ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Lapin Letka Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Pertti Lakkala Sähköpostiosoite [email protected] Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Tatja Karvonen Sähköpostiosoite [email protected] Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on sukupuolten välisen horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation vähentäminen suunnitelmallisesti Lapin koulutus- ja työmarkkinoilla. Hanke edistää sekä naisten että miesten kiinnostusta ja pääsyä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamille aloille. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta on uudistunut tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen osalta vuonna Laki edellyttää oppilaitoksilta ja yli 30 henkilön työpaikoilta tasa-arvosuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena on edistää lappilaisten oppilaitosten tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen noudattamista sekä parantaa olemassa olevien tasa-arvosuunnitelmien laatua. Tavoitteena on myös saada kaikkiin Lapin 21:een kuntaan lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma sekä parantaa kuntatyöntekijöiden tasa-arvotietoisuutta. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä tiedottamisen avulla muokkaamaan lappilaisten asenteita ja lisätä tietoutta eri EURA JÄRJESTELMÄ 1/41

2 ammattialoista erityisesti horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation lieventämiseksi muun muassa ohjaushenkilöstön keskuudessa. Lapin yliopiston tutkimuksen tavoitteena on luoda mahdollisimman kattava kuva Lapissa valitsevasta segregaatiosta ja tätä kautta tuoda sukupuolten välisen tasa-arvon huomioivia näkymiä Lapin työ- ja koulutusmarkkinoista. Lisäksi tutkimuksen avulla halutaan tehdä näkyväksi ja purkaa tiedotusvälineiden ja uutisten sekä talouden sukupuolten välistä segregaatiota. Tutkimusteemojen lopputuloksena on tarkoitus valottaa Lapin tulevaisuutta vaihtoehtoisten, sukupuolen huomioivien skenaarioiden avulla. Oppilaitoksissa hankkeen kohderyhmänä ovat opetushenkilökunta, vanhemmat ja oppilaat ja kunnissa ja kuntayhtymissä työntekijät sekä luottamushenkilöt. Lisäksi kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alaiset henkilöt ja työvoimatoimiston ohjaus- ja neuvontahenkilöstö sekä työvoimapoliittista koulutusta tarjoavat tahot / kouluttajat ja työpaikkojen rekrytoijat, johtoporras ja työntekijät. Projektin tarpeellisuus on entisestään vahvistunut hankkeen aikana. Tilastot osoittavat segregaation jyrkkyyttä Lapissa, ja hankkeen kenttätyössä on käynyt ilmi, että tasa-arvon edistämistä hidastavat asenteet ovat tiukassa Lapissa. Tasa-arvoa ei nähdä aina tärkeänä tai sen nähdään jo toteutuneen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Lapin Letka -hankkeen laajuus herätti aluksi keskustelua sellaisissakin foorumeissa, jotka eivät suoraan liity hankkeen toimintaan. Näissä keskusteluissa on usein todettu, että Lapissa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin satsauksen kohteita kuin sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä. Tämä kertoo siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei nähdä vielä osana laajempaa organisaatioiden kehittämistä, joka parantaa koulutuksen ja työelämän laatua ja samalla myös tuottavuutta. Lapin Letka -hankkeen tavoitteena onkin saada tasa-arvonäkökulma luonnolliseksi osaksi oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toimintaa. Vuoden 2012 aikana projektin määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat olleet realistisia ja niiden toteutuminen on saavutettu hyvin. Keväällä hankesuunnitelmaa tarkistettiin niin toiminnan kuin talouden osalta. Tämä tehtiin, koska ohjelmakauden aloituksesta johtuvat seikat viivästyttivät toiminnan täysimääräistä käynnistämistä hankkeen alussa. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Laajan hankkeen onnistuneen toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeen osatoteuttajat sitoutuvat hankkeen toimintaan. Hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien työnjaosta ja velvollisuuksista on sovittu yhteistyösopimuksissa. Nämä asiat on käyty kaikkien toimijoiden kanssa läpi hankkeen käynnistyessä ja vielä tarvittaessa myöhemminkin. Hankkeen hallinnoija koordinoi hanketta, mahdollistaa hankkeen toimijoille tukiverkoston sekä järjestää hankkeen toimijoille tasa-arvotyötä tukevaa koulutusta ja tuottaa tasa-arvosta oppimateriaaleja. Hankkeen toteuttajat ovat organisoituneet projektiryhmäksi, joka kokoontuu säännöllisesti. Lisäksi emohankkeen EURA JÄRJESTELMÄ 2/41

3 työntekijät tukevat, avustavat sekä konsultoivat osatoteuttajia. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Hankkeen projektiryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa työkokouksiin, jossa käsiteltiin hankkeen toimintaan, opittiin muilta sekä luotiin uutta. Tammikuussa projektiryhmä piti kahden päivän työkokouksen Kittilän Levillä. Työkokouksessa pureuduttiin erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistamiseen sekä oppilaitosten tasa-arvotyöhön ja yliopiston tutkimukseen. Maaliskuun projektiryhmässä Rovaniemellä aloitettiin työstämään Kokemukseni tasa-arvosta julkaisua ja perehdyttiin ulkoisen arvioinnin kysymysten asetteluun. Toukokuussa ulkoisen arvioinnin toteuttaja Jouni Ponnikas piti Rovaniemellä työpajan, jossa arviointiin hankkeen tuloksia. Lisäksi pohdittiin sitä, miten hankkeen nettisivut palvelevat entistä paremmin tuotetun opetusmateriaalin jakelualustana. Rovaniemellä projektiryhmä piti myös syyskuun työkokouksen. Tällöin jatkettiin hyvien käytäntöjen kuvaamista sekä pohdittiin miten niitä on tarkoituksenmukaista levittää. Marraskuussa projektiryhmä kokoontui Torniossa, jossa Jouni Ponnikas esitteli ulkoisen arvioinnin tuloksia. Työtä tehtiin työpajoissa ja niissä sovittiin, miten arvioinnissa esiin tulleita asioita jokainen osatoteuttaja kehittää edelleen. Tämä työskentelytapa on antanut jokaiselle toimijalle mahdollisuuden tavata ja keskustella eteen tulleista tasa-arvon onnistumisista ja haasteista. Säännölliset kokoontumiset sekä vastuunjakaminen eri osatoteuttajille on vahvistanut hankkeen verkostomaista toimintatapaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuodesta 2011 lähtien on ollut selvästi havaittavissa se, että kaikille hankkeen toimijoilla on ollut todella paljon annettavaa muille toimijoille. Tämä on osoittanut huiman tasa-arvo osaamisen kehittymisen jokaisen kohdalta. Hankkeen päätoteuttaja teki tiivistä yhteistyötä myös Lapin Ely -keskuksen ja TE-toimistojen kanssa hankkeeseen liittyvien työvoimapoliittisten koulutusten suunnittelussa. Näitä toimenpiteitä toteutettiin vuosittain eri puolilla Lappia tarpeen mukaan, ja niiden toteutuksesta vastaa Lapin Ely -keskuksessa Koordihanke. Vuoden 2012 aikana muuttui Julkisista työvoima- ja yrityspalveluita koskeva lainsäädäntö. Tästä johtuen uusia valmentavia koulutuksia ei ole enää mahdollista aloittaa vuoden 2013 aikana. Projektin tärkeänä tukiverkostona on toiminut erityisesti päätoteuttajalle Valtava -kehittämisohjelma, joka tukee tasa-arvohankkeiden työtä järjestämällä tasa-arvokoulutusta, projektitapaamisia muiden tasaarvohankkeiden kanssa sekä olemalla mukana hankkeiden järjestämissä avoimissa seminaareissa. Näihin tapaamisiin hankkeen hallinnoija on osallistunut aktiivisesti. Osatoteuttajat ovat osallistuneet Valtavan järjestämiin tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. EURA JÄRJESTELMÄ 3/41

4 Lapin kesäyliopiston keskeisin tavoite on edistää lappilaisten kuntien lakisääteisten tasa-arvosuunnitelmien valmistusta ja olemassa olevien suunnitelmien kehittymistä. Tasa-arvosuunnittelu on kehittynyt huomattavasti Lapin kunnissa, sillä hanke on ollut tähän mennessä tekemisissä noin kymmenen kunnan kanssa. Lapissa on tällä hetkellä vain yksi kunta, jossa ei ole lakisääteistä tasa-arvosuunnitelmaa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa hyödynnettiin käytännön tasa-arvotyössä projektin aikana tuotettuja kokonaisuuksia erityisesti erilaisissa tapahtumissa. KTamk:ssa saatiin vuoden 2012 aikana valmiiksi oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jonka toiminnallisia tavoitteita on saatettu käytäntöön. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on vuoden aikana keskitytty oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman tekemiseen sekä toimeenpanemaan suunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Lisäksi on pyritty aikaansaamaan laajempi keskustelukulttuuri tasa-arvosta sekä laajentamaan valtavirtaistamista. Humanistisen ammattikorkeakoulun Tornion kampuksen toimet tasa-arvon edistämiseen ovat painottuneet markkinoinnin kehittämiseen siten, että yhteisöpedagogikoulutus kiinnostaisi yhä enenevissä määrin myös miesopiskelijoita. Tornion kampukselle oli keväällä 2012 viimeinen sisäänottovuosi. Mieshakijoiden määrä nousi vuosi vuodelta eli markkinointitoimilla on ollut vaikutusta asiaan. Lisäksi vuoden aikana Humakissa on otettu käyttöön tasa-arvon verkkokurssi. Peräpohjolan opistolla on kehitetty myös markkinointia sekä tasa-arvosuunnitelma on valmistunut. Lapin ammattiopistossa on kehitetty markkinointia, jalkautettu tasa-arvosuunnitelmaan sekä laajennettu valtavirtaistamista. Lapin liitossa ja Sallan kunnassa on työskennelty henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman parissa. Lapin yliopisto on vuoden aikana tutkinut monesta eri näkökulmasta sitä, miten sukupuoli vaikuttaa alueella. Vuoden aikana on ollut 58 erilaista tilaisuutta, joissa on tavoitettu 1561 osallistujaa. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Lapin Letkan nettisivut Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteista ja Sivuille on kerätty tietoa hankkeen toiminnasta ja tasa-arvosta yleisemmin. Sivuilla käsitellään tasa-arvon toteutumista ja tasaarvon edistämistä Lapissa. Vuoden 2012 aikana on panostettu erityisesti siihen, että hankkeen nettisivuilta löytyvät merkittävimmät materiaalit, jota hankkeessa on tähän mennessä tuotettu. Vuoden aikana yksilöityjä kävijöitä oli 1524 ja käyntikertoja 2576 sekä sivun katseluita Lapin Letka ja sosiaalinen media EURA JÄRJESTELMÄ 4/41

5 Aivan Sama Mulle - facebook sivuja on myös päivitetty säännöllisesti ja jokaista päivitystä käy keskimäärin katsomassa vajaat 100 henkilöä. Hankkeella on myös oma Youtube-kanava, jonne on lisätty uusia videoita. Videot löytyvät osoitteesta: SlideShare.net palveluun on täydennetty hankkeessa tuotettua opetusmateriaalia. Kunnissa tasa-arvo näkyväksi Lapin kunnissa, joissa on tehty hankkeen avustuksella henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa, tiedottamisen yhdeksi keinoksi on valittu mainostoimiston suunnittelema tasa-arvokampanja, jonka pyrkimyksenä on muokata tasa-arvoasenteita. Kampanjassa on laadittu kuntien wc-tiloihin suunniteltuja julisteita, joissa herätellään omia työntekijöitä havaitsemaan tehtävien sukupuolittuminen sekä se, miten eläköitymisen seurauksena avautuvat työpaikat tehtävästä riippumatta soveltuvat sekä naisille että miehille Naisten- ja tasa-arvonpäivä Keväällä toteutettiin ulkomainoskampanja Rovaniemellä ja Kemissä. Hankkeelle tuotettiin julisteita bussipysäkkien valotauluihin viikoille Julisteissa pyydettiin ihmisiä pohtimaan omaa roolia miehenä ja naisena iskulauseella - Miesten vai naisten hommiin menossa? Uutiset Tammikuussa oli Lapin Kansassa uutinen mieslähihoitaja ryhmän valmistumisesta. Helmikuussa Lapin Radio teki uutisen siitä, miten EU-rahat ovat mahdollisesti vähenemässä Lapissa. Uutiseen liittyen haastateltiin projektipäällikköä. Maaliskuussa Pohjolan Sanomat uutisoivat Naisjuttuja- tapahtumasta otsikolla Naisjuttuja täydelle salille. Pohjolan Sanomissa ja Lapin Kansassa oli maaliskuussa uutinen siitä miten naiset ovat vähemmistössä päätöksenteossa Lapin kunnissa. Uutista varten oli haastateltu myös projektipäällikköä. Huhtikuussa hanke kutsui Uusi Rovaniemi lehden toimittajan seuraamaan ja tekemään juttua Rails Girlsin vierailua Rantavitikan peruskoulullla. Lupauksista huolimatta toimittaja ei saapunut paikalle. Kesäkuussa oli Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa juttu Lapin Letkan selvityksen Nais- ja miesjohtajat Lapissa 2012 pohjalta. Jutuissa käsiteltiin naisjohtajien vähyyttä Lapin kunnissa, erityisesti Simossa, jossa tilanne oli sillä hetkellä heikoin naisten osalta. EURA JÄRJESTELMÄ 5/41

6 Lapin Letkaa sivuttiin myös Lapin Kansan Mistä on kysymys -palstalla, jossa pohdittiin miksi metsäalalle oli suunniteltu vain naisille suunnattu koulutus. Lokakuussa oli Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa sekä Luoteis-Lapissa juttu työvoimapoliittisesta koulutuksesta, joka oli suunnattu kaivosalasta kiinnostuneille naisille. Joulukuussa Lapin Ammattiopiston ja Lapin Matkailuopiston yhteisessä Käpyset-lehdessä oli kaksi juttua hankkeessa tuotetusta materiaalista. Ensimmäinen käsitteli Yrittäjäpersoona opetusmateriaalia ja toisessa kerrottiin Ihan Läpällä Vaan korttisarjasta. Kyseinen lehti oli suurpainos, joka meni kaikille Lapin yläluokkalaisille. Uutiset on julkaistu pääsääntöisesti sen jälkeen, kun hankkeesta on tullut juttuvinkki tai tiedote medialle. Muuta Osatoteuttajien sisäinen tiedottaminen on ollut pääsääntöisesti organisaatioiden intrassa ja eri tiimeissä. Ulkoista tiedottamista on ollut muun muassa valintakokeissa ja erilaisissa seminaareissa, joissa on ollut näkyvillä Lapin Letkan esittelymateriaaleja. Emohanke on käyttänyt sisäisessä tiedottamisessa Lapin ammattiopiston ja matkailuopiston Viikkotiedotteita. Lisäksi hanke on tiedottanut aktiivisesti toimista myös minna.fi sivustolla. Minna.fi -sivusto on nimetty Minna Canthin mukaan. Euroopan komission Itämeren maiden asioista vastaava johtaja Charlina Vitcheva vieraili huhtikuussa Lapissa. Lapin Letka toimitti hänelle ja hänen esikunnalleen hankkeessa tuotettua materiaalia. Hanke on myös mentoroinut Verso-hanketta erityisesti ulkoiseen arviointiin liittyvissä kysymyksissä. Samalla on pohdittu sitä miten tasa-arvonäkökulma näkyy Rovaniemellä. Sekä naisille suunnattu peruuntunut metsäenergian tuotannon koulutus että Kolarissa toteutettava naisten kaivoskoulutus saivat lehdissä runsaasti sekä maksettua että ilmaista näkyvyyttä. Maksettua näkyvyyttä olivat mainokset, ilmaista koulutuksista julkaistut tiedotteet ja uutiset sekä muut jutut. Tasa-arvon verkkokurssista on ollut artikkeli Valtava-kehittämisohjelman uutiskirjeessä. Lapin Letka-hankkeen tutkimusaiheita ja aineistoja mahdollisina opinnäytetyön aiheina on esitelty sosiologian perusopiskelijoille ja sosiologian tutkijatapaamisessa Peräpohjolan Opisto on tuonut säännöllisesti esille tasa-arvo hankkeessa mukana olemistaan opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Opisto tuo hankkeen toimintaa esille koulutusmarkkinoinnissa, Avoimet Ovet -tapahtumassa, vanhempainillassa, valintakokeissa ja valtakunnallisissa ammattialan EURA JÄRJESTELMÄ 6/41

