ENNAKOINTIKAMARI: LIIKENNE- JA KULJETUSPALVELUT Ennakkokyselyn tulokset

ENNAKOINTIKAMARI: LIIKENNE- JA KULJETUSPALVELUT Ennakkokyselyn tulokset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 2008

Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...3 2 Vastaajien tausta...4 3 Yritysten työvoiman tarve...5 4 Yritysten rekrytointi...7 5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus...10 6 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö...15 LIITE 1 Avoimet vastaukset...17

1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on keskustelufoorumi, jossa osallistujien välistä tiedonvaihtoa tuetaan avoimella ja syvällisellä keskustelulla niistä konkreettisista tarpeista, joita toimialan tilanteeseen ja osaamiseen liittyy. Ennakointikamari kokoontuu toimialakohtaisesti, osallistujajoukon koostuessa kulloinkin käsiteltävän toimialan yritysedustajista, alan oppilaitosten edustajista ja muista toimialaa lähellä olevista tahoista. Nyt tehtävän liikenne- ja kuljetuspalveluiden ennakkokysely tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Mitä tiedotustarpeita toimialan yrityksillä on koskien seudun koulutustarjontaa. Internet-kysely suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) jäsenyritysrekisteriä sekä Fonectan yritysrekisteriä. Perusjoukosta jätettiin pois ne toimialan yritykset, joissa henkilöstömäärä jäi alle 2 henkilön. HSKK rekisteri käsitti 215 ja Fonectan rekisteri 112 yritystä yhteyshenkilöineen. Linkki saatekirjeineen lähetettiin yhteensä 327 yritykselle. Yrityskyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi ollen 10 % (n=30). Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=13), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoskyselyn vastausprosentti oli 62 % (n=8). Internet-kyselyiden lisäksi tehtiin kolme teemahaastattelua (puolistrukturoitua haastattelua), joiden pohjana käytettiin yrityksille suunnattua internet-kyselylomaketta. Haastateltavat henkilöt edustivat seuraavia yrityksiä: Helsingin kaupungin kuljetuspalveluyksikkö, Helsingin bussiliikenne Oy ja Oy Beweship Group Ab. Haastattelut kestivät keskimäärin tunnin. Kyselyiden tulokset ja haastatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 2: Vastaajien tausta luku 3: Yritysten työvoiman tarve luku 4: Yritysten rekrytointi luku 5: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 6: Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. 3

2 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa on pk-yrityksiä (taulukko 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista hieman alle viidesosa. Kaikki vastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: toimitusjohtajia ja omistajia oli vastaajista suurin osa, 16 vastaajaa, muita johtajia oli 7 vastaajaa ja päällikkötason vastaajaa oli 5. Taulukko 2.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, lkm vastaajien lkm 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2-4 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250+ henkilöstö lkm Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: AEL Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Heltech JAKK Keskuspuiston ammattiopisto TTS koulutus Vantaan ammattiopisto Varia ja Yrkesinstitutet Prakticum Vastaajina toimivat koulutusyksikön johtajat tai päälliköt. Teemahaastatteluissa olleista yrityksistä koottiin lyhyet taustatiedot. Helsingin kaupungin kuljetuspalveluyksikkö koordinoi Helsingin vammaiskuljetuksia. Asiakkaita on noin 13 000, joista aktiivisesti kuljetuspalvelua käyttää 11 500 asiakasta. Yksikkö kilpailuttaa kuljetusyritykset ja tällä hetkellä suoraohjauksessa on arkisin 60 autoa (15 yrittäjää) ja viikonloppuisin 30 autoa. Lisäksi ylivuotoautoina on mahdollista käyttää 62 autoa, pääasiassa takseja. Haastateltavana oli ajovalvoja Birgitta Nilajärvi. Helsingin bussiliikenne Oy hoitaa pääkaupunkiseudun sopimusliikenteestä noin 40 % ja Helsingin sisäisestä liikenteestä 80 %. Yhtiö liikennöi kolmelta varikolta: Ruskeasuolta, Koskelasta ja Vartiokylästä. Lisäksi yhtiöllä on toimipiste Espoon Suomenojalla. Henkilöstöä yrityksessä on yhteensä 1500, joista kuljettajina toimii noin 1300. Haastateltavana oli koulutuspäällikkö Petja Laitinen. 4

