Hissiselvitys 2008. Maankäytön ja ympäristön toimiala / asumisasiat

Hissiselvitys 2008 Maankäytön ja ympäristön toimiala / asumisasiat

2 Sisällysluettelo 1. Toimeksianto ja tavoitteet s. 3 2. Hissien rakentamisen lähtökohdat ja tarpeet s. 4 2.1. Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla s. 4 2.2. Omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista s. 4 2.3. Vankina kotona s. 4 2.4. Kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle s. 4 3. Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla s. 5 3.1. Hissittömät asuinrakennukset alueittain s. 5 3.2. Asukkaiden ikäjakauma s. 6 3.3. Asuntojen hallintasuhde s. 7 3.4. Vantaan kaupungin vuokratalot s. 8 4. Hissin toteuttaminen vanhaan kerrostaloon s. 9 4.1. Päätöksenteko s. 9 4.2. Tarvittavat luvat s. 9 4.3. Kustannukset s. 9 4.4. Rahoitus s. 10 4.5. Hissirakentamisen toteuttaminen s. 10 5. Hissirakentamista koskevat viranomaismääräykset s. 11 6. Hissirakentamisen tekniset ratkaisut s. 12 6.1. Tekniset ratkaisut s. 12 6.2. Hissin sijoitusvaihtoehtoja yleisimmissä porrastyypeissä s. 12 6.3. Hissityypit s. 13 7. Hissirakentamisen edistäminen s. 14 7.1. Keinot s. 14 7.2. Hissirakentamisen ongelmakohdat s. 14 7.3. Hissihankkeita Vantaalla s. 14 8. Toimenpide-ehdotukset s. 15 Tietolähteitä s. 16, Hissiliikkeitä s. 16, Liitteet 1-7 (kartat)

Kotona kauemmin 3 Suomen väestö ikääntyy Euroopan nopeimmalla vauhdilla. Ikääntyminen on suuri haaste tulevina vuosina myös Vantaalla. Ikääntyminen ei ole sairaus, mutta sen vaikutukset kaupunkiympäristöön on syytä huomioida. Kaupunkimaisessa ympäristössä ikääntymisen haaste liittyy muun muassa esteettömään liikkumiseen sekä tarpeeseen turvata ikääntyvien mahdollisuus jatkaa asumista mahdollisimman pitkään tutussa ympäristössä. Vantaan hissiselvitys on osaltaan aloittamassa hanketta, jolla Vantaalla pyritään tehostamaan hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Hissien rakentamisella parannetaan ikääntyvien liikkumista kaupunkiympäristössä ja ennen kaikkea mahdollistetaan asuminen kotioloissa niissä asuintaloissa, joissa hissittömyys muodostaa ainoan asumista haittaavan esteen. Vantaan kaupunki pyrkii kaikin mahdollisin keinoin vauhdittamaan hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja 1. Toimeksianto ja tavoitteet Vantaan kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena on esteettömyyden edistäminen. Talousarviovuoden 2008 kirjattuna tavoitteena on kartoittaa hissittömät kerrostalot ja tarkistaa kehittämisohjelma. Taloussuunnitelmakauden 2008-2010 tavoitteena on, että toteutetaan hissittömien kerrostalojen parannusprojekti. Maankäytön ja ympäristön toimialan asumisasioiden tulosalue perusti työryhmän hissittömyyden ja sen vaikutusten kartoittamiseksi ja hissirakentamista edistävien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Hissiselvitysryhmän puheenjohtajana toimi asumisasioiden lainapäällikkö Juhani Kumpu ja jäseninä asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloinsinöörit Jarno Kivistö ja Piia Piekkari, rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Matti Kärki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaterapeutti Hanna Pohjonen, tilasto ja tutkimuksen suunnittelija Kirsi Vatén sekä työryhmän sihteerinä korjausneuvoja Pekka Kinnari. Työryhmä kokoontui 5 kertaa ja kuuli työnsä aikana VAV Asunnot Oy:n kiinteistöjohtaja Timo Karénia. Työryhmä selvitti hissittömien talojen ja portaiden määrää ja sijaintia. Hissittömiä 3-4 kerroksisia asuinrakennuksia on sekä asunto-osakeyhtiömuotoisissa omistustaloissa että vuokrataloissa. Huomiota kiinnitettiin teknisiin ratkaisuihin, rahoitukseen ja hissittömyyden toiminnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Rakentamalla hissejä vanhoihin kerrostaloihin ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat liikkua vapaammin ja hoitaa päivittäisiä asioitaan. Hissi helpottaa myös lapsiperheiden liikkumista niin lastenvaunujen kuin ostostenkin kanssa. Muutkin kuin talon asukkaat hyötyvät hissistä kuten postin kuljetus, muuttojen tekijät, kotipalvelut ja siivous. Hissi nostaa myös asuntojen markkinaarvoa. Työryhmän ehdotusten pääpaino on neuvonnan tehostamisessa. Taloyhtiöissä ei yleensä ole riittävästi asiantuntemusta ja aikaa paneutua hissien rakentamisprojektiin. Työryhmä ehdottaa, että kaupunki tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa ja

