TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ VUOSIKIRJA

TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ VUOSIKIRJA 2013

SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS YLEISTÄ Uudistusten vuosi.... 2 Yksiöitä ja yhteisöllisyyttä.... 4 TALOUSOSASTO Tarkkaa taloudenpitoa.... 6 Katse yhä kauemmas.... 9 TYS:n talous säilyy vakaana.... 10 Loppu yksinäisyydelle!.... 11 HENKILÖSTÖ Uudistuksia ja uusia kasvoja... 12 Uusimman yksikön uusin työntekijä.... 14 Tyytyväiset työntekijät viihtyvät talossa.... 15 KIINTEISTÖOSASTO Entistä ehompia koteja... 16 Energiatehokkuus puhkeaa Kukkaan.... 19 ASUNTO-OSASTO Asiaa asukkaista.... 20 En egen lya för utbytesstudenten?... 23 Uusia viestintäkanavia.... 24 Sanni bloggaa.... 25 HALLINTO Jäsenet.... 26 Katse tulevaisuuteen.... 28 Luottamustoimet.... 29 Avaintietoja.... 30 Tilintarkastuskertomus.... 31 Tuloslaskelma... 32 Tase ja rahoituslaskelma.... 33 Liitetiedot.... 34 IN ENGLISH... 36 PÅ SVENSKA.... 38 UUDISTUSTEN VUOSI Turun Ylioppilaskyläsäätiön toiminta on vahvasti sidoksissa yhteiskunnan koulutuspolitiikan tavoitteisiin. Säätiö edistää koulutuspolitiikan toteuttamista tarjoamalla opiskelijoille toiminta-alueellaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Muutokset koulutuspolitiikassa, aloituspaikkojen ja opiskelijoiden tai kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden määrissä vaikuttavat näin suoraan siihen, miten säätiö suuntaa toimintaansa. on määritellyt opiskelija-asunnot osaksi omaa elinkeinopoliittista strategiaansa. Kysyntään vastaava, laadukas ja sijainniltaan oikea opiskelija-asuntotarjonta lisää osaltaan Turun kiinnostavuutta opiskelupaikkana. Opiskelijoiden toivotaan valmistuttuaan löytävän työpaikan Turusta sekä hyödyntävän opintojaan ja tutkimustuloksiaan perustamalla uusia yrityksiä ja vahvistamalla olemassa olevien yritysten osaamista alueella. Kytkentä yleiseenkin asuntopolitiikkaan tulee sitä kautta, että opiskelija-asuntojen uustuotantoa ja perusparannuksia harkittaessa on aina otettava huomioon myös yksityisten vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi säätiön uudet säännöt 10.5.2013. Merkittävin muutos on, että asukkaiden osallistuminen säätiön hallintoon ja asukastoiminnan organisoiminen ovat sopusoinnussa vuokratalojen yhteishallinnosta annetun lain kanssa. Lisäksi säännöt päivitettiin vastaamaan nykyistä tilannetta hallitukseen ja valtuuskuntaan edustajia nimeävien taustayhteisöjen osalta. Toimintavuoden aikana säätiössä jatkettiin vuonna 2012 hyväksytyn strategian jalostamista. Strategian pohjalta laadittiin toimintamalli, joka vielä kiteytetään lisäarvoa luovaksi liiketoimintamalliksi. Tiivistäen voidaan sanoa, että säätiön tehtävänä on omistamiensa asuntojen vuokraaminen kilpailukykyisillä vuokrilla sekä asukkaille suunnattujen palvelujen ja olemassa olevan kiinteistökannan jatkuva kehittäminen. Toiminnan kohderyhmänä ovat säätiön asuntoihin hakevat opiskelijat ja niissä asuvat asukkaat. Toimintamallin pohjalta määritellään säätiön tärkeimpiin toimintoihin tavoitetasot, joiden saavuttamista mitataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Mittareista keskeisimmät raportoidaan hallitukselle. Tehtävässämme onnistumiseen vaikuttaa lisäksi toimintaympäristömme ymmärtäminen sekä se, miten tavoitamme kohderyhmämme viestinnän keinoin ja hallitsemme kustannuksemme. Turun Ylioppilaskyläsäätiössä käynnistettiin vuoden 2013 aikana useita merkittäviä muutosprosesseja, joista osa jatkuu useamman vuoden ajan. Säätiön työntekijöistä noin puolet on siirtynyt tai siirtyy eläkkeelle vuosien 2013 2015 aikana. Suurin osa heistä on työskennellyt eri työtehtävissä säätiön perustamisajoista alkaen. Organisaation uudistaminen ja toimenkuvien kehittäminen merkitsevät sitä, että säätiön henkilömäärä vähenee asteittain. Syksyllä mitattiin ensimmäisen kerran henkilöstön työtyytyväisyyttä verkossa tehdyllä kyselyllä. Henkilöstö pitää säätiötä hyvänä ja turvallisena työpaikkana. Asukkaille tarjottavia palveluja on haluttu parantaa ja tehostaa. Tämän vuoksi kiinteistöosaston sisälle muodostettiin kiinteistöpalvelutiimi, jolle palkattiin oma vetäjä. Tiimi vastaa nyt kaikista asumiseen liittyvistä palveluista, joita asukkaat tarvitsevat asumisaikanaan. Säätiössä käynnistettiin keväällä kaikkien tärkeimpien toimintaprosessien kuvaukset. Tavoitteena oli selvittää, miten nykyiset prosessit toimivat ja miten toimintatapoja voidaan kehittää. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten eri osastojen omat prosessit ovat yhteensopivia muiden osas- 2 YLEISTÄ