Oy Beweship Group Ab:lla on Vantaalla sijaitsevan pääkonttorin lisäksi toimipisteet Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Vaalimaalla. Tytäryhtiöitä on seuraavissa maissa: Eestissä, Latviassa, Puolassa, Liettuassa ja Unkarissa. Yritys hoitaa lento-, meri-, maantie- ja rautatiekuljetuksia, tulliselvityksiä, jakelu, logistiikkapalveluita, projektilogistiikkaa sekä kansainvälisiä muuttokuljetuksia. Henkilöstöä on Suomessa 220. Sopimusliikennöitsijöitä on noin 20. Lisäksi yrityksellä on omia kuljettajia 10. Haastateltavana oli liikennejohtaja Pekka Hyvönen. 3 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista lähes puolet arvioi, että työpaikkojen määrä tulee kasvamaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (taulukko 3.1). Oppilaitosten edustajat olivat hieman varovaisempia, sillä puolet arvioi työpaikkojen määrän säilyvän toimialalla ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Haastateltavat arvioivat työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan tai vähenevän. Uusia työntekijöitä tarvitaan ja rekrytoidaan lähinnä työvoiman vaihtuvuuden takia, jolloin työpaikkojen määrä pysyy koko ajan ennallaan. Myös tietotekniset uudistukset vaikuttavat työpaikkojen määrän pysymiseen ennallaan, sillä henkilökuntaa ei tarvitse palkata lisää, vaikka tilausten määrä lisääntyisikin. Yrityksen näkökulmasta parhaassa tapauksessa henkilökunnan määrää voidaan tietoteknisten uudistusten myötä vähentää, tilausten määrän säilyessä samana tai lisääntyessä. Taulukko 3.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti. Työpaikkojen määrä kasvaa. Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee. Työpaikkojen määrä vähenee voimakkaasti. 0 5 10 15 vastaajien lkm Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko säilymään ennallaan tai kasvamaan (taulukko 3.2). Oppilaitosten edustajista puolet oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan voimakkaasti. Vain yksi yritysten edustaja katsoi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee vähenemään voimakkaasti seuraavan neljän vuoden aikana. Haastatteluissa arvioitiin maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton 5

merkityksen kasvavan ja vaikuttavan erityisesti liikenteen palveluissa kuljettajapuolella, jossa ulkomaalaisen työvoiman määrä lisääntyy. Haastatelluista yrityksistä Helsingin bussiliikenne on käynyt rekrytoimassa myös ulkomailla mm. Venäjällä ja Virossa. Yrityksen työntekijät edustavat tällä hetkellä 30-40 eri kansallisuutta. Taulukko 3.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Merkitys kasvaa voimakkaasti. Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee. Merkitys vähenee voimakkaasti. 0 2 4 6 8 10 12 vastaajien lkm Sekä yritysten että oppilaitosten edustajilta kysyttiin toimialan kolmea tärkeintä muutosta jotka tapahtuvat työmarkkinoilla vuoteen 2012 mennessä. Saadut vastaukset luokiteltiin viiteen eri luokkaan, jotka ovat annettujen vastausten lukumäärään mukaan suuruusjärjestyksessä seuraavat: muutokset yrityksen henkilöstötilanteessa (mm. työikäisen väestön eläkkeelle siirtyminen), muutokset yrityksen taloustilanteessa (mm. tämän hetkinen taloustilanne), muutokset ulkomaisessa työvoimassa tai ulkomaisissa toimijoissa (mm. ulkomaisen työvoiman lisääntyminen), muutokset alan imagossa (mm. kiinnostavuus hakeutua alalle laskee) ja muut syyt muutoksiin (mm asumiskustannukset, vuorotyö, tietotekniikka). Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 6

4 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (taulukko 4.1). Taulukko 4.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. 0 2 4 6 8 10 12 14 vastaajien lkm Yritysten edustajien pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä rekrytoinnin haastetta oman yrityksensä näkökulmasta. Suurimmaksi haasteeksi nousi hakijoiden vähäinen koulutus (taulukko 4.2). Toiseksi tärkeimmäksi haasteeksi vastaajat valitsivat palkkauksen toimialalla. Kolmanneksi tärkeimmiksi haasteiksi nousivat työaika ja se, ettei avoimeen tehtävään ole hakijoita. Työpaikan sijainti, hakijoiden vanhentunut osaaminen ja työskentely-ympäristö saivat vähiten mainintoja. Muina syinä vastaajat nimesivät seuraavia asioita: vapaina olevien työntekijöiden epäluotettavuus, vastuuntunnon puute ja nuorilta puuttuva kuormaauto ja yhdistelmäkortti tai bussikortti sekä jatkossa pakollinen AKE -koulutus. Haastatteluissa pohdittiin työvoiman saatavuuden vaikeutta suhteessa rekrytoinnin haasteisiin esim. onko rekrytoinnin vaikeus kiinni toimialan palkkauksesta. Kun kyselyaineistossa tarkastellaan niitä yrityksiä, joilla ei ollut vaikeuksia rekrytoida työvoimaan, huomataan, että rekrytoinnin haasteet ovat tärkeysjärjestyksessä siitä huolimatta hakijoiden vähäinen työkokemus, palkkaus toimialalla sekä toimialan huono imago. Haastatteluissa tuli ilmi, että yrityksen hyvä maine esimerkiksi alan kuljettajien piirissä toimii samalla hyvänä rekrytointi kanavana. 7