4 opastusta muun muassa tarjoamalla hissiasiamiehen palveluja. Valtio ja kaupunki tarjoavat taloudellista tukea hissien rakentamiseen. Hissit nostavat asukkaiden elämisen laatua ja niistä on hyötyä koko talon elinkaaren ajan. 2. Hissien rakentamisen lähtökohdat ja tarpeet 2.1. Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat Vantaalla nopeasti tulevaisuudessa. Ikäryhmän väestöosuuden ennustetaan olevan vuoden 2010 alussa 11,5 prosenttia (22 570 henkilöä). Vuoden 2030 alkuun mennessä väestöosuuden ennustetaan nousevan 19,4 prosenttiin (45 390 henkilöä). Hissittömissä kerrostaloissa asuu koko Vantaalla 2 680 sellaista asuntokuntaa, jossa on 65 vuotta täyttänyttä väestöä. Yksinasuvia 65 74-vuotiaita näistä asuntokunnista on 34 prosenttia ja yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia. (Tilastokatsaus 2007:11 Vantaan kaupunki, Tilasto ja tutkimus) 2.2. Omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista Vantaan kaupungin strategisena päämääränä on varmistaa vantaalaisille hyvä ja turvallinen vanhuus edistämällä heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan yhteiskunnan toimintaan. Kotona asumisen tukeminen on koko vanhustyön ydin. Kaupungin eri toimialoilla ja myös muilla toimijoilla on yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta, johon kuuluu esteetön ympäristö. Samat kotona asumista koskevat tavoitteet ovat myös vammaistyön tavoitteita. Sairauden, vamman tai ikääntymisen myötä ihmisen toimintakykyyn tulee tilapäisiä tai pysyviä rajoitteita, jotka heikentävät liikuntakykyä ja johtavat usein myös liikkumisen apuvälineen kuten rollaattorin tai pyörätuolin käyttöön. Tällöin asuinympäristön esteettömyys tulee erityisen merkitykselliseksi ja hissittömyyden vaikutus asukkaan elämän laatuun, itsenäiseen suoriutumiseen ja palvelutarpeeseen korostuu. Ikääntyneen kohdalla liikkuminen vähentyy ensin vähemmän tärkeiden tarpeiden osalta - rajoitetaan ulkoilua, asiointia talon kellaritiloissa (pyykkituvat, kuivaushuoneet, sauna ) sekä ostos- ja virkistyskäyntejä. Tämä vähentää sosiaalisia kontakteja, vaikuttaa mielialaan ja vähitellen rajoittaa liikkumista entisestään, mikä taas heikentää toimintakykyä. 2.3. Vankina kotona Pahimmillaan ihminen on oman asuntonsa vankina. Kotihoito on kohdannut vanhuksia, jotka eivät ole vuosiin käyneet ulkona. Monet pyrkivät vaihtamaan asuntoa alakerroksen asuntoon tai hissilliseen taloon, mutta läheskään aina se ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa turvattomuus ja yksinäisyys lisääntyy, mikä johtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Hissittömyyden seurauksena ihminen voi elää jopa epäinhimillisissä olosuhteissa, jos hän ei osaa tai rohkene pyytää apua. Talojen hissittömyys aiheuttaa seniori- ja palvelutaloasuntojen kysyntää. Erityisesti vanhusasukkaat kysyvät palvelutaloasuntoja, jos oman asunnon käytettävyys vaikeutuu hissittömyyden vuoksi. Jos oma koti on hissillä tavoitettavissa, asuminen siinä voi jatkua hyvinkin pitkään; jopa kuolemaan asti, koska kotihoidon palveluja voidaan viedä kotiin ympärivuorokautisesti. Vanhukset haluavat asua omassa kodissaan tutussa ympäristössä, jos se suinkin on mahdollista. Palvelutaloihin pääsee tänä päivänä vain palvelutarpeen perusteella. Pelkät asunto-olosuhteet eivät oikeuta palvelutaloasunnon saamiseen. Yksityiset, esteettömät senioritalot ovat tällöin vaihtoehto, jota voidaan suositella hissittömässä talossa asuvalle ikäihmiselle vaihtoehtona palvelutalolle. Vantaalle on rakennettu jo jonkin verran esteettömiä senioritaloja ja uusia hankkeita on vireillä. 2.4. Kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle Talojen hissittömyys aiheuttaa kustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle lähinnä siten, että liikuntarajoitteiset asiakkaat tarvitsevat kotihoidon apua selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan.

Huonosti liikkuvat henkilöt eivät välttämättä selviä kaupassakäynneistään tai lääkäri- ja muista asioistaan ilman apua. Käytetyin avun muoto on kotihoito. Kotihoidon asiakkaita oli vuoden 2007 aikana Vantaalla kaiken kaikkiaan 4 927 (säännöllisen hoidon piirissä oli vajaat 800 vuodenvaihteessa 07/08), joista osalle avun tarpeen syy oli osittain (joillekin pääosiltaankin) talon hissittömyydessä. On myös kotihoidon asiakkaita, jotka satunnaisesti tarvitsevat apua hissittömyyden vuoksi. Hissittömyys aiheuttaa kotipalvelukäyntejä ja vuosittaisia huomattavia kuluja kotihoidon kustannuksiin. Vuonna 2007 kotihoidon kenttähenkilökunnan kotikäynti maksoi kaupungille keskimäärin 43 euroa. Palvelutalon henkilökunnan kotikäynti palvelutalossa maksoi 29 euroa. Vammaispoliittisessa mielessä talojen hissittömyys on myös merkittävä sosiaalinen ongelma, koska esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden vierailut ja kyläilyt vanhempiensa kodissa ja ystäviensä luona estyvät sen johdosta, että hissiä ei ole tai se on liian kapea. Esteettömyys ja perustuslain korostama yhdenvertaisuus eivät toteudu. Hissi on monesti myös turvallisuustekijä ja saattaa tulipalojen yhteydessä pelastaa vanhuksen tai vammaisen henkilön, joka ei kykene kulkemaan portaissa. Vaihtoehtona seniori- ja palvelutalojen rakentamiselle voi olla pelkästään hissien rakentaminen olemassa oleviin taloihin. Hissi mahdollistaa liikuntarajoitteisen elämän entisessä ympäristössä. Asuntoon voidaan tehdä muutostöitä ja kotiin viedään erilaisia palveluja tarpeen mukaan. Erityisesti kerrostalojen peruskorjausten yhteydessä on syytä korostaa asuntojen muuttamista esteettömiksi, mikä vähentää ikäihmisten ja muiden liikuntarajoitteisten palvelujen tarvetta. Esteetön asuinympäristö on myös esteetön työympäristö. Hissit helpottavat kotihoidon työntekijöiden työtä. 5 3. Hissittömät kolmi- ja nelikerroksiset asuinrakennukset Vantaalla 3.1. Hissittömät asuinrakennukset alueittain Tilastotiedot on poimittu kuntarekisterin rakennus- ja huoneisto-osasta ja ne kuvaavat 1.1.2008 tilannetta. Rekisterissä olevia hissitietoja on täydennetty ja tarkistettu vuoden 2007 aikana. Rakennuksen kerroslukumäärätiedolla tarkoitetaan maanpäällisten kerrosten lukumäärää. Hissittömiä kolmi- ja nelikerroksia asuinrakennuksia on rakennuskannassamme eniten 1970 -luvulla valmistuneissa rakennuksissa. Kuva 1. Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset asuinrakennukset rakentamisvuosikymmenen mukaan suuralueittain Vantaalla 1.1. 2008 (lkm) 300 250 200 kpl 150 100 50 0-1969 1970-79 1980-89 1990-99 2000- Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä 21 5 1 55 0 3 4 89 81 3 1 47 44 63 23 262 27 0 0 73 12 50 24 186 18 0 4 66 16 21 29 154 0 0 1 2 12 4 4 23 Hissittömien 3-ja 4 -kerroksisten asuinrakennusten lukumäärää ja näissä rakennuksissa olevien porrashuoneiden määrää on tarkasteltu suuralueittain. Rakennuksia on yhteensä 714 ja näissä on yhteensä 1641 porrashuonetta.