tojen prosessien kanssa ja millä tavalla eri prosesseissa hyödynnetään nykyisiä ict-järjestelmiä. Prosessien kuvaamisen jälkeen käynnistettiin ICT-hanke, jonka aikana uusitaan, päivitetään ja täydennetään atk-ohjelmia. Tavoitteena on, että uudet atk-ohjelmat tukevat mahdollisimman hyvin uusia toimintaprosesseja ja että ne muodostavat jatkossa yhden kokonaisuuden, joka palvelee kaikkia osastoja ja säätiötä. ICT-projektin arvioidaan olevan perustoimintojen osalta valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Vasta kun kaikki perustoiminnot on saatu kuntoon, voidaan keskittyä prosessien kehittämisessä esiin tulleisiin tarpeisiin kehittää uusia, ennen kaikkea asukkaita palvelevia, sähköisiä palveluja. Saadakseen tarkemman kuvan säätiön tulevista taloudellisista haasteista, säätiö teetti Kuntarahoitus Oy:n tytäryhtiö Inspira Oy:llä selvityksen säätiön taloudellisesta asemasta, käyttöasteen vaikutuksista vuokriin sekä lainojen lyhennysten jaksottumisesta tuleville vuosille. Selvityksen mukaan säätiön talouden vakaus on suoraan riippuvainen asuntojen vuokrausasteesta. Vuokrausasteessa ei ole kovin suurta liikkumavaraa alaspäin ilman vakavia taloudellisia seuraamuksia. Vakaa taloudellinen asema edellyttää myös, että säätiö koko ajan määrätietoisesti panostaa olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen. Säätiö sisällyttikin vuokriin ensimmäisen kerran vuoden 2014 vuokria määritellessään 0,50 /m2/kk korjausrahan, joka käytetään jaksottaisten, suunnitelmallisten korjausten toteuttamiseen toimintavuoden aikana. Inspiran selvitys osoitti myös tarpeen muokata lainasalkkua niin, että markkinakorkoja selvästi korkeammalla korolla olevat valtion aravalainat korvataan valtion täytetakausta hyödyntäen markkinaehtoisilla lainoilla. Hallitus päätti loppuvuodesta, että edellä mainittujen lainojen konvertointiprosessi käynnistetään välittömästi. Osana taloudellisten riskien vähentämistä ja hallituksen säätiön talouden seurannan parantamista, hallitus hyväksyi syksyllä säätiön sijoituspolitiikan periaatteet. Lähtökohtina niiden laatimisessa olivat säätiölaki ja ARA:n ohjeet yleishyödyllisten yhteisöjen kassavarojen sijoittamisesta pääoman turvaavalla tavalla. Myös Turun Ylioppilaskyläsäätiön viestintää uudistettiin merkittävästi. Säätiö julkaisi lokakuussa uudet nettisivunsa, jotka palvelevat uusia asunnonhakijoita huomattavasti aikaisempaa paremmin. Säätiö päätti myös luopua painettujen printtijulkaisujen, kuten asukaslehden ja -tiedotteiden, tekemisestä. Nämä korvataan sähköisillä julkaisuilla, jotka ovat kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Parantaakseen yhteydenpitoa sidosryhmiinsä, säätiö päätti lähettää välittömästi jokaisen hallituksen kokouksen jälkeen sähköisen tiedotteen keskeisimmistä päätöksistä sekä kaikille valtuuskunnan jäsenille että asukashallinnon edustajille. Investoinneista merkittävin oli Ylioppilastalon B-vaiheen perusparannuksen loppuunsaattaminen. Keväällä julkistettiin Ylioppilaskylään kaavaillun uuden opiskelija-asuntokohteen arkkitehtikilpailun tulokset. Voittajaksi valittiin Kukka-niminen ehdotus. Rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vuoden 2016 alkupuolella. Kohteeseen tulee vajaa 200 uutta opiskelija-asuntoa. Haliskylän perusparannushankkeen toteuttamista päätettiin nopeuttaa, jotta voitaisiin hyödyntää valtion tarjoama suhdanneluonteinen ja määräaikainen 10 prosentin investointiavustus (hyväksytyistä korjauskustannuksista). Haliskylä perusparannetaan v. 2014 2016, ja siinä yhteydessä nykyiset soluasunnot muutetaan yhden opiskelijan asunnoiksi. Kohteessa on nyt noin 500 asuntopaikkaa ja perusparannuksen jälkeen noin 350 asuntopaikkaa. Ylioppilaskyläsäätiön opiskelija- ja nuorisoasuntojen vuokrataso pystyttiin pitämään edelleen kohtuullisena. Kun opiskelija-asuntojen vuokria, sijaintia ja asumisen laatua verrataan vastaaviin vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoihin, säätiö on pystynyt säilyttämään kilpailuetunsa. Muutokset asuntomarkkinoilla edellyttävät kuitenkin jatkuvasti lisääntyvää panostamista asuntojen korjaamiseen, asuntojen markkinoinnin tehostamista sekä myönteisen mielikuvan rakentamista opiskelijaasumisesta. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Se vaati myös henkilöstöltä muutosvalmiutta ja sopeutumiskykyä palvelukulttuurin kehittämiseksi. Ylioppilaskyläsäätiön 47 toimintavuoden toiminnallinen ja talouden tulos oli edelleen tasapainossa. Säätiön liikevaihto oli 24,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 149 miljoonaa euroa. Maksuvalmius oli hyvä ja tasapainoinen. Tulos mahdollistaa asuintalorahaston kartuttamisen 1,39 M :lla vakaan toiminnan turvaamiseksi. Korjausvelan pienentäminen sekä varautuminen takapainotteisesti lyhennettävien valtion myöntämien tai tukemien lainojen lyhentämiseen edellyttävät jatkossakin positiivisen tuloksen saavuttamista. Säätiön asuntoja haki toimintavuonna kaikkiaan 6 532 opiskelijaa/opiskelijaperhettä, ja uusia vuokrasopimuksia tehtiin 3 561 sisältäen sisäiset siirrot. Ulkomaalaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden koko määrä toimintavuonna oli 1 987 henkilöä. Kaikkiaan säätiöllä oli toimintavuoden päättyessä 7 326 asuntopaikkaa, joista Turussa 7 134. Kokonaismäärään sisältyy 138 nuorisoasuntopaikkaa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Turussa 22.4.2014 KALERVO HAVERINEN toimitusjohtaja YLEISTÄ 3

Toimintamme tavoite on, että meillä on tyytyväiset asukkaat ja asunnot täynnä. KALERVO HAVERINEN, toimitusjohtaja 4 YLEISTÄ

Tulevaisuudessa satsataan yhä enemmän opiskelija-asuntojen laatuun ja sijaintiin sekä sähköisiin palveluihin, sanoo TYSsin toimitusjohtaja Kalervo Haverinen. YKSIÖITÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TYS on rakentanut opiskelijoille asuntoja lähes viisikymmentä vuotta. Säätiö yrittää jatkuvasti ennakoida, millaisia asuntoja opiskelijat tulevaisuudessa haluavat. Se, mitä opiskelijat haluavat nyt, ovat yksiöt hyvällä sijainnilla. Siksi perusparannusten yhteydessä osasta soluasuntoja tehdään yhden hengen asuntoja. Yksiöiden kysyntä on selkeästi kasvanut. Muutoksen taustalla ovat ehkä opiskelijoiden kotiolot: kun asumisväljyys on kotona kasvanut, eikä huoneita enää jaeta sisarusten kesken, halutaan kodin ulkopuolellakin asua väljemmin ja tasokkaammin, Haverinen sanoo. Jatkossakin soluasuntoja tulee olemaan tarjolla jonkin verran, sillä solu on yksiötä edullisempi vaihtoehto. TYS tarjoaa myös perheasuntoja, joiden määrän Haverinen uskoo tulevaisuudessa pysyvän nykyisellä tasolla. Tarjontaa pitää ilman muuta olla myös perheille. Se otetaan suunnittelussa huomioon muun muassa pihaalueiden ja päivähoitomahdollisuuksien suhteen. ASUNTOJEN MÄÄRÄ OIKEALLA TASOLLA Sijainniltaan opiskelija-asunnot tulevat keskittymään oppilaitosten läheisyyteen ja kaupungin keskustaan. Myös asuntojen laadulla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys. Samalla asuntojen energiatehokkuuteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Niin korjaamisessa kuin uudistuotannossakin haluamme olla edelläkävijöitä energiansäästössä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä. Haverisen mukaan opiskelija-asuntojen määrä Turussa on nyt oikealla tasolla, sillä näyttää siltä, että kaupungin opiskelijamäärä tulee lähivuosina pysymään ennallaan. Asuntotarjontamme ei määrällisesti mitattuna kasva. Jos joistakin kohteista luovutaan sijainnin vuoksi tai asuntojen määrä laskee perusparannusten myötä, laskua korvataan uudistuotannolla. LISÄÄ SÄHKÖISIÄ PALVELUJA TYS satsaa tulevaisuudessa entistä enemmän asukkaille tarjoamiinsa palveluihin. Sähköisen palvelun kehittäminen tulee olemaan suuressa roolissa. Tällä hetkellä sähköisesti voi esimerkiksi irtisanoa vuokrasopimuksen. Todennäköisesti seuraava askel on, että vuokrasopimuksen voi allekirjoittaa sähköisesti. Tarkoitus on miettiä yhdessä asukkaiden kanssa, onko muita asioita, joita voisi hoitaa sähköisesti. Minusta siinä ei ole rajoja, kaikki hyvät ideat otetaan pohdintaan. Haverinen uskoo, että sähköisiä sovelluksia tullaan kehittämään myös yhteisöllisyyden edistämiseen. Löytyykö sellaisia palveluja tai yhteydenpidon muotoja, joilla yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa, on toistaiseksi kysymysmerkki. Haverinen on innostunut muutoksista ja toteaa, että monet asiat tulevat kehittymään lähivuosina nopeaan tahtiin. Hän uskoo, että myös aivan uudenlaisille majoitusvaihtoehdoille ja palveluille on kysyntää tulevaisuudessa. Yksiöiden kysyntä on selkeästi kasvanut. Muutoksen taustalla ovat ehkä opiskelijoiden kotiolot: kun asumisväljyys on kotona kasvanut, eikä huoneita enää jaeta sisarusten kesken, halutaan kodin ulkopuolellakin asua väljemmin ja tasokkaammin. Asumistarpeet todennäköisesti eriytyvät tulevaisuudessa entistä enemmän. Voisiko olla, että tarvitaan enemmän lyhytaikaista ja hotellimaista majoitusta? Euroopassa opiskelijoille tarjotaan myös esimerkiksi siivouspalveluja. Näihin meillä ei ole toistaiseksi tarjontaa, mutta ne ovat tutkimisen arvoisia, Haverinen visioi. YLEISTÄ 5