7 tapahtumissa. 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen aikana on tullut selvästi esille, että oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat olisi hyvä laatia lukuvuoden mukaan. Tällöin tavoitteiden asettaminen, toimenpiteet ja arviointi tulisi samassa syklissä mitä muukin oppilaitoksen toiminta. Toisaalta taas henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma erityisesti kunnissa on hyvä laatia kalenterivuoden eli talousarvio vuoden mukaan. Lapin kunnissa suurimmaksi ongelmaksi on noussut avuttomuus edistää tasa-arvoa. Tasa-arvon edistämisen kannalta keskeisiin asioihin kuten palkkaukseen tai segregaation purkamiseen vaikuttaminen koetaan haasteelliseksi työnantajatasolla, erityisesti pienissä kunnissa. Tähän vastatakseen hanke järjesti koulutuksen palkkatasa-arvon edistämisestä kunnassa. Koulutus järjestetään toukokuussa Rovaniemellä ja kouluttajana toimii Anja Nummijärvi tasa-arvovaltuutetun toimistosta. Kaikissa organisaatioissa on suositeltavaa johdon sitouttaminen tasa-arvotyöhön. Jos johto ei ole asiassa mukana, tasa-arvotyö jää helposti pienen porukan sisäiseksi puuhasteluksi, jolla ei ole laajempia vaikutuksia. Monissa kunnissa on perustettu hankkeen myötä ensimmäisen kerran tasa-arvotyöryhmä.ensimmäisen suunnitelman valmistuttua on paikallaan tarkistaa sen kokoonpanoa ja toimintatapaa muutoinkin. Korkeakoulukenttä on ollut muutosten kohteena myös Lapissa. Tämä on heijastunut myös tasa-arvon edistämiseen sekä hyvässä että huonossa valossa. Hyvää on ollut se, että opetus- ja kulttuuriministeriö on vaatinut ammattikorkeakouluilta liitettäväksi raporttiin oppilaitoksen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Tämä on tarkoittanut sitä, että ammattikorkeakoulujen johto on halunnut päivittää tai tehdä uudet oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmat. Toisaalta se näkynyt niin, että muiden toimenpiteiden edistäminen on jäänyt useassa ammattikorkeakoulussa isompien ja tärkeämpien asioiden varjoon. Vuoden aikana alkoi myös keskustelut siitä, miten tulevaisuudessa toiseen asteen koulutusta tullaan järjestämään ja mitä koulutusta Lapissa voidaan jatkossa antaa. Nämä keskustelut ja siitä seurannut epävarmuus oppilaitoksissa on näkynyt myös hankkeen toiminnassa samaan tapaan, miten se näkyi ammattikorkeakouluissa. Valtavirtaistamisen ongelmat ja suositukset Valtavirtaistamisen haasteisiin on törmätty, vaikka monella saralla onkin saatu asioita erinomaisesti eteenpäin. Valtavirtaistaminen on tasa-arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvo sisällytetään EURA JÄRJESTELMÄ 7/41

8 kaikkeen toimintaan. Tasa-arvon edistäminen ei ole siis mikään erillinen asia, vaan se tulisi sisällyttää kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Ihannetilanteessa tasa-arvon valtavirtaistaminen on erinomaista valmistelua ja päätöksentekoa. Vuoden aikana kaikki hanketoimijat ovat pyrkineet edistämään omassa organisaatiossaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Ensimmäinen valtavirtaistamista hidastanut seikka on ollut se, että monessa organisaatiossa on ns. hakattu kiveen erilaiset työryhmät ja valmistelukoneistot, joihin hankkeen työntekijän on ollut vaikea päästä mukaan. Tässä on auttanut se, että hankkeen työntekijät ovat määrätietoisesti esittäneet toiveet päästä työryhmiin mukaan. Valitettavasti tähän vaikuttaa liian paljon yksittäisen ihmisen omat asenteet tasa-arvoon. Ne henkilöt, jotka näkevät tasa-arvossa vielä parantamisen varaa, ovat avanneet ovet. Toisaalta taas ne henkilöt, jotka suhtautuvat välillä hyvinkin kriittisesti tasa-arvoon, eivät ole ovia aukoneet. Toisena tärkeänä syynä siihen, miksi tasa-arvon eteneminen joissakin organisaatiossa on hidasta tai jopa vaivalloista, johtuu tasa-arvotiedon puutteesta. Tasa-arvoa ei osata ottaa huomioon, koska oma tietotaito on sen suhteen vaillinaista. Tästä näkökulmasta asia on erittäin ymmärrettävää. Asia korjaantuu sillä, että tasaarvoasiaa saadaan laajemman joukon tietoon esimerkiksi koulutuksissa. Jotta valtavirtaistaminen saadaan etenemään laajemmin, vaatii se siis pinttyneiden asenteiden putsaamista, yleisen tasa-arvotietoisuuden lisäämistä muun muassa koulutuksen keinon sekä antamalla lisää valmiuksia tehdä tasa-arvotyötä. Lapin Letka on pyrkinyt erityisesti koulutuksilla, konsultoinneilla sekä kampanjoilla lisäämään lappilaisten tietoa ja osaamista tasa-arvokysymyksissä, jotta valtavirtaistaminen voisi edetä monissa organisaatioissa. Erityisen valitettavaa on ollut huomata, kuinka tasa-arvon saaminen osaksi organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa on johtunut liian paljon yksittäisten henkilöiden asenteesta ja innostuksesta tehdä töitä tasa-arvon eteen. Näyttää siltä, että kaikessa kehittämistoiminnassa on voimassa samat lainalaisuudet mikäli joku tai jotkut eivät suhtaudu asiaan suotuisasti niin asiat eivät etene ja toisaalta taas, jos henkilö ymmärtää ja kokee asian tärkeäksi kehitystä tapahtuu hyvinkin nopeasti. Tämä tapahtuu riippumatta siitä miten tarkasti kehittämistoimet on kirjattu yhteisesti hyväksyttyihin papereihin. Suositeltavaa olisi, että organisaatioissa voitaisiin käyttää Sallan kunnassa laadittuja Laatutason mittareita. Näiden avulla pystyy hyvin havainnollisesti näkemään sen, missä tilanteessa organisaation tasa-arvon edistäminen on. Vaikka lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu, ei se takaa sitä, että organisaatio toimisi tasa-arvoa edistävällä tavalla jokapäiväisessä toiminnassa. Indikaattorit Hankkeen ensimmäisessä ulkoisessa arvioinnissa pyydettiin arvioitsijaa myös tuottamaan yhteistyössä hankkeen kanssa indikaattoreita. Arviointi valmistui tammikuussa Indikaattorien määrittelyä vaikeutti erityisesti se, että koulutuksen tilastot ja tilastoinnin perusteet laaditaan valtakunnallisesti eri asiantuntijaorganisaatioissa. Lisäksi yksittäisten oppilaitosten oppilastilastointiohjelmat eivät tue EURA JÄRJESTELMÄ 8/41

9 sukupuolinäkökulmasta tuotettua tilastointia. Näistä haasteista huolimatta projektiryhmä teki esityksensä ohjausryhmälle seurattavista indikaattoreista ja toimenpiteistä, joilla voidaan edistää tasa-arvon liittyvien indikaattorien kehittymistä. Ohjausryhmä teki lokakuussa 2011 päätökset esityksen mukaan. Seurattavaksi indikaattoreiksi tulivat oppilaitoksissa: 1. Mies- ja naisopiskelijoiden hakeutuminen eri aloille eri oppilaitoksissa 2. Aloittavat mies- ja nais opiskelijat eri koulutusaloilla 3. Oppilaitoksen markkinoinnin muutos segregoituneiden alojen osalta Seurattavat indikaattorit kunnissa ja kuntayhtymissä ovat: 1. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien määrä ja laatu 2. Organisaatioiden henkilöstöjakauma eri tehtävissä; johtotehtävät ja luottamustehtävät Ohjausryhmä päätti tuolloin myös, että hanke käynnistää keskustelut OPH:n ja OKM:n kanssa, jotta Kesu:ssa olevat tavoitteet ja vaatimukset ovat ammatillisille oppilaitoksille sellaiset, että sukupuoli näkyy valtakunnallisesti vaadittavassa tiedonkeruussa. Lisäksi hankkeen pitää informoida laajasti erityisesti hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen johtoa siitä, että sukupuolen välinen tasa-arvo on syytä ottaa huomioon myös tilastojen ajoissa, jotta voidaan mm. vastata riittävällä tarkkuudella OKM:n antamaan palautteeseen. Lisäksi päätettiin, että hanke käynnistää laajat keskustelut Lapin Liiton kanssa siitä miten Lappi lukuinajulkaisuun otetaan sukupuolen välinen tasa-arvo mukaan. Hanke myös jatkaa syksyn 2012 kuntavaalien jälkeen aineiston keräämistä sukupuolesta ja kuntademokratiasta siten, että Lapin Liiton on hyvä jatkaa siitä vuoden 2013 jälkeen. Keväällä 2012 näitä keskusteluja käytiin. Keskusteluissa tuli esille, että OPH ei aio muuttaa tapaansa kerätä tietoja. Opetushallituksen vastaus oli seuraavanlainen: Koulutuksen järjestäjät toimittavat OPH:lle laskentapäivinä opiskelijoista tiedot rahoitusta varten. OPH ei kerää tietoja henkilötasolla, vaan rahoitukseen tarvitaan tiedot kokonaisopiskelijamääristä eri aloilla. Vuosittain toteutettava ammatillisen koulutuksen kustannusten tiedonkeruu (kustannuskysely) pohjautuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja lain määrittämänä tarkoituksena on kerätä rahoituksen määräämiseksi tarpeellisia tietoja. Koska rahoitus ei määräydy sukupuolen mukaan, tietojenkeruun laajentaminen ei olle tältä osin mahdollista. Tämän vuoksi hankkeessa tehtiin kesän 2012 aikana päätös, että yhden alueellisen hankkeen ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa näitä keskusteluja. Mikäli valtakunnallisesti asiaan halutaan vaikuttaa, pitäisi siinä olla laajempi joukko toimijoita edistämässä asiaa. Sen sijaan keskustelut Lapin Liiton kanssa etenivät suotuisasti ja syksyllä ilmestyneessä Lappi-lukuina julkaisuun tuli sukupuolten välinen tasa-arvo huomioiduksi Kunnallisvaalit 2012-, sekä Työvoima ja työllisyys- osioihin. Tutkimuksen kautta tulleet havainnot EURA JÄRJESTELMÄ 9/41

10 Yliopiston tutkimusosuus Lapin Letka hankkeessa on tuonut selvästi esille sen, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja segregaation purkaminen eivät ole ainoastaan tekemisissä yksilöllisten valintojen vaan yhtälailla rakenteellisten, valtaan ja hallintaan liittyvien käytäntöjen ja toistojen kanssa. Tämän ovat osoittaneet muun muassa hakkeessa tehdyt tutkimukset investointiavustusten jakaantumisesta naisten ja miesten alojen kesken (Merenheimo 2011), lappilaisen elinkeino- ja toimialarakenteen hierarkioista (Kari 2009), media-aineiston analyysi (Rantala 2011), työvoimapoliittisten toimenpiteiden sukupuolivaikutuksista. (Kari-Björkbacka 2012) sekä meneillään oleva tutkimus Kemijärven ja Itä-Lapin rakenteista ja sukupuolten työstä. Yhteistä tutkimuksissa ja selvityksissä ovat havainnot sukupuolen tekemisen paikoista rakenteiden näkökulmasta. Sukupuolen tekemisen paikat yhtenä tasa-arvotyön muotona on uusi havainto ja vaatii jatkossa täsmentämistä ja työstämistä siten, että se hankkeen aikana löytäisi konkreettisemman ja tasa-arvotyössä hyödynnettävämmän muodon. Nyt tuotekehitystyön muodossa sukupuolten tekemisen paikkoja haetaan ja testataan halkeama käsitteen avulla. Halkeamatsijaitsevat instituutioiden välikudoksissa ja hegemonisten diskurssien marginaaleissa ja niissä on tunnistettavissa toisenlaisen sukupuolten rakentumisen ehdot (ks. De Lauretis 2004,70.) Tutkimuksen ymmärtäminen yhtenä tasa-arvotyön keinona vaatii edelleen jäsennystä ja roolin etsimistä. Tutkimustyö on joskus hitaampaa ja voi vaatia pitkäjänteisempää työskentelyä kuin perinteinen kehittämisenä ymmärretty työ. Kuitenkin nyt jo saavutettujen tutkimustulosten perusteella voi olettaa, että sillä tulee jatkossa olemaan painoarvoa tasa-arvotyön tekemisessä, sillä ilman tämän hankkeen tutkimusosuutta, sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvien rakenteellisten, vallan ja hallinnan käytäntöjen ja toistojen näkyväksi tekemisen työtä ei olisi aloitettu. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9.1 Horisontaalisen segregaation purkaminen Oppilaitosten markkinoinnin kehittämisen malli Lapin Letkassa on kehitetty malli oppilaitosten markkinoinnin kehittämiseen sukupuolinäkökulmasta. Ne hankkeen toteuttajat, jotka ovat oppilaitoksia, saavat hankkeen aikana vuosittain tietyn budjetin markkinoinnin kehittämiseen. Markkinointia kehitetään eri oppilaitosten aloilla, jotka ovat segregoituneet. Oppilaitokset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia markkinointikampanjoita segregaation purkamiseksi, ja lisäksi he ovat tuottaneet materiaalia, joka jää pysyvästi heidän käyttöönsä. Markkinointikampanjoissa on hyödynnetty esimerkiksi sosiaalista mediaa ja mainostilaa Internetissä. Markkinointikampanjoiden yhteydessä on tuotettu esimerkiksi juliste-, esite- ja videomateriaaleja, jotka eivät vanhene varsinaisen kampanjan päätyttyä. Lisäksi on voitu kehittää tai uudistaa olemassa olevia markkinointituotteita kuten esitteitä paremmin sukupuolinäkökulman huomioiviksi. Oppilaitosten markkinoinnin kehittämisen mallissa on ollut oleellista segragaation purkamiseen tähtäävät EURA JÄRJESTELMÄ 10/41

11 ratkaisut, joita on suunniteltu yhdessä Lapin Letkan, oppilaitoksen opettajien ja markkinoinnista vastaavien toimijoiden sekä mainostoimiston kanssa. Markkinointitoimenpiteitä varten on myös haastateltu opiskelijoita ja työnantajien edustajia, jotta markkinointi vastaisi todellista arkea työelämässä, oppilaitoksessa ja opiskelijoiden elämässä. Tällä tavoin markkinoinnista on saatu mahdollisimman realistista, mutta myös alalla vähemmistönä olevan sukupuolen kiinnostuksen herättävää. Markkinoinnin ajatuksena onkin ollut lisätä oikeaa tietoa alasta ja avata samalla mahdollisuuksia kaikille alasta kiinnostuneille rohkaisemalla myös vähemmistösukupuolen edustajia. Toteutetut markkinointikampanjat eivät ole myöskään jääneet yksittäisiksi tapauksiksi, vaan niitä on kehitetty ja kokeiltu vuosittain. Tämä on mahdollistanut uusien toimintatapojen kehittämisen ja kokeilemisen sekä uudentyyppisten materiaalien tuottamisen. Hankkeen päätyttyä nämä toimintatavat ja materiaalit jäävät oppilaitosten käyttöön edelleen kehitettäviksi ja hyödynnettäviksi. Niiden mukana oppilaitoksen markkinointiin on tuotu sukupuolinäkökulma entistä vahvemmin, mikä jää elämään oppilaitoksen normaaleihin jokapäiväisiin markkinointikäytäntöihin. Toimenpiteet oppilaitoksissa Toimenpiteet eri oppilaitoksissa segregaation purkamiseen Hanke toteutti keväällä nuorten yhteishaun alla kampanjan, jossa lähetettiin kortti kaikille peruskoulun päättävillä lappilaisille nuorille. Kortin tavoitteena oli kannustaa nuoria valitsemaan jatkokoulutuspaikka ilman ennakko-olettamuksia. Lapin ammattiopiston puutarha-alan opiskelijoiden, opettajien ja Lapin Letkan yhteistyöllä toteutettiin Mun valinta-video Puutarhuri. Alaa tunnetuksi tekevällä ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseen tähtäävällä videolla on huomioitu myös sukupuolinäkökulma. Video on katsottavissa Metsäruusun opettajat ja tutor-opiskelijat toteuttivat keväällä myös pienimuotoisen Road Showmarkkinointikiertueen. Kiertueen aikana Puutarha-alan opettajat ja joukko opiskelijoita jalkautui Lapin yläkouluille esittelemään alaansa toiminnallisilla ja erityisesti miehiä kiinnostavilla tavoilla. Niille paikkakunnille joihin kiertue ei ehtinyt, lähetettiin koulujen opoille alasta kertova Mun valinta-video, ja opiskelijoille jaettaviksi chilipaprikan-siemenpussit. Muutaman siemenen, kasvatusohjeen, yhteystietojen ja mietelauseen sisältävistä siemenpusseista kehittyi varsinainen hitti. Chilipaprikan siemeniin päädyttiin siitä syystä, että chilin kasvattaminen kuuluu olevan nimenomaan poikien suosiossa. Syksyllä jatkettiin toimintaan hyväksi havaituilla menetelmillä, kuten road showlla, siemenpusseilla, joihin tuli lihansyöjäkasvi ja alan esittelyillä erilaisissa tilaisuuksissa. EURA JÄRJESTELMÄ 11/41