6 Taulukko 1. Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset asuinrakennukset suuralueittain 1.1.2008 Taulukko 3. Hissittömissä 4-kerroksisissa asuinrakennuksissa asuvat ikäluokittain suuralueilla 1.1.2008 Ikäluokat Suuralue 0-6 7-15 16-24 25-64 65- ** 75- Yhteensä Myyrmäki 56 83 111 458 113 49 821 Kivistö 0 0 0 0 0 0 0 Aviapolis 29 16 14 95 7 0 161 Tikkurila 60 93 308 799 131 63 1 391 Koivukylä 49 41 79 453 53 12 675 Korso 94 109 180 615 110 27 1 108 Hakunila 34 67 120 519 64 20 804 Yhteensä 322 409 812 2 939 478 171 4 960 Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Rakennuksia yhteensä Porrash. yhteensä Suuralue 3 krs 3 krs taloissa 4 krs 4 krs taloissa Myyrmäki 133 420 14 55 147 475 Kivistö 8 22 0 0 8 22 Aviapolis 5 7 2 4 7 11 Tikkurila 213 403 30 76 243 479 Koivukylä 68 134 16 37 84 171 Korso 117 246 24 45 141 291 Hakunila 65 144 19 48 84 192 Yhteensä 609 1 376 105 265 714 1 641 * maanpäällisten kerrosten lukumäärä 3.2. Asukkaiden ikäjakauma Vantaalla on yhteensä 609 hissitöntä kolmikerroksista asuinrakennusta. Näissä rakennuksissa asuu yhteensä 2355 yli 65 -vuotiasta asukasta. Heistä 839 on yli 75 -vuotiaita. Eniten iäkkäämpiä henkilöitä asuu hissittömissä kolmikerroksisissa asuinrakennuksissa Tikkurilan, Myyrmäen ja Korson suuralueilla. Taulukko 2. Hissittömissä 3-kerroksisissa asuinrakennuksissa asuvat ikäluokittain suuralueilla 1.1.2008 Ikäluokat Suuralue 0-6 7-15 16-24 25-64 65- ** 75- Yhteensä Myyrmäki 439 484 870 3 872 721 261 6 386 Kivistö 19 31 30 178 24 5 282 Aviapolis 15 18 15 70 0 0 118 Tikkurila 536 664 1 206 4 436 908 368 7 750 Koivukylä 215 254 440 1 375 174 49 2 458 Korso 379 429 587 2 616 352 106 4 363 Hakunila 219 258 325 1 446 176 50 2 424 Yhteensä 1 822 2 138 3 473 13 993 2 355 839 23 781 ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot Hissittömissä kolmi- ja nelikerroksisissa asuinrakennuksissa asuu myös paljon lapsiperheitä, joilla on 0-6 -vuotiaita lapsia. Tällaisissa rakennuksissa lapsia oli yhteensä 2144. ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot

3.3. Asuntojen hallintasuhde 7 Vantaalla on hissittömiä kolmikerroksisia omistustaloja yhteensä 353, vuokra-taloja 236 ja asumisoikeustaloja 20. Hallintasuhteen mukaan tarkasteltuna määrällisesti eniten hissittömiä kolmikerroksisia asuinrakennuksia on omistustaloissa Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla. Vuokrataloissa eniten hissittömiä kolmikerroksisia asuinrakennuksia on Tikkurilan ja Korson suuralueilla. kpl 400 350 300 250 200 Kuva 2. Hissittömät 3-kerroksiset asuinrakennukset hallintasuhteen mukaan suuralueittain 1.1. 2008 (lkm) 353 236 Omistus Vuokra Asumisoikeus 150 100 50 0 128 104 78 59 26 26 40 54 28 33 3 7 1 1 4 7 2 4 4 Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä 20 Taulukko 4. Porrashuoneiden lukumäärät hissittömissä 3-kerroksisissa asuinrakennuksissa hallintasuhteen mukaan suuralueittain 1.1.2008 Suuralue Omistus Vuokra *** Asumisoikeus Yhteensä (kpl) Myyrmäki 356 58 6 420 Kivistö 18 4 0 22 Aviapolis 2 5 0 7 Tikkurila 243 145 15 403 Koivukylä 67 65 2 134 Korso 134 104 8 246 Hakunila 75 64 5 144 Yhteensä (kpl) 895 445 36 1 376 *** kaupungin vuokratalot, työsuhdeasunnot sekä yleishyödyllisten rakennuttajien rakentamat vuokratalot Vantaalla hissittömiä nelikerroksisia asuinrakennuksia on 105. Näissä rakennuksissa asuu 478 yli 65 -vuotiasta asukasta, heistä yli 75 -vuotiaita oli 171. Kuva 3. Hissittömät 4-kerroksiset asuinrakennukset hallintasuhteen mukaan suuralueittain 1.1. 2008 (lkm) kpl 70 60 50 40 30 20 10 0 10 4 2 20 10 11 16 13 8 6 1 1 Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä 4 64 40 Omistus Vuokra Asumisoikeus