Vastaan aina mielelläni asukkaiden kysymyksiin. Kommunikointi heidän kanssaan on mutkatonta. TUULA KANERVISTO, talousjohtaja 6 TALOUSOSASTO

TARKKAA TALOUDENPITOA Talousosasto on hoitanut säätiön kirjanpidon, tulo- ja meno laskennan, budjetoinnin, maksuliikenteen, palkkalaskennan, reskontran, laskutuksen ja rahoituksen toiminnot sekä vakuutusasiat. Vuoden 2013 aikana maksettiin lainojen lyhennyksiä 5 339 565. Lainoista erääntyy maksettavaksi seuraavalla tilikaudella 5 293 746. 1 Säätiön pitkäaikaiset lainat toimintavuoden lopussa olivat 119 968 572, jakaantuen eri luotonantajaryhmien kesken seuraavasti (%): 2013 2012 2011 2010 2009 Valtio/vuosimaksulainat 62 861 000 52,4 52,94 51,79 53,55 54,23 Valtio/vanhat aravalainat 6 619 000 5,52 7,15 8,53 10,10 11,55 12 547 000 10,46 11,15 11,39 12,17 12,18 Rahalaitokset 37 723 000 31,44 28,54 28,03 23,58 21,16 Vakuutuslaitokset 135 000 0,11 0,15 0,19 0,53 0,81 Muut 84 000 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Yhteensä 119 969 000 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Valtio/vuosimaksulainat sisältävät myös Turun kaupungin kautta maksettavat perusparannuslainat (40 400 000 ). Kuntarahoituksen lainat (25 300 000 ) sisältyvät kohtaan rahalaitoslainat. Taloudellinen tilanne ja ennakoitavissa oleva kehitys on raportoitu kuukausittain tulospaikkakohtaisesti. Kokonaistaloudellisesta tilanteesta on kuukausittain laadittu tuloslaskelma, tase sekä asuntojen vajaakäyttöraportti. Kassatilanne ja maksuvalmius on selvitetty laskelmilla ja rahoitussuunnitelmilla. Turun kaupungille on toimitettu kaupunkikonsernin edellyttämät talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset, tuloskortit, selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä kaupungin konsernitilinpäätökseen liittyvät tilinpäätöstiedot ja tasekirja. Säätiössä aloitettiin kolmevuotinen ICT-projekti, jonka kustannukset vuonna 2013 olivat noin 78 000. Projekti jatkuu vuosina 2014 2015. Muut Valtio/ vanhat aravalainat Valtio/ vuosimaksulainat Rahalaitokset Turun kaupunki Vakuutuslaitokset MERKITTÄVIMMÄT SÄÄSTÖT 2013 Korkokuluissa 730 549, henkilöstökuluissa 186 000, siivouskuluissa 104 000, lämmityksessä 645 000, sähkössä 341 000, vedessä ja jätevedessä 99 000, ja muissa hoitokuluissa 204 000. TALOUSOSASTO 7

RAHOITUS Tilikauden aikana nostettiin Ylioppilastalo B:n peruskorjaukseen korkotukilaina 3 617 460 ja C-talon perusparannuslainan loppuosa 292 640 eli yhteensä 3 910 100 Kuntarahoitukselta. Säätiön lainapääomasta yli 50 prosenttia (63 M ) on vuosimaksulainoja. Vuosimaksulainojen jäljellä oleva laina-aika on keskimäärin 30 35 vuotta. Näin 1990-luvun alussa myönnetyt lainat päättyvät 2020-luvun alussa ja 1990-luvun loppupuolella myönnetyt 2030-luvulla. Lyhennysten suuruus ja korkotaso riippuvat näissä lainoissa inflaatiokehityksestä. Näin ollen on mahdotonta arvioida kovin tarkasti vuosimaksulainojen lyhennysten määrää ja koron suuruutta tulevina vuosina. SIJOITUSPOLITIIKKA Säätiön hallitus päätti noudatettavasta sijoituspolitiikasta kokouksessaan 21.11.2013. Säätiö sijoittaa kassavarojaan ensisijassa seuraaviin kohteisiin: Määräaikaistileille Avista-/Jatkuville tuottotileille Kapitalisaatiosopimuksiin Korkeimman reittauksen (investment grade) omaaviin joukkovelkakirjalainoihin Keskivuokra oli 11,06 /m²/kk * Kokonaisvuokrat vaihtelivat vuoden lopussa välillä ( /kk): solu/yhteisk. yksiö 183,92 345,00 yksiö 287,86 713,33 perhekaksio 405,30 812,22 perhekolmio 602,96 947,74 *sis. sähkö- ja vesimaksut sekä tietoverkon Taloudesta pitävät huolta muun muassa pääkirjanpitäjä Anne Lehtonen (vas.), kirjanpitäjä Satu Juurinen ja controller Riikka Ahteela. Asuinneliötä kohden laskettujen lyhennysten ja korkojen jakauma tuloslaskelmasta: 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Lyhennykset 1,95 2,34 2,33 2,16 1,64 1,41 1,61 Korot 1,68 2,11 1,87 1,64 2,39 2,38 2,24 Yhteensä 3,63 4,45 4,20 3,80 4,03 3,79 3,85 Poistosuunnitelman lisäksi kaupungin III-sijaislainojen lyhennykset olivat 965 735,07 euroa eli 0,43 euroa asuinneliötä kohden. TALOUS Säätiön vuoden 2013 tulos oli budjetoitua parempi. Tuloslaskelman 1 395 000 :n ylijäämään vaikutti useampi tekijä, joiden kehitys oli ennakoitua myönteisempi. Huolimatta siitä, että vuokratuotot jäivät noin 194 000 alle budjetin ja kiinteistöjen korjaukset ylittivät budjetin 1 425 000, syntyi myös säästöjä. Merkittävimmät säästöt syntyivät henkilöstökuluissa, johtuen lähinnä eläköitymisistä ja henkilöstömäärän pienenemisestä, siivouskuluissa ja erittäin lämpimän syksyn johdosta lämmityksessä ja sähkössä. Kiinteistöjen korjausten ylitys johtui pitkälti Ylioppilaskylän I vaiheen kylpyhuoneremonteista (noin 800 000 ), joihin ei oltu varauduttu budjettia laadittaessa, ja jotka kirjattiin suoraan kuluksi. 8 TALOUSOSASTO

