LAPIN AMMATTIOPISTO LETKA-HANKE www.lapinletka www.aivansamamulle.fi RAPORTOINTI Lapin Letkan toiminta1.1-30.4.2012 NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän tulisi olla tasavertaisia X- ja Y-kromosomien määrästä riippumatta. Ei ole aivan sama, miten asioihin suhtautuu. Ansaitset saman kuin muutkin. Aivan saman.
1. Oman toiminnan kuvaus toteutuksen onnistuneisuudesta 1a) Horisontaalisen segregaation purkaminen Toimenpiteet oppilaitoksissa Segregaatiota purkava markkinointi Lapin ammattiopiston puutarha alan opiskelijoiden, opettajien ja Lapin Letkan yhteistyöllä toteutettiin Mun valinta video Puutarhuri. Alaa tunnetuksi tekevällä ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseen tähtäävällä videolla on luonnollisesti huomioita myös sukupuolinäkökulma. Video on katsottavissa http://www.youtube.com/watch?v=qml8p5jn2xu&feature=plcp. Metsäruusun opettajat ja tutor opiskelijat toteuttivat myös pienimuotoisen Road Showmarkkinointikiertueen. Kiertueen aikana Puutarha alan opettajat ja joukko opiskelijoita jalkautui Lapin yläkouluille esittelemään alaansa toiminnallisilla ja erityisesti mies miehiä kiinnostavilla tavoilla. Niille paikkakunnille joihin kiertue ei ehtinyt, lähetettiin koulujen opoille alasta kertova Mun valinta video, ja opiskelijoille jaettaviksi chilipaprikansiemenpussit. Muutaman siemenen, kasvatusohjeen, yhteystietojen ja mietelauseen sisältävistä siemenpusseista kehittyi varsinainen hitti. Chilipaprikan siemeniin päädyttiin siitä syystä, että chilin kasvattaminen kuuluu olevan nimenomaan poikien suosiossa. Keväällä 2012 käynnistettiin myös Lapin ammattiopiston nuoriso ja vapaa aikaohjaajien alaa esittelevän Mun valinta videon suunnittelu. Videon kuvamateriaali ja ääniraitojen käsikirjoituksen tuottaa nuva opiskelija Jouni Alaraatikka projektitoiminnan ohjauksen opinnäytetyönään. Kevään aikana on suunniteltu Lapin ammattiopiston Porokaduntoimipisteeseen järjestettävää koulutusta Monikulttuurisuus ja sukupuoli nuorisotyössä. Kevään aikana on suunniteltu myös Laon pintakäsittelyalan maalarikoulutuksen markkinointikampanjaa, jolla tehdään näkyväksi alan monipuolisia tehtäviä ja puretaan stereotypioita, joita alaan liitetään. Kampanja koostuu Facebook mainonnasta, alasta tehtävästä videosta ja alan opettajien käyttöön suunnitellusta esittelymateriaalista. Kampanja viimeistellään ja toteutetaan syksyllä 2012. HUMAK:in Tornion kampuksella yksi keskeisin tavoite on ollut miespuolisten opiskelijoiden lisääminen yhteisöpedagogi koulutuksessa. Humakin miespuoliset opiskelijatutorit ovat käyneet markkinoimassa tutkintoa varuskunnissa ja ammatillisen toisen asteen oppilaitosten miesvaltaisilta aloilta valmistuville. Humakissa on toteutettu keväällä 2012 segregaation purkamiseen tähtäävä markkinointikampanja, jossa uusittiin edellisenä vuonna testattu ja hyväksi havaittu Facebook kampanja. Lisäksi Humakille hankittiin Lapin Letkan kehittämä tasa arvoruletti, jota oppilaitos voi hyödyntää koulutusmessuilla ja muissa tapahtumissa.
Miespuolisten suhteellinen osuus lisääntyi hakijoissa edelliseen vuoteen verrattuna. Miespuolisten hakijoiden suhteellinen osuus v. 2010 25%, 2011 32% ja 2012 39%. Riko rajat TET Lapin Letka hanke ja Rantavitikan peruskoulu Rovaniemeltä ovat tehneet TET harjoitteluun liittyvää yhteistyötä lukuvuonna 2011/2012. Kaikki 7 luokkalaiset olivat yhden päivän keittiöllä ja siivouksessa omassa koulussaan. Tämän lisäksi tytöt olivat yhden päivän kouluisännän mukana ja pojat yhden päivän koulun yhteydessä olevassa esikoulussa. TETjärjestelyn avulla pyritään mahdollisimman laajamittaiseen koulun työtehtävien tuntemukseen sekä lisäksi hälventämään ennakkoluuloja perinteisiä nais ja miesvaltaisia aloja kohtaan. 8 luokkalaisten Riko rajat TET tarkoitti sitä, että 8B luokan tytöt suorittavat viikon tutustumisen miesvaltaisen alan työpaikassa ja pojat vastaavasti naisvaltaisella alalla. TETharjoittelun ajankohta on 7. 11.5.2012. Lapin Letka neuvotteli TET paikat luokalle valmiiksi, joten oppilaille jäi tehtäväksi valita listalta itselleen mieluisin vaihtoehto. Osa työpaikoista kävi myös itse esittelemässä ennen TET harjoittelua luokalle toimintaansa sekä tettiläisten tulevia tehtäviä. Lisäksi Lapin Letka järjesti luokalle vierailijoita, jotka työskentelivät omalle sukupuolelleen epätyypillisellä alalla. Yksi vierailijoista oli Rails Girlsin perustaja Linda Liukas. Liukas piti esitelmän koko koululle ja työpajan 8B luokalle huhtikuussa. Rails Girlsin ensisijaisena tavoitteena on antaa tytöille välineitä ymmärtää teknologiaa ja saada heidät mukaan kehittämään sitä. Tätä tehdään tuomalla tekniikka kiinnostavalla tavalla esille ja tarjoamalla tytöille elämyksiä. Liukkaan mukaan teknologia ja sen avulla tuotetut työkalut eivät voi olla vain miesten ja poikien määrittelemiä. Hommiin on saatava myös tyttöjä, ja siitä ajatuksesta koko Rails Girls on aikanaan saanut alkunsa. 1b)Tasa arvosuunnittelun kehittyminen Oppilaitosten toiminnalliset tasa arvosuunnitelmat Kemi Tornio ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi 1.2. oppilaitoksen toiminnallisen tasaarvosuunnitelman. Tasa arvosuunnitelmasta tiedotettiin kuntayhtymän intrassa näkyvästi. Tasa arvosuunnitelman toimenpiteinä vuodelle 2012 on mm. opiskelijoiden kokemuksen selvittäminen tasa arvoisesta kohtelusta ja mahdollisuuksista. Hanke laati yhteistyössä amk:n hyvinvointityöryhmän kanssa opiskelijoille suunnatun hyvinvointikyselyn, johon tasaarvokysymykset sisällytettiin. Kysely laadittiin maaliskuussa ja sitä testattiin opiskelijayhdistys Ketoakkun koeryhmässä huhtikuussa. Varsinainen kysely toteutetaan elosyyskuussa. Muita tasa arvosuunnitelmassa mainittuja konkreettisia toimenpiteitä ovat sukupuolisensitiivisen ohjaamisen koulutustilaisuus opettaja tutoreille, jonka toteuttaminen siirtyi maaliskuulta elo syyskuulle sekä seksuaaliseen häirintään puuttumisen malli, joka on hyvinvointityöryhmän vastuulla. Tasa arvosuunnitelmassa toimenpiteenä mainitaan myös