12 Vuoden aikana puutarha-ala ja Lapin Letka olivat näkyvästi esillä Rovaniemellä toteutetuissa Avoimet puutarhat tapahtumassa, Sadonkorjuumarkkinoilla sekä perinteisillä Joulumyyjäisillä. Lisäksi valmisteltiin edellisenä vuonna toteutetun Road Shown laajentamista yläluokilta nuorisotiloille. Keväällä 2012 suunniteltiin myös Lapin ammattiopiston nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajien alaa esittelevän Mun valinta-videota. Videon kuvamateriaali ja ääniraitojen käsikirjoituksen tuotti nuva-opiskelija Jouni Alaraatikka projektitoiminnan ohjauksen opinnäytetyönään. Tätä materiaalia ei ole työstetty loppuun, vaan opiskelijat ovat luoneet uutta materiaalia mahdolliseen markkinointivideoon. Keväällä alettiin suunnitella Laon pintakäsittelyalan maalarikoulutuksen markkinointikampanjaa, jolla oli tarkoitus tehdä näkyväksi alan monipuolisia tehtäviä ja purkaa stereotypioita, joita alaan liitetään. Kampanja oli tarkoitus koostua Facebook -mainonnasta, alasta tehtävästä videosta ja alan opettajien käyttöön suunnitellusta Power Point-esittelymateriaalista, jossa hyödynnetään videon kuvauksen yhteydessä tuotettua kuvamateriaalia. Suunnittelussa ovat olleet hankkeen lisäksi mukana opiskelijat ja opettajat sekä LAOn viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset. Syksyn aikana oli vielä epäselvää toteutuuko keväällä 2013 opiskelijoiden sisäänotto pintakäsittelyalalle. Tästä johtuen materiaalien valmistuminen on jonkin verran viivästynyt ja eikä toteutettu Facebook-kampanjaa. Laossa toteutettiin yhdessä Lapin Letka -hankkeen kanssa yhdeksäsluokkalaisille suunnatun kevään 2013 yhteishakuun liittyvän markkinointikirjeen ja sen sisältämän ammattitehtävän päivitys sukupuolinäkökulmasta. Tavoitteena oli herättää nuoria miettimään omaa ammatinvalintaa laajemmin kuin noudattamalla perinteistä ammattien sukupuolijakoa. Kyseistä tehtävää tehtiin myös syksyn Eteenpäin messuilla Rovaniemellä Laon henkilökunnan ja Lapin Letka -hankkeen toimijoiden ohjeistuksella. Näkökulma säilytetään myös tulevissa Laon yhteishaun kampanjoissa ja messutehtävissä. Kaikille messuille osallistuville nuorille on annettu messutehtävä, joka jaettiin messuorganisaation toimesta. Oppilaiden tehtävänä on ollut kerätä kuuteen lomakkeessa olevaan kysymykseen vastaukset messujen aikana. Tänä vuonna kysymykset laadittiin erityisesti tasa-arvonäkökulmasta. Hyväksi havaitut kysymykset päätettiin pitää tässäkin messutehtävässä myös tulevina vuosina. Tehtävä laadittiin yhdessä Rovaniemen ammattilukion oppilaan ohjaaja Tarja Kuparin kanssa. HUMAK:in Tornion kampuksella yksi keskeisin tavoite on ollut miespuolisten opiskelijoiden lisääminen yhteisöpedagogi-koulutuksessa. Humakin miespuoliset opiskelijatutorit ovat käyneet markkinoimassa tutkintoa varuskunnissa ja ammatillisen toisen asteen oppilaitosten miesvaltaisilta aloilta valmistuville. Humakissa on toteutettu keväällä 2012 segregaation purkamiseen tähtäävä markkinointikampanja, jossa uusittiin edellisenä vuonna testattu ja hyväksi havaittu Facebook-kampanja. Lisäksi Humakille on hankittu Lapin Letkan kehittämä tasa-arvoruletti, jota oppilaitos voi hyödyntää koulutusmessuilla ja muissa tapahtumissa. Miespuolisten hakijoiden suhteellinen osuus on ollut v %, % ja %. Peräpohjolan Opistolla koulutusmarkkinoinnin (nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja) yhteydessä huomioitiin EURA JÄRJESTELMÄ 12/41

13 tehokkaammin vähemmistösukupuolen edustajat. Viimeisen 2012 yhteishaun tulos oli hyvä ja molempia sukupuolia oli mukana hakeutumisvaiheessa tasapuolisesti ja lopulliset opiskelijapaikat jakautuivat lähes tasan. Ennen hakeutumisvaihetta Peräpohjolan Opistolla kiinnitettiin huomiota nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen tutkinnon markkinointiin ja ammattialasta tuotiin realistinen kuva sekä mies- ja naishakijoille. Markkinointimateriaalia hieman uudistettiin ja projektin avulla hankittiin myös uusi markkinointituote. Soveltuvuuskokeeseen valmistautuminen tehtiin yhdessä koulutustiimin kanssa ja ennakkotehtävät ja valintakokeessa käytettävät menetelmät suunniteltiin huolella, jotta ne kohtelisivat samanarvoisesti molempia sukupuolia. Ennakkotehtävät luettiin pareittain, jonka jälkeen keskusteltiin erilaisista kuvauksista ja ilmaisuista, joita hakijat käyttivät. Näin opetushenkilöstö pohti yhdessä tietylle sukupuolelle tyypillistä tapaa kuvata asioita ja sukupuolten välinen ero tuli huomioitua ja siihen tarvittaessa voitiin palata yksilöhaastattelun yhteydessä. Tällä käytännöllä varmistetaan se, että sukupuoleen usein liitettävät stereotyyppiset oletukset tai odotukset eivät vaikuta tulkintoihin, joita hakijoista tehdään. Sukupuolinäkökulman huomioiminen valintakokeessa lisää hakijoiden oikeudenmukaisuutta ja opiskelijavalinnan toteutumista nimenomaan osaamisen ja alalle soveltuvuuden perusteella. Lisäksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijoita kannustettiin omissa opinnoissaan valitsemaan rohkeasti uusia työssäoppimispaikkoja tutustuakseen erilaisiin toimintaympäristöihin. Hyvin moni miespuoleinen opiskelija toimi vuoden 2012 aikana työssäoppimisaikanaan koulunkäynninohjaajana tai aamu- ja iltapäiväkerhonohjaajana Riko rajat-tet Lapin Letka-hanke ja Rantavitikan peruskoulu Rovaniemeltä ovat tehneet TET-harjoitteluun liittyvää yhteistyötä lukuvuonna 2011/2012. Kaikki 7-luokkalaiset olivat yhden päivän keittiöllä ja siivouksessa omassa koulussaan. Tämän lisäksi tytöt olivat yhden päivän kouluisännän mukana ja pojat yhden päivän koulun yhteydessä olevassa esikoulussa. TET- järjestelyn avulla pyrittiin mahdollisimman laajamittaiseen koulun työtehtävien tuntemukseen sekä lisäksi hälventämään ennakkoluuloja perinteisiä nais- ja miesvaltaisia aloja kohtaan. 8-luokkalaiset osallistuivat Riko rajat- TET-harjoitteluun. Tämä tarkoitti sitä, että 8B-luokan tytöt suorittavat viikon tutustumisen miesvaltaisen alan työpaikassa ja pojat vastaavasti naisvaltaisella alalla. TET-harjoittelun ajankohta oli Lapin Letka neuvotteli TET-paikat luokalle valmiiksi, joten oppilaille jäi tehtäväksi valita listalta itselleen mieluisin vaihtoehto. Osa työpaikoista kävi myös itse esittelemässä ennen TET- harjoittelua luokalle toimintaansa sekä tettiläisten tulevia tehtäviä. Lisäksi Lapin Letka järjesti luokalle vierailijoita, jotka työskentelivät omalle sukupuolelleen epätyypillisellä alalla. EURA JÄRJESTELMÄ 13/41

14 Yksi vierailijoista oli Rails Girlsin perustaja Linda Liukas. Liukas piti esitelmän koko koululle ja työpajan 8B-luokalle huhtikuussa. Rails Girlsin ensisijaisena tavoitteena on antaa tytöille välineitä ymmärtää teknologiaa ja saada heidät mukaan kehittämään sitä. Tätä tehdään tuomalla tekniikka kiinnostavalla tavalla esille ja tarjoamalla tytöille elämyksiä. Liukkaan mukaan teknologia ja sen avulla tuotetut työkalut eivät voi olla vain miesten ja poikien määrittelemiä. Hommiin on saatava myös tyttöjä, ja siitä ajatuksesta koko Rails Girls on aikanaan saanut alkunsa. Jos ennakko-odotukset osalla oppilaista olivatkin hieman epäilevät, oli TET:n jälkeinen palaute pelkästään positiivista. Ainakin osittain se välittynee myös videolta, jonka kaksi Lapin Letka-hankkeessa TETharjoitelussa ollutta oppilasta tekivät koko luokan TET-jakson kokemuksista Työvoimapoliittiset koulutukset Lapin Letka on toteuttanut yhdessä Lapin ELY-keskuksen Koordi-hankkeen kanssa työvoimapoliittisia koulutuksia, joilla pyritään purkamaan horisontaalista segregaatiota ja edistämään sukupuolinäkökulman huomioimista opetuksessa. Koulutusten suunnitteluun osallistuivat Lapin Letka ja Koordi-hankkeen lisäksi paikalliset TE-toimistot. Koulutusten hallinnoinnista vastaa Koordi-hanke. Koulutukset on suunnattu alalla vähemmistönä olevalle sukupuolelle. Naisvaltaisilla aloilla, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, koulutukset on suunnattu miehille. Miesvaltaisten alojen kohdalla, kuten esimerkiksi rakennusalalla, koulutukset on suunnattu naisryhmille. Tällä tavoin on ainakin hakijamäärien valossa onnistuttu madaltamaan hakeutumiskynnystä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamalle alalle. Tämä ilmenee vertailtaessa vähemmistösukupuolelle suunnattujen koulutusten hakijamääriä aikaisemmin toteutettuihin sekaryhmien hakijamääriin. Osaltaan vähemmistösukupuolen suuremmat hakijamäärät selittyvät varmasti tehostetulla markkinoinnilla, johon Lapin Letkalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Työvoimapoliittisissa koulutuksissa on ollut todella vähän keskeyttämisiä verrattuna normaaliin työvoimakoulutukseen. Varovaisena johtopäätöksenä voidaankin vetää, että jokin koulutusten sisällöissä tai ryhmäkoostumuksissa on ehkäissyt keskeyttämisiä. Sisällöltään koulutukset eivät ole poikenneet merkittävästi ns. tavanomaisista työvoimapoliittisista koulutuksista, vaan ero syntyy enemmänkin pienistä yksityiskohdista. Ennen jokaisen koulutuksen käynnistymistä Lapin Letka hanke järjesti koulutuksen sille osalle henkilöstöä, jotka vastaavat koulutuksen käytännön toteuttamisesta. Koulutus sisälsi keskusteluja tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisestä opetuksesta sekä hyväksi havaituista käytännöistä. Merkittävin anti lienee ollut niillä ennakkoluulottomilla keskusteluilla siitä, mitä aloittavan mies- tai naisryhmän opetuksessa tulisi huomioida. Lapin Letka hanke teki koulutuksesta riippuen yhden tai useamman vierailun kussakin typo-koulutuksessa. EURA JÄRJESTELMÄ 14/41

15 Vierailun yhteydessä opiskelijoille teetettiin ns. aloituskysely sekä pyydettiin suostumus myöhemmin toteuttavaan seurantatietojen keräämiseen. Lisäksi opiskelijoilta kysytään puoli vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen heidän työmarkkinastatustaan, millä voidaan arvioida koulutuksen pitkäaikaisia vaikutuksia horisontaalisen segregaation kannalta. Koulutukset ovat saaneet positiivista palautetta eri tahoilta. Hankkeen aikana toteutettuja malleja on suunniteltu toteutettavan myös kansallisella rahalla järjestettävissä työvoimakoulutuksissa. Itä-Lapin alueella käynnistyi 2011 ensisijaisesti miehille suunnattu sosiaali- ja terveysalalle valmentava koulutus, jossa hyödynnettiin Rovaniemellä käynnissä olleen, vastaavan koulutuksen mallia. Koulutukseen osallistui kolme miestä ja heistä kaksi jatkoi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. Vuosien välillä toteutetut työvoimapoliittiset koulutukset ovat olleet seuraavat: Rakennusalan perustutkinto naisille (Ylitornio ) Miehiä hoiva-alalle (valmentava koulutus, Rovaniemi 2009) Lähihoitajakoulutus miehille (Rovaniemi ) Sosiaali- ja terveysalalle ohjaava koulutus miehille (Kemi ) Naisia talonrakennusalan tehtäviin (valmentava koulutus, Rovaniemi 2011) Kaivosalan valmentava koulutus naisille (Sodankylä 2011) Kaivosalan valmentava koulutus naisille (Kolari ) Vuoden 2012 aikana työvoimapoliittisten aikuiskoulutusten kohdalla koettiin sekä takaiskuja että onnistumisia. Ensimmäinen takaisku oli se, että huolella valmisteltu ja voimakkaasti markkinoitu, naisille suunnattu metsäenergian tuotannon valmentava koulutus, ei toteutunut. Koulutukseen ei yksinkertaisesti löytynyt riittävästi hakijoita. Koska hakijoita oli vain neljä, pääteltiin, että edes hakuajan jatkaminen ei todennäköisesti toisi tarvittavia lisähakijoita. Tästä johtuen koulutus jouduttiin perumaan. Koordi-hankkeen Raimo Paldanius jatkoi tunnusteluja Lapin TE-toimistojen tarpeista mahdolliselle yhteistyölle. Ehdottamiamme koulutuksia pidettiin hyvinä, mutta potentiaalista asiakaskuntaa ei nähty riittävän suureksi, jotta koulutuksia olisi kannattanut toteuttaa. Lopulta Tunturi-Lapin TE-toimisto kiinnostui aikaisemmin Sodankylässä järjestetyn, naisille suunnatun kaivosalan valmentavan koulutuksen esimerkistä. Niinpä päätimme järjestää Kolarissa naisille suunnatun kaivosalan eri tehtäviin valmentavan koulutuksen. Alun nihkeän hakijamäärän jälkeen jatkettiin hakuaikaa ja lisättiin markkinointia. Lopputuloksena oli 30 hakijaa, joista koulutukseen valittiin lopulta 12. Koulutus päättyy Toinen takaisku oli työvoima- ja yrityspalveluita koskevan lainsäädännön muutos, jonka seurauksena uusia ohjaavia ja valmentavia koulutuksia ei ole enää mahdollista käynnistää vuoden 2013 aikana. Tämä on erittäin valitettavaa, koska juuri näillä toimenpiteillä on pystytty purkamaan segregaatiota ja vahvistamaan työttömyysuhan alla olevien ihmisten työmarkkina-asemaan. Esimerkiksi vuonna 2009 järjestettyyn Miehiä hoiva-alalle -koulutukseen osallistui yhdeksän miestä, josta kuusi pääsi lähihoitajakoulutukseen ja heistä EURA JÄRJESTELMÄ 15/41