Näiden lisäksi korkotason aleneminen vuonna 2013, painotetun keskikoron ollessa 3,1 % (3,7 % vuonna 2012), vähensi säätiön arvioituja korkomenoja 730 000 budjettiin verrattuna. Luku sisältää myös rahalaitoslainoihin budjetoidun 169 000 :n korkojen nousuvaran. Toisaalta korkotuotot (184 000 ) jäivät vaatimattomiksi alhaisen korkotason vuoksi. Ylijäämäksi muodostui 1 395 582,24, josta esitetään siirrettäväksi asuintalorahastoon 1 390 000. Vuoden 2013 budjetin hyväksymisen yhteydessä vuokria korotettiin keskimäärin 0,37 /m 2. Uusilta asukkailta sisäänmuuton yhteydessä perittävä vakuusmaksu oli toimintavuoden aikana 300 perheettömältä opiskelijalta ja 450 perheasunnon osalta. Opiskelija-asunnoista saatu vuokrakertymä kahdeltatoista kuukaudelta muodostui 10,56 euroksi neliöltä kuukaudessa, kun se edellisenä vuonna oli 10,19. Säätiön perimät vuokrat, maksut ja muut tuotot olivat yhteensä 24 617 291,26. Opiskelija-asunnoista perittävien vuokrien ja kalustekorvausten osuus tästä oli 96,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 95,9 prosenttia. Kiinteistöjen hoitomenot olivat 14 871 167 eli 6,65 /m 2. Nousua edelliseen vuoteen oli 0,35 neliöltä. Hoitokulujen nousu selittyy osaltaan Ylioppilaskylän I-vaiheen kylpyhuonekorjauksista. Hoitomenojen osuus kokonaismenoista oli 64 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 58 prosenttia. Pääomamenojen kohdalla maksettujen lainalyhennysten määrä pysyi lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna. Korkokulut laskivat 968 850. VAKUUTUKSET Säätiön kiinteistöt on täysarvovakuutettuna If Vahinkovakuutus Oy:ssä. Irtaimisto on vakuutettu käyvästä arvosta. Finib Oy aloitti säätiön uutena vakuutusmeklarina 5.4.2013 ottaen hoitoonsa kaikki kiinteistöihin liittyvät vakuutukset. Auto- ja lisäeläkkeet hoiti edelleen Finanssiaura. Perheettömälle opiskelijalle maksettava opintotukeen kuuluva asumislisä oli 80 % kk-vuokrasta. Vuokran 252 ylittävää osaa ei oteta huomioon. Asumislisä maksetaan pääsääntöisesti yhdeksältä kuukaudelta. Perheelliset asukkaat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Vuosi 2013 oli TYSsille ylijäämäinen, mikä tuo turvaa tuleville vuosille. Tulevaisuudessa säästöjä on luvassa muun muassa isoja peruskorjauksia lykkäävistä kiinteistökorjauksista. KATSE YHÄ KAUEMMAS T YS varautuu tuleviin vuosiin budjetoimalla kiinteistöosaston viisivuotissuunnitelman mukaiset kiinteistöjen vuosikorjaukset. Vuosikustannukset näistä jaksottaisista korjauksista vaihtelevat 1 2 miljoonan euron välillä. Lisäksi korjaukset tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä, sillä ne lykkäävät kiinteistöjen peruskorjausten tarvetta, mikä taas keventää lainataakkaa, sanoo talousjohtaja Tuula Kanervisto TYS voi lisäksi hyötyä tulevissa rakennushankkeissa merkittävästi valtioneuvoston kehysriihessä tehdystä päätöksestä. Valtioneuvosto nimittäin päätti, että opiskelija- ja nuorisoasumisen korkotukilainojen omavastuukorko alennetaan määräaikaisesti yhteen prosenttiin vuoden 2015 loppuun asti myönnettävissä korkotukilainoissa. Mikäli ehdimme tähän mukaan Ikituurin viereen rakennettavan Kukan kanssa, hyödymme huomattavasti valtion tarjoamasta takuukorosta. Aktiivista yhteistyötä asukkaiden kanssa TYSsin talous näyttää hyvältä myös Inspiran tekemän raportin perusteella. Vuoden 2013 ylijäämästä kertyneitä kassavaroja tarvitaan tulevaisuutta ajatellen, sillä yksi suuri mullistus maailmassa voi heilauttaa korkoja tai paukkupakkaset lisätä menoja roimasti. Tuetuissa asuntomuodoissa lainat ovat takapainotteisia, joka aiheuttaa välillä piikkejä lainanlyhennyksiin. Kanerviston mukaan esimerkiksi vuonna 2016 TYS lyhentää lainoja noin miljoonalla eurolla enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Myös TYSsin asukkaat ovat kiinnostuneita säätiön taloudesta ja varsinkin budjetointiaikaan heiltä tulee paljon kysymyksiä. Asukkailta voi tulla kyselyitä esimerkiksi hoitokustannuksista, ylijäämärstä tai siitä, miten vuokrat jyvitetään eri kiinteistöjen kesken. Vastailen aina mielelläni heidän kysymyksiinsä, he ovat fiksuja, aktiivisia ja kommunikointi heidän kanssaan on mutkatonta, kehuu Kanervisto. TALOUSOSASTO 9