alkuvuodesta toteutuneet hankkeen järjestämän L teatteritilaisuudet. Tasaarvosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista seurataan vuoden 2013 alussa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa arvosuunnitelma on valmistunut ja Ramkin johtotiimi on sen hyväksynyt. Suunnitelmat ovat luettavissa http://www.lapinletka.fi/pages/materiaalipankki/tasaarvosuunnitelmat/oppilaitosten toiminnalliset tasa arvosuunnitelmat.php Lapin Letka on osallistunut Lapin ammattiopiston toiminnallisen tasa arvosuunnitelman päivittämiseen. Suunnitelma on hyväksytty keväällä 2012, ja siinä määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamisesta on sovittu. Hanke on mukana Laon tasaarvosuunnitteluprosessissa koko hankkeen toiminnan ajan. Henkilöstöpoliittiset tasa arvosuunnitelmat Lapin kesäyliopiston toiminta kuntien tasa arvosuunnittelun edistäjänä on ollut onnistunutta. Savukoskella on saatu valmiiksi kunnan ensimmäinen tasa arvosuunnitelma. Sallassa on puolestaan valmistunut päivitetty tasa arvosuunnitelma. Myös Rovaniemen kaupunki päivittää omaa suunnitelmaansa. Lapissa on enää yksi kunta (Muonio), joka ei ole käynnistänyt tasa arvosuunnittelua. Ennen hanketta niitä oli 9. Uusin kunta, joka on käynnistänyt ensimmäisen tasa arvosuunnitelmansa laadinnan, on Pelkosenniemi, jota on konsultoitu suunnittelun käynnistysvaiheessa. Useassa kunnassa kuten Posiolla, Sodankylässä ja Ylitorniossa suunnitelmien toimeenpano on kesken. Savukoskella ja Sallassa suunnitelma on parhaillaan luottamuselinten hyväksyttävänä. Tasa arvosuunnittelu on kehittynyt huomattavasti Lapin kunnissa, sillä hanke on ollut tähän mennessä tekemisissä noin kymmenen kunnan kanssa. Tasa arvosuunnitelmissa on asetettu tavoitteita segregaation purkamiseen. Segregaatiota on myös pyritty purkamaan kuntiin suunnattavalla julistekampanjalla sekä lisäämällä erityisesti kuntien tasa arvotyöryhmien tietoisuutta asiasta. Tilaisuuksissa on tuotu esille myös hankkeessa tuotettua tutkimustietoa ja käsitelty ajankohtaisia tasa arvokysymyksiä. Valtavirtaistamisesta on hyviä esimerkkejä; tasa arvotyöryhmänä toimii jo olemassa oleva työryhmä, tasa arvosuunnitelman yhtäläisyyksistä muihin suunnitelmiin keskustellaan ja tasa arvosuunnitelmien toimenpiteitä esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta yhdistetään työpaikoilla muutenkin menneillään oleviin työhyvinvointihankkeiden toimintaan. Lapin Kesäyliopisto on vastannut hankkeessa kuntien tasa arvosuunnittelun konsultoinnista ja koulutuksista. Kevään aikana kesäyliopiston työntekijä siirtyy virkavapaalle, joten tehtäviä on jaettu emohankkeelle. Tässä on pyritty sujuvaan ja katkottomaan tiedonsiirtoon, jotta hyvin lähtenyt tasa arvotyö kunnissa ei hidastu henkilöstövaihdosten myötä. Tätä työtä on helpottanut hyvin dokumentoidut toimet ja selkeät yhteistiedot. Tästä johtuen Lapin Letka on keskustellut Sodankylän kunnan kanssa tasaarvosuunnittelutyön jatkamisesta keväällä 2012. Heidän kanssaan sovittiin alustavasti, että
hanke järjestää kunnan tasa arvotyöryhmälle koulutuksen, joka auttaa heitä päivittämään ja jalkauttamaan suunnitelman. Tasa arvosuunnitelmaan liittyvä lakisääteinen palkkakartoitus on aiheuttanut Lapin kunnissa jonkin verran päänvaivaa, joten huhtikuussa on suunniteltu aiheeseen liittyvää koulutusta. Kouluttajaksi on lupautunut tasa arvovaltuutetun toimistopäällikkö Anja Nummijärvi, joka toimii tasa arvovaltuutetun sijaisena. Koulutus pidetään toukokuun lopussa. Kuntien välinen yhteistyö tasa arvosuunnittelussa Posion ja Pelkosenniemen kunnissa oltiin keväällä saman haasteen edessä, miten hyödyntää kunnassa toteutettavaa työhyvinvointikyselyä kokemuksellisen tasa arvon mittaamiseksi. Lapin Letkan toimesta järjestettiin yhteispalaveri molempien kuntien edustajien kanssa, jossa yhdessä etsittiin hyviä ja pysyviä käytäntöjä työhyvinvointikyselyiden hyödyntämiseen. Kuntien välille on virinnyt myös muuta yhteistyötä tasa arvosuunnittelun tiimoilta, kun Posion kunta on lähestynyt Sallan kuntaa tasa arvosuunnittelun kokemuksien vaihdon merkeissä. Nämä ovat niitä verkostoja, jotka säilynevät myös hankkeen päättymisen jälkeen. 1c)Tutkimustiedon avulla käytännön menetelmiä Yliopiston tutkimus Lapin yliopiston tutkimusteema II käsittelee rakenteisiin, alueeseen ja käytäntöihin kätkeytyvää valtaa ja sukupuolta. Teemaan liittyen on tarkemmin selvitetty rakenteisiin, alueeseen ja valtaan liittyviä kytkentöjä sukupuolten näkökulmasta. Tärkeäksi sukupuolten työtä hierarkisoivaksi tekijäksi on muodostunut raha. Rahan, alueen, sukupuolten työn ja vallan kytkentöjä on käyty testaamassa ja esittelemässä 29. 30.3.2012 sosiologipäivillä Kuopiossa. Esitelmän keskeisiksi teemoiksi nousivat alueelliset käytännöt, sukupuolen tekeminen, sukupuolten työ sekä julkisen ja yksityisen rahan hierarkia. Tutkimusteema I:n tarkoituksena on kerätä aineistoa koko hankkeen ajan. Se onkin ollut merkittävässä roolissa teema II:n tilastoaineiston muodostamisessa. Tutkimusteema II:n liittyen on jatkettu eri yhteyksissä suunnittelua seminaarista, jonka aiheena tulee olemaan raha ja sukupuoli. Seminaarin ideoita on työstetty muun muassa tutkimuksen johtoryhmässä, tasa arvotoimijoiden kanssa sekä sosiologipäivillä EUtutkimusta käsittelevässä työryhmässä. Rahan ja sukupuolen tarkastelu rakenteiden ja alueen kannalta on uusi aluevaltaus, joten perinteisen seminaarin järjestäminen siitä ei vaikuta mielekkäältä. Sen sijaan aiheen työstämistä jatketaan yhdessä kansallisella tasolla tasa arvotoimijoiden kanssa sekä pohjoismaista ulottuvuutta mietitään yhdessä muun muassa MätaJämt hankkeen toimijoiden kanssa. Suunnitteilla on alueisiin ja alueellisiin käytäntöihin liittyvä seminaari loppuvuodesta 2012 yhdessä kansallisten ja esim. pohjoisruotsalaisten tasa arvotoimijoiden kanssa.