16 kaikki ovat tällä hetkellä sote-alan työtehtävissä. 9.2 Tasa-arvosuunnittelun kehittyminen Oppilaitosten toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi 1.2. oppilaitoksen toiminnallisen tasaarvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelmasta tiedotettiin kuntayhtymän intrassa näkyvästi. Tasaarvosuunnitelman toimenpiteinä oli vuodelle 2012 mm. opiskelijoiden kokemuksien selvittäminen tasaarvoisesta kohtelusta ja mahdollisuuksista. Hanke laati yhteistyössä amk:n hyvinvointityöryhmän kanssa opiskelijoille suunnatun hyvinvointikyselyn, johon tasa-arvokysymykset sisällytettiin. Kysely laadittiin maaliskuussa ja sitä testattiin opiskelijayhdistys Ketoakkun koeryhmässä huhtikuussa. Varsinainen kysely toteutettiin Hyvinvointiviikolla lokakuussa. Tarkemmat tulokset kyselystä saadaan vuoden 2013 alussa. Muita tasa-arvosuunnitelmassa mainittuja konkreettisia toimenpiteitä oli sukupuolisensitiivisen ohjaamisen koulutustilaisuus opettaja-tutoreille. Koulutus toteutettiin elokuussa. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on myös laatia seksuaaliseen häirintään puuttumisen malli, joka on hyvinvointityöryhmän vastuulla. Tasaarvosuunnitelmassa toimenpiteenä mainitaan myös alkuvuodesta toteutuneet hankkeen järjestämän L- teatteritilaisuudet. Tasa-arvosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista seurataan vuoden 2013 alussa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma on valmistunut ja Ramkin johtotiimi on sen hyväksynyt. Keskeisimmät tavoitteet liittyvät opiskelijoiden tasa-arvoiseen ja yhtäläiseen kohteluun, opiskelijoiden tasa-arvotietoisuuden edistämiseen, segregaation purkamiseen ja seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyyn. Syksyllä järjestettiin aloittaville fysioterapia-opiskelijoille kahden tunnin luento tasaarvosta osana orientoivia opintoja. Molemmat suunnitelmat ovat luettavissa Lapin ammattiopiston tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty keväällä Lapin Letka on osallistunut Lapin ammattiopiston toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman päivittämiseen. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen Laon tasa-arvotyöryhmä kokoontui joulukuussa. Kokouksessa sovittiin tasa-arvoselvityksen tekemisestä ja suunnitelman päivittämisestä, jossa Lapin Letka -hanke on apuna. Seuraava kokous, jossa suunnitelma arvioidaan ja määritellään uudet tavoitteet, pidetään toukokuussa Tasa-arvosuunnitelma päivitetään aina lukuvuodeksi kerrallaan. Toukokuuhun mennessä on saatavilla tarvittava tieto tilastoista ja säännöllisistä opiskelijakyselyistä, minkä takia sopiva päivitysajankohta on toukokuu. Tällöin sovitaan myös tarkemmin tasa-arvotyöryhmän toiminnasta ja tasa-arvosuunnittelun käytännöistä, jotta toiminta jatkuu luontevasti myös Lapin Letka -hankkeen päättymisen jälkeen. Laon tasa-arvosuunnitelmatyön yhteydessä on kehitetty Laon säännöllisten opiskelijakyselyjen EURA JÄRJESTELMÄ 16/41

17 sukupuolinäkökulmaa ja sen käsittelyä osana normaalia raportointia. Esimerkiksi markkinointi- ja alkuohjauskyselyn ja valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset analysoidaan jatkossa myös sukupuolinäkökulmasta ja raportoidaan niiltä osin kuin tyttöjen ja poikien välillä esiintyy selviä eroja. Nämä tiedot auttavat huomioimaan sukupuolen paremmin ja tarttumaan ongelmiin, jotka koskettavat erityisesti tyttöjä tai poikia. Kyselyjen raporteista saadaan myös tarvittava tieto tasa-arvosuunnitelman toimenpiteiden pohjaksi ilman erillisiä kyselyjä tai selvityksiä. Lisäksi Laon tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ja uusien tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä hyödynnetään opiskelijaraateja, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Opiskelijoiden osallistuminen tasa-arvosuunnitteluun ja tasa-arvotyöryhmään on ollut vähäistä, minkä takia tasa-arvotyöryhmän opiskelijaedustus pyritään saamaan jatkossa opiskelijaraadeista. Peräpohjolan Opistolla on käytössään oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma, jonka tukemana Opistolla kohdellaan miehiä ja naisia tasa-arvoisesti. Opistolla sukupuolten erot eivät oikeuta mihinkään erityiseen, eikä sukupuolen perusteella saa erityistä hyötyä. Sallassa on nimetty tasa-arvotyöryhmä oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laatimista varten Henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat Lapin Kesäyliopisto on vastannut hankkeessa kuntien tasa-arvosuunnittelun konsultoinnista ja koulutuksista. Kevään aikana kesäyliopiston työntekijä siirtyi virkavapaalle, joten tehtäviä on jaettu emohankkeelle. Tällä tavalla on pyritty sujuvaan ja katkottomaan tiedonsiirtoon, jotta hyvin lähtenyt tasa-arvotyö kunnissa ei hidastu henkilöstövaihdosten myötä. Tätä työtä on helpottanut hyvin dokumentoidut asiakirjat ja selkeät yhteystiedot. Lapissa on enää yksi kunta (Muonio), joka ei ole käynnistänyt tasa-arvosuunnittelua. Ennen hanketta niitä oli 9. Vuoden 2012 aikana henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat ovat valmistuneet ja ne on asianmukaisesti hyväksytty Pelkosenniemellä, Sallassa, Savukoskella ja Ylitorniossa. Posiolla ja Sodankylässä vuoden 2012 aikana on keskitytty edellisenä vuonna hyväksytyn tasaarvosuunnitelma toimeenpanoon. Sodankylän kunnan kanssa yhteistyötä jatketaan keväällä 2013 siten, että hanke järjestää kunnan tasa-arvotyöryhmälle koulutuksen, joka auttaa heitä päivittämään ja jalkauttamaan suunnitelman. Posion kunnassa oli tarkoituksena analysoida syksyn aikana työhyvinvointikyselyn tuloksia osastoittain, ja päättää sen jälkeen tasa-arvosuunnitelman päivittämisestä. Asia on kuitenkin viivästynyt kunnassa tapahtuneiden henkilöstövaihdosten johdosta. Ylitornion kunnan kanssa on käyty syksyn aikana läpi tasa-arvosuunnitelman jalkauttamista ja sovittu hankkeen osallistumisesta maaliskuussa 2013 toteutettavaan päivittämiseen sekä toteutettavan tasa-arvokoulutuksen toteuttamisesta. Sallassa jatketaan tasa-arvosuunnitelman päivittämisellä keväällä 2013, kun suunnitelman hyväksymisestä on kulunut vuosi. EURA JÄRJESTELMÄ 17/41

18 Tasa-arvosuunnitelman laadinta on aloitettu syksyllä myös Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymässä. Lapin Letka on järjestänyt kuntayhtymän tasa-arvotyöryhmälle tasa-arvosuunnitteluun liittyvän koulutuksen ja osallistuu tarvittaessa tasa-arvotyöryhmän kokouksiin. Lapin Letka oli syksyllä yhteydessä Muonion kuntaan tasa-arvosuunnitelman laadinnasta. Kunnanjohtaja Sirpa Hartojoki lupasi palata asiaan, kunhan on selvittänyt kunnan tasa-arvosuunnitelman tilanteen. Utsjoen kuntaan ollaan vielä mahdollisesti yhteydessä. Utsjoella tapahtuneet henkilöstövaihdokset ovat hidastaneet yhteistyötä. Lisäksi Lapin Letka on konsultoinut syksyn aikana Lapin sairaanhoitopiirinkuntayhtymää henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman päivittämisessä ja ollut yhteydessä Rovaniemen kaupungin ja Lapin Liiton tasa-arvotyöstä vastaaviin viranhaltioihin. Ranuan kunta päivittää tasa-arvosuunnitelman mahdollisesti vuonna 2013 ja Lapin Letka konsultoi kuntaa tässä työssä. Tasa-arvosuunnittelu on kehittynyt huomattavasti Lapin kunnissa, sillä hanke on ollut tähän mennessä tekemisissä noin kymmenen kunnan kanssa. Tasa-arvosuunnitelmissa on asetettu esimerkiksi tavoitteita segregaation purkamiseen. Segregaatiota on myös pyritty purkamaan kuntiin suunnattavalla julistekampanjalla sekä lisäämällä erityisesti kuntien tasa-arvotyöryhmien tietoisuutta asiasta. Tilaisuuksissa on tuotu esille myös hankkeessa tuotettua tutkimustietoa ja käsitelty ajankohtaisia tasa-arvokysymyksiä. Valtavirtaistamisesta on hyviä esimerkkejä; tasa-arvotyöryhmänä toimii jo olemassa oleva työryhmä, tasaarvosuunnitelman yhtäläisyyksistä muihin suunnitelmiin keskustellaan ja tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteitä esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta yhdistetään työpaikoilla muutenkin menneillään oleviin työhyvinvointihankkeiden toimintaan. Tasa-arvosuunnitelmaan liittyvä lakisääteinen palkkakartoitus on aiheuttanut Lapin kunnissa jonkin verran päänvaivaa, joten toukokuussa järjestettiin aiheeseen liittyvä koulutus Kuntien välinen yhteistyö tasa-arvosuunnittelussa Posion ja Pelkosenniemen kunnissa oltiin keväällä saman haasteen edessä, miten hyödyntää kunnassa toteutettavaa työhyvinvointikyselyä kokemuksellisen tasa-arvon mittaamiseksi. Lapin Letkan toimesta järjestettiin yhteispalaveri molempien kuntien edustajien kanssa, jossa yhdessä etsittiin hyviä ja pysyviä käytäntöjä työhyvinvointikyselyiden hyödyntämiseen. Kuntien välille on virinnyt myös muuta yhteistyötä tasa-arvosuunnittelun tiimoilta, kun Posion kunta on lähestynyt Sallan kuntaa tasa-arvosuunnittelun kokemuksien vaihdon merkeissä. Nämä ovat niitä verkostoja, jotka säilynevät myös hankkeen päättymisen jälkeen. EURA JÄRJESTELMÄ 18/41

19 Muuta KTamk teki sopimuksen Kevitsan kaivoksen tasa-arvokyselyn tulosten kokoamisesta ja johtopäätösten tekemisestä. Koordinaattori kommentoi kyselylomaketta joulukuussa. Raportti valmistuu tammikuussa Tutkimustiedon avulla käytännön menetelmiä Lapin yliopiston tutkimus Lapin yliopiston tutkimusteema II käsittelee rakenteisiin, alueeseen ja käytäntöihin kätkeytyvää valtaa ja sukupuolta. Teemaan liittyen on tarkemmin selvitetty rakenteisiin, alueeseen ja valtaan liittyviä kytkentöjä sukupuolten näkökulmasta. Tärkeiksi tuloksiksi muodostuivat segregaation toistuvat käytännöt, jotka ovat tekemisissä sukupuolten työn ja rahan liikkumisen, kierron ja toistojen kanssa. Sukupuolten työnjako toistoja, valintoja, rakenteita raportti sai lopullisen muotonsa keväällä Selvityksen tuloksia käytiin esittelemässä Ely-keskuksen työntekijöille helmikuussa Raportti on lähetetty keskeisille yhteistyökumppaneille. Keskeisiksi tuloksiksi selvityksessä muodostuivat sukupuolen tekemisen paikat työvoimapolitiikassa. Sukupuolen tekemisen paikoissa on kysymys rakenteiden halkeamisista, joissa on mahdollista toisin toimiminen. Raportti on luettavissa Rahan, alueen, sukupuolten työn ja vallan kytkentöjä on käyty testaamassa ja esittelemässä sosiologipäivillä Kuopiossa. Esitelmän keskeisiksi teemoiksi nousivat alueelliset käytännöt, sukupuolen tekeminen, sukupuolten työ sekä julkisen ja yksityisen rahan hierarkia. Tutkimuksissa on noussut myös esille, että samat tekijät, jotka pitävät yllä horisontaalista segregaatiota tuottavat myös vertikaalista segregaatiota. Tämä liittyy yleisesti sukupuolijärjestelmään, jossa naiseus on selvästi erotettu mieheydestä ja jossa hierarkiaa yleisesti tuotetaan priorisoimalla miehisiä elämän alueita, ajatuksellisia rakenteita ja käytäntöjä. Lisäksi keväällä valmistui Lapin yliopiston sosiologian opiskelijan Marjaana Peltolan kanditaatintutkielma Sukupuoli ja hoitajuus Sukupuolen merkityksellistyminen hoivatyön käytännöissä. Tutkielman aineistona toimi miesryhmän kuntoutumisen tukeminen työssäoppimisen jakson aikana kerätty kyselyaineisto. Tutkielma on luettavissa Rakenteisiin, alueeseen ja käytäntöihin kätkeytyvä valta ja sukupuoli, tutkimusteema II tutkimustuloksia on käyty esittelemässä myös Tampereella Power 2012 seminaarissa sekä Oulussa tasa-arvotoimijoiden tapaamisessa. Suvi Lyytinen on jatkanut tutkimustaan miesten työn muutoksesta tapauksenaan Kemijärvi ja Itä-Lappi. EURA JÄRJESTELMÄ 19/41

20 Teema II:n ja tapaus Kemijärven ja Itä-Lapin tutkimuksen alustavia tuloksia on käyty esittelemässä Oulussa Tasa-arvoverkoston kokoontumisessa sekä Tampereella Naistutkimuspäivillä Tutkimusteema II:n liittyen suunniteltiin eri yhteyksissä seminaaria, jonka tarkoitus oli olla raha ja sukupuoli. Seminaarin ideoita työstettiin muun muassa tutkimuksen johtoryhmässä, tasa-arvotoimijoiden kanssa sekä sosiologipäivillä EU-tutkimusta käsittelevässä työryhmässä. Rahan ja sukupuolen tarkastelu rakenteiden ja alueen kannalta on uusi aluevaltaus, joten perinteisen seminaarin järjestäminen ei vaikuttanut mielekkäältä. Sen sijaan aihetta työstettiin yhdessä kansallisella tasolla tasa-arvotoimijoiden kanssa sekä pohjoismaista ulottuvuutta mietitään yhdessä muun muassa MätaJämt- hankkeen toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli järjestää seminaari loppuvuodesta Tämä seminaari ei kuitenkaan toteutunut, koska tutkimuksen johtoryhmässä ei päästy yhteiseen ymmärrykseen seminaarin luonteesta. Syyskuun alussa käynnistyi myös teema III:n tuotekehitystyö, jossa on tarkoitus levittää tutkimustuloksia taiteen keinoin. Tutkimustuloksia päädyttiin levittämään animaation avulla. Animaation käsikirjoitus aloitettiin heti sopimusten valmistumisen ja allekirjoitusten jälkeen. Työ käynnistyi keskeisten tutkimustulosten ja tilastojen tunnistamisella, kirjoittamisella ja kokoamisella. Tuotekehitys ja lopputuotoksen levittäminen jatkuvat aina vuoden 2013 loppuun asti Opetuksen ja T&K&I yhdistäminen hanketoiminnassa Opinnäytetyö Mies siis välttyy turhalta sapelinkalistelulta Kemi-Tornio ammattikorkeakoulussa hankkeistettiin Anni Lauhikarin ja Liisa Ylevän sosiaalialan opinnäytetyö Mies siis välttyy turhalta sapelinkalistelulta. Kokemuksia opiskelusta sukupuolivähemmistönä tarkastettiin 1.3. Työ käsittelee naisopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta tekniikan alalla ja miesopiskelijoiden opiskelusta sosiaalialalla. Työssä hyödynnettiin hankkeessa aikaisemmin kokeiltua digitarinaa kokemusten esille tuomisessa. Opinnäytetyö herätti vilkasta keskustelua ja johti myös kehittämistoimenpiteisiin. Opinnäytetyö on luettavissa Muuta Rovaniemen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, jossa käsiteltiin seksuaaliterveyttä, kiinnitettiin erityistä huomiota aineiston vertailussa ja käsittelyssä sukupuoli-taustamuuttujaan Selvitykset Nais- ja miesjohtajat Lapissa 2012 Kesällä 2012 valmistui selvitys Nais- ja miesjohtajat Lapissa 2012, joka oli jatkumo 2011 valmistuneeseen Naisjohtajat syynissä- selvitykseen. EURA JÄRJESTELMÄ 20/41