8 Taulukko 5. Porrashuoneiden lukumäärät hissittömissä 4-kerroksisissa asuinrakennuksissa hallintasuhteen mukaan suuralueittain 1.1.2008 Suuralue Omistus Vuokra *** Asumisoikeus Yhteensä (kpl) Myyrmäki 41 14 0 55 Kivistö 0 0 0 0 Aviapolis 2 2 0 4 Tikkurila 45 31 0 76 Koivukylä 29 6 2 37 Korso 13 32 0 45 Hakunila 36 12 0 48 Yhteensä (kpl) 166 97 2 265 3.4. Vantaan kaupungin vuokratalot Hissittömissä kolmi- ja nelikerroksisissa kaupungin vuokrataloissa, joita on 135, asuu yhteensä 5 197 asukasta. Heistä yli 65-vuotiaita on 239 ja 0-6 -vuotiaita 581. Taulukko 6. Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset kaupungin omistamat vuokratalot suuralueittain 1.1.2008 *** kaupungin vuokratalot, työsuhdeasunnot sekä yleishyödyllisten rakennuttajien rakentamat vuokratalot Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Rakennuksia yhteensä Porrash. yhteensä Suuralue 3 krs 3 krs taloissa 4 krs 4 krs taloissa Myyrmäki 8 18 0 0 8 18 Kivistö 1 4 0 0 1 4 Aviapolis 3 4 1 2 4 6 Tikkurila 24 53 3 7 27 60 Koivukylä 15 24 2 3 17 27 Korso 39 66 8 20 47 86 Hakunila 28 52 3 6 31 58 Yhteensä 118 221 17 38 135 259 * maanpäällisten kerrosten lukumäärä Taulukko 7. Hissittömissä kaupungin omistamissa 3-kerroksisissa vuokrataloissa asuvat ikäluokittain suuralueilla 1.1.2008 Ikäluokat Suuralue 0-6 7-15 16-24 25-64 65- ** 75- Yhteensä Myyrmäki 40 42 79 209 19 3 389 Kivistö 0 1 1 21 0 0 23 Aviapolis 15 16 14 49 0 0 94 Tikkurila 120 152 135 552 39 12 998 Koivukylä 54 95 81 304 30 10 564 Korso 133 199 218 751 46 7 1 347 Hakunila 135 140 149 588 51 13 1 063 Yhteensä 497 645 677 2 474 185 45 4 478 ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot

Suuralue Taulukko 8. Hissittömissä kaupungin omistamissa 4-kerroksisissa vuokrataloissa asuvat ikäluokittain suuralueilla 1.1.2008 Ikäluokat 0-6 7-15 16-24 25-64 65- ** 75- Yhteensä Myyrmäki 0 0 0 0 0 0 0 Kivistö 0 0 0 0 0 0 0 Aviapolis 22 15 11 35 5 0 88 Tikkurila 14 34 25 101 5 3 179 Koivukylä 6 2 16 80 7 2 111 Korso 36 51 69 226 29 7 411 Hakunila 6 10 24 67 8 2 115 Yhteensä 84 112 145 509 54 14 904 ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot 9 4. Hissin toteuttaminen vanhaan kerrostaloon 4.1. Päätöksenteko Hissihankkeesta päätetään aina taloyhtiön yhtiökokouksessa. Hankkeen teettäminen on hallituksen ja isännöitsijän vastuulla. Hissihankkeesta päättää yhtiökokous hallituksen teettämien suunnitelmien, kustannusarvioiden ja rahoituslaskelmien sekä vaihtoehtojen pohjalta. Realistisen kustannusarvion saamiseksi hissihankkeen toteuttajilta on pyydettävä ennakkotarjouksia. Päätös voidaan tehdä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai hissihankkeen johdosta erikseen järjestettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Pääsääntönä on enemmistöpäätös eli hankkeen tulee saada taakseen yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Yksinkertainen enemmistöpäätös riittää varsinkin nelikerroksisissa rakennuksissa, joissa hissin rakentaminen luetaan ajankohdan tavanomaisten vaatimusten mukaiseksi perusparantamiseksi. 4.2. Tarvittavat luvat Hissihanke vaatii aina rakennusluvan. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä selvitetään myös paloturvallisuutta koskevien määräysten ja ohjeiden toteutuminen. 4.3. Kustannukset Keskimääräiset kustannukset hissiä kohden: Hissi 76.100 43 % Rakennustekniset työt 76.100 43 % Lvis ym. työt 12.400 7 % Suunnittelu, valvonta yms 12.400 7 % Yhteensä 177.000 100 % Keskimääräinen hissikustannus on keskiarvo Vantaalla 2005-2008 avustuksen saaneiden hankkeiden (19 hissiä) kustannuksista. Kustannushaitari on laaja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilastotiedon mukaan 67.000-325.000 euroa. Hissin rakentamisesta koituvat kustannukset jaetaan usein samalla tavalla kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty yhtiövastikkeen maksamisesta eli asuntojen neliömetrimäärän mukaisessa suhteessa. Osakkeenomistajat voivat sopia tästä poikkeavasta jyvittämisestä, esimerkiksi porrasaskelmien lukumäärän tai asuinkerroksen mukaan (esimerkiksi neljäs kerros maksaa 40 %, kolmas 30 %, toinen 20 % ja ensimmäinen kerros 10 %). Tämä vaatii kuitenkin kaikkien, myös yhtiökokouksesta poissaolevien osakkeenomistajien suostumuksen, jos heidän maksurasituksensa muodostuu vastikeperusteisen ratkaisun yli. Hissihanke voidaan toteuttaa myös niin, että vain hissiä haluavat osallistuvat kustannuksiin. Tästäkin on päätettävä yhtiökokouksessa. Hissin rakentamista haluavien osakkeenomistajien kanssa tehdään sopimus, joilla nämä sitoutuvat maksamaan kaikki kustannukset.