Sukupuolten työnjako toistoja, valintoja, rakenteita raportti sai lopullisen muotonsa keväällä 2012. Selvityksen tuloksia käytiin esittelemässä Ely keskuksen työntekijöille helmikuussa 2012. Raportti on lähetetty keskeisille yhteistyökumppaneille. Keskeisiksi tuloksiksi selvityksessä muodostuivat sukupuolen tekemisen paikat työvoimapolitiikassa. Sukupuolen tekemisen paikoissa on kysymys rakenteiden halkeamisista, joissa on mahdollista toisin toimiminen. Raportti on luettavissa http://www.lapinletka.fi/pages/tietoatasa arvosta/lapin yliopiston selvitykset ja tutkimukset.php Tutkimuksissa on noussut myös esille, että samat tekijät, jotka pitävät yllä horisontaalista segregaatiota tuottavat myös vertikaalista segregaatiota. Tämä liittyy yleisesti sukupuolijärjestelmään, jossa naiseus on selvästi erotettu mieheydestä ja jossa hierarkiaa yleisesti tuotetaan priorisoimalla miehisiä elämän alueita, ajatuksellisia rakenteita ja käytäntöjä. Lisäksi valmistui Lapin yliopiston sosiologian opiskelijan Marjaana Peltolan kanditaatintutkielma Sukupuoli ja hoitajuus Sukupuolen merkityksellistyminen hoivatyön käytännöissä. Tutkielman aineistona toimi miesryhmän kuntoutumisen tukeminen työssäoppimisen jakson aikana kerätty kyselyaineisto. Tutkielma on luettavissa http://www.lapinletka.fi/pages/tietoa tasa arvosta/opinnaeytetyoet.php Opinnäytetyö Mies siis välttyy turhalta sapelinkalistelulta Kemi Tornio ammattikorkeakoulussa hankkeistettiin Anni Lauhikarin ja Liisa Ylevän sosiaalialan opinnäytetyö Mies siis välttyy turhalta sapelinkalistelulta Kokemuksia opiskelusta sukupuolivähemmistönä tarkastettiin 1.3. Työ käsittelee naisopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta tekniikan alalla ja miesopiskelijoiden opiskelusta sosiaalialalla. Työssä hyödynnetään hankkeessa aikaisemmin kokeiltua digitarinaa kokemusten esille tuomisessa. Opinnäytetyö herätti vilkasta keskustelua ja johti myös kehittämistoimenpiteisiin. Opinnäytetyö on luettavissa http://www.lapinletka.fi/pages/tietoa tasa arvosta/opinnaeytetyoet.php Mies lähihoitajana selvitys Mies lähihoitajana selvityksen kolmas väliraporttiraportti valmistui. Väliraportti on luettavissa osoitteessa http://www.lapinletka.fi/pages/tietoa tasa arvosta/lapin letkanselvitykset/mies laehihoitajana 3. vaeliraportti.php. Miehille suunnattu lähihoitajakoulutus päättyi tammikuussa. Kahdestatoista aloittaneesta miehestä, 11 suoritti koulutuksen loppuun. Selvityksen loppuraportti ilmestyy loppuvuodesta 2012, jolloin voidaan arvioida myös sitä, miten opiskelijat ovat työllistyneet.
1d) Valtavirtaistaminen Ura avain hanke Lapin Letka on kutsuttuna mukana OPH:n rahoittamassa ja Amiedun hallinnoimassa hankkeessa tehtävänään tuoda tasa arvo osaamista hankkeen Lapin verkoston toimenpiteisiin. Se tapahtuu mm. tuomalla tasa arvonäkökulmaa keskusteluihin ja osallistumalla konkreettisten tuotosten toteuttamiseen. Lapin Letkan toiminnan kautta kiinteistöpalvelualan naispuolinen työntekijä on käynyt esittelemässä alaa yläluokille. Toinen tuotos on Lapin matkailuopiston kanssa yhteistyössä toteutettava Mun valinta video puhdistuspalvelualasta. Videon käsikirjoitus ja pääosa kuvauksista toteutettiin keväällä 2012. Ura avain hankkeen tavoitteena on kiinteistöpalvelualan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen potentiaalisten opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa keskuudessa. Laskiaisrieha Lapin Letka isännöi yhtä osastoa Lapin ammattiopiston kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetussa laskiaistapahtumassa. Tapahtumassa kaikki ykkösluokkalaiset osallistuivat ryhmänohjaajansa johdolla Lapin Letkan vetämään tasa arvojanaan. NUPO työ Lapin Letka osallistui keväällä 2012 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) projektin ja Lapin Ely keskuksen järjestämään Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena ohjelmatyöskentelyyn. Lapin Letka osallistui työskentelyyn kiinnittämällä huomion sukupuolten tasa arvoon. Lappi Brändi työ Yliopiston tämän hetkisiä tutkimustuloksia sovelletaan muun muassa Lappi brändin työstämisessä. Lappi brändin työryhmä, Lisäarvoa yrityksille työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet yliopistosta Irmeli Kari Björkbacka ja emohankkeesta Tatja Karvonen tarkoituksenaan herättää ajatuksia ja keskustelua omassa ryhmässään palveluiden ja sotealojen (naisten alojen) kilpailukyvystä. Tosin brändityöskentely osoittautui hyvinkin ulkoapäin ohjatuiksi tekniikoiksi, joten nähtäväksi jää, saadaanko Lappi brändiin myös sukupuolten tasa arvoon liittyvää näkökulmaa. Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämispäivä Kemi Tornion ammattikorkeakoululla hanke piti peliluolaa amk:n sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämispäivässä 25.4. Tilaisuudessa osallistujat pelasivat tasa arvorulettia ja keskustelivat rulettipöydän ääressä sukupuolten tasa arvoon ja epätasa arvoon liittyvistä kokemuksistaan.
Lapin ammattiopiston opiskelijan opas Hanke on ollut mukana päivittämässä Laon opiskelijan opasta erityisesti sukupuoli ja tasaarvonäkökulmasta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työolobarometri RKKY tekee joka vuosi henkilöstölleen työolobarometrin. Tänä vuonna hanke uudisti tasaarvoon liittyviä kysymyksiä sekä huolehdittiin siitä, että taustamuuttujaksi tulee sukupuoli. Vuoden 2012 kysymykset ja vastausvaihtoehdot tasa arvoon liittyen olivat seuraavanlaisia: 1) Oletko itse ollut sukupuolisen häirinnän kohteena työpaikallasi? En Kyllä tällä hetkellä Aiemmin en enää 2) Jos vastasit Kyllä tällä hetkellä tai Aiemmin en enää, minkälaista kokemasi sukupuolinen häirintä on ollut? Asiattomia huomautuksia Fyysistä lähentelyä Kaksimielisiä vitsejä Seksin ehdottamista Jotakin muuta 3) Kenen taholta olet kokenut sukupuolista häirintää nykyisessä työpaikassasi? Työtoverin Esimiehen Alaisen Työyhteisön ulkopuolisen henkilön 4) Naisten ja miesten palkkaus on oikeudenmukainen työpaikallani Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä En osaa sanoa Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä 5) Oletko kokenut, että sukupuolellasi on ollut merkitystä uralla etenemiseesi nykyisessä työpaikassasi? Sukupuolesta on ollut etua Sukupuolesta on ollut haittaa Sukupuolella ei ole ollut vaikutusta
1e) Yleisen tasa arvotietoisuuden lisääminen Peruskoulun opetusmateriaali tasa arvosta Lapin Letka hanke on suunnitellut yhdessä peruskoulun opinto ohjaajien kanssa tasaarvomateriaalin koulujen käyttöön. Hanke on pitänyt vuodesta 2009 alkaen peruskoulun 9 luokkalaisille opinto ohjauksen oppitunteja. Näiden käyntien aikana opinto ohjaajat huomasivat, että hankkeella on hyvää oppimateriaalia ja erinomaisia menetelmiä tasaarvoon liittyen. Tähän tarpeeseen hanke on vastannut ja luonut oppimateriaalikokonaisuuden. Samalla tuli esille, että opinto ohjaajille ei ole olemassa juuri mitään valmista opettajanmateriaalia. Jokainen opinto ohjaaja joutuu itse keräämään mistä milloinkin tarvittavan oppimateriaalin. Hankkeen tuottama materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu 7 9 luokkalaisille. Materiaali sisältää tuntirungot, opettajan ohjeet ja teemoihin ja tehtäviin liittyvät materiaalit kuten videot, faktatekstit, tarinat ja pelit. Materiaalin avulla rohkaistaan nuoria tekemään valintoja omista mielenkiinnonkohteistaan ja taidoistaan käsin, ja tehdään näkyväksi sukupuolen merkitys ja sukupuoleen liitettyjen stereotypioiden vaikutus nuoren valintoihin. Teemat jakaantuvat eri luokka asteille seuraavasti: 7. luokka: Itsetuntemus ja sukupuoli 8. luokka: Koulutusvalinnat ja sukupuoli 9. luokka: Tasa arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Tehtävät ovat luonteeltaan toiminnallisia ja kokemuksellisia. Tarkoituksena ei ole niinkään opettaa, vaan enemmänkin herätellä nuoria itse oivaltamaan, mihin kaikkeen sukupuoli ja tasa arvo elämässä liittyvät. Tätä kautta toivotaan edistettävän tasa arvoajattelun juurtumista sinne kaikista tärkeimpään paikkaan jokaisen korvien väliin. Peruskoulumateriaalia on työstetty yhdessä Rantavitikan koulun opinto ohjaaja Marke Kangasniemen kanssa. Peruskoulun tasa arvomateriaali on saatavilla SlideShare internet sivustolta ja Lapin Letkan sivustolta sekä muistikortilla. Kevään 2012 aikana peruskoulun tasa arvomateriaalista toimitettiin 400 kappaleen erä muistikortteja SubjectAid palveluun, josta eri oppilaitosten ja koulujen opettajat ja opinto ohjaajat voivat tilata maksutonta opetusmateriaalia. Huhtikuun loppuun mennessä muistikortteja oli tilattu jo noin 200 kappaletta. Syksyllä 2012 toimitetaan mahdollisesti vielä yksi erä materiaalia jakoon. Tuotetusta materiaalista saadaan arviointitietoa ulkoisen arvioinnin yhteydessä. Lapin opinto ohjaajille suunnataan kysely, jossa tiedustellaan, miten he ovat materiaalia hyödyntäneet ja millaista lisäarvoa se on tuonut opetukseen. Lisäksi syksyllä 2012 materiaalista käydään palautekeskustelu Rovaniemen opinto ohjaajien kanssa.