21 Selvitykset ovat osa tutkimussuunnitelman Valtaa ja sukupuolta käsittelevään teemaan. Teeman tavoitteena on tuoda esille vallan jakautumista sukupuolen mukaan ja vallansiirtymiä sekä purkaa niitä. Molemmissa selvityksessä tarkasteltiin Lapin kuntien ja suurimpien kuntayhtymien nais- ja miesjohtajien määrää, heidän hallinnon alaansa sekä naisten ja miesten innokkuutta hakeutua johtotehtäviin. Selvitykset rajattiin koskemaan nimenomaan kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmään kuuluvia johtajia sekä kuntien tekemiä johtoryhmäläisten rekrytointeja. Raporteissa vastattiin uudemman kerran seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon Lapin kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmissä on naisia ja miehiä? Työskentelevätkö Lapin kuntien ja kuntayhtymien johtohenkilöt omalle sukupuolelle tyypillisellä alalla? Hakevatko naiset ja miehet yhtä usein Lapin kuntien johtotehtäviin? Toisen selvityksen yhteenvetona voidaan todeta, että johtoryhmissä ei ole tapahtunut miesten ja naisten osuuden suhteen merkittäviä muutoksia edelliseen (2011) tarkasteluun nähden. Naisia ja miehiä on melko tasaisesti kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmissä. Naisten osuus on kuitenkin pieni suhteutettuna kuntien ja kuntayhtymien naistyöntekijöiden määrään, joka on n. 80%. Selvityksestä lähetettiin tiedote medialle, jonka seurauksena aihetta käsiteltiin kesäkuussa Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa. Koko selvitys löytyy osoitteesta: Mies lähihoitajana selvitys Mies lähihoitajana selvityksen kolmas väliraporttiraportti on valmistunut. Väliraportti on luettavissa osoitteessa 3.-vaeliraportti.php. Miehille suunnattu lähihoitajakoulutus päättyi tammikuussa. Kahdestatoista aloittaneesta miehestä, 11 suoritti koulutuksen loppuun. Selvityksen loppuraportti ilmestyy alkuvuonna Valtavirtaistaminen Valtavirtaistaminen oppilaitoksissa Laskiaisrieha Lapin Letka isännöi yhtä osastoa Lapin ammattiopiston kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetussa laskiaistapahtumassa. Tapahtumassa kaikki ykkösluokkalaiset osallistuivat ryhmänohjaajansa EURA JÄRJESTELMÄ 21/41

22 johdolla Lapin Letkan vetämään tasa-arvojanaan. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämispäivä Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla hanke piti peliluolaa amk:n sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämispäivässä Tilaisuudessa osallistujat pelasivat tasa-arvorulettia ja keskustelivat rulettipöydän ääressä sukupuolten tasa-arvoon ja epätasa-arvoon liittyvistä kokemuksistaan. Hyvinvointiviikon tasa-arvopeliluola KTamk:n opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiviikolla Letka-hanke piti tasaarvopeliluolaa, jossa osallistujilla oli mahdollisuus pelata tasa-arvorulettia ja keskustella ruletin ääressä niistä asioista, joiden puolesta haluaa tasa-arvoasioissa panostaa. Tasa-arvopeliluola oli osa muuta hyvinvointiviikon tarjontaa. Lapin ammattiopiston opiskelijan opas Hanke on ollut mukana päivittämässä Laon opiskelijan opasta erityisesti sukupuoli ja tasaarvonäkökulmasta. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa Ramk:ssa tasa-arvoa valtavirtaistetaan ottamalla tasa-arvonäkökulma huomioon entistä paremmin myös laatutyössä ja ops:ssa. Peräpohjolan Opistolla musavideo ja muuta opiskelua Kulttuuriohjausopintojen yhteydessä opiskelijaryhmä teki varsin puhuttelevan musiikkivideon, jossa tasaarvoa, suvaitsevuutta ja yhdenvertaisuutta käsiteltiin nuorten omalla tavalla. Opetuksen aikana nuoret pohtivat päivittäin miten sukupuolten välinen tasa-arvo vaikuttaa yhteiskunnassa. Opiskelijat pohtivat opettajansa kanssa ns. miesten ja naisten töitä, kasvatuksellisia asioita, sukupuolen tuomaa asemaa yhteiskunnassa sekä työhön ja uraan liittyviä asioita. Tämän opetusjakson aikana kyseinen ryhmä sai erinomaisen katsauksen tasa-arvoon tämän päivän Suomessa. Musiikkivideon ja musiikkivideon julkaisutapahtuman kautta myös muut Nuva-opiskelijat saivat asiasta lisätietoa. Video on nähtävillä Vuoden 2012 aikana opintojen sisällä opiskelijat saivat tasa-arvokoulutusta ja mahdollisuudet erilaisten harjoitteiden tekemiseen. Opetuksen yhteydessä opiskelijat antoivat myös palautetta miten he ovat kokeneet Peräpohjolan Opistolla tasa-arvon toteutumisen. Opetus sisällytettiin Yhteiskunta ja nuorten elinolot kurssiin. Opiskelijat antoivat erittäin hyvää palautetta asiasta ja kiittelivät myös, että tasa-arvoasia on otettu huomioon opetuksen sisällöissä. Ensimmäistä kertaa tasa-arvon opetuksessa pystyttiin tarjoamaan myös EURA JÄRJESTELMÄ 22/41

23 itsenäiset tehtävät niille, jotka olivat mahdollisesti pois opetuksesta. Tässä opetuksessa hyödynnettiin tasaarvonverkkokurssin materiaaleja. Opettajat huomioivat opetuksessa käytettävän materiaalin myös tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi oppimistehtävät ja harjoitteet puntaroidaan molemmat sukupuolet huomioiden, jotta tasa-arvon huomioiminen tulee näkyväksi opiskelijoille. Oppilaitos seuraa sukupuolinäkökulmasta tilastoja, jotka koskevat hakijoita, valituksi tulleita, aloituspaikan vastaanottaneita, keskeyttäneitä, valmistuneita sekä jatkokoulutuspaikkaa hakeneita heti valmistumisen jälkeen. Seurannassa on vielä pieniä puutteita, mutta se on kehittynyt vuosi vuodelta. Törkeen Hyvät Päivät Hanke osallistui toistamiseen Lapin Ammattiopiston Törkeen Hyvien päivien suunnitteluun ja toteutukseen. Hanke myös perehdytti opiskelijat tehtävän ohjaamiseen Laon Törkeen Hyvillä Päivillä. Kyseisessä tapahtumassa käsitellään opiskelijoiden elämään ja hyvinvointiin liittyviä asioita toiminnallisilla menetelmillä. Hanke oli osana teemakokonaisuutta, jossa käsiteltiin seksuaaliterveyttä sekä seksuaalista ja sukupuolista häirintää. Tähän tilaisuuteen suunniteltiin kuusi uutta korttia Ihan läpällä vaan korttisarja, joiden avulla voi keskustella seksuaaliseen häirintään ja sukupuoleen perustuvaan syrjintään liittyvistä asioista opiskelijoiden kanssa Valtavirtaistaminen muiden hankkeiden kanssa Ura avain-hanke Lapin Letka on ollut kutsuttuna mukana OPH:n rahoittamassa ja Amiedun hallinnoimassa hankkeessa tehtävänään tuoda tasa-arvo-osaamista hankkeen Lapin verkoston toimenpiteisiin. Se tapahtui mm. tuomalla tasa-arvonäkökulmaa keskusteluihin ja osallistumalla konkreettisten tuotosten toteuttamiseen. Lapin Letkan toiminnan kautta kiinteistöpalvelualan naispuolinen työntekijä on käynyt esittelemässä alaa yläluokille. Mun valinta-video puhdistuspalvelualasta on toteutettu Lapin matkailuopiston kanssa yhteistyössä. Video löytyy: Videon tarkoituksena on tuoda tuoreella ja kiinnostavalla tavalla esille kiinteistö- ja puhdistuspalvelualaa kaikille sopivana vaihtoehtona. Lapin matkailuopisto piti videon ensi-illan Rovaniemellä kesäkuussa pidetyillä Miniclean-messuilla. Myös Ura-avain-hanke on levittänyt videota aktiivisesti. Ura avain- hankkeen tavoitteena on kiinteistöpalvelualan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen EURA JÄRJESTELMÄ 23/41

24 potentiaalisten opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa keskuudessa. NUPO-työ Lapin Letka osallistui keväällä 2012 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projektin ja Lapin Ely -keskuksen järjestämään Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena -ohjelmatyöskentelyyn. Lapin Letka osallistui työskentelyyn kiinnittämällä huomion sukupuolten tasa-arvoon. Lappi Brändi-työ Yliopiston tämän hetkisiä tutkimustuloksia on sovellettu muun muassa Lappi-brändin työstämisessä. Lappi brändin työryhmä, Lisäarvoa yrityksille työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet yliopistosta Irmeli Kari- Björkbacka ja emohankkeesta Tatja Karvonen tarkoituksenaan herättää ajatuksia ja keskustelua omassa ryhmässään palveluiden ja sote-alojen (naisten alojen) kilpailukyvystä. Lopullisessa Lappi Brändissä tasaarvonäkökulma ei tullut juurikaan esille Valtavirtaistaminen kuntien ja kuntayhtymien työssä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työolobarometri RKKY tekee joka vuosi henkilöstölleen valtakunnallisen työolobarometrin. Tänä vuonna hanke uudisti tasaarvoon liittyviä kysymyksiä sekä huolehti siitä, että taustamuuttujaksi tulee sukupuoli. Vuoden 2012 kysymykset ja vastausvaihtoehdot tasa-arvoon liittyen olivat seuraavanlaisia: 1) Oletko itse ollut sukupuolisen häirinnän kohteena työpaikallasi? En Kyllä tällä hetkellä Aiemmin en enää 2) Jos vastasit Kyllä tällä hetkellä tai Aiemmin en enää, minkälaista kokemasi sukupuolinen häirintä on ollut? Asiattomia huomautuksia Fyysistä lähentelyä Kaksimielisiä vitsejä Seksin ehdottamista Jotakin muuta 3) Kenen taholta olet kokenut sukupuolista häirintää nykyisessä työpaikassasi? Työtoverin Esimiehen Alaisen EURA JÄRJESTELMÄ 24/41

25 Työyhteisön ulkopuolisen henkilön 4) Naisten ja miesten palkkaus on oikeudenmukainen työpaikallani Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä En osaa sanoa Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä 5) Oletko kokenut, että sukupuolellasi on ollut merkitystä uralla etenemiseesi nykyisessä työpaikassasi? Sukupuolesta on ollut etua Sukupuolesta on ollut haittaa Sukupuolella ei ole ollut vaikutusta Työolobarometrin tulokset valmistuivat toukokuussa. Hankkeelle toimitetuissa tuloksissa ei ollut käytetty kuitenkaan taustamuuttujana sukupuolta, vaikka tulokset olisivat olleet saatavilla myös sukupuolen mukaan eriteltynä. Lisäksi hankkeelle on jäänyt epäselväksi miten ja missä työolobarometrin tuloksia on käsitelty ja analysoitu Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä. Kuntavaalit Lapin radio pyysi kuulijoilta kuntavaaleihin liittyviä kysymyksiä. Lapin Letka osallistui tähän ja toimitti ennen kesää Lapin radioon tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, joita voidaan käyttää kuntavaaleihin liittyvissä keskusteluissa ja ohjelmissa. Viesti oli seuraavanlainen: Tasa-arvolaki edellyttää kunnilta erilaisia toimia tasa-arvon edistämiseksi. Tämän vuoksi on hyvä, jos kunnallisvaaliehdokkailta kysyttäisiin seuraavia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä: 1.Mikä asia vaatii eniten sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä kunnassasi? 2. Otetaanko kuntasi palveluissa, kuten sosiaali- ja terveys-, liikunta- tai kulttuuripalveluissa, huomioon naisten ja miesten erilaiset palvelutarpeet? 3. Pitäisikö kunnassasi sopia, että puheenjohtajuudet (valtuusto, hallitus, lautakunnat) jaetaan vähintään tasaarvolain hengen mukaisesti? (Lapin Letkan selvityksen mukaan vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen naisia puheenjohtajina oli 25% ja miehiä 75%) Näitä kysymyksiä ei käytetty ainakaan kuntavaalikoneessa. Tervetuloa taloon- päivä Lapin Letkalla oli puheenvuoro Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Tervetuloa taloon -päivässä, joka oli EURA JÄRJESTELMÄ 25/41

26 suunnattu uusille työntekijöille. Tilaisuudessa käytiin läpi työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia ja oikeuksia sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asioissa oppilaitoksen arjessa ja tasa-arvon tilannetta Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä. Puheenvuorossa painotettiin jokaisen omaa vastuuta tasa-arvon edistämisessä jokapäiväisessä arjessa niin työyhteisössä kuin opetustyössä. Lisäksi korostettiin, että tasaarvoa ei voi ulkoistaa, vaan se on kaikkeen toimintaan vaikuttava asenne. 9.5 Yleisen tasa-arvotietoisuuden lisääminen Oppimateriaalit ja opintojaksot Peruskoulun opetusmateriaali tasa-arvosta Lapin Letka -hanke on suunnitellut yhdessä peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa tasa-arvomateriaalin koulujen käyttöön. Hanke on pitänyt vuodesta 2009 alkaen peruskoulun 9-luokkalaisille opinto-ohjauksen oppitunteja. Näiden käyntien aikana opinto-ohjaajat huomasivat, että hankkeella on hyvää oppimateriaalia ja erinomaisia menetelmiä tasa-arvoon liittyen. Tähän tarpeeseen hanke on vastannut ja luonut oppimateriaalikokonaisuuden. Samalla tuli esille, että opinto-ohjaajille ei ole olemassa juuri mitään valmista opettajanmateriaalia. Jokainen opinto-ohjaaja joutuu itse keräämään mistä milloinkin tarvittavan oppimateriaalin. Hankkeen tuottama materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu 7-9-luokkalaisille. Materiaali sisältää tuntirungot, opettajan ohjeet ja teemoihin ja tehtäviin liittyvät materiaalit kuten videot, faktatekstit, tarinat ja pelit. Materiaalin avulla rohkaistaan nuoria tekemään valintoja omista mielenkiinnonkohteistaan ja taidoistaan käsin, ja tehdään näkyväksi sukupuolen merkitys ja sukupuoleen liitettyjen stereotypioiden vaikutus nuoren valintoihin. Teemat jakaantuvat eri luokka-asteille seuraavasti: 7. luokka: Itsetuntemus ja sukupuoli 8. luokka: Koulutusvalinnat ja sukupuoli 9. luokka: Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Tehtävät ovat luonteeltaan toiminnallisia ja kokemuksellisia. Tarkoituksena ei ole niinkään opettaa, vaan enemmänkin herätellä nuoria itse oivaltamaan, mihin kaikkeen sukupuoli ja tasa-arvo elämässä liittyvät. Tätä kautta toivotaan edistettävän tasa-arvoajattelun juurtumista sinne kaikista tärkeimpään paikkaan, jokaisen korvien väliin. Peruskoulumateriaalia on työstetty yhdessä Rantavitikan koulun opinto-ohjaaja Marke Kangasniemen kanssa. Vuoden 2012 aikana toimitettiin peruskoulun tasa-arvomateriaalista 800 kappaleen erä muistikortteja SubjectAid -palveluun, josta eri oppilaitosten ja koulujen opettajat ja opinto-ohjaajat voivat tilata maksutonta opetusmateriaalia. EURA JÄRJESTELMÄ 26/41