10 Lisäksi on sovittava, millä ehdoilla hissi luovutetaan taloyhtiölle ja muut osakkeenomistajat ovat myöhemmin oikeutettuja pääsemään hissin käyttäjiksi. Tämänkaltainen kustannusjako voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos yhtiössä on useita erilaisia taloja ja porrashuoneita, joissa hissin tarve ja tekniset ratkaisut vaihtelevat. 4.4. Rahoitus ARA:n myöntämä hissiavustus on enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Vantaan kaupungin asuntolainarahaston avustus on 10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista. Hissin suunnitteluun avustusmäärä on kaupungin asuntolainarahaston avustuksessa 4,20 euroa huoneistoneliömetriä kohti, enintään kuitenkin 50 % suunnittelukustannuksista. Avustusten hakuaika on jatkuva. Lisäksi on muistettava, että taloyhtiön on noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia (23.12.1992/1505) hankkeissa, jotka saavat julkisista varoista tukea yli puolet hankkeen arvosta. 4.5. Hissirakentamisen toteuttaminen Kun päätös hissin rakentamisesta taloyhtiössä on tehty, tarvitaan pätevät arkkitehti- ja rakennesuunnittelijat, jotka selvittävät rakennuksen tiedot, aiemmat pohjatutkimukset ja rakennesuunnitelmat. Arkkitehti selvittää tontin asemakaavatilanteen ja laatii mahdollisesti luonnoksia eri toteutusvaihtoehdoista. Tässä vaiheessa tehdään myös rakennushistoriallinen yleiskatsaus ja kartoitetaan arvokkaat ja säilyttämisen arvoiset rakennusosat ja tilat. Tämän jälkeen on tärkeätä, että suunnittelija ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja varaa ajan alueen lupa-arkkitehdille. Tässä ennakkoneuvottelussa selvitetään tontin asemakaavallinen tilanne ja selvitetään tontilla jäljellä oleva kerrosala tapauksissa, jolloin rakennuksen kerrosala kasvaa. Mikäli tontilla oleva kerrosala on jo käytetty, voi rakennusvalvonta myöntää kerrosalan ylitystä tietyissä tapauksissa. Eräissä tapauksissa joudutaan hakemaan asemakaavoituksesta poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. Ennakkoneuvottelussa ratkaistaan toimintatapa luvan hakemiseksi. Samalla tutkitaan tekninen ratkaisu: miten hissi ja sen vaatimat tekniset tilat on sijoitettu porrashuoneeseen, minkälainen on rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri ja miten hyvin mahdollinen laajennus rakennukseen sopii sekä miten muutettu rakennus soveltuu ympäröiviin rakennuksiin ja ympäristöönsä. Huomiota kiinnitetään tässä vaiheessa myös porrashuoneen ala- ja yläpohjarakenteiden sekä porrassyöksyjen ja tasanteiden kantavuuteen ja vahvistamistarpeeseen, hissikuilun ja korin rakenteeseen ja lasitukseen, ilmastoinnin suunnitteluun sekä porrashuoneen paloturvallisuusasioihin. Tikkurilassa olevaan Asunto-osakeyhtiö Sinirikontie 2:een rakennettiin hissit vuonna 2006.