Tasa arvon verkkokurssi Tasa arvon verkkokurssin kurssikuvaus valmistui syksyllä 2011. Alkuvuodesta 2012 se työstettiin opetussuunnitelmaksi. Kurssin suunnittelussa mukana olleet oppilaitokset ovat räätälöineet kurssia omiin oppilaitoksiinsa sopiviksi ja vieneet kurssia opintotarjontaan vaihtelevalla aikataululla. Valittavaksi asti kurssi on päätynyt tähän mennessä Humakin Tornion kampuksella. Se on hyväksytty HUMAKin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman vapaasti valittaviin opintoihin sekä avoimen amk:in opintoihin lukuvuodelle 2012 2013. Ramkissa pohditaan, miten verkkokurssi on sijoitettavissa opetussuunnitelmaan. Lapin ammattiopiston opettaja Toni Karjala on laatinut kevään aikana verkkokurssista 1 opintoviikon kokonaisuuden Optima oppimisympäristöön. Tavoitteena on ollut testata sitä, millaisessa muodossa materiaali on hyvä tuoda opiskelijoille näkyviin, jotta se kiinnostaisi opiskelijoita valitsemaan verkkokurssin. Toni Karjala tekee tuotetusta materiaalista myös opinnäytettä, jossa hän peilaa tasa arvonverkkokurssin 1 opintoviikon kokonaisuutta mielekkään oppimisen kriteereihin. Kurssikuvaus ja opetussuunnitelma pohja löytyvät http://www.lapinletka.fi/pages/materiaalipankki/muita materiaaleja.php L teatteri Kemi Tornion ammattikorkeakoululla Hanke toteutti Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille toiminnallisen opetuspaketin opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu opintojaksolle. Opetuspaketin sisältönä oli sukupuoleen kohdistuvaa syrjintä ja kiusaaminen. Tilaisuudet jakautuivat kahteen osaan. Aluksi opiskelijat työskentelivät pienryhmissä pohtien sukupuolten tasa arvoa arjen tilanteissa. Tehtäväksiannossa käytettiin Letkan tuottamaa kuvasarjaa. Toisessa osassa näyttelijät Tatja ja Kimmo Hirvenmäki käsittelivät sukupuolista syrjintää työhönottotilanteessa ja sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja kahdessa foorumteatteri insertissä. Opetuspaketin tavoitteena oli herätellä ajatuksia, rohkaista ottamaan kantaa ja lisätä tasaarvotietoisuutta. Lisäksi haluttiin ottaa käyttöön vuorovaikutteisia ja toiminnallisia menetelmiä tasa arvoasioiden käsittelyssä. Tilaisuuden kesto oli kaksi tuntia ja ne toteutettiin 18.1. (sosiaaliala), 19.1. (terveysala), 25.1. (terveysala, englanninkielinen), 26.1. (kaupan ja kulttuurin ala) 2.3. (kaupan ja kulttuurin ala, englanninkielinen), 9.2. (tekniikan ala) ja 16.2. (tekniikan ala). Tilaisuudet olivat osa opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu opintojaksoa. Opiskelijat tavoitettiin hyvin, osallistujamäärä oli erinomainen lukuun ottamatta 16.2. tilaisuutta. Foorumteatteri tasa arvon toisenlaisena esiin nostajana houkutti mitä ilmeisimmin osallistumaan oppitunneille. Kaikkiaan tilaisuuksiin osallistui hieman alle 200 opiskelijaa.
Muuta Hanke on kouluttanut Lapin ammattiopiston nuoriso ja vapaa aika ohjaajien opiskelijoita siten, että he pystyvät järjestämään seksuaaliseen ja sukupuoliseen häirintään liittyvän tehtävärastin Rovaniemen nuorisotiloilla. Seminaarit ja koulutukset Naisjuttuja karkauspäivänä Hanke järjesti Kemissä Sauvosalissa Naisjuttuja (29.2.) teemapäivän naisten selviytymisstrategioista. Ajatuksena oli kokeilla, voiko avointa yleisötilaisuutta, jossa käsitellään tasa arvoa karnevalistisesti ja eri tulokulmista, toistaa. Naisjuttuja toteutettiin samalla formaatilla kuin 13.10.2010 toteutettu Mitä Mies? päivä. Tapahtumassa pohdittiin, miten naiset selviytyvät: kepeästi, kieli poskessa, hampaat irvessä, taidolla, tekniikalla, taktiikalla ja tunteella, silkalla älyllä. Ja mistä: sota aikana yhteiskunnan pyörittämisestä, pula ajasta, paperikengistä ja pettuleivästä, omista töistä ja entisistä miesten töistä. Työn, lastenhoidon ja kotitöiden yhteensovittamisesta: palkkatyöstä, yövalvomisista, tarharumbasta, työurasta. Ulkonäköpaineista, lisäkkeistä, ulokkeista ja imuista, syömishäiriöstä, ruokavaliosta, maratonista. Elämän tuomista kuopista ja kolhuista. Tapahtumaa ryydittivät kirjailija Katja Kettu, klovni Stella ja Lumoava Luiki sekä puheenvuorot, joissa tuotiin näkökulmia naisena olemisen haasteisiin. Hankkeen projektipäällikkö piti puheenvuoron aiheesta Entä nyt? Koulutetun naisen selviytyminen pohjoisella ulottuvuudella. Naisjuttuja kokosi yhteen yli 160 eri ikäistä osallistujaa. Sukupuolten tasa arvon tarkastelu karnevalistisin ja kulttuurin keinoin, mutta vakavalta pohjalta, tuntuu kiinnostavan ihmisiä. Edellä mainittujen piirteiden lisäksi Letkan järjestämiä Mitä Mies? ja Naisjuttuja päiviä yhdistää tilaisuuksien avoimuus, ennakkoilmoittautumisen puuttuminen, monikanavainen markkinointistrategia ja halu luoda hyvien ihmisten juhlia. Koulutus Lapin ELY keskuksen osaamisen kehittämisen johtoryhmälle Lapin ELY keskus pyysi Lapin Letka hankkeelta koulutusta aiheesta sukupuoli näkökulma työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Erittäin keskustelevan koulutustilaisuuden alustukset tapahtuivat Joni Minkkisen kokoaman yhteenvedon ja Irmeli Kari Björkbackan työn alla olleen selvityksen pohjalta. Yhteenveto ja selvitys löytyvät osoitteesta http://www.lapinletka.fi/pages/tietoa tasa arvosta.php. Seppo Koskisen koulutus Lapin Kesäyliopisto järjesti maaliskuussa koulutuksen Naisten ja miesten välinen tasa arvo työelämässä. Työoikeuden professori Seppo Koskinen käsitteli päivän mittaisessa koulutuksessa tasa arvonsääntelyä ja uusimpia oikeuskäytänteitä. Lisäksi puhuttiin työnantajan erityisistä velvollisuuksista tasa arvo toteuttamiseksi ja siitä mitä seuraamuksia on tasa arvon rikkomuksilla.