27 Materiaali on saatavilla myös Lapin Letkan sivustolta ylaeluokille.php Tuotetusta materiaalista saatiin jonkin verran arviointitietoa ulkoisen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi palautetta kysytään myös henkilöiltä, jotka ovat tilanneet materiaalin SubjectAid -palvelusta. Rovaniemen opinto-ohjaajille järjestetään vielä palautekeskustelu, jossa saadaan tietoa miten he ovat materiaalia hyödyntäneet ja millaista lisäarvoa se on tuonut opetukseen. Tämän jälkeen materiaalia voidaan vielä kehittää, ja levittää edelleen. Yrittäjäpersoona opetusmateriaali Lapin Letka suunnitteli kevään ja alkusyksyn aikana yhdessä Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun kanssa treenikerran, jossa painottui tasa-arvonäkökulma. Ensimmäinen treeni tehtiin hankkeen toimesta lokakuussa. Jatkossa kyseisen treenin pitävät yrittäjyyskoulun opettajat. Saadun hyvän palautteen johdosta materiaali viimeisteltiin syksyn 2012 aikana helposti jaettavaan ja levitettävään muotoon. Ajatuksena on tehdä siitä samankaltainen tuote, kuin suurta kysyntää saavuttaneesta peruskoulumateriaalista. Yrittäjäpersoona opetusmateriaali löytyy Materiaalin laajempi levittäminen tulee ajoittumaan vuodelle Ihan läpällä vaan- korttisarja Lapin Letkassa tehtiin Ihan läpällä vaan -korttisarja, jonka avulla opettajat/kouluttajat voivat keskustella seksuaaliseen häirintään ja sukupuoleen perustuvaan syrjintään liittyvistä asioista opiskelijoiden kanssa. Korttisarja on laadittu nimenomaan opiskelijoiden elämästä työvälineeksi vaikean aiheen käsittelyyn. Korttisarja testattiin Laon nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijoilla ja opettajilla. Ensimmäisen kerran kortit olivat käytössä Törkeen Hyvillä Päivillä. Laajemmin kortit esitellään ja niitä jaetaan valtakunnallisessa tapahtumassa Educa -messuilla Helsingissä tammikuussa Kortit ovat saavavilla Tasa-arvon verkkokurssi Tasa-arvon verkkokurssin kurssikuvaus valmistui syksyllä Alkuvuodesta 2012 se työstettiin opetussuunnitelmaksi. Kurssin suunnittelussa mukana olleet oppilaitokset ovat räätälöineet kurssia omiin oppilaitoksiinsa sopiviksi ja vieneet kurssia opintotarjontaan vaihtelevalla aikataululla. Valittavaksi asti kurssi on päätynyt tähän mennessä Humakille. Se on hyväksytty HUMAKin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman vapaasti valittaviin opintoihin sekä avoimen amk:in opintoihin lukuvuodelle Ramkissa ja KTamk:ssa pohditaan, miten verkkokurssi on sijoitettavissa opetussuunnitelmaan. EURA JÄRJESTELMÄ 27/41

28 Syksyn aikana HUMAKissa opintojakson aloitti 14 opiskelijaa, joista 5 oli miestä. Vuoden loppuun mennessä koko 10 opintopisteen opintojakson oli suorittanut neljä opiskelijaa, joista yksi on ollut mies. Opiskelijoilta saatu palaute vahvisti sitä näkemystä, että kyseille opintokokonaisuudelle on tarvetta ja kysyntää. Erityisesti opiskelijat ovat pitäneet kurssin monipuolisuudesta. Monipuolisuutta löytyy niin kurssin sisällöistä kuin suoristustavoissa. Lapin ammattiopiston opettaja Toni Karjala laati kevään aikana verkkokurssista 1 opintoviikon kokonaisuuden Optima-oppimisympäristöön. Tavoitteena on ollut testata sitä, millaisessa muodossa materiaali on hyvä tuoda opiskelijoille näkyviin, jotta se kiinnostaisi opiskelijoita valitsemaan verkkokurssin. Toni Karjala tekee tuotetusta materiaalista myös opinnäytettä, jossa hän peilaa tasa-arvonverkkokurssin 1 opintoviikon kokonaisuutta mielekkään oppimisen kriteereihin. Kurssikuvaus ja opetussuunnitelma pohja löytyvät Toni Karjala siirtyi kesän aikana toisen organisaation palvelukseen ja tämän jälkeen kukaan ei ole Laossa jatkanut hyvin alkanutta työtä. L-teatteri Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla Hanke toteutti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille toiminnallisen opetuspaketin opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu -opintojaksolle. Opetuspaketin sisältönä oli sukupuoleen kohdistuvaa syrjintä ja kiusaaminen. Tilaisuudet jakautuivat kahteen osaan. Aluksi opiskelijat työskentelivät pienryhmissä pohtien sukupuolten tasa-arvoa arjen tilanteissa. Tehtäväksiannossa käytettiin Letkan tuottamaa kuvasarjaa. Toisessa osassa näyttelijät Tatja ja Kimmo Hirvenmäki käsittelivät sukupuolista syrjintää työhönottotilanteessa ja sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja kahdessa foorumteatteri-insertissä. Opetuspaketin tavoitteena oli herätellä ajatuksia, rohkaista ottamaan kantaa ja lisätä tasa-arvotietoisuutta. Lisäksi haluttiin ottaa käyttöön vuorovaikutteisia ja toiminnallisia menetelmiä tasa-arvoasioiden käsittelyssä. Tilaisuuden kesto oli kaksi tuntia ja ne toteutettiin (sosiaaliala), (terveysala), (terveysala, englanninkielinen), (kaupan ja kulttuurin ala) 2.3. (kaupan ja kulttuurin ala, englanninkielinen), 9.2. (tekniikan ala) ja (tekniikan ala). Tilaisuudet olivat osa opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu -opintojaksoa. Opiskelijat tavoitettiin hyvin, osallistujamäärä oli erinomainen lukuun ottamatta tilaisuutta. Foorumteatteri tasa-arvon toisenlaisena esiin nostajana houkutti mitä ilmeisimmin osallistumaan oppitunneille. Seksuaaliseen häirintään puuttumisen malli Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi Seksuaaliseen häirintään puuttumisen mallin EURA JÄRJESTELMÄ 28/41

29 Mallissa kuvataan mitä seksuaalinen häirintä tarkoittaa, miten tulee toimia, jos joutuu häirinnän kohteeksi, millaisia toimenpiteitä häirintätapauksen selvittämiseksi tehdään ja millaisia kurinpitotoimia häirinnästä seuraa. Lisäksi malliin liittyy lomake häirinnän selvityspyynnöstä. Toimintamallin laatiminen oli kirjattu yhdeksi toimenpiteeksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tasaarvosuunnitelmaan. Seksuaaliseen häirintään puuttumisen mallin laatimisesta vastasi tasa-arvosuunnitelman mukaisesti amk:n hyvinvointityöryhmä. Letka-hankkeen koordinaattori osallistui suunnitelman laatimiseen asiantuntijan roolissa. Koko toimintamalli on luettavissa Peräpohjolan Opistolla Peräpohjolan Opisto on lisännyt yleistä tasa-arvotietoisuutta merkittävästi omissa toimintaympäristöissä, verkostoissa sekä opiskelijoiden keskuudessa ja tasa-arvokysymykset ovat mukana yhteisissä keskusteluissa. Kaikki opiskelijat tietävät, että opisto kuuluu tasa-arvoa edistävään Lapin Letka hankkeeseen. Asia on tuotu esille useaan otteeseen opiskelijoiden keskuudessa. Hankkeessa tuotettuja materiaaleja on käytetty opetuksen sisällä niin nuorten, kuin aikuistenkin opetuksessa, niin tutkintoon johtamattoman, kuin tutkintoon johtava koulutuksen sisällä. Tasa-arvoa on tuotu näkyville omissa verkostoissa ja kerrottu lisää yhteistyökumppaneille. Hankkeesta on tiedotettu mm. opiskelijavalinnan ja koulutusmarkkinoinnin yhteydessä sekä vanhempainilloissa. Muuta Hanke on kouluttanut Lapin ammattiopiston nuoriso- ja vapaa-aika ohjaajien opiskelijoita siten, että he pystyvät järjestämään seksuaaliseen ja sukupuoliseen häirintään liittyvän tehtävärastin Rovaniemen nuorisotiloilla Seminaarit, koulutukset ja puheenvuorot Naisjuttuja karkauspäivänä Hanke järjesti Kemissä Sauvosalissa Naisjuttuja (29.2.) teemapäivän naisten selviytymisstrategioista. Ajatuksena oli kokeilla, voiko avointa yleisötilaisuutta, jossa käsitellään tasa-arvoa karnevalistisesti ja eri tulokulmista, toistaa. Naisjuttuja toteutettiin samalla formaatilla kuin toteutettu Mitä Mies? päivä. Tapahtumassa pohdittiin, miten naiset selviytyvät: kepeästi, kieli poskessa, hampaat irvessä, taidolla, tekniikalla, taktiikalla ja tunteella, silkalla älyllä. Ja mistä: sota-aikana yhteiskunnan pyörittämisestä, pulav. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 29/41

30 ajasta, paperikengistä ja pettuleivästä, omista töistä ja entisistä miesten töistä. Työn, lastenhoidon ja kotitöiden yhteensovittamisesta: palkkatyöstä, yövalvomisista, tarharumbasta, työurasta. Ulkonäköpaineista, lisäkkeistä, ulokkeista ja imuista, syömishäiriöstä, ruokavaliosta, maratonista. Elämän tuomista kuopista ja kolhuista. Tapahtumaa ryydittivät kirjailija Katja Kettu, klovni Stella ja Lumoava Luiki sekä puheenvuorot, joissa tuotiin näkökulmia naisena olemisen haasteisiin. Hankkeen projektipäällikkö piti puheenvuoron aiheesta Entä nyt? Koulutetun naisen selviytyminen pohjoisella ulottuvuudella. Naisjuttuja kokosi yhteen yli 160 eri-ikäistä osallistujaa. Sukupuolten tasa-arvon tarkastelu karnevalistisin ja kulttuurin keinoin, mutta vakavalta pohjalta, tuntuu kiinnostavan ihmisiä. Edellä mainittujen piirteiden lisäksi Letkan järjestämiä Mitä Mies?- ja Naisjuttuja -päiviä yhdistää tilaisuuksien avoimuus, ennakkoilmoittautumisen puuttuminen, monikanavainen markkinointistrategia ja halu luoda hyvien ihmisten juhlia. Koulutus Lapin ELY-keskuksen osaamisen kehittämisen johtoryhmälle Lapin ELY-keskus pyysi Lapin Letka-hankkeelta koulutusta aiheesta sukupuoli näkökulma työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Erittäin keskustelevan koulutustilaisuuden alustukset tapahtuivat Joni Minkkisen kokoaman yhteenvedon ja Irmeli Kari-Björkbackan työn alla olleen selvityksen pohjalta. Yhteenveto ja selvitys löytyvät osoitteesta Seppo Koskisen koulutukset tasa-arvolainsäännöstä Lapin Kesäyliopisto järjesti maaliskuussa koulutuksen Naisten ja miesten välinen tasa-arvo työelämässä. Työoikeuden professori Seppo Koskinen käsitteli päivän mittaisessa koulutuksessa tasa-arvonsääntelyä ja uusimpia oikeuskäytänteitä. Lisäksi puhuttiin työnantajan erityisistä velvollisuuksista tasa-arvon toteuttamiseksi ja siitä mitä seuraamuksia on tasa-arvon rikkomuksilla. Koulutuksen anti oli erittäin hyvä ja tästä johtuen hanke suunnitteli samansisältöiset puolen päivän koulutukset LAOn henkilökunnalle Kairatielle ja Porokadulle syksyksi Kairatiellä sovittu koulutus järjestettiin. Porokadulle sovittu koulutus peruttiin yllättäen kaksi päivää ennen koulutusta. Palkkakartoituskoulutus Lähinnä kuntaorganisaatioille suunnattu palkkakartoituskoulutus järjestettiin Rovaniemellä Kouluttajana toimi Tasa-arvovaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Anja Nummijärvi. Koulutuksessa käsiteltiin henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitelmaan liittyvän palkkakartoituksen toteuttamista. Koulutukseen osallistui reilut 20 henkilöä eri kunnista ja muista organisaatioista. Henkilöstöpoliittisen tasaarvosuunnitelman laatiminen on pakollinen kaikille vähintään 30 henkeä työllistäville organisaatioille. Palkkakartoitus taas on pakollinen osa suunnitelmaa. Koulutuksessa korostettiin erityisesti sitä, miten palkkakartoitus pitää tehdä ja miten julkiseen tasa-arvosuunnitelmaan palkkakartoituksen tulokset voidaan EURA JÄRJESTELMÄ 30/41

31 tehdä näkyväksi. Sukupuolisensitiivisen ohjauksen koulutus opettajatutoreille Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opettajatutoreille järjestettiin koulutusta sukupuolisensitiivisestä ohjaamisesta. Koulutuksessa käsiteltiin tasa-arvoa yleisesti sekä tasa-arvoa erityisesti koulutuksessa ja työelämässä, opetuksen kehittämiseen tähtäävää tasa-arvosuunnitelmaa, arvioitiin omaa toimintaa sekä pohdittiin millainen on sukupuolisensitiivinen tutoropettaja. Koulutus oli osa tutoropettajakoulutuspäivää ja toteutui Opettajatutoreiden koulutus oli kirjattu Kemi-Tornion amk:n tasa-arvosuunnitelman toimenpiteeksi vuodelle 2012 teeman Tasaarvon toteutuminen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa alle. Tasaarvotematiikka integroitiin osaksi opettajatutoreiden koulutuspäivää, koska nähtiin mielekkäämmäksi käsitellä sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolisensitiivistä ohjaamista osana muuta ohjaustyötä. Koulutukseen osallistui opettajia kaikilta kolmelta toimialalta. Vilkkaassa keskustelussa nousi esiin mm. se, kuinka erilaisessa tilanteessa eri toimialoilla opiskellaan sukupuolen suhteen: kaupan ja kulttuurin toimialalla sekä opiskelijoissa että henkilökunnassa naisia ja miehiä on melko tasaisesti, tekniikan ala ja sosiaali- ja terveysala ovat edelleen segregoituneenpia. Lapin Liiton henkilöstökoulutus Kaisa Kauppinen työterveyslaitokselta piti lokakuussa Lapin liiton henkilöstölle koulutustilaisuuden, teemana Iän ja sukupuolen merkitys työyhteisössä. Tähän teemaan päädyttiin sen johdosta että Lapin Liiton henkilöstöä on, keskustelujen ja tasa-arvokyselyn perusteella, kiinnostanut myös muut tasa-arvokysymykset kuin sukupuolten välinen tasa-arvo, erityisesti ikäryhmien välinen tasa-arvo. Lapin yliopiston puheenvuorot Lapin yliopiston tutkimusosuudessa on vuoden 2012 aikana keskitytty teemaan: Rakenteisiin, alueeseen ja käytäntöihin kätkeytyvä valta ja sukupuoli. Teemaan liittyen puheenvuoroja on pidetty: Sosiologipäivillä Power 2012-seminaarissa Tasa-arvotoimijoiden tapaamisena Oulussa Naistutkimuspäivillä Monikulttuurisuus ja tasa-arvo nuorisotyössä- koulutukset Lokakuussa järjestettiin kaksi Monikulttuurisuus ja tasa-arvo nuorisotyössä koulutusta. Tasav. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 31/41