Suunnittelija saa rakennusvalvonnasta mukaansa listan kaikista luvan hakemiseen tarvittavista asiakirjoista. Kun kaikki asiakirjat on koottu ja suunnitelmat on laadittu valmiiksi, varaa suunnittelija uuden ajan alueen lupa-arkkitehdiltä luvan sisään jättämiseksi, jolloin vielä tarkistetaan kaikki asiakirjat ja käydään suunnitelmat lävitse. Mikäli kaikki asiakirjat ja suunnitelmat ovat kunnossa, lupa-arkkitehti käy tarkistamassa tilanteen rakennuspaikalta ja pyytää tarvittavat lausunnot esimerkiksi asemakaavoittajalta, terveys- ja palotarkastajilta sekä liikennesuunnittelijalta. Mikäli esteitä luvan myöntämiseen ei ole, voi lupa-arkkitehti tehdä hakemuksesta myönteisen päätöksen. Luvan ehdot kirjataan lupapäätökseen. Rakennuttajan tulee esimerkiksi hyväksyttää rakennesuunnitelmat, ilmanvaihtosuunnitelmat ja vastaava työnjohtaja rakennusvalvonnassa ennen töiden aloittamista. Kun rakennustöitä ennakoivat lupaehdot on täytetty, päästään taloyhtiössä rakentamaan valitusajan jälkeen, ellei rakennusvalvontaan jätetä tiettyä vakuussummaa, jolloin rakentamaan päästään heti luvan myöntämisen jälkeen. Tämä luonnollisesti edellyttää, että rakennustöitä ennakoivat lupaehdot on etukäteen selvitetty ja täytetty. Rakennustyön aikana rakennuttajan tulee huolehtia, että lupaehtoina olevat työn aikaiset katselmukset ja rakennustyön loppukatselmus hoidetaan ajallaan. 11 5. Hissirakentamista koskevat viranomaismääräykset Hissihankkeiden yhteydessä tila- ja rakennustekniseen suunnitteluun vaikuttavat tärkeimmät rakentamismääräykset ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa Asuntosuunnittelu (G1), Rakennusten paloturvallisuus (E1), Rakenteiden lujuus (B), Liikkumisesteetön rakentaminen (F1) ja Rakennuksen käyttöturvallisuus (F2). Näitä uudisrakentamista koskevia määräyksiä sovelletaan rakennuksen muutos- ja korjaustoimenpiteisiin sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen käyttötapa vaativat. Hissihanke vaatii rakennusluvan. Asian johdosta tulee jo hankkeen suunnittelu- ja luonnosvaiheessa ottaa yhteyttä kaupungin rakennusvalvontaan ja pelastuslaitokseen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos edellyttää niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin henkilöturvallisuuden asettamista etusijalle ja huomioimista kaikessa rakentamisessa. Uloskäytävien ja niihin johtavien kulkureittien tilallinen selkeys ja luontevuus on tärkein kriteeri ennakoivassa palontorjunnassa. Korjausrakennushankkeiden peruslähtökohtana tulee olla, että kiinteistön turvallisuustaso paranee. Pelastusviranomaisten valvonnan osalta tärkeimmät lait ja asetukset ovat hissirakentamista koskien ovat seuraavat: Maankäyttö- ja rakennuslaki: - kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennus- tai toimenpideluvan yhteydessä vähäisen poikkeuksen ja kunta tai eräissä tapauksissa ympäristökeskus voivat myöntää poikkeuksen voimassa olevista säännöksistä. Rakennuslaki- ja asetus: - muutos- ja korjaustoimenpiteissä on, pitäen lähtökohtana rakennusta ja sen käyttöä ennen luvan hakemista, rakennusmääräyskokoelman määräyksiä sovellettava sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen aiottu käyttötapa vaativat. Kuitenkin on katsottava, ettei rakennuksen käyttäjien turvallisuus vaarannu eivätkä heidän terveydelliset olot heikenny. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa E1: - rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä. - uloskäytävänä ei pidetä hissiä tai muuta vastaavaa laitetta. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikuntakyvytön henkilö paareilla. Poistumisalueella olevan kulkureitin, joka johtaa uloskäytävään tulee olla riittävän väljä ja helppokulkuinen. - palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä tulee turvata. Pelastusviranomaiset edellyttävät uudisrakentamisen yhteydessä uloskäytävänä käytettävän porrashuoneen ehdottomana minimileveytenä 1200 mm. Korjausrakentamisen osalta pelastusviranomaisten edellytykset ovat seuraavat: - rakennettaessa hissi olemassa olevaan ker-

12 rostaloon tulee porrashuoneen tilallinen selkeys säilyttää. Porrassyöksyn ehdoton minimileveys on 900 mm. - porrashuone tulee suunnitella ja mitoittaa sairaankuljetuksen paarikuljetuksen tarpeiden mukaan. - porrashuone tulee varustaa sisääntulokerroksesta sähköisesti laukaistavissa olevalla savunpoistoluukulla. - yli kolme kerroksisiin kerrostaloihin tulee lisäksi suunnitella ja toteuttaa pelastustie. - porrashuone tulee varustaa kerrosnumeroinnilla, sekä porrashuoneen pelastautumisohjeilla. Tapauskohtaisesti kohteen turvallisuustasoa voidaan arvioida paikallisen pelastusviranomaisen kanssa uudelleen, jos rakennushankkeen erityispiirteet niin edellyttävät. Jos kohdetta ei voida toteuttaa edellä mainittujen ehtojen mukaisesti, voidaan kohteeseen tapauskohtaisesti määritellä seuraavia lisävelvoitteitta täydentämään turvallisuustasoa: - porrashuone tulee varustaa sähköverkkoon kytketyillä palovaroittimilla - porrashuone tulee varustaa kuivanousuputkella - porrashuoneen ylipaineistus Tapauskohtaisenkin turvallisuustason arvioinnin perusteena on henkilöturvallisuuden takaaminen korjausrakennushankkeen yhteydessä. Teknisesti hissi voidaan rakentaa lähes aina siten, ettei poistumisturvallisuus eikä auttajien turvallisuus kohteessa heikenny. 6. Hissirakentamisen tekniset ratkaisut 6.1. Tekniset ratkaisut Hissityyppi valitaan rakennuksen porrashuoneen perusteella ja hissin liittäminen taloon suunnitellaan tapauskohtaisesti. Eri vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksia arvioidaan porrashuoneen mittojen perusteella. Hissiratkaisuista on syytä neuvotella rakennusvalvontaviranomaisten kanssa jo hankkeen alkuvaiheessa. 6.2. Hissin sijoitusvaihtoehtoja yleisimmissä porrastyypeissä Kaksivartisessa porrashuoneessa hissi voidaan sijoittaa porrassyöksyjen väliin, jolloin portaita yleensä kavennetaan hissikuilua varten. Vaihtoehtoisesti hissi sijoitetaan porrassyöksyjen viereen, jolloin rakennetaan uudet, kapeammat portaat tai niitä siirretään sahaamisen jälkeen. Hissi voidaan sijoittaa myös porrashuoneeseen toisen syöksyn tilalle ja uudet portaat rakennetaan rakennuksen ulkopuolelle.