1f) Vertikaalisen segregaation purkaminen Keväällä 2011 valmistui selvitys Naisjohtajat syynissä. Se oli osa tutkimussuunnitelman Valtaa ja sukupuolta käsittelevään teemaan. Teeman tavoitteena on tuoda esille vallan jakautumista sukupuolen mukaan ja vallansiirtymiä sekä purkaa niitä. Selvityksen aiheena oli Lapin kuntien ja kuntayhtymien nais ja miesjohtajien määrä, heidän hallinnon ala sekä naisten ja miesten innokkuus hakeutua johtotehtäviin. Selvitys oli rajattu koskemaan nimenomaan kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmään kuuluvia johtajia sekä kuntien tekemiä johtoryhmäläisten rekrytointeja. Raportissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon Lapin kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmissä on naisia ja miehiä? Työskentelevätkö Lapin kuntien ja kuntayhtymien johtohenkilöt omalle sukupuolelle tyypillisellä alalla? Hakevatko naiset ja miehet yhtä usein Lapin kuntien johtotehtäviin? Kevään 2012 aikana on aloitettu selvittämään, miten tämä tilanne on vuoden 2010 lopun jälkeen muuttunut Lapissa. 2. Julkisuus ja tiedottaminen Lapin kunnissa, joissa on tehty hankkeen avustuksella henkilöstöpoliittista tasaarvosuunnitelmaa, tiedottamisen yhdeksi keinoksi on valittu mainostoimiston suunnittelema tasa arvokampanja, jonka pyrkimyksenä on muokata tasa arvoasenteita. Kampanjassa on laadittu kuntien wc tiloihin suunniteltuja julisteita, joissa herätellään omia työntekijöitä havaitsemaan tehtävien sukupuolittuminen sekä se, miten eläköitymisen seurauksena avautuvat työpaikat tehtävästä riippumatta soveltuvat sekä naisille että miehille. Savukoskella kampanja toteutetaan, kun valtuusto on hyväksynyt suunnitelman. Posiolla kampanja puolestaan toteutetaan suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Julisteita jaetaan yhteen kuntaan noin 20 40 kappaletta. Humak:n Roll up on ollut hyvin esillä eri tilaisuuksissa muun muassa valintakokeissa ja seminaareissa. Hanke on linkkinä pysyvästi esillä HUMAKin kotisivuilla. Lapin Letkan nettisivut Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteista www.lapinletka.fi ja www.aivansamamulle.fi. Sivuille on kerätty tietoa hankkeen toiminnasta ja tasa arvosta yleisemmin. Sivuilla käsitellään tasaarvon toteutumista ja tasa arvon edistämistä Lapissa. Keväällä 2012 on panostettu erityisesti siihen, että hankkeen nettisivuilta löytyvät merkittävimmät materiaalit, jota hankkeessa on tähän mennessä tuotettu. Erityisiä kampanjoita ei ajanjakson aikana toteutettu. Tammihuhtikuun aikana yksilöityjä kävijöitä oli 635 ja käyntikertoja 993.
Lapin Letka ja sosiaalinen media Aivan Sama Mulle facebook sivuja on myös päivitetty säännöllisesti ja jokaista päivitystä käy keskimäärin katsomassa noin 200 henkilöä. Hankkeella on myös oma Youtube kanava, jonne on lisätty uusia videoita. Videot löytyvät osoitteesta: http://www.youtube.com/user/lapinletka SlideShare.net palveluun on täydennetty hankkeessa tuotettua opetusmateriaalia. Naisten ja tasa arvonpäivä Keväällä toteutettiin ulkomainoskampanja Rovaniemellä ja Kemissä. Hankkeelle tuotettiin julisteita bussipysäkkien valotauluihin viikoille 11 12. Julisteissa pyydettiin ihmisiä pohtimaan omaa roolia miehenä ja naisena iskulauseella Miesten vai naisten hommiin menossa? Uutiset Tammikuussa oli Lapin Kansassa uutinen siitä, että mieslähihoitaja ryhmä valmistuu. Helmikuussa Lapin Radio teki uutisen siitä, miten EU rahat ovat mahdollisesti vähenemässä Lapissa. Uutiseen liittyen haastateltiin projektipäällikköä. Maaliskuussa Pohjolan Sanomat uutisoivat Naisjuttuja tilaisuudesta otsikolla Naisjuttuja täydelle salille. Pohjolan Sanomissa ja Lapin Kansassa oli maaliskuussa uutinen siitä miten naiset ovat vähemmistössä päätöksenteossa Lapin kunnissa. Uutista varten oli haastateltu myös projektipäällikköä. Huhtikuussa hanke kutsui Uusi Rovaniemi lehden toimittajan seuraamaan ja tekemään juttua Rails Girlsin vierailua Rantavitikan peruskoulullla. Lupauksista huolimatta toimittaja ei saapunut paikalle. Muuta Osatoteuttajien sisäinen tiedottaminen on ollut pääsääntöisesti organisaatioiden intrassa. Emohanke on käyttänyt sisäisessä tiedottamisessa Lapin ammattiopiston ja matkailuopiston Viikkotiedotteita. Lisäksi hanke on tiedottanut aktiivisesti toimista myös minna.fi sivustoilla. Minna.fi sivusto on tasa arvon keskuksen ylläpitämä sivusto. Sivustoa hoidetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta.