ENNUSTE 2013 2018: TYSSIN TALOUS SÄILYY VAKAANA Säätiö tilasi keväällä 2013 Kuntarahoitus Oyj:n tytäryhtiöltä Inspira Oy: ltä selvityksen säätiön taloudellisesta asemasta, käyttöasteen vaikutuksista vuokriin sekä lainojen lyhennysten jaksottumisesta tuleville vuosille. Inspira tarkasteli herkkyystekijöinä käyttöastetta, korjauskuluja, investointikustannuksia, korkokustannuksia ja toimintakulujen kehitystä. Inspiran ennuste säätiön kassavirran kehityksestä vuosina 2013 2018 perustuu oletukseen, että vuokrattava pinta-ala kasvaa 185 076 m 2 :stä 192 076 m 2 :iin jaksolla 2013 2018 ja asuntojen käyttöaste on vähintään 95 prosenttia. Vuokrien korotusten oletettiin vaihtelevan jaksolla 2014 2018 välillä 4 7 prosenttia. Inspira arvioi korkokulujen olevan vuosina 2013 2018 keskimäärin 3,8 miljoonaa euroa vuodessa ja säätiön poistot (rakennukset ja rakennelmat) ovat vuosittain lainojen lyhennysten suuruiset. Koneista ja kalustosta oletetaan tehtävän lisäksi noin 0,5 miljoonan euron vuosittaiset poistot. Investointikustannuksiin on oletettu saatavan valtion 10 prosentin erityisryhmille suunnattu avustus. Näiden olettamusten pohjalta Inspiran laskelmat osoittivat, että: Turun Ylioppilaskyläsäätiön talous säilyisi vakaana ja ylijäämäisenä vuosina 2013 2018. Investoinnit kasvattavat tasetta noin 147 000 000 eurosta 182 000 000 euroon (2014 2018). Samalla vuokrattava pinta-ala kasvaa 185 000 neliöstä 192 000 neliöön. Tarkastelujaksolla investoinnit rasittavat kassavirtaa erityisesti vuosina 2015 2018, jolloin kassavirta painuu 1,8 3,3 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kassavirta palautuu positiiviseksi 2018 investointitason pienentyessä. Toiminnan arvioidaan säilyvän ylijäämäisenä (alimmillaan 0,5 miljoonaa euroa). Voimakkaat muutokset toimintakuluissa, käyttöasteessa, korjauskuluissa, investointikuluissa tai korkokuluissa veisivät kassavarat kuitenkin negatiivisiksi (ja loisivat siten tarvetta lisärahoitukselle tai vuokrien korotuksille). LAINASALKKU Säätiön lainasalkun hajautus syntyy salkun luonteen mukaisesti: Valtiokonttorin lainojen (60 %) korot ovat pääosin inflaatiosidonnaisia ja sisältävät korkokaton. Turun kaupungin lainoissa on kiinteitä korkoja (11 %). Huomioiden uudet investoinnit, lainapääoma nousee ylimmillään 140,5 miljoonaa euroa vuonna 2018. Korkotason nousu neljä prosenttiyksikköä nostaisi korkokuluja suurimmillaan lähes miljoona euroa vuodessa. Riippuen korkoskenaariosta, vuosien 2013 2022 kumulatiiviset korkokulut ovat pienimmillään 40,5 miljoonaa euroa (perusskenaario) ja suurimmillaan 47,5 miljoonaa euroa (korkotaso +4 % -skenaario). Keskimäärin vuotuinen korkokulu tarkastelujaksolla on noin 4,0 miljoonaa euroa (perusskenaario) 4,8 miljoonaa euroa. Inspiran mallinnuksen mukaisesti korkotason yhden prosentin nousu nostaa korkokuluja noin 300 tuhatta euroa vuodessa. Suojautumisesta huolimatta, säätiön on tärkeää varautua korkotason muutoksiin ja rahoituskulujen nousu on kyettävä siirtämään vuokriin. Säätiö mitoittaa rakennusten poistot lainarahoituksen lyhennyksiä vastaaviksi. Rahoituksen ollessa maturiteetiltaan pitkää ja lyhennysohjelmaltaan takapainoista, painottuvat myös poistot ja poistojen tulosvaikutus takapainoisiksi. Inspira korostaakin rakennusten teknisestä kunnosta huolehtimisen merkitystä, erityisesti käytössä olevasta poistokäytännöstä johtuen. Rakennusten tekniseen kuntoon tulee investoida riittävästi, tarvittaessa enemmän kuin poistotason verran. Inspira Oy:n raportti tuo hyvin esiin myös arava- ja korkotukilainojen lyhennysohjelmien takapainoisuuden tuomat haasteet ja korkoriskin. Talousosasto onkin hallituksen päätöksen mukaisesti ryhtynyt selvittämään ARA:n perusparannuksiin 1980 1990-luvuilla myöntämien vuosimaksulainojen konvertointimahdollisuutta. Noin 20 miljoonan euron vuosimaksulainojen konvertoinnilla tavoitellaan noin 300 000 euron korkosäästöä vuositasolla. 10 TALOUSOSASTO

Dosentti Olli Niemi haluaa uudistaa yliopistokampukset ja opiskelija-asumisen. Hän haluaa sulkeutuneisuuden tilalle avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. LOPPU YKSINÄISYYDELLE! Suomen Yliopistokiinteistöjen dosentti Olli Niemi tietää paljon oppimisesta ja siitä, mikä siihen innostaa. Suomalaissa korkeakouluissa opetus hoidetaan pääosin niin, että yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että oppiminen on paljon monimuotoisempaa ja luennoista opiskelija oppii vain 10 prosenttia. Koko opetus kaipaa Niemen mukaan uudistusta, mutta yhdeksi esteeksi nousevat tilat. Hän toteaa kaikkien yliopiston tilojen olevan rakennettu vain tilan ilmeistä käyttötarkoitusta varten: luentosalit luennointiin, käytävät paikasta toiseen siirtymiseen, aulatilat odottamiseen, ruokalat syömiseen ja kirjastot hiljaa olemiseen. Tämän kaiken Niemi haluaa muuttaa. Suunnittelemme paraikaa yhdessä käyttäjien kanssa demoja Turun Educassa ja kauppakorkeakoulussa. Ensin tutkimme videokameroiden avulla, miten opiskelijat käyttävät kyseistä tilaa. Sitten teemme muutoksen ja katsomme, muuttuuko tilojen käyttö. Uudenlainen kampus on täynnä palveluja Niemi peräänkuuluttaa intuitiivisuutta, joka nyt johtaa kaikissa tiloissa vain yhteen käyttöön. Monikäyttöisyydessä kyse on pienistä asioista, kuten langattomasta tietoverkosta, pistorasioista ja pienistä sermeistä ruokalassa. Jos tulee mieleen, että ryhmätyön voisi tehdä nyt heti, jokaisen tilan pitäisi antaa siihen mahdollisuus. Uudenlaiseen kampusajatteluun liittyy myös asuminen. Visioissa palvelut ja asunnot olisivat osa kampusta, joten sieltä ei tarvitsisi lähteä erikseen mihinkään. Niemen mukaan korkea sosiaalinen tiheys lisää onnellisuutta ja luovuutta. Lisäksi se on kestävämpää ja tuottavampaa, kun ei tarvitse liikkua eri paikkojen välillä. Ympäristö on vapaa, houkutteleva ja innostava eli oppimista tukeva. Parhaat innovaatiot syntyvät poikkitieteellisessä vuorovaikutuksessa, Niemi huomauttaa. Yhteinen keittiö ei tarkoita köyhäilyä Sen lisäksi, että opiskelija-asunnot voisivat olla osa kampusta, koko asuminen voisi Niemen mielestä olla paljon yhteisöllisempää. Suomalainen asuntosuunnittelu on kuin vankilasuunnittelua. Kaikille rakennetaan oma turvallinen boksi, hän heittää. Jokaiselle tehdään oma huone, vessa ja keittiö. Kaikki täytyy tehdä itse ja yksin. Siksi rakentaminen on kallista ja ihmiset yksinäisiä ja syrjäänvetäytyneitä. Niemi huomauttaa, että ennen opiskelija-asuntoon muuttamista nuori on todennäköisesti asunut yhteisössä, oman perheensä kanssa. Suomessa yhteisöllisyys loppuu kuin seinään, toisin kuin amerikkalaisissa yliopistoissa, joissa on asuntolat ja kämppikset. Meidän pitäisi miettiä, mikä on asumisen konsepti tulevaisuudessa. Toki yksiöitä tarvitaan, mutta kaikkea ei tarvitse eristää omaan koppiinsa. Ei se, että on yhteisöllistä ja yhteisiä tiloja, ole köyhää, vaan se on sosiaalista, turvallista ja hyvää, hän sanoo. TALOUSOSASTO 11

Omassa porukassa on mukava työskennellä, koska meininki on tosi tehokas ja positiivinen. SINI UOTI, palvelupäällikkö 12 HENKILÖSTÖ

