi lisätä valistusta vesiensuojelusta. ei saa pestä pyykkejä ja vaatteita järvessä. tarvitaan kuivan maan mattojenpesupaikka. Vesi- ja viemäröinti. Venelaitureita Vehkajärvellä. Venelaitureita lisää. Toimintaa voisi olla, retkiä, historiallisia tapahtumia, luontoon liittyviä tapahtumia yms. pari kertaa kesässä voisi olla. Tiet kunnossa. Terveyspalvelut, hammaslääkäripäivystys. Terveyskeskus palveluja. Terveyskeskus auki heinäkuussa. Teknisen puolen tulisi kuunnella enemmän vapaa-ajan asukkaita rakentamiseen liittyen. Soratiet pitäisi päällystää. Saisi muuttaa pysyvästi. Saareen vaikeaa saada mitään: jätehuolto. Saareen tie. Ruokakauppa. Ranta on huonosti hoidettu, kukaan ei tiedä kenen hoitoon kuuluu. Rakennustarkastusta useammin. pitäisi tarkastaa myös muulloin kuin silloin, kun haetaan lupaa, koska muuten voidaan rakentaa mitä vain. Pienempi kiinteistövero. Paremmat tiet. Monipuolisempia kauppoja. Metsänhoitoapu. Luopioisten puolella saisi pysyä edes jotkut kunnalliset palvelut ettei kaikki mene Pälkäneelle. Linja-autovuoroja enemmän. Voisi luopua autosta, moni sanonut. Liikenneyhteyksiä parannettava. Latuverkosto joka myös asukkaita palvelee. Laajakaistan saaminen. Kyläkauppa saisi palata takaisin. 36

8.2 Kunnallisten palvelujen kehittäminen 2/3 17. Miten haluaisitte kehittää vapaa-ajan asukkaiden saamia kunnallisia palveluja? Kaikki vastaajat (N=300 / n=73) Kyläkaupat. Kunnan viranomaiset vastaisivat sähköpostikysymyksiin tai puhelimiin. Kunnan tiedotusten lähettäminen sähköisessä muodossa vapaa-ajan asukkaille. Kunnan lehti tulla. Palvelujen tiedottaminen. Tapahtumia. Kunnallisveroa mökkiläisille pienemmäksi. kiinteistövero nousee koko ajan. Kunnallistekniikka. Kulkutiet, vanhuksille palvelukuljetuksia. Kirjastopalvelut ennallaan. Kirjasto- ja kulttuurialaa voisi kehittää. Kiinteistöveron ei pidä olla liian korkea tai luovutaan mökistä. Kiinteistövero alemmas, koska ei saada vastinetta sille. Vero käyttöpäivien mukaan. Kesäteatteriesityksiä enemmän. Kauppapalveluita. Kauppa-auto vaikka kerran viikossa. Karsivat kunnallisia palveluja, koska talous on kuralla, verotus kiristyy vaan. Julkisen liikenteen parantaminen, että pääsee Pälkäneelle. Julkinen liikenne. Joustoa kunnallisiin kaavahommiin ja rakennuspuoleen. Jonkunlainen ostopaikka (ruokakauppa) saisi olla tai myymäläauto. Jätehuolto. Jätehuolto. Infoa kuntalaisille kunnasta ja sen suunnitelmista. Hiihtoladut. Harrastusmahdollisuuksia: esim. pyörätiet. Haluaisi viemärin. Enemmän tietoa kunnan nettisivuilla esim. tapahtumista. Ei pitäisi olla tiukkapipoinen rantajutuissa. liikaa määräyksiä. Alko. (Kaikki vastaajamaininnat) 37