Euroopan komission Itämeren maiden asioista vastaava johtaja Charlina Vitcheva vieraili huhtikuussa Lapissa. Lapin Letka toimitti hänelle ja hänen esikunnalleen hankkeessa tuotettua materiaalia. Hanke on myös mentoroinut Verso hanketta erityisesti ulkoiseen arviointiin liittyvissä kysymyksissä. Samalla on pohdittu sitä miten tasa arvonäkökulma näkyy Rovaniemellä. 3. Ongelmat ja suositukset Lapin kunnissa suurimmaksi ongelmaksi on viime aikoina noussut avuttomuus edistää tasaarvoa. Tasa arvon edistämisen kannalta keskeisiin asioihin kuten palkkaukseen tai segregaation purkamiseen vaikuttaminen koetaan haasteelliseksi työnantajatasolla. Tähän vastatakseen hanke on järjestellyt kevään aikana koulutusta palkkatasa arvon edistämisestä kunnassa. Koulutus järjestetään toukokuussa Rovaniemellä ja kouluttajana toimii Anja Nummijärvi tasa arvovaltuutetun toimistosta. Kaikissa organisaatioissa on suositeltavaa johdon sitouttaminen tasa arvotyöhön. Jos johto ei ole asiassa mukana, tasa arvotyö jää helposti pienen porukan sisäiseksi puuhasteluksi, jolla ei ole laajempia vaikutuksia. Monissa kunnissa on perustettu hankkeen myötä ensimmäisen kerran tasa arvotyöryhmä. Ensimmäisen suunnitelman valmistuttua on paikallaan tarkistaa sen kokoonpanoa ja toimintatapaa muutoinkin. Yliopiston tutkimusosuus Lapin Letka hankkeessa on tuonut selvästi esille sen, että sukupuolten välinen tasa arvo ja segregaation purkaminen eivät ole ainoastaan tekemisissä yksilöllisten valintojen vaan yhtälailla rakenteellisten, valtaan ja hallintaan liittyvien käytäntöjen ja toistojen kanssa. Tämän vuoksi tasa arvossa pitää puhua muustakin kuin yksilöllisistä valinnanmahdollisuuksista. Korkeakoulukenttä on muutossuunnitelmien kohteena myös Lapissa. Tämä on heijastunut myös tasa arvon edistämiseen sekä hyvässä että huonossa valossa. Hyvää on ollut se, että opetus ja kulttuuriministeriö on vaatinut ammattikorkeakouluilta liitettäväksi raporttiin oppilaitoksen toiminnallisen tasa arvosuunnitelman. Tämä on tarkoittanut sitä, että ammattikorkeakoulujen johto on halunnut päivittää tai tehdä uudet oppilaitoksen tasaarvosuunnitelmat. Toisaalta se näkynyt niin, että muiden toimenpiteiden edistäminen on jäänyt useassa ammattikorkeakoulussa muiden isompien ja tärkeämpien asioiden varjoon. Valtavirtaistamisen ongelmat ja suositukset Valtavirtaistamisen haasteisiin on törmätty, vaikka monella saralla onkin saatu asioita erinomaisesti eteenpäin. Valtavirtaistaminen on tasa arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa arvo sisällytetään kaikkeen toimintaan. Tasa arvon edistäminen ei ole siis mikään erillinen asia, vaan se tulisi sisällyttää kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Ihannetilanteessa tasa arvon valtavirtaistaminen on erinomaista valmistelua ja
päätöksentekoa. Kevään aikana kaikki hanketoimijat ovat pyrkineet edistämään omassa organisaatiossaan tasa arvon valtavirtaistamista. Ensimmäinen valtavirtaistamista hidastanut seikka on ollut se, että monessa organisaatiossa on ns. hakattu kiveen erilaiset työryhmät ja valmistelukoneistot, joihin hankkeen työntekijän on ollut vaikea päästä mukaan. Tässä on auttanut se, että hankkeen työntekijät ovat määrätietoisesti esittäneet toiveet päästä työryhmiin mukaan. Valitettavasti tähän vaikuttaa liian paljon yksittäisen ihmisen omat asenteet tasa arvoon. Ne henkilöt, jotka näkevät tasa arvossa vielä parantamisen varaan, ovat avanneet ovet. Toisaalta taas ne henkilöt, jotka suhtautuvat välillä hyvinkin kriittisesti tasa arvoon, eivät ole ovia aukoneet. Toisena tärkeänä syynä siihen, miksi tasa arvon eteneminen joissakin organisaatiossa on hidasta tai jopa vaivalloista, johtuu tasa arvotiedon puutteesta. Tasa arvoa ei osata ottaa huomioon, koska oma tieto taito on sen suhteen vaillinaista. Tästä näkökulmasta asia on erittäin ymmärrettävää. Asia korjaantuu sillä, että tasa arvotietoa saadaan laajemman joukon tietoon esimerkiksi koulutuksissa. Jotta valtavirtaistaminen saadaan etenemään laajemmin, vaatii se siis pinttyneiden asenteiden putsaamista, yleisen tasa arvotietoisuuden lisäämistä muun muassa koulutuksen keinon sekä antamalla lisää valmiuksia tehdä tasa arvotyötä. Lapin Letka on pyrkinyt erityisesti koulutuksilla, konsultoinneilla sekä kampanjoilla lisäämään lappilaisten tietoa ja osaamista tasa arvokysymyksissä, jotta valtavirtaistaminen voisi edetä monissa organisaatioissa. Indikaattorit Hankkeen ulkoisessa arvioinnissa pyydettiin arvioitsijaa myös tuottamaan yhteistyössä hankkeen kanssa indikaattoreita. Syksyn 2011 aikana kävi jo ilmi, että indikaattorien määrittelyä vaikeuttaa erityisesti se, että koulutuksen tilastot ja tilastoinnin perusteet tehdään eri organisaatioissa valtakunnan tasolla. Lisäksi oppilaitosten oppilastilastointiohjelmat eivät tue sukupuolinäkökulmasta tuotettua tilastointia. Näistä haasteista huolimatta projektiryhmä teki esityksensä ohjausryhmälle seurattavista indikaattoreista ja toimenpiteistä, joilla voidaan edistää tasa arvon liittyvien indikaattorien kehittymistä. Ohjausryhmä teki lokakuussa 2011 päätökset esityksen mukaan. Seurattavaksi indikaattoreiksi tulivat oppilaitoksissa: 1. Mies ja naisopiskelijoiden hakeutuminen eri aloille eri oppilaitoksissa 2. Aloittavat mies ja nais opiskelijat eri koulutusaloilla 3. Oppilaitoksen markkinoinnin muutos segregoituneiden alojen osalta Seurattavat indikaattorit kunnissa ja kuntayhtymissä ovat: 1. Työpaikkojen tasa arvosuunnitelmien määrä ja laatu 2. Organisaatioiden henkilöstöjakauma eri tehtävissä; johtotehtävät ja luottamustehtävät Ohjausryhmä päätti myös, että hanke käynnistää keskustelut OPH:n ja OKM:n kanssa, jotta Kesu:ssa olevat tavoitteet ja vaatimukset ovat ammatillisille oppilaitoksille sellaiset, että
sukupuoli näkyy valtakunnallisesti vaadittavassa tiedonkeruussa. Lisäksi hankkeen pitää informoida laajasti erityisesti hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen johtoa siitä, että sukupuolen välinen tasa arvo on syytä ottaa huomioon myös tilastojen ajoissa, jotta voidaan mm. vastata riittävällä tarkkuudella OKM:n antamaan palautteeseen. Lisäksi hankkeen on käynnistettävä laajat keskustelut Lapin Liiton kanssa siitä miten Lappi lukuina julkaisuun otetaan sukupuolen välinen tasa arvo mukaan. Hanke myös jatkaa syksyn 2012 kuntavaalien jälkeen aineiston keräämistä sukupuolesta ja kuntademokratiasta siten, että Lapin Liiton on hyvä jatkaa siitä vuoden 2013 jälkeen. Keväällä 2012 näitä keskusteluja on käyty. Keskusteluissa on tullut esille, että OPH ei aio muuttaa tapaansa kerätä tietoja. Opetushallituksen vastaus oli seuraavanlainen: Koulutuksen järjestäjät toimittavat OPH:lle laskentapäivinä opiskelijoista tiedot rahoitusta varten. OPH ei kerää tietoja henkilötasolla, vaan rahoitukseen tarvitaan tiedot kokonaisopiskelijamääristä eri aloilla. Vuosittain toteutettava ammatillisen koulutuksen kustannusten tiedonkeruu (kustannuskysely) pohjautuu lakiin opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja lain määrittämänä tarkoituksena on kerätä rahoituksen määräämiseksi tarpeellisia tietoja. Koska rahoitus ei määräydy sukupuolen mukaan, tietojenkeruun laajentaminen ei olle tältä osin mahdollista. Tämän vuoksi hankkeessa on tehty päätös, että yhden alueellisen hankkeen ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa näitä keskusteluja. Mikäli valtakunnallisesti asiaan halutaan vaikuttaa, pitäisi siinä olla laajempi joukko toimijoita edistämässä asiaa. Sen sijaan keskustelut Lapin Liiton kanssa ovat edenneet kevään aikana hyvin ja näyttää siltä, että seuraavaan Lappi lukuina julkaisuun tulee sukupuolten välinen tasa arvo huomioiduksi. 4. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen Ulkoinen arviointi Hankkeeseen on tehty ensimmäinen ulkoinen arviointi toiminta ajalta 1.3.2008 30.4.2010. Toinen arviointi on käynnissä. Tässä tarkastellaan hankkeen toimintaa ajalta 1.5.2010 31.12.2011. Toisen arvioinnin teemana on tarkastella Lapin Letka hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista: Onko hanke saavuttanut sille asetetut tavoitteet? Mikäli asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, pohditaan tähän johtaneita syitä, ja mikäli tavoitteet on saavutettu, tarkastellaan onnistumiseen johtaneita keskeisiä tekijöitä. Arvioinnilla pyritään löytämään hanketyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hyvät ja huonot käytännöt. Arvioitsijat analysoivat, mitä uutta hanke on luonut tasa arvotyöhön, miten tasa arvo on edistynyt niissä organisaatioissa, joihin hankkeen toimenpiteet ovat kohdistuneet (mitkä asiat ovat sitä tukeneet ja mitkä estäneet). Hankkeen toteutusprosessit eivät ole enää tässä vaiheessa varsinaisesti arvioinnin kohteena, mutta prosesseja kuitenkin analysoidaan