Taulukko 4.2: Yritysten edustajien valitsemat rekrytoinnin haasteet tärkeysjärjestyksessä, lkm Hakijoiden vähäinen työkokemus Palkkaus toimialalla Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Työaika Toimialan huono imago Hakijoiden kielitaito Hakijoiden koulutus Hakijoiden sosiaaliset taidot Vastaajien nimeämä muu haaste Työskentely-ympäristö Hakijoiden vanhentunut osaaminen Työpaikan sijainti 0 5 10 15 20 vastaajien lkm Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Vastaukset luokiteltiin kahteen eri luokkaan sisällön perusteella: Sisällölliset muutokset Suorat asiakaskontaktit.> sähköistyy toiminta lisää. Jokaisen työntekijän vastuunkantaminen tekemisistään. Toimistotyö kokonaisuutena. Lisäksi kuljettajan työaikaa rajoittava työaika- ja lepoaikalainsäädäntö, vaikeuttaa järkiperäistä normaalia työskentelyä sekä liiketoimintaa kohtuuttomasti. Asiakaspalveluun panostaminen. Taksinkuljettajan työ. Taksinkuljettajan työajat - yövuoroja ja viikonloppuja ei ajeta. Määrälliset muutokset Kuljettajatehtävät lisääntyvät Markkinaehtoinen linja-autoilu tulee loppumaan 14 kunnan alueella, joka vaikuttaa alan imagoon. Kaikista tulee huonon palvelun ammattilaisia vrt HKL. Nettisisällön ylläpitoon lisää määrällistä panostusta. Kuljetuspalveluiden määrällinen lasku. Yritysten edustajia pyydettiin arvioimaan edustamansa yrityksen ammatillisen koulutuksen saaneiden työvoiman rekrytointitarvetta seuraavan neljän vuoden aikana. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista haluttiin rekrytoida eniten kuljetuspalveluiden koulutusohjelman käyneitä. Kysyntää on myös autoalan osaajille ja taksinkuljettajille, lennonjohdon ja lentoasema- sekä varastopalveluiden osaajille sekä merikapteeneille ja luotseille. Kolme suurta yritystä (henkilöstömäärä 250+) ilmoitti rekrytointitarpeekseen seuraavan neljän vuoden aikana yli 100 henkeä. Ammattitutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli vastanneissa yrityksissä suurinta. Kysyntää on seuraaville ammattinimikkeille: ajoneuvonosturinkuljettaja, autokorimekaanikko, automaalari, automekaanikko, autosähkömekaanikko, lastinkäsittelyala, linja-autonkuljettaja, raskaskalustomekaanikko, varastonhoitaja, taksinkuljettaja ja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Ammattinimikkeistä yhdistelmäajoneuvonkuljettajien rekrytointitarve on suurin seuraavan neljän vuoden aikana. Kaksi suurta 8

yritystä (henkilöstömäärä yli 250+) ja yksi pk-yritys ilmoitti rekrytointitarpeekseen seuraavan neljän vuoden aikana yli 100 henkeä. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli pienintä. Kysyntää on seuraaville ammattinimikkeille: ajojärjestelijä, autoalan työnjohtotehtävät, lastinkäsittelyala, varastoala ja taksinkuljettaja. Edellä mainitut suuret rekrytointimäärät voivat johtua myös työvoiman suuresta vaihtuvuudesta eikä sitä voida pitää ennusteena alan työpaikkojen kasvusta. Esimerkiksi haastatteluissa tuli ilmi kahden yrityksen kohdalla suuri vaihtuvuus henkilöstössä viime vuonna (linja-auton kuljettajat ja merihuolinta). Yritysten edustajia pyydettiin vielä nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 4.1 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Alla olevien ammattinimikkeiden lisäksi mainittiin useita muita ammattinimikkeitä, joihin yksittäisen yrityksen on ollut vaikea löytää työntekijöitä. Taulukko 4.1: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Ajojärjestelijä 9 Terminaalityöntekijä 7 Kuorma-autonkuljettaja 6 Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja 5 Varastotyöntekijä 4 Taksinkuljettaja 4 Autonkuljettaja 3 Ajoneuvoasentaja, autokorinkorjaaja 3 Huolitsija 3 Trukinkuljettaja 3 Terminaalityönjohtaja 3 9