UUDISTUKSIA JA UUSIA KASVOJA V uosi 2013 oli Turun Ylioppilaskyläsäätiössä muutosten ja uudistusten aikaa. Eläkkeelle jäi viisi henkilöä. Eläköitymisten johdosta myös tehtäväkuvia ja organisaatiorakennetta muutettiin. Eläkkeelle lähteneiden keskimääräinen palvelusaika säätiössä oli lähes 35 vuotta. Nykyisestä henkilökunnasta 13 henkilöä on ollut säätiön palveluksessa yli 10 vuotta. Heistä yli Henkilökunnan jakauma eri tehtäväalojen mukaan: 2013 2012 kunnossapito ja rakennuttaminen 8 7 asukaspalvelu 7 9 hallinto ja talous 7 7 20 vuotta palvelleita on yhdeksän. Miehiä henkilökunnasta on kuusi ja naisia 16. Säätiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Mikko Sedig jäi eläkkeelle säätiön palveluksesta helmikuussa 34 palvelusvuoden jälkeen. Uutena toimitusjohtajana aloitti 1.2.2013 Kalervo Haverinen. Johtoryhmään kuuluivat lisäksi talousjohtaja Tuula Kanervisto, asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen- Vaitomaa sekä kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen. Johdon sihteeri Anna-Maija Nuutinen jäi eläkkeelle säätiön palveluksesta helmikuussa ja uudeksi johdon assistentiksi valittiin Paula Saarinen 15.4.2013 alkaen. Asukassihteeri Pirjo Parras jäi eläkkeelle maaliskuussa ja asukassihteeri Sirkka Merjovaara toukokuussa 2013. Taloussihteeri Arja Hyvärinen jäi eläkkeelle lokakuussa 2013. Riikka Ahteela valittiin controlleriksi 5.8.2013 alkaen. Marraskuun alussa perustettiin uusi palvelupäällikön toimi, johon valittiin marraskuussa 2013 Sini Uoti. Hän vetää uutta kiinteistöpalvelut-tiimiä. Uusia kasvoja tuttujen rinnalle. Aila Kovanen (vas.), Jaana Koskimäki ja Riitta Saario työskentelevät palveluneuvojina. TYSsiläinen oli vuonna 2013 keskimäärin 50,5 -vuotias. Vuotta aikaisemmin hän oli 54,6 -vuotias. Vakituisen henkilökunnan määrä vuoden 2013 lopussa oli 22 henkilöä. 40 % henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 2013 2014. 0 % vakituisista työntekijöistä siirtyi toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2013. TYSsiläinen on ollut keskimäärin 16,6 vuotta TYSsin palveluksessa. Hän on nainen 73 % todennäköisyydellä. Hän oli vuonna 2013 9,6 päivää sairaana. HENKILÖSTÖ 13

Sini Uoti aloitti TYSsin kiinteistöpalvelutiimin palvelupäällikkönä marraskuussa 2013. Tiimi on uusi, mutta sen sisällä yhdistyvät rautainen kokemus ja tuoreet näkemykset. UUSIMMAN YKSIKÖN UUSIN TYÖNTEKIJÄ Sinin pesti ei alkanut aivan nollapisteestä, sillä organisaatio oli tuttu jo vuosien 2007 ja 2008 kesätöistä. Lisäksi hän työskenteli uutta työnkuvaa vastaavissa tehtävissä Helsingissä ennen siirtymistään Turkuun. Työskentelin aiemmin HOASin Service Desk -tiimin esimiehenä palvelupäällikön tittelillä kuten täälläkin, Sini kertoo. Palvelupäällikkönä hän vastaa kiinteistöpalvelutiimin toiminnasta. Yksikön tehtävä on huolehtia kiinteistöjen ylläpidon, kunnossapidon ja huollon käytännön asioista. Periaatteessa meitä voisi kutsua kiinteistöosaston asiakaspalveluyksiköksi. Tiimissä työskentelee kaksi kokeneempaa työntekijää, yksi osa-aikaisena opiskelujen ohessa ja kesällä porukkaan liittyy vielä uusi kesätyöntekijä. Tuttu talo oli iso plussa töitä aloittaessa. Tutussa ja pienessä organisaatiossa on helppo keskustella asioista. Jos tulee isoja tai pieniä asioita mieleen, olen vienyt niitä aktiivisesti eteenpäin asianosaisille tahoille, Sini selventää. TYS on työpaikkana mieluinen, koska jokaisen päätöksen takana voi seistä selkä suorana. Meillä ei ole mitään raakaa bisneksen tai markkinoiden vaatimaa pakotetta, vaan asiat tehdään aina asukkaiden parhaaksi onhan meidän päättävissä elimissäkin asukkaita mukana. Tiimi on jo löytänyt hyvän sisäisen vireen lyhyestä historiastaan huolimatta. Parhaaksi asiaksi työpäivissään Sini mainitseekin työkaverit. Omassa porukassa on mukava työskennellä, koska meininki on tosi tehokas ja positiivinen. Erityistä intoa päiviin tuo myös aito kiinnostus asiakaspalvelun kehittämiseen. Tulikivenkatkuinen palaute ei ole mörkö, vaan siitä etsitään tiedonjyvästä, jolla toimintaa voidaan kehittää entisestään. Seuraava etappi tuoreen tiimin yhteenkasvamisessa on Sinin kesäkuun alusta alkava äitiysloma. Sijaisen tulo tuo tietysti joitakin muutoksia, mutta tavoitteeni ovat selkeät jo pitkälle tulevaisuuteen. Haluan oppia ymmärtämään, mitkä asiat viestinnässä voidaan korjata, jotta uusien asukkaiden sisäänmuutosta tulee mahdollisimman kivuton. Toiveena on päästä tilanteeseen, jossa tiedän ketä neuvoa ja miten toisaalta myös ketä pitää ojentaa ja millä tavalla, Sini virnistää. 14 HENKILÖSTÖ