tulosten ja vaikutusten sekä hyvien ja huonojen käytäntöjen arvioinnin yhteydessä, koska prosessien kautta voidaan ymmärtää tuloksiin ja vaikutuksiin sekä onnistumisiin ja epäonnistumisiin johtaneet syyt. Lisäksi arvioidaan, miten pysyviä ovat Lapin Letka hankkeella aikaansaadut vaikutukset sekä ratkaisevatko hankkeen tulokset ja vaikutukset pysyvästi niitä kehittämistarpeita, joita hankkeella on lähdetty kehittämään ja joiden ratkaisua kehittäminen vaatii. Lisäksi arvioidaan, miten hyvin jo projektin aikana on suunniteltu toiminnan jatkuminen sekä tulosten ja vaikutusten ylläpito projektin päätyttyä. Kaiken arviointiaineiston perusteella ja arviointikysymyksiin vastaamisen yhteydessä analysoidaan Lapin Letka hankkeen hyvät käytännöt ja vahvuudet sekä huonot käytännöt ja kehittämistarpeet, joihin esitetään konkreettisia toimenpide ehdotuksia. Arviointi laaditaan siten, että arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää koko hankkeen toiminnan ajan sekä hankkeen väliraportoinnissa ja loppuraportoinnissa. Keskeisinä kohderyhminä, joilta tietoa kerätään, arvioinnissa ovat tasa arvotyöryhmät kunnissa, jotka olleet hankkeessa mukana. Näiltä tasa arvotyöryhmien jäseniltä tiedustellaan, miten hanke on tukenut kunnissa tasa arvoa ja miten ryhmät arvioivat omassa kunnassa tasa arvon edistyneen. Muissa tasa arvohankkeissa ei ole ollut tämän kaltaista toimintatapaa, analysoidaan onko tämä ollut hyvä menettely vai olisivatko muut perinteiset menettelytavat olleet parempia. Myös projektiryhmä on arvioinnin tiedonhankinnan kohderyhmänä: hankkeen osatoteuttajien projektikoordinaattorit tekevät omissa organisaatioissaan tasa arvotyötä. Lapissa ei hankkeen alussa ollut paljon tasa arvoa tuntevia ihmisiä. Hanke on tuonut tasaarvo osaajia Lappiin. Analysoidaan, miten projektityöryhmäläisten tasa arvo osaaminen on kehittynyt ja miten hanke on siihen vaikuttanut, miten he arvioivat hankkeen materiaalien hyödyttäneen oman organisaation tasa arvotyötä, miten yliopiston tutkimus on tukenut hankkeen tavoitteita onko sieltä tullut käytännön tukea tasa arvon edistämiseen? Hankkeessa on tehty Lapin peruskoulujen oppilaanohjaajille oppimateriaalia siitä, miten opot voisivat edistää tasa arvoa Lapin opot otetaan kyselyn kohderyhmäksi, jolta tiedustellaan, miten he ovat opasta hyödyntäneet ja millaista lisäarvoa se on tuonut? Ulkoinen arviointi valmistuu elokuun loppuun mennessä ja sen jälkeen hanke laittaa toimeen arvioinnissa esiin tulleita kehittämissuosituksia. Muuta Kevään aikana on ollut 20 tilaisuutta, jotka ovat tavoittaneet lähes 600 osallistujaa. Ohjausryhmä on kokoontunut kerran ja projektiryhmä kaksi kertaa 1.1 30.4.2012 aikana.
5. Projektin innovatiivisuus Lapin ammattiopiston Metsäruusun toimipiste on kehittänyt yhdessä Lapin Letka hankkeen kanssa puutarha alan markkinointia erityisesti sukupuolinäkökulmasta. Viime vuosina suurin osa Metsäruusun opiskelijoista on ollut tyttöjä. Markkinoinnin kehittämisen mallissa on ollut tavoitteena esitellä alaa kumpaankin sukupuoleen vetoavalla tavalla ja tuoda puutarha alaa paremmin tunnetuksi kertoa, että Metsäruusussa voi opiskella muutakin kuin kukkiensidontaa. Suunnittelua on tehty yhdessä Lapin Letkan, Metsäruusun opettajien ja opiskelijoiden sekä Lapin ammattiopiston markkinoinnista vastaavien toimijoiden kanssa. Jotta markkinointitoimenpiteet vastaisivat todellista arkea oppilaitoksessa ja opiskelijoiden elämässä, opiskelijoille tehtiin heti alkajaisiksi opiskelijakysely. Kyselyn avulla puutarha alan markkinoinnista on saatu mahdollisimman realistista, mutta myös alalla vähemmistönä olevan sukupuolen kiinnostuksen herättävää. Markkinoinnin ajatuksena on ollut lisätä oikeaa tietoa alasta ja avata samalla mahdollisuuksia kaikille alasta kiinnostuneille rohkaisemalla myös vähemmistösukupuolen edustajia hakeutumaan koulutukseen. Syksyllä 2011 opiskelijakyselyn jälkeen Kati Pakarinen lähetti kaikille Rovaniemen seudun opinto ohjaajille kirjeen, jossa kerrottiin Metsäruusun opiskelumahdollisuuksiin tutustumisesta Sadonkorjuumarkkinoiden yhteydessä. Opinto ohjaajat jakoivat kirjeet 9 luokan oppilaille kotiin vietäväksi. Opiskelijatiedot perustuivat Lapin aluehallintoviraston laatimaan selvitykseen Lapin peruskoulujen opiskelijoiden lukumääristä vuosiluokittain. Sadonkorjuumarkkinoilla 10. 11.9.2011 Metsäruusun rannassa olevassa Rohki kodassa oli tarjolla tietoa alasta ja alan työllistymismahdollisuuksista. Samaa toimintatapaa noudatettiin myös Joulumarkkinoilla 10. 11.12.2011, jossa opettajat ja opiskelijat olivat tehneet puutarhan autotalliin ammatinvalinnan ohjauksen tutustumistilan. Syksyn kirjeen visuaalista ilmettä parannettiin Joulumarkkinoille erityisesti Henna Jokisen työpanoksen ansiosta. Joulumarkkinoilla oli ammatinvalinnan ohjauksen lisäksi tarjolla myös lämmintä glögiä. Joulumarkkinoilla kävi noin 12 000 henkilöä. Syksyn aikana puutarha alasta tehtiin myös ammattialan esittelyvideo Osmo Häkkisen johdolla, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelijat olivat keskeisessä asemassa. Video on katsottavissa osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=k8bf W1bsNU&feature=plcp. Tammikuussa 2012 hieman ennen yhteishakua Metsäruusun opettajat ja opiskelijat jalkautuivat maakuntiin. Vierailuja tehtiin Sallaan, Savukoskelle ja Yli Kiimingin peruskouluille. Peruskoululaiset saivat opettajilta ja opiskelijoilta ajantasaista tietoa puutarha alasta. Jokainen kuulija sai oman chili paprika siemenpussin kasvatusohjeineen, yhteisvalinnan päivämäärineen ja oppilaitoksen yhteistietoineen. Peruskoululaisilla oli myös mahdollisuus testata omaa hahmottamiskykyään yrittämällä leikata puuttuva kivenpala mukana olleeseen mallikiveykseen. Erityisen tärkeää oli, että peruskoululaiset saivat omin käsin kokeilla ammattialaan liittyviä konkreettia työtehtäviä ja heille jäi vietävää vielä
kotiinkin. Niille paikkakunnille joihin Road Show ei ehtinyt, lähetettiin opoille video ja siemenpusseja kaikille 9 loukkalaisille (esim. Utsjoki, Muonio, Kolari, Inari jne.) Yhteensä chili pusseja tehtiin 640 kpl. Palaute peruskoululaisilta ja ko. kouluilta oli erittäin myönteinen ja tervetulleeksi tänä vuonna jo marraskuusta lähtien. Lao toivotettiin Jalkautuminen maakuntiin innosti Metsäruusun opiskelijoita siinä määrin, että heillä on todella herännyt mielenkiinto puhua omasta alasta sekä innostaa uusia potentiaalisia opiskelijoita hakeutumaan alalle. Tästä yhtenä esimerkkinä oli se, kuinka opiskelijat halusivat tietää miten paljon kevään yhteishaussa on hakenut opiskelijoita Metsäruusuun muualta kuin Rovaniemeltä, erityisesti paikkakunnilta, joissa he itse olivat vierailleet. Toteutetut markkinointikampanjat eivät ole jääneet siis yksittäisiksi tapauksiksi, vaan niitä on kehitetty ja kokeiltu eteenpäin. Tämä on mahdollistanut uusien toimintatapojen kehittämisen ja kokeilemisen sekä uudentyyppisten materiaalien tuottamisen. Hankkeen päätyttyä nämä toimintatavat ja materiaalit jäävät Metsäruusun toimipisteen käyttöön edelleen kehitettäviksi ja hyödynnettäviksi. Lisäksi markkinointitoimenpiteiden kehittäminen toi uuden piristysruiskeen Metsäruusun työyhteisöön. Metsäruusun esimerkillinen ja luova toimintatapa on innostanut Lapin ammattiopiston tuotantoalojen muitakin ammattialoja katsomaan omaa markkinointia uudesta näkökulmasta. Lapin Letka tulee auttamaan näitäkin aloja luovien ideoiden kehittämisessä. Erityisesti on huomattava, että missään näissä toimissa ei ole käytetty mainostoimistoa. Kaikki luovat ideat ja materiaalit on tuotettu Lapin ammattiopiston henkilöstön ja opiskelijoiden voimin. Lisäksi hankkeelta suoraan saatu taloudellinen lisäpanos on ollut vähäinen. Enemmän onkin ollut kyse siitä, että mitään luovaa ideaa ei ole heti ammuttu alas, vaan on annettu niille kehittymisen mahdollisuus.