Yksivartisessa porrashuoneessa hissi sijoitetaan yleensä portaan ja välitason keskelle, jolloin porrassyöksyä joudutaan sahaamaan kapeammaksi. 13 Toisena vaihtoehtona on rakennuksen ulkopuolinen hissi. Tällöin hissiksi voidaan valita standardimittainen hissi. Kierreporrastaloissa hissi voidaan asentaa rakennuksen ulkopuolelle. Vaihtoehtona on myös portaiden purkaminen ja uusien rakentaminen. Tällöin on huomioitava, että pitkänomaisten kuormien, kuten paarien kuljetus voi hankaloitua. 6.3. Hissityypit Nostoteknisesti hissityypit voidaan jakaa köysihisseihin, hydraulihisseihin, ketjuhisseihin ja ruuvihisseihin. Köysihissi, alasivukonehissi Köysihissi, yläkonehissi Hydraulihissi, suoraannostava Hydraulihissi, epäsuoraannostava Ketjuhissi Ruuvihissi Hissityyppiä valittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat porrashuoneen sijainti ja muoto. Porraskäytäviin soveltuvat parhaiten mini- ja kaitahissi, jotka ovat nimestään huolimatta 4-5 hengen hissejä. Käytännön ero näiden välillä on se, että kaitahissiin mahtuvat myös normaalit sairasauton varustuksiin kuuluvat paarit. Rakennusrungon ulkopuolelle hissin koko ja tyyppi voidaan valita sisäisiä ratkaisuja vapaammin. Tällöin voidaan valita standardimitainen hissi, jota voivat käyttää useimmat käyttäjäryhmät. Erityistapauksessa voidaan harkita myös porraskaide- tai vammais- eli kevythissin asentamista. Ne ovat rakenteeltaan, toiminnaltaan ja turvalaitteiltaan erilaisia kuin varsinaiset hissit. Ne vievät konehuoneettomina ja kevytrakenteisina hyvin vähän tilaa ja soveltuvat siksi paikkoihin, joihin varsinaista hissiä ei ole tilanahtauden vuoksi mahdollista asentaa. Kevythissit ovat kuitenkin tarkoitettuja liikuntaesteisten käyttöön, eikä niitä voida suositella korvaamaan normaalirakenteista hissiä. Kaitahissi on suunniteltu kaksisyöksyisten portaiden syöksyjen viereen tai väliin soveltuvaksi. Kaitahissi on asuinkerrostalon henkilöhissi, jossa voidaan kuljettaa henkilöä makuuasennossa paareilla tai suuria huonekaluja.

14 Minihissi voidaan rakentaa silloin, kun kaitahissille ei ole tilaa. Minihissi ei ole tarkoitettu kohteisiin, jossa portaita oleellisesti joudutaan kaventamaan, koska asennuksen jälkeen tulee porrashuoneessa mahtua kulkemaan paareilla. Minihissi on asuinkerrostalon henkilöhissi, jossa hissikori mitoitukseltaan soveltuu myös lastenvaunuille ja useimmille pyörätuoleille 7. Hissirakentamisen edistäminen 7.1. Keinot Hissien rakentamista edistetään asumisasioissa tiedottamalla valtion ja kaupungin avustuksista. Käytössä ovat Vantaan Internet-sivut ja jaettavat esitteet. Vantaan Sanomien kaupunkisivuilla on ajoittain julkaistu hissitietoa, lehdessä on myös ollut artikkeleita hissirakentamisesta. Asumisasioiden korjausneuvoja ja lainapäällikkö ovat taloyhtiöiden pyynnöstä osallistuneet asukkaille suunnattuihin tiedotustilaisuuksiin. Asuntotoimen (nykyisin asumisasiat) johdolla toimi 2000-2001 hissityöryhmä, joka järjesti seminaareja eri puolilla Vantaata. Työryhmä julkaisi myös hissirakentamisen edistämistä koskevan raportin. Yhdessä Helsingin kaupungin kanssa julkaistiin myös Hissi on kotiinpäin -sarjakuvajulkaisu. Vantaan kaupungin palveluksessa oli jonkin aikaa 2000-luvun alkupuolella hissiasiamies, jonka tehtävänä oli edistää hissien rakentamista Vantaalla. 7.2. Hissirakentamisen ongelmakohdat Ongelmana voi toisinaan olla, että asuinrakennusten alkuperäinen suunnittelu estää hissin rakentamisen vanhaa rakennukseen. Esimerkiksi hissikuilun rakentaminen voi edellyttää joidenkin asuntojen pinta-alan pienentämistä. Päätöksenteko voi olla vaikeaa tilanteessa, jossa alempien kerrosten asuntojen omistajat eivät katso hyötyvänsä hissistä. Joissakin tapauksissa hissirakentamisen esteeksi voi muodostua osakkaiden yhdenvertaisuuden puute. Maksurasite voi muodostua liian suureksi avustuksista huolimatta, joten yhtiön tulee löytää mahdollisimman edullinen tapa rakennettavien hissien rahoittamiseksi. Ongelmana voi olla neuvonnan järjestäminen ja kohdistaminen yhtiöille ja isännöitsijöille. 7.3. Hissihankkeita Vantaalla Asuntolainarahastosta ovat saaneet hissiavustuksia seuraavat talot: As. Oy Tikkurilan Ristipuro 2000 As. Oy Kultapyrstö 2001 As. Oy Kaarenpeura 2002 As. Oy Vantaan Kuminapolku 2005 VVO/ Havukoskenkatu 14 2005 VVO/ Tykkikuja 3 2006 As. Oy Sinirikontie 2 2006 As. Oy Kivivuorenkuja 1 2007 As Oy Kulokontu 2008