TYYTYVÄISET TYÖNTEKIJÄT VIIHTYVÄT TALOSSA Meillä asiakkaina on nuoria, joten tässä työssä näkee joka päivä nuoruuden intoa. YHTEISTOIMINTA Säätiön ja henkilöstön välisenä lakimääräisenä yhteistoimintaelimenä toimi Yt-neuvottelukunta, joka käsitteli myös työsuojelun ja henkilökuntaneuvoston asiat. Yt-neuvottelukunnan vastuulla oli lakisääteisten tehtävien ohella yhteisten tapahtumien sekä virkistys- ja urheilutilaisuuksien suunnittelu ja toteutus. Yt-neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Henkilökunnalle järjestettiin työhyvinvointikysely 29.10. 6.11.2013 välisenä aikana. Työhyvinvointikysely uusitaan jatkossa vuosittain. Yleisarvosanaksi työtyytyväisyydestä tuli hyvä. Työmotivaation koki 70 prosenttia henkilöstöstä joko hyväksi tai melko hyväksi. Positiivista oli myös se, että henkilöstöstä 80 prosenttia koki voivansa vaikuttaa työtehtäviinsä. Henkilöstön eläköitymisestä, uusien työntekijöiden rekrytoninneista ja organisaatiomuutoksista johtunee pitkälti se, että henkilöstöstä 68 prosenttia koki työtahdin kiristyneen jonkun verran tai huomattavasti vuoden 2013 aikana. Henkilöstöstä 70 % koki työmotivaation hyväksi tai melko hyväksi. 80 % koki voivansa vaikuttaa työtehtäviinsä. Vuonna 2013 panostettiin erityisesti johdon ja henkilöstön välisiin säännöllisiin tiedotustilaisuuksiin. Toimitusjohtaja otti käyttöön muun muassa hallituksen ja valtuuskunnan kokousten jälkeiset aamuinfot. Osastopalavereja pidetään viikoittain ja kaikkien osastojen yhteisiä palavereja vähintään neljännesvuosittain. TYÖKYVYN TUKEMINEN, TYKY- JA VIRKISTYSTOIMINTA Turun Ylioppilaskyläsäätiössä kannustetaan henkilöstöä monin tavoin pitämään huolta omasta työkyvystään. Henkilöstön työterveyshuollosta vastasi Suomen Terveystalo Oy, jossa työterveyslääkärien- ja hoitajien lisäksi tiimiin kuuluvat työfysioterapeutti ja -psykologi. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittäminen liittyy olennaisesti säätiön toiminnan kehittämiseen. Siihen vaikuttavat toisaalta säätiön strategian ja toiminnan tavoitteet, työn sisällön ja organisoinnin sekä teknologian muutosten asettamat vaatimukset ja toisaalta henkilöstön omat tarpeet kehittyä työssä. Henkilökunta osallistui oman alansa ajankohtaisiin koulutustilaisuuksiin ja asuntoyhteisöjen yhteisille neuvottelupäiville. Koko johtoryhmä tulee käymään vuorollaan pitkän esimieskoulutuksen. Koulutuspäiviä vuonna 2013 oli yhteensä 70. Säätiön työsuhteet ovat olleet tyypillisesti hyvin pitkiä. Tämä tarkoittaa, että niin sanotun hiljaisen tiedon määrä on merkittävän suuri. Vuosien 2013 2014 aikana henkilöstöstä merkittävä osa siirtyy eläkkeelle (yhdeksän henkeä eli 40 prosenttia koko henkilöstöstä) aiheuttaen haasteen, miten saada heidän hallussaan oleva hiljainen tieto siirtymään uusille työntekijöille. Säätiö on asiantuntijaorganisaatio, jossa tarvitaan jatkossa yhä laajempaa moniosaamista. Hyvä yhteishenki ja asiakkaista pursuava nuoruuden into tekevät TYSsiläisten työpäivistä mielenkiintoisia ja auttavat jaksamaan. Pitkien työurien salaisuus L uottamusvaltuutettu Tiina Immonen on ollut TYSsin palveluksessa vuodesta 1989. Samanlaisia työuria löytyy monilta muiltakin. Eläkkeelle jääneet sanovat, että parasta on ollut asiakaspalvelutyö, jossa näkee opiskelijoita. Suurin osa asiakkaistamme on nuoria, joten tässä työssä näkee joka päivä nuoruuden intoa. Siinä sivussa innostuu itsekin, Immonen nauraa. TYSsin työntekijöillä on hyvä henki toisista pidetään huolta ja uudet ihmiset otetaan hyvin vastaan. Viime vuosina monia TYSsiläisiä on siirtynyt eläkkeelle ja uusia tullut taloon. Pitkään talossa olleiden työntekijöiden osaamista pyritään siirtämään yhä paremmin uusille osaajille. Se vaatii yhteispeliä, jossa huomioidaan eri ikäisten tapa työskennellä ja omaksua asioita. Meillä on nyt hyviä suunnitelmia siitä, miten saamme ihmiset tutustumaan toisiinsa paremmin. Niihin kuuluvat esimerkiksi kahvitilaisuudet, jolloin eri osastoilla työskentelevät tutustuvat toisiinsa, sekä yhteiset virkistyspäivät. Lisäksi toimistolla on käytössä viikoittaiset, vaihtuvat keittiövuorot. Meillä on joka päivä yhteinen aamupalahetki vähän ennen yhdeksää, jolloin voimme jutella rauhassa ennen avaamista. Päivämme ovat usein niin hektisiä, ettei aikaa jää rupatteluun. Immonen kehuu, että tiedotus talon sisällä on noussut uudelle tasolle. Työntekijät pidetään ajan tasalla siitä, mitä toiminnassa tapahtuu ja mitä hallitus on päättänyt. Kiitosta saa myös se, että TYSsissä työssäjaksaminen on määritelty uudella tavalla. Meille on nyt muun muassa tarjottu työnantajan kustantamaa räätälöityä kunto-ohjelmaa, kertoo Immonen. HENKILÖSTÖ 15

Parhaimmillaan Kukasta tulee hyvin omaleimainen rakennus, jollaista ei ole Suomessa. LASSE VAHTERA, arkkitehti 16 KIINTEISTÖOSASTO

ENTISTÄ EHOMPIA KOTEJA Kestäviä ratkaisuja tarjouksissa ja taloissa KORJAUSRAKENTAMINEN/PERUSKORJAUS YLIOPPILASTALO B Ylioppilastalo B:n peruskorjaus saatiin päätökseen urakkasopimuksen mukaisesti ja asukkaat pääsivät muuttamaan kohteeseen syyslukukauden alussa. Kohteen pääurakoitsijana toimi Peab Oy, LVV-työt teki Vesijohtoliike Reiman Oy. Ilmanvaihtotöistä vastasi Saipu Oy ja sähkötyöt suoritti Proelman Oy. Aralle osoitettu, kohteen lopullinen kustannuserittely oli 4 872 819. Vuoden 2013 aikana remontoitiin myös C-talosta keskeneräiseksi jäänyt kellarikerros. Uusitut varastot, polkupyöräsuojat ja pesulatilat valmistuivat kesällä 2013. HALISKYLÄ Haliskylän peruskorjaushankkeen suunnittelijat valittiin keväällä 2012. Varsinaista suunnittelutyötä tehtiin vuosi 2013 ja sitä jatketaan vuoden 2014 kesään asti. Kohteen suunnittelussa on paneuduttu huoneistojakomuutosten lisäksi erityisesti uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin. Ilmastoinnin lämmön talteenottojärjestelmien avulla saavutetaan rakennusmääräysten asettamat energiansäästövaatimukset. Maalämmön käytöstä kohteessa tehtiin kustannusselvitykset elokuussa 2013. Haliskylän 1. vaihe käsittää neljä rakennusta. Peruskorjauksen rakennuslupa jätettiin rakennusvalvonnan hyväksyttäväksi joulukuussa 2013. Hanke julkaistiin Hilmassa 3.1.2014. Kaikkiaan 14 taloa käsittävän Haliskylän arvioitu kustannusarvio on 23 000 000. Arkkitehtisuunnittelusta ja pääsuunnittelusta vastaa AD.CE Suunnittelu Oy, rakenne- ja LVI-suunnittelun sai tehtäväkseen RTC Vahanen Oy. Sähkösuunnitteluosuuden hoitaa Karawatski Oy. Urakoitsijat valitaan keväällä ja peruskorjaustyöt aloitetaan toukokuussa 2014. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016. Y lioppilastalo B:n peruskorjausta toteuttanut Peab Oy onnistui hyvin tavoitteissaan rakennusmateriaalien kierrätyksessä. Turun Ylioppilaskyläsäätiö tulee entisestään korostamaan ja suosimaan valinnoissaan urakoitsijoita, jotka jo omassa toiminnassaan keskittyvät ympäristövastuun hoitamiseen. Alkavien peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteiden suunnittelijavalinnoissa painotetaan myös suunnittelutoimistojen vastuullisuutta ja ammattitaitoa ympäristöasioissa. Ylioppilaskylässä suoritettiin energiakatselmus lämmitysenergiatarpeen vähentämiseksi. Energiansäästötoimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan vuodesta 2014 eteenpäin. Ylioppilaskyläsäätiö käynnisti Reilers Oy:n kanssa laajan mittarointiprojektin, jossa kaikkiin säätiön omistamiin kiinteistöihin tehdään suunnitelmat huoneistokohtaisten vesi- ja sähkömittareiden asennusmahdollisuuksista. Suunnitelmat valmistuvat keväällä 2014. Ikituuriin vuonna 2011 rakennettu maalämpö on pienten alkuvaikeuksien jälkeen osoittanut toimivuutensa. Maalämpö tulee olemaan myös Aitiopaikan ja Haliskylän pääasiallinen lämmöntuottojärjestelmä. Lisäksi Aitiopaikkaan tullaan suunnittelemaan mittavat aurinkosähkö- ja aurinkolämpökentät. Haliskylässä pyritään suunnitellun maalämpöjärjestelmän lisäksi käyttämään aurinkopaneeleita. Maalämpöjärjestelmää kehitetään yhteistyössä Turku Energian kanssa niin, että kaukolämmön paluuvettä hyödynnetään lämpökaivojen lämmittämisessä. KIINTEISTÖOSASTO 17