Alla oleva kuvio kertoo hyvin sen, miten yhteistyö ja jokaisen rattaan oma luova panos on saanut aikaan tuoretta ja eteenpäin katsovaa puutarha alan markkinointia. Kehittämisen yhteydessä opettajat ovat saaneet myös uutta innostusta työhön sekä opiskelijoiden ammatti identiteetti on kasvanut. 6. Projektin tasa arvovaikutukset Lapin Letka on sukupuolten välistä tasa arvoa edistävä hanke. Hankkeen kaikki tavoitteet liittyvät siten tasa arvovaikutusten lisäämiseen. Lappi on haasteellinen toimintaympäristö tasa arvon edistämiseen. Tilastot osoittavat segregaation jyrkkyyttä Lapissa, ja hankkeen kenttätyössä on käynyt ilmi, että tasa arvon edistämistä hidastavat asenteet ovat varsin tiukassa Lapissa. Tasa arvoa ei nähdä aina tärkeänä tai sen nähdään jo toteutuneen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Lapin Letka hankkeen laajuus on herättänyt keskustelua sellaisissakin foorumeissa, jotka eivät suoraan liity hankkeen toimintaan. Näissä keskusteluissa on usein todettu, että Lapissa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin satsauksen kohteita kuin sukupuolten välinen tasa arvo koulutuksessa ja työelämässä. Tämä kertoo siitä, että sukupuolten välisen tasa arvon edistämistä ei nähdä vielä osana laajempaa organisaatioiden kehittämistä, joka parantaa koulutuksen ja työelämän laatua ja samalla myös tuottavuutta. Asenneilmapiirissä on vuosien aikana tapahtunut muutosta hyvinkin paljon positiiviseen suuntaan. Monet tasa arvohankkeet ovat olleet vain naisten aseman parantamiseen liittyviä. Lapin Letka edistää tasapuolisesti sekä miesten että naisten tasa arvoa. Ne ihmiset, jotka ovat hyvinkin kriittisesti suhtautuneet tasa arvon edistämiseen, ovat voineet putsata jonkin verran pinttyneitä käsityksiään huomatessaan Lapin Letkan puhuvan sekä miesten että naisten tasa arvoasioista. Lisäksi hanke on pyrkinyt etsimään ensimmäisenä ratkaisuja tasaarvon edistämiseen, eikä listamaan syyllisiä ja epäkohtia.
Hankkeen käynnistymisvaiheessa mukaan lähti vain yksi lappilainen kunta 21:stä kunnasta. Tällä hetkellä mukaan on tullut kuusi uutta kuntaa. Tämä kertoo erittäin hyvin sen, miten tasa arvoa aletaan hiljalleen nähdä asiana, joka vaatii myös Lapissa erilaisia toimia.lapin kesäyliopiston toiminta on edistänyt sukupuolten tasa arvoa kunnissa tasaarvosuunnitelmien laatimisen, tasa arvotyöryhmätyöskentelyn ja tasa arvokoulutusten avulla. Miespuolisten hakijoiden ja valittujen määrä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa on lisääntynyt Humakin Tornion kampuksella ja sama on tapahtunut myös Peräpohjolan opistolla toisen asteen nuva opiskelijoiden joukossa. Järjestettyjen koulutusten ja tilaisuuksien ansiosta ohjausryhmän ja projektiryhmän sekä osatoteuttaja organisaatioiden tasa arvotietoisuus on lisääntynyt. 7. Hyvät käytännöt Kevään aikana on panostettu projektiryhmässä erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja kuvaamisen. Projektiryhmä on päättänyt, että hyvien käytäntöjen lähtökohtana on pohtia sitä, mille kohderyhmille niitä voidaan viedä eteenpäin. Projektiryhmä on aloittanut myös työstämään Kokemukseni tasa arvotyöstä julkaisua. Hanke on osallistunut Valtava kehittämisohjelman Hyvät käytännöt työpajaan, jossa työstettiin tunnistettuja hyviä käytäntöjä eteenpäin. Hanke on myös vaihtanut hyviä käytäntöjä kevään aikana Voimaa Hoivaa II ja Entre Akatemian kanssa. Sallan kunnan tasa arvotyön laadunarviointi Sallan kunnassa on vastikään päivitetty tasa arvosuunnitelma. Suunnitelman päivittämisen yhteydessä määriteltiin uusiksi myös se, miten tasa arvotyön tuloksia seurataan ja miten niitä arvioidaan. Uutena menetelmänä tasa arvotyön tulosten seuraamiseksi otettiin käyttöön laadunarviointi. Laadunarvioinnin avulla kehityskohteiden toteutumisesta saadaan monipuolisempaa ja helpommin lähestyttävissä olevaa tietoa. Näin tasa arvotyön suuntaa pystytään ohjaamaan ja arvioimaan eri työyksiköissä entistä helpommin. Sallassa tasa arvotyön laadunarviointi tapahtuu erillisellä laatumittaristolla eli laatutasoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kullekin tasa arvosuunnitelmassa määritellylle kehittämiskohteelle ja sen alakohdille on määritelty laatutasot. Tasa arvotyön arvioimiseksi on määritelty viisi laatutasoa. Laatutasojen ääripäät ovat 0 taso, jossa asiaa ei koeta tärkeäksi eikä sille tehdä mitään ja 4 taso, jossa asiaan liittyvät kehittämistoimet ovat toteutettu ja tasa arvotilanne tätä myötä parantunut. Laatutasot määritellään aina kehittämiskohteiden valinnan jälkeen, joka edelleen linjaa kehittämiskohteen tavoitteita ja helpottaa tavoitteiden saavuttamisen edellyttämien toimenpiteiden hahmottamista. Laatutasojen avulla kehittämiskohteiden tuloksia voidaan arvioida eri näkökulmista. Sallan kunnan tasa arvotyön arvioinnissa näkökulmina käytetään henkilökunnan, esimiesten, johdon sekä organisaation näkökulmaa. Käytännössä kunkin näkökulman edustajat arvioivat