8. Toimenpide-ehdotukset 15 Kunnan viranomaiset voivat edistää hissien rakentamista esimerkiksi tarjoamalla ammatillista neuvontaa. Kunnallinen toiminta hissirakentamisen edistämisessä voi olla neuvonnan lisäksi tiedottamista ja puolueetonta tiedonvälitystä. Neuvontaa tulisi antaa kohdekohtaisesti kuhunkin rakennukseen sopivan ratkaisun löytämiseksi. Erityisesti hissihankkeen käynnistämiseksi tarvitaan taloyhtiöissä suunnitteluapua. Hissiselvitysryhmä esittää seuraavien toimenpiteiden toteuttamista: 1. Sovitaan yhteistoiminnasta hissiasiamiehen tehtävien hoitamiseksi lähikuntien kanssa tai palkataan Vantaalle oma hissiasiamies. 2. Asuntolainarahaston sääntöjä muutetaan siten, että hissien rakentamisen esiselvitysten teettämistä voidaan avustaa. Tämän arvioidaan helpottavan hissisuunnitelmien aloittamista taloyhtiöissä. 3. Osallistutaan harkinnanvaraisesti liikuntaesteiden poistamisen kokeiluhankkeisiin kerrostaloissa. 4. Ohjataan ja neuvotaan taloyhtiöitä muussa kuin asuinkäytössä olevien tilojen muuttamiseksi asunnoiksi. Tämä helpottaisi taloyhtiön taloudellisia mahdollisuuksia hissien hankkimiseksi. 5. Rakennusvalvonta edistää uudisrakentamista niin, että hissien jälkiasentaminen on mahdollista rakennuksiin, joihin ei vaadita hissiä. 6. Tehostetaan tiedottamista käyttämällä Internet-sivuja, Vantaan Sanomia, Vantaa suunnittelee ja rakentaa -julkaisua sekä muita kanavia. Kohdistetaan tiedottamista ja neuvontaa erityisesti isännöitsijöille, taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille esimerkiksi käymällä yhtiökokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. 7. VAV Asunnot Oy käynnistää ja toteuttaa oman hissiprojektinsa, jonka tavoitteena on edistää hissien rakentamista VAV Konsernin omistamiin asuintaloihin.

16 Hissiselvityksen tekijät Tämän selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet: Pekka Kinnari, korjausneuvoja, asumisasiat Jarno Kivistö, paloinsinööri, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Anna-Liisa Korhonen, palvelupäällikkö, vanhusja vammaispalvelut Juhani Kumpu, lainapäällikkö, asumisasiat Matti Kärki, lupa-arkkitehti, rakennusvalvonta Teija Ojankoski, asumisasioiden johtaja Ulla-Stina Palomaa, palvelupäällikkö, vanhus- ja vammaispalvelut Piia Piekkari, paloinsinööri, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hanna Pohjonen, toimintaterapeutti, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kirsi Vatén, suunnittelija, tilasto ja tutkimus Tietolähteitä www.ara.fi > Avustukset > Korjaus- ja energiaavustukset, hissiavustukset > Hissin rakentaminen ja korjaaminen ja liikuntaesteen poistaminen www.kiinteistoliitto.fi/tutkimus/tutkimukset/hissit/ www.ymparisto.fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö > Suomen ympäristö - sarja 2005 > SY794 Hissi tuli taloon. Kokemuksia hissin rakentamisesta. SY157 Hissi vanhaan kerrostaloon, Kimmo Rönkä, Jyrki Halomo, Aimo Huhdanmäki, Seppo Teerimo, Juha Terho, Heimo Tolsa. 1997. Suomen ympäristö, Rakentaminen, s. 171. Hissiopas, Rönkä, Timo & Terho, Juha.. Hissi vanhaan kerrostaloon - hankkeen suunnittelu- ja toteutusopas. Ympäristöministeriö, Helsinki 1998. Hankitaan hissi! - opas taloyhtiölle, Bengt-Vilhelm Levón, Juha Tervo. 2008. Hissiliikkeitä: Amslift Oy p. (02) 4101711 ElectroCity D4 20520 Turku Erikoishissipalvelu p. 044 051 2566 Rimpiläinen Oy Viinikankaari 6 00790 Helsinki Helsingin p. (09) 5306141 Hissiteknikot Oy Beckerintie 7 00410 Helsinki Suomen Hissiurakointi Oy p. (03) 7821500 Mäntsäläntie 27 15610 Lahti Hissipörssi Oy p. (019) 426 700 Kynttilätie 17 11710 Riihimäki Hissiryhmä L&L Oy p. 045 133 9116 Vähäniemenkatu 31 33410 Tampere Lift Care Group p. 050 4389450 Huurrekuja 2 04360 Tuusula Otis Oy p. 02048681 Kirkonkyläntie 35 00700 Helsinki Gia-Hissit Oy p. (019) 485585 Riihimäenkatu 83 05801 Hyvinkää RH Tekniikka Oy p. (014) 3731244 Tapionkatu 4 B 40100 Jyväskylä Schindler Oy p. (09) 756 730 Ohrahuhdantie 2 B 00680 Helsinki ThyssenKrupp Elevator Finland Oy p. (09) 274 5120 Läkkisepäntie 20 B 00620 Helsinki KONE Hissit Oy p. 0204 7551 Eliel Saarisen tie 2 PL 26 00401 Helsinki

Liite 1. Kaikki hissittömät 3-kerroksiset tai sitä korkeammat asuinrakennukset Vantaalla 1.1.2008. Hallintasuhte: Omistusasunnot

Liite 2. Hissittömät 3-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla 1.1.2008. Hallintasuhte: Omistusasunnot

Liite 3. Hissittömät 4-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla 1.1.2008. Hallintasuhte: Omistusasunnot

Liite 4. Kaikki hissittömät 3-kerroksiset tai sitä korkeammat asuinrakennukset Vantaalla 1.1.2008. Hallintasuhte: Vuokra-asunnot

Liite 5. Hissittömät 3-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla 1.1.2008. Hallintasuhte: Vuokra-asunnot

Liite 6. Hissittömät 4-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla 1.1.2008. Hallintasuhte: Vuokra-asunnot

Liite 7. Kaikki hissittömät 3-kerroksiset tai sitä korkeammat asuinrakennukset Vantaalla 1.1.2008. Hallintasuhte: Asumisoikeusasunnot

Hissiselvitys 2008 Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala / asumisasiat Asematie 10 A, 01300 Vantaa Valokuvat Pekka Kinnari, taitto Pirjo Kivistö.