Uusi vastuunjako asiakaspalvelussa TYSsin asiakaspalvelu jakautui kahteen tiimiin vuoden 2014 alusta. Helmikuun alusta asiakkaita palvelevat toimistolla asioidessa kiinteistö- ja vuokrauspalvelutiimit. Kiinteistöpalvelutiimille on keskitetty asukkaiden asumisenaikaiset ja muuttojenhallintaan liittyvät työtehtävät. Tämä mahdollistaa asiakkaille sujuvamman ja nopeamman palvelun sekä asumisaikana että poismuuton yhteydessä. Kiinteistöpalvelut vastaa pääasiallisesti vikailmoituksiin, sisään- ja poismuuttoon sekä kiinteistönhuoltoon ja kunnossapitoon liittyvästä asukasviestinnästä, asukasneuvonnasta ja mahdollisten pulmatilanteiden ratkonnasta. Vuokrauspalvelutiimi lähettää asuntotarjoukset ja tekee vuokrasopimukset. Lisäksi vuokrauspalvelu huolehtii avaimista ja varaavaimista sekä asumiseen liittyvästä asukasneuvonnasta ja ottaa vastaan esimerkiksi häiriövalitukset. Katso haastattelu asiakaspalveluuudistuksesta: VUOSIKORJAUKSET Arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehdit Optiplan Oy:n KUKKA, joka on 175 huoneiston ja 8166 kerrosneliön nelikerroksinen uusiutuvaa energiaa hyväksikäyttävä opiskelija-asuntokohde. Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 22 000 000. UUSTUOTANTO Uudisrakennushanke Aitiopaikasta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailuun ilmoittautui 26 ehdokasta, joista 25 kelpuutettiin osallistumaan kilpailuun. Hyväksytyistä osallistujista arvottiin viisi toimistoa, jotka tekivät esityksensä palkintolautakunnalle. Osallistujat olivat Arkktehdit Optiplan Oy, ARRAK Arkkitehdit Oy, Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy, ARK-house Arkkitehdit Oy, Linja Arkkitehdit Oy ja Arkkitehtitoimisto A-konsultit & Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy. Kilpailun voitti Arkkitehdit Optiplan Oy esityksellään Kukka. Kaavallinen tilanne valmistunee kesällä 2014. Tämän jälkeen valitaan hankkeen muut suunnittelijat, urakoitsijat valitaan vuoden 2015 aikana. Työt pyritään aloittamaan vuonna 2016. Jaksottaisissa korjauksissa edettiin tehtyjen ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Suurempia töitä olivat Auringonnousun vesikattokorjaukset ja Ylioppilaskylän I-vaiheessa tehdyt kylpyhuonekorjaukset. Erityistä huomiota kiinnitettiin Ylioppilaskylän ulkoalueiden viihtyvyyden parantamiseen viheralueiden hoitosuunnitelman mukaisesti. Pensaita ja puita poistettiin ja leikattiin sekä lasten leikkialueita kunnostettiin Ylioppilaskylän itäpuolella. KUNNOSSAPITO ISS Palvelut Oy jatkoi kiinteistöhuoltosopimuksen mukaisia kunnossapitotöitä Ylioppilaskyläsäätiön kiinteistöissä. Kiinteistöhuollon nelivuotinen sopimuskausi päättyy elokuussa 2014. Uusien sopimus-/kilpailutusasiakirjojen tekeminen aloitettiin syksyllä 2013. Tulevaan huoltosopimukseen sisällytetään myös päivystystoiminnot. Viheraluetyöt eriytetään tulevassa sopimuksessa. ISS Palvelut Oy:n kanssa tehty uusi siivoussopimus on taannut hyvin sopimuksen mukaisen laadun. Huoneistokohtaiset korjaustyöt tekee NCC Rakennus Oy 2 + 2-vuotisen sopimuksen mukaisesti. 18 KIINTEISTÖOSASTO

TYSsin uusi rakennushanke Kukka kohoaa Ylioppilaskylän viereen. Nyt tontilla on parkkipaikka, ehkä jo muutaman vuoden kuluttua moderni, energiapaalutettu opiskelija-asuntola. Kukka on nelisakarainen rakennus, jonka keskelle jää suojaisa sisäpiha. ENERGIA- TEHOKKUUS PUHKEAA KUKKAAN Uusi rakennus tulee kaupunkikuvallisesti vaativaan ympäristöön: tontti on kaupungin sisääntuloväylän varrella ja valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi luokitellun Turun Ylioppilaskylän vieressä. Uudisrakennuksesta järjestettiin tasokas arkkitehtuurikilpailu, jossa kriteereinä olivat muun muassa kaupunkirakennetta täydentävä, ympäristöön sopiva, omaleimainen suunnitteluratkaisu sekä energiatehokkuus. Kriteerit täytti arkkitehtitoimisto Optiplan Oy:n ehdotus Kukka. Ehdotuksessaan Optiplan päätyi nelisakaraiseen, pyöreäkulmaiseen rakennelmaan, jossa asuintalojen keskelle jää rauhaisa sisäpiha. Vaikka rakennus on muodoltaan epätavallinen ja mutkikas, se on silti hyvin yksinkertainen. Ehdotuksemme oli kilpailun yksinkertaisin. Siksi rakennuksen runko on myös kaikista ehdotuksista taloudellisin toteuttaa. Kukan asunnot ovat äärimmäisen simppeleitä, tehokkaita ja keskenään samankaltaisia. Ainoastaan rakennuksen ulkonurkkiin tulee erikoisempia asuntoja, joissa on pitkä pyöreäkulmainen parveke sekä suuret ikkunat. Sisänurkkiin taas rakennetaan asukkaiden yhteisiä tiloja, kertoo arkkitehti Lasse Vahtera Optiplanista. Energiapaalut tukevat ja tuottavat energiaa Kukan sydän on suojaisa yhteinen sisäpiha, jota halkovat kevyen liikenteen väylät. Sisäpihan puolella on hyödynnetty paljon puuta, kuten TYS toivoi. Puuverhoilua on muun muassa rakennuksen sivukäytävässä, jota pitkin kuljetaan asuntoihin. TYS toivoi lisäksi, että kohteessa hyödynnettäisiin energiainnovaatioita. Kukassa energiaa saadaan auringosta sekä viereisen TYS Ikituurin maalämpökaivoista. Kukkaan tulee energiapaaluja, jotka sekä toimivat kantavina rakenteina että ottavat maasta lämpöä. Näin osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta saadaan paalujen avulla maalämpönä. Lisäksi Kukan katolle tulee aurinkokennoja. Vahteran mukaan esitetyt ehdotukset ovat tämän päivän tekniikalla ja taloudella realistisia kustannukset pysyvät kautta linjan kohtuullisina. Rakennus olisi paalutettava joka tapauksessa, joten miksi emme ottaisi lämpöä talteen maasta samalla, hän sanoo. Kukan vaatima asemakaavan muutos virallistettaneen syksyyn mennessä. Parhaimmassa tapauksessa rakentaminen voi alkaa keväällä 2015. Meistä oli hienoa, että TYS järjesti kilpailun rakennuskohteesta. Se osoittaa, että TYS halua saada hyvää aikaiseksi. Parhaimmillaan Kukasta tulee hyvin omaleimainen rakennus, jollaista ei ole Suomessa. Se istuu tähän paikkaan ja tähän aikaan, kehuu Vahtera. KIINTEISTÖOSASTO 19

Vi har åstadkommit rätt mycket genom att inleda samarbete med Åbo stad. HARRIET KLÅVUS, ledande koordinator för internationella enheten på Åbo Akademi 20 ASUNTO-OSASTO