32 arvonäkökulmasta puhui erityisesti Veronica Honkasalo. Ensimmäisenä päivänä Veronica Honkasalo koulututti Torniossa Humakin ja Peräpohjolan opiston henkilöstä ja opiskelijoita. Rovaniemellä tilaisuus oli seminaari ja se toteutettiin yhdessä Lapin ammattiopiston nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajien kanssa Lapin Letkan koulutusmalli Lapin Letka on kehittänyt koulutusmallin tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi ja hankkeen muiden toteuttajien (osatoteuttajat) tasa-arvotyön tueksi. Hanke järjestää vähintään kerran vuodessa jokaiselle hankkeen toteuttajalle yhden räätälöidyn tasa-arvokoulutuksen, joka tukee kunkin toimijan senhetkistä tasaarvotyön vaihetta. Tasa-arvokoulutukseen osallistuva toimija on mukana alusta asti heille suunnatun koulutuksen suunnittelussa. Lapin Letka on toteuttanut tasa-arvon peruskoulutukset itse. Tasa-arvotyön edetessä pidemmälle Lapin Letka on hankkinut osatoteuttajien koulutuksiin hankkeen ulkopuolisia tasa-arvokouluttajia tarpeen mukaan. Koulutukset ovat olleet lähinnä 2-4 tunnin mittaisia ja niihin on sisältynyt teoriaosuus, käytännön esimerkkejä sekä osallistavia harjoituksia. Koko päivän koulutusten järjestäminen on ollut vaikeaa lähes kaikissa organisaatioissa. Koulutuksissa käytetyt sähköiset materiaalit ja kirjallisuusvinkit on jaettu osallistujille koulutuksen jälkeen. Koulutustilaisuuksissa on käyty lopuksi palautekeskustelu, jonka avulla koulutuksia on kehitetty edelleen. Räätälöidyt koulutukset ovat tukeneet eri toimijoita heidän erilaisissa ja eritasoisissa tasa-arvotyön vaiheissaan ja tarpeissaan. Koulutuksista on saatu hyvää palautetta ja niitä on pidetty tärkeinä tiedon ja osaamisen lisääjinä ja tasa-arvokeskustelun avaajina omassa organisaatiossa. Koulutukset jatkuvat hankkeen loppuun (2013) asti, minkä jälkeen koulutukseen osallistujilla on riittävä tasa-arvo-osaaminen tasa-arvon itsenäiseen edistämiseen omassa työssään ja organisaatiossaan. Näin varmistetaan hankkeen toimijoiden riittävä tasa-arvo-osaaminen ja tasa-arvotyön jatkuminen hankkeen jälkeen Lapissa. Esimerkkeinä Lapin Letkan kehittämästä koulutusmallista ja räätälöidyistä koulutuksista toimivat Laon omissa yksiköissä toteutetut koulutukset. Näissä tasa-arvon perustiedot jo omaaville ryhmille on suunniteltu lisäkoulutusta yhdessä kunkin ryhmän kanssa kartoitettujen tarpeiden pohjalta. Näiden koulutusten avulla jokaisessa organisaatiossa on saatu kokeilla sitä, mitä valtavirtaistaminen käytännössä tarkoittaa. Koulutuksen kantava teema on voinut olla vaikka monikulttuurisuus ja hankkeen avulla siihen on valittu sellainen puhuja, joka pystyy tuomaan sukupuoli ja tasa-arvonäkökulman luontevalla tavalla mukaan. Tällainen toimintapa on vahvistanut sitä ajatusta, että pelkästään tasa-arvosta tai sukupuolesta puhuminen ei riittävällä tavalla edistä asiaa. Tarvitaan konkreettinen kosketuspinta kuulijajoukolle oli se sitten työhyvinvointi, arviointi tai opetuksen järjestäminen. Siihen yhdistettynä sukupuoli tai tasa-arvonäkökulma saa parhaan lopputuloksen aikaan. 9.6 Vertikaalisen segregaation purkaminen EURA JÄRJESTELMÄ 32/41

33 Lapin yliopiston mukaan horisontaalisen segregaation tekijöiden tunnistaminen tutkimuksen avulla on tuonut esille sen, että samat tekijät, jotka pitävät yllä horisontaalista segregaatiota tuottavat myös vertikaalista segregaatiota. Tämä liittyy yleisesti sukupuolijärjestelmään, jossa naiseus on selvästi erotettu mieheydestä ja jossa hierarkiaa yleisesti tuotetaan priorisoimalla miehisiä elämän alueita, ajatuksellisia rakenteita ja käytäntöjä. 9.7 Ulkoinen arviointi Hankkeeseen tehtiin ensimmäinen ulkoinen arviointi toiminta-ajalta Se valmistui tammikuussa Toinen arviointi tehtiin vuonna Tässä tarkasteltiin hankkeen toimintaa ajalta sekä arviointiin aikaisemman arvioinnin toimeenpanoa. Toisen arvioinnin erityisenä teemana oli tarkastella Lapin Letka -hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista: Onko hanke saavuttanut sille asetetut tavoitteet? Mikäli asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, pohditaan tähän johtaneita syitä, ja mikäli tavoitteet on saavutettu, tarkastellaan onnistumiseen johtaneita keskeisiä tekijöitä. Arvioinnilla pyrittiin löytämään hanketyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hyvät ja huonot käytännöt. Arvioitsijat analysoivat, mitä uutta hanke on luonut tasa-arvotyöhön, miten tasa-arvo on edistynyt niissä organisaatioissa, joihin hankkeen toimenpiteet ovat kohdistuneet (mitkä asiat ovat sitä tukeneet ja mitkä estäneet). Hankkeen toteutusprosessit eivät olleet enää tässä vaiheessa varsinaisesti arvioinnin kohteena, mutta prosesseja kuitenkin analysoitiin tulosten ja vaikutusten sekä hyvien ja huonojen käytäntöjen arvioinnin yhteydessä, koska prosessien kautta voidaan ymmärtää tuloksiin ja vaikutuksiin sekä onnistumisiin ja epäonnistumisiin johtaneet syyt. Lisäksi arvioitiin, miten pysyviä ovat Lapin Letka -hankkeella aikaansaadut vaikutukset sekä ratkaisevatko hankkeen tulokset ja vaikutukset pysyvästi niitä kehittämistarpeita, joita hankkeella on lähdetty kehittämään ja joiden ratkaisua kehittäminen vaatii. Lisäksi arvioitiin, miten hyvin jo projektin aikana on suunniteltu toiminnan jatkuminen sekä tulosten ja vaikutusten ylläpito projektin päätyttyä. Kaiken arviointiaineiston perusteella ja arviointikysymyksiin vastaamisen yhteydessä analysoitiin Lapin Letka -hankkeen hyvät käytännöt ja vahvuudet sekä huonot käytännöt ja kehittämistarpeet, joihin esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Arviointi laadittiin siten, että arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää koko hankkeen toiminnan ajan sekä hankkeen väliraportoinnissa ja loppuraportoinnissa. Keskeisinä kohderyhminä, joilta tietoa kerättiin, arvioinnissa olivat tasa-arvotyöryhmät kunnissa, jotka ovat olleet hankkeessa mukana. Näiltä tasa-arvotyöryhmien jäseniltä tiedusteltiin, miten hanke on tukenut kunnissa tasa-arvoa ja miten ryhmät arvioivat omassa kunnassa tasa-arvon edistyneen. Muissa tasaarvohankkeissa ei ole ollut tämän kaltaista toimintatapaa. Analysoitiin onko tämä ollut hyvä menettely vai olisivatko muut perinteiset menettelytavat olleet parempia. EURA JÄRJESTELMÄ 33/41

34 Myös projektiryhmä oli arvioinnin tiedonhankinnan kohderyhmänä: hankkeen osatoteuttajien projektikoordinaattorit tekevät omissa organisaatioissaan tasa-arvotyötä. Lapissa ei hankkeen alussa ollut paljon tasa-arvoa tuntevia ihmisiä. Hanke on kouluttanut tasa-arvo-osaajia Lappiin. Analysoitiin, miten projektityöryhmäläisten tasa-arvo-osaaminen on kehittynyt ja miten hanke on siihen vaikuttanut, miten he arvioivat hankkeen materiaalien hyödyttäneen oman organisaation tasa-arvotyötä, miten yliopiston tutkimus on tukenut hankkeen tavoitteita - onko sieltä tullut käytännön tukea tasa-arvon edistämiseen? Hankkeessa on tehty Lapin peruskoulujen oppilaanohjaajille oppimateriaalia siitä, miten opot voisivat edistää tasa-arvoa.lapin opot otettiin kyselyn kohderyhmäksi, jolta tiedusteltiin, miten he ovat opasta hyödyntäneet ja millaista lisäarvoa se on tuonut. Arvioinnin käsittely Toisen ulkoisen arvioinnin raportti valmistui lokakuussa Raportti toimitettiin heti tiedoksi hankkeen projektiryhmälle ja ohjausryhmälle. Arviointiraportissa tarkasteltiin hankkeen tuloksia ja vaikutuksia sekä annettiin suosituksia toiminnan kehittämiseksi hankkeen loppuaikana. Arvioinnin toteutti Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksesta Sirpa Korhonen, Jouni Ponnikas ja Ville Manninen. Arvioinnin aineisto koostui kyselystä sidosryhmälle, Lapin opinto-ohjaajille ja Lapin kuntien tasaarvotyöryhmille ja projektiryhmälle toteutetusta arviointityöpajasta sekä kaikista hankkeen virallisista asiakirjoista, seurantaraporteista, ohjausryhmän kokousmuistioista ja hankkeen tuottamista materiaaleista. Arvioinnin tuloksia käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä lokakuussa ja projektiryhmässä marraskuussa. Jouni Ponnikas toteutti arvioinnin pohjalta työpajan projektiryhmälle marraskuun kokoontumisessa. Tällöin työstettiin yhdessä kehittämistoimenpiteitä, jotka nähtiin mahdollisiksi ja hyödyllisiksi vielä hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana. Työpajaan valittiin tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi oppilaitoksille ja opettajille suunnatun materiaalin koonti paketiksi ja suunnitelman laatiminen hyvien käytäntöjen levittämisestä ja juurruttamisesta jokaisen toimijan omassa työssä ja verkostoissa. Työtä jatketaan vuoden 2013 projektiryhmän tapaamisissa. Toimeenpanon arviointi ja kehittäminen Arvioinnin mukaan hankkeen toimeenpanossa on ollut onnistunutta hankkeen tuottama opetusmateriaali, jota on kehitetty tarvelähtöisesti. Eri toimijat voivat hyödyntää kyseistä materiaalia hankkeen jälkeenkin. Myös hankkeen tekemää työtä Lapin kunnissa tasa-arvosuunnitelmien edistämiseksi pidettiin merkittävänä. Lisäksi hankkeen osatoteuttaja -rakenne nähtiin toimivaksi ideaksi, vaikka organisaatioiden sisällä hanketta ei ole aina saatu nivottua osaksi jokapäiväistä toimintaa. Hankkeelle annettiin arvioinnin pohjalta myös suosituksia, joilla hankkeen toimeenpanoa voitaisiin vielä parantaa. Ensinnäkin hankkeen osatoteuttajien sisäistä vuoropuhelua hankkeen työntekijän ja kyseisen organisaation johdon välillä tulisi lisätä. Lapin Letkan projektipäällikkö tuleekin käymään osatoteuttajien EURA JÄRJESTELMÄ 34/41

35 hanketoimijoiden, johdon ja ohjausryhmän jäsenten kanssa läpi hankkeen toiminnan, hyvät käytännöt ja niiden juurruttamisen sekä toiminnan jatkuvuuden vuoden 2013 alussa. Hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista on suunniteltu jo marraskuun projektiryhmässä ja työtä jatketaan projektiryhmän kokouksissa. Tämä työ on pohjana osatoteuttajien kanssa käytävissä keskusteluissa hankkeen toimenpiteiden juurruttamisesta ja tasa-arvotyön jatkuvuudesta hankkeen jälkeen. Toiseksi arvioinnin mukaan tasa-arvosuunnitelmatyö tulisi juurruttaa organisaatioiden normaaliin toimintaan esimerkiksi kuntien kehittämistyöryhmien työhön tai oppilaitosten laatu- ja opetussuunnitelmatyöhön. Lapin Letka varmistaakin yhteydenpidolla ja tarvittaessa ohjauksella ja koulutuksella kuntien ja oppilaitosten tasaarvosuunnittelun jatkuvuuden yhdessä organisaatioiden toimijoiden kanssa. Kolmanneksi tasa-arvoasiat tulisi huomioida myös maakunnan kehittämisohjelmien laatimisessa ja perustettavan Lapin ammattikorkeakoulun organisoimisessa sekä huomioida ohjelmaprosesseissa ja organisaatioiden kehittämisessä horisontaalisen periaatteen lisäksi myös selkeillä tasa-arvon kehittämistavoitteilla. Näihin asioihin Lapin Letkan toimijat voivat vaikuttaa pitämällä tasa-arvonäkökulmaa esillä oman organisaationsa merkittävissä toimissa tai muutoksissa. Jokainen hankkeen toimija edistää tasaarvoasioita oman työnsä arjessa ja siihen kuuluvissa erilaisissa tiimeissä ja verkostoissa. Emohanke voi olla tässä tukena aina tarvittaessa vielä vuoden 2013 aikana. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi Arvioinnissa esitettiin johtopäätökset ja suositukset myös hankkeen tuloksellisuudesta, jota arvioitiin niin määrällisten kuin laadullistenkin tekijöiden näkökulmasta. Arvioinnin mukaan hankkeen määrälliset tavoitteet on saavutettu pääosin hyvin. Arvioinnin mukaan hankkeella on jo nyt selkeitä laadullisia vaikutuksia. Tasa-arvo-osaaminen on lisääntynyt sekä hankkeessa mukana olleilla henkilöillä että organisaatioilla. Hanke on myös lisännyt yleisesti tasaarvokeskustelua eri organisaatioissa. Hanke on onnistunut arvioinnin mukaan nostamaan tasa-arvoasioiden profiilia ja näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti hankkeen tuottama peruskoulumateriaali on tullut tarpeeseen sillä, sitä on tilattu valtakunnallisesta SubjectAid -palvelusta jo 400 kappaletta ja kysyntää on edelleen. Myös hankkeen internet -sivuille luotua avointa materiaalipankkia, josta löytyy tietoa ja materiaalia esimerkiksi oppilaitosten ja kuntien hyödynnettäväksi, pidettiin hyvänä. Lisäksi Lapin yliopisto on tuottanut tutkimuksia ja selvityksiä aluetta koskevista ajankohtaisista teemoista, ja lisännyt samalla yhteiskunnan ja tutkimuksen vuorovaikutusta.kuitenkin jossain määrin Lapin Letkan kaltaisessa suoraan hyödynnettävyyteen ja tuloksellisuuteen tähtäävässä hankkeessa yliopiston sinänsä arvokas tasaarvokysymyksiin liittyvä perustutkimus on jäänyt etäiseksi ja on koettu, ettei sitä ole suoraan voinut hyödyntää käytännön tasa-arvotyössä. Arviointiaineistojen, kuten arviointityöpajassa käydyn keskustelun, perusteella näyttää, että yliopiston rooli on kuitenkin hankkeen kuluessa selkiintynyt(lapin Letka -hankkeen arviointi toiminta-ajalta ). EURA JÄRJESTELMÄ 35/41

36 Hyvät ja huonot käytännöt Hankkeen hyvinä käytäntöinä pidettiin erityisesti koulutus- ja markkinointimateriaaleja, kouluille ja oppilaitoksille suunniteltuja opetusmateriaaleja sekä kuntien tasa-arvosuunnitelmia, jotka olivat parhaimmillaan varsin konkreettisia. Hankkeessa esiintyneet ongelmat liittyivät arvioinnin mukaan lähinnä mukana olevien eri organisaatioiden erilaisiin toimintatapoihin, hankkeeseen sitoutumisen asteeseen ja hankkeen organisointiin kyseisten organisaatioiden sisällä. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi arvioinnissa suositeltiin hankkeen sisäisen tiedotuksen tehostamista kaikissa toteuttajaorganisaatioissa, jotta tulokset saadaan juurrutettua toimintaan. Edellä toimeenpanon kehittämisen yhteydessä on jo esitetty toimenpiteitä, joilla myös juurruttamista tehostetaan. Arvioinnin mukaan myös hankkeen ulkoista tiedotusta tulee lisätä, jotta hankkeen tuotokset saadaan laajasti eri toimijoiden käyttöön. Lisäksi opetusta koskevat materiaalit pitää kohdentaa vielä selkeämmin opettajille ja opinto-ohjaajille. Hankkeen tuottamista materiaaleista kootaankin oppilaitoksille ja opetushenkilöstölle suunnattu paketti, joka on helppo jakaa laajasti kyseiselle kohderyhmälle. Materiaalia käydään myös esittelemässä ja jakamassa eri tilaisuuksissa, joissa kohderyhmä tavoitetaan. Myös Valtava -kehittämisohjelman verkostoa kehotetaan hyödyntämään vieläkin enemmän. Valtava -kehittämisohjelma kerää hankkeiden hyvät käytännöt, ja niitä työstetään yhdessä ohjelman projektitapaamisissa. Lapin Letkasta on toimitettu suurin osa hankkeen hyvistä käytännöistä Valtava -ohjelman koontiin. Myös Lapin yliopiston asiantuntemusta tulisi arvioinnin mukaan hyödyntää entistä enemmän, ja yliopiston tulisi luoda välineitä hankkeen vaikuttavuuden seuraamiseen. Lapin yliopisto tuotteistaa tutkimustulokset, jotta ne voidaan levittää kaiken kansan tietoisuuteen kiinnostavalla tavalla. Tuloksia myös esitellään edelleen asianosaisille toimijoille, ja niistä julkaistaan artikkeleita niin sanomalehdissä kuin asiantuntijajulkaisuissa.hankkeen vaikutusten seurannan mahdollisuuksista keskusteltiin Lapin yliopiston toimijoiden kanssa Lapin Letkan tutkimukseen liittyvässä johtoryhmässä. Lapin yliopisto voi pitää hankkeen tekemän työn ja aiheen esillä opiskelijoiden tutkimustyön aiheissa. Teema voidaan kirjata myös strategiapapereihin tutkimusaihioksi sekä tarjota jatko-opiskelijoiden yhdeksi tutkimusaineistoksi ja sukupuolen tutkimuksen gradun aiheeksi. Hankkeen vaikutusten seurannasta keskustellaan myös rahoittajan toimijoiden kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 36/41

37 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Sallan kunnan tasa-arvotyön laadunarviointi Sallan kunnassa on päivitetty henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman päivittämisen yhteydessä määriteltiin uusiksi myös se, miten tasa-arvotyön tuloksia seurataan ja miten niitä arvioidaan. Uutena menetelmänä tasa-arvotyön tulosten seuraamiseksi otettiin käyttöön laadunarviointi. Laadunarvioinnin avulla kehityskohteiden toteutumisesta saadaan monipuolisempaa ja helpommin lähestyttävissä olevaa tietoa. Näin tasa-arvotyön suuntaa pystytään ohjaamaan ja arvioimaan eri työyksiköissä entistä helpommin. Sallassa tasa-arvotyön laadunarviointi tapahtuu erillisellä laatumittaristolla eli laatutasoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kullekin tasa-arvosuunnitelmassa määritellylle kehittämiskohteelle ja sen alakohdille on määritelty laatutasot. Tasa-arvotyön arvioimiseksi on määritelty viisi laatutasoa. Laatutasojen ääripäät ovat 0-taso, jossa asiaa ei koeta tärkeäksi eikä sille tehdä mitään ja 4-taso, jossa asiaan liittyvät kehittämistoimet ovat toteutettu ja tasa-arvotilanne tätä myötä parantunut. Laatutasot määritellään aina kehittämiskohteiden valinnan jälkeen, joka edelleen linjaa kehittämiskohteen tavoitteita ja helpottaa tavoitteiden saavuttamisen edellyttämien toimenpiteiden hahmottamista. Laatutasojen avulla kehittämiskohteiden tuloksia voidaan arvioida eri näkökulmista. Sallan kunnan tasaarvotyön arvioinnissa näkökulmina käytetään henkilökunnan, esimiesten, johdon sekä organisaation näkökulmaa. Käytännössä kunkin näkökulman edustajat arvioivat laatutasojen toteutumista omasta näkökulmastaan, jonka jälkeen aineisto kerätään yhteen ja analysoidaan. Näin tasa-arvon kehittymistä arvioitaessa saadaan hyvin laaja katsaus eri tahojen näkökulmia kuhunkin asiaan. Tämä helpottaa huomattavasti tasa-arvotyön linjaamista jatkossa. Hanke on saanut valmiiksi hyvän käytännön kuvauksen Case Salla - Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen. Tässä kerrotaan, miten toiminta olisi hyvä koordinoida lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittämisessä. Lisäksi annetaan ohjeita tasa-arvotilanteen selvittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja arvioinnin tekemiseen. Ohje on kokonaisuudessaan luettavissa Ulkoisen arvioinnin huomiot innovaatioista Hankkeen ulkoisessa arvioinnissa innovaatioiksi oli määritelty erityisesti hankkeen internet-sivut, jonne on luotu julkinen ja avoin materiaalipankki. Lisäksi You Tube-sivuston, Slideshare- ja Subjectaid.fi palvelujen hyödyntäminen materiaalin levittämisessä nähtiin innovatiivisena toimintana. EURA JÄRJESTELMÄ 37/41

38 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Lapin Letka on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä hanke. Hankkeen kaikki tavoitteet liittyvät siten tasaarvovaikutusten lisäämiseen. Lappi on haasteellinen toimintaympäristö tasa-arvon edistämiseen. Tilastot osoittavat segregaation jyrkkyyttä Lapissa, ja hankkeen kenttätyössä on käynyt ilmi, että tasa-arvon edistämistä hidastavat asenteet ovat varsin tiukassa Lapissa. Tasa-arvoa ei nähdä aina tärkeänä tai sen nähdään jo toteutuneen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Lapin Letka -hankkeen laajuus on herättänyt keskustelua sellaisissakin foorumeissa, jotka eivät suoraan liity hankkeen toimintaan. Näissä keskusteluissa on usein todettu, että Lapissa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin satsauksen kohteita kuin sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä. Tämä kertoo siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei nähdä vielä osana laajempaa organisaatioiden kehittämistä, joka parantaa koulutuksen ja työelämän laatua ja samalla myös tuottavuutta. Asenneilmapiirissä on vuosien aikana tapahtunut muutosta hyvinkin paljon positiiviseen suuntaan. Monet tasa-arvohankkeet ovat olleet vain naisten aseman parantamiseen liittyviä. Lapin Letka edistää tasapuolisesti sekä miesten että naisten tasa-arvoa. Ne ihmiset, jotka ovat hyvinkin kriittisesti suhtautuneet tasa-arvon edistämiseen, ovat voineet putsata jonkin verran pinttyneitä käsityksiään huomatessaan Lapin Letkan puhuvan sekä miesten että naisten tasa-arvoasioista. Lisäksi hanke on pyrkinyt etsimään ensimmäisenä ratkaisuja tasa-arvon edistämiseen, eikä listamaan syyllisiä ja epäkohtia. Hankkeen käynnistymisvaiheessa mukaan lähti vain yksi lappilainen kunta 21:stä kunnasta. Tällä hetkellä mukaan on tullut kuusi uutta kuntaa. Tämä kertoo erittäin hyvin sen, miten tasa-arvoa aletaan hiljalleen nähdä asiana, joka vaatii myös Lapissa erilaisia toimia.lapin kesäyliopiston toiminta on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kunnissa tasa-arvosuunnitelmien laatimisen, tasa-arvotyöryhmätyöskentelyn ja tasaarvokoulutusten avulla. Miespuolisten hakijoiden ja valittujen määrä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa on lisääntynyt Humakin Tornion kampuksella ja sama on tapahtunut myös Peräpohjolan opistolla toisen asteen nuva-opiskelijoiden joukossa. Lisäksi hankkeen ansiosta sukupuolten välinen tasa-arvo on niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskustelussa läsnä säännöllisesti. Järjestettyjen koulutusten ja tilaisuuksien ansiosta ohjausryhmän ja projektiryhmän sekä osatoteuttaja organisaatioiden tasa-arvotietoisuus on lisääntynyt. RAMK:ssa ei ole käytettävissä empiiristä tietoa projektin tasa-arvovaikutuksista. Mutta, jos käyttää hyväksi arkitietoa, niin ainakin keskustelua käydään ko. asiasta henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen projektiryhmässä on aloitettu erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja kuvaaminen. Tämän jälkeen toimijoilla on helppo levittää ja juurruttaa hyväksi havaittuja käytäntöjä erityisesti omiin organisaatioihin. EURA JÄRJESTELMÄ 38/41

39 Projektiryhmä on aloittanut myös työstämään Kokemukseni tasa-arvotyöstä julkaisua. Hanke on osallistunut Valtava-kehittämisohjelman Hyvät käytännöt työpajaan, jossa työstettiin tunnistettuja hyviä käytäntöjä eteenpäin. Hanke on myös vaihtanut hyviä käytäntöjä kevään aikana Voimaa Hoivaa II ja Entre Akatemian kanssa. SubjectAid-palvelu materiaalin jakamisessa Aiemmin kuvattu Peruskoulun tasa-arvomateriaali, jota jaetaan SubjectAid -palvelun kautta, on osoittautunut hyväksi käytännöksi, jolle on kova kysyntä valtakunnallisesti. Materiaalin sisältöä ja käytettävyyttä arvioidaan keväällä 2013 toteutettavalla kyselyllä materiaalin tilanneille sekä Rovaniemellä kokoontuvien opojen kanssa käytävällä keskustelulla. Tämän jälkeen materiaalin käytettävyyttä vielä parannetaan pienillä muutoksilla ja sisältöä päivitetään ajankohtaisilla materiaaleilla ja tiedoilla. Ihan läpällä vaan kortit Seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan häirintään kehitettiin vuonna 2011 ensimmäiset kuusi korttia, joiden avulla luontevasti keskustella asiasta. Vuonna 2012 tätä tuotekehittelyä jatkettiin Ihan läpällä vaan korttisarjalla. Nämä uudetkin kortit ovat osoittautuneet hyväksi käytännöksi syksyn käyttökokemuksilla. Kortteja käyttäneet ja testanneet opettajat ja muut nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat todenneet korttien olevan ajankohtaisia ja osuvia, ja helpottavan vaikean aiheen käsittelyä nuorten kanssa. Kortteja voidaan käyttää myös asian avaamisessa ja siitä keskustelussa aikuisten kanssa, jotka ovat nuorten kanssa tekemisissä. Kortteja testataan ja jaetaan tammikuun Educa -messuilla Helsingissä. Messuilla vierailevat opettajat pääsevät kokeilemaan Ihan läpällä vaan kortteja käytännössä ja saavat sellaiset myös itselleen. Korttien tulostettava versio, jossa on opettajan ohjeet ja tietoa häirinnästä ja sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, löytyy myös Lapin Letkan nettisivuilta. Muuta Hyvien käytäntöjen levittämisessä käytetään ensisijaisesti sellaisia toimintatapoja, että ne tavoittavat laajasti valitun kohderyhmän. Ihan läpällä vaan kortteille etsitään kevään aikana myös muita sijoitus- ja jakelupaikkoja kuten OPH:n uusi hyvien käytäntöjen jakelualusta ja Minna.fi- sivusto Jos korttien tarve osoittautuu Educa -messujen kokemuksen jälkeen yhtä suureksi kuin Peruskoulumateriaalin, niin kortteja voidaan toimittaa erä myös SubjectAid -palveluun Humak:n markkinoinnissa hyväksi käytännöksi muodostui käydä paikoissa, joissa on miehet tavoitettavissa. Näitä olivat erityisesti varuskunnat ja miesvaltaiset koulutusalat toisen asteen oppilaitoksissa. EURA JÄRJESTELMÄ 39/41

40 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen avulla käynnistetyt markkinoinnin kehittämistoimenpiteet synnyttävät oppilaitoksiin pysyviä käytäntöjä ja materiaaleja. Opiskelijoille suunnitellut tasa-arvokampanjat ovat uusittavissa ja sovellettavissa muissa oppilaitoksissa. Oppilaitosten markkinoinnista huolehtivat henkilöt ovat mukana hankkeeseen liittyvissä markkinointitoimenpiteissä ja vastaavat tasa-arvoisen markkinoinnin toteutumisesta myös jatkossa. Hankkeen aikana käynnistetyt tasa-arvosuunnitelmaprosessit jatkuvat myös hankkeen jälkeen. Organisaatiot ovat perustaneet tasa-arvotyöryhmät, jotka vastaavat tasa-arvosuunnitelman laatimisesta ja käytännön toteuttamisesta. Lapin Letka -hanke tukee suunnitelmien laatimista siten, että tasa-arvotyöryhmät omaksuvat prosessin mahdollisimman hyvin ja pystyvät tekemään työn jatkossa itsenäisesti. Hankkeelle valmistuneet nettisivut on suunniteltu siten, että ne tarjoavat ennen kaikkea lappilaisille ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa tasa-arvosta. Sivut toimivat jollakin tasolla myös hankkeen päättymisen jälkeen. Myös hankkeen yleisesite on laadittu siten, että se toimii vuosia pienenä tietopakettina tasa-arvosta laajalle kohdeyleisölle. Hankkeessa syntynyt yleishyödyllinen materiaali kuten koulutusmateriaali, kyselylomakkeet, selvitykset ja tutkimukset ovat kaikkien hyödynnettävissä. Materiaalit ovat saatavilla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, nettisivuilla tai julkaisuina. Hankkeessa toteutettu tutkimus taas tuottaa tutkimustuloksia, joita voidaan hyödyntää laajasti. Hankkeen aikana lisätään lappilaisten yleistä tasa-arvotietoutta ja vaikutetaan sukupuolenmukaisen työnjaon purkamiseen. Erityistä tasa-arvo-osaamista kehittyy projektissa mukana oleville yhteistyötahoille ja etenkin hankkeen toteuttamiseen osallistuville organisaatioille ja henkilöille. Hankkeen toteuttajatahojen yhdyshenkilöt ovat muodostaneet Lappilaisen tasa- arvoverkoston ja nämä yhteydet tulevat säilymään varmasti myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi tasa-arvoverkosto saa aikaan joukon uusia tasa-arvo-osaajia Lappiin ja tasa-arvotietoa pystytään viemään jatkossa hyvin eteenpäin. Lain mukaan tasa-arvosuunnitelma tulee päivittää vuosittain. Koska kunnat ovat saaneet koulutusten myötä tasa-arvo-osaamista ja laativat laadukkaan suunnitelman, on suunnitelman päivittäminen jatkossa helppoa. Kunnat ovat itse nimenneet tasa-arvotyöryhmät, jotka ovat vastuussa suunnitelman päivittämisestä. Tasa-arvotoimijoiden yhteistyöverkosto Lapin Letka on ollut mukana suunnittelemassa valtakunnallista tasa-arvotoimijoiden yhteistyöverkostoa eli Valtakunnallista tasa-arvoverkostoa Leena Teräksen kutsusta. Verkoston ajatuksena on saattaa yhteen tasaarvoviranomaiset, asiantuntijat, aktiivit, käytännön tasa-arvotyötä tekevät ja muut tasa-arvon parissa työskentelevät toimijat. Verkostossa on tarkoitus jakaa osaamista ja hyviä käytäntöjä, saada aikaan pysyvä hankkeista riippumaton tasa-arvotyön tukirakenne ja saada tasa-arvotyölle näin ollen jatkuvuutta. Verkosto EURA JÄRJESTELMÄ 40/41

41 kokoontuu syksyllä ensimmäisen kerran Ouluun. Lapin Letka järjestää seuraavan avoimen tilaisuuden keväällä Tällöin mukana on myös Valtava-kehittämisohjelman eri hankkeet. Verkostolla tavoitellaan tasa-arvotyön jatkuvuutta ja laajaa valtakunnallista yhteistyötä, joka ei ole riippuvainen yksittäisistä hankkeista tai toimijoista Humak/Tornion kampus HUMAKin Tornion kampuksella viimeinen nuorten ryhmä aloitti koulutuksen syksyllä Torniossa Humakin toiminta loppuun, kun tämä ryhmä on valmistunut. Samalla myös hyvin käyntiin lähtenyt ja tuloksia tuonut tasa-arvotyö loppuu Torniossa. Toivottavaa on, että verkkokurssi pysyy muilla HUMAKin kampuksilla opetustarjonnassa. Päiväys ja allekirjoitus Tatja Karvonen Projektipäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 41/41