5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Molemmat arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin tyydyttävästi, tosin oppilaitosten edustajien vastausten keskiarvo (ka 3,2) oli hieman korkeampi kuin yritysten edustajien (ka 2,6). Tämä johtunee siitä, että oppilaitosten vastaajista kukaan ei arvioinut nuorten ammattitaidon vastaavan erittäin huonosti työelämän vaatimuksia, minkä taas teki viisi yritysten edustajaa. Kummastakaan ryhmästä kukaan ei arvioinut nuorten ammattitaidon vastaavan erittäin hyvin työelämän vaatimuksia. Haastatteluissa tuli ilmi, että nuorilla on hallussaan perustaidot, mutta vasta itse työssä oppii alan ammattitaidon. Yritykset panostavat ja antavat aikaa nuorten työssä oppimiseen, sillä oppiminen toimii myös motivoivana tekijänä. Nuorten motivointiin vaikuttaa lisäksi sitoutuneisuus alalle: tällä hetkellä esim. kuljettajakoulutuksen lyhimmät koulutukset ovat kestoltaan vain 6 kk mittaisia, jolloin koulutus ei toimi sitouttavana tekijänä toimialalle. Uusiin 2,5-3 vuoden koulutuksiin hakevat jo alalle valmiiksi alalle aikoneet ja sitoutuneet henkilöt. Taulukko 5.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Erittäin hyvin Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Erittäin huonosti 0 5 10 15 vastaajien lkm Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten (perus-, täydennys- ja lisäkoulutus) ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitosten edustajat arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin hyvin (ka 3,7). Yritysten edustajat olivat sitä mieltä, että myös aikuisten ammattitaito vastasi tyydyttävästi työelämän tarpeisiin (ka 2,9). Kummastakaan ryhmästä kukaan ei arvioinut aikuisten ammattitaidon vastaavan erittäin hyvin työelämän vaatimuksia. 10

Taulukko 5.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Erittäin hyvin Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Erittäin huonosti 0 2 4 6 8 10 12 vastaajien lkm Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Nämä vastaukset voitiin luokitella kahteen eri luokkaa: alalle suuntaavaa koulutusta ei järjestetä tai koulutus ei vastaa työelämän vaatimuksia muuten. Vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yrityksen oma koulutus, toiseksi tärkein oli rekrytointi ja kolmanneksi tärkeimmät tutkintoperäinen ja maahanmuuttajien koulutus. Kaikissa haastatelluissa yrityksissä järjestettiin omaa koulutusta mm. perehdytystä uusille työntekijöille, vammaisen henkilön kohtaaminen ja avustaminen sekä ns. all-a-round oppia (henkilö osallistuu ja oppii tavarankuljetusprosessiin alusta loppuun). Taulukko 5.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, ka Asteikko: 1=tärkein keino, 2=toiseksi tärkein keino, 3=kolmanneksi tärkein keino Oma koulutus Rekrytointi Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus Alihankinta Oppisopimuskoulutus Lyhytkestoinen koulutus Henkilöstövuorkaus 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka 11

Vain 12 yrityksen edustajaa nimesi täydennys- tai jatkokoulutustarpeita seuraavien neljän vuoden aikana. Näitä olivat mm. ADR-, ATK- ja AKE -koulutus. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Molempien ryhmien edustajista suurin osa arvioi merkityksen tulevan kasvamaan (taulukko 5.4). Yksikään vastaaja ei arvioinut merkityksen vähenevän voimakkaasti ja vain yksi yrityksen edustaja arvioi merkityksen vähenevän ylipäätään. Taulukko 5.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, lkm Merkitys kasvaa voimakkaasti. Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee. Merkitys vähenee voimakkaasti 0 5 10 15 20 vastaajien lkm Taulukossa 5.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä kaikki annetut vaihtoehdot korostuvat jonkin verran. Kolmen kärki on oppimistaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä kolmantena tietotekniikkavalmiudet ja kielitaito. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa korostuvat paljon ajanhallintavalmiudet. Kaikki loput annetut vaihtoehdot korostuvat jonkin verran. Oppilaitosten edustajien kolmen kärki on ajanhallinta- ja tietotekniikkavalmiudet sekä kielitaito ja oppimistaidot. Osaamisen kärki on yritysten ja oppilaitosten edustajilla melko samanlainen, tosin lähes kaikki vaihtoehdot yleisosaamisessa korostuvat molemmilla vain jonkin verran. 12

Taulukko 5.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Oppimistaidot Ajanhallintavalmiudet Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Tietotekniikkavalmiudet Tietotekniikkavalmiudet Kielitaito Kielitaito Oppimistaidot Ongelmanratkaisutaidot Ongelmanratkaisutaidot Yrittäjyys Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ajanhallintavalmiudet Yrittäjyys 0 0,5 1 1,5 2 2,5 Yritykset ka 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Oppilaitokset ka Taulukoissa 5.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä kaikki annetut vaihtoehdot korostuvat jonkin verran. Kärjessä ovat kuitenkin asianmukainen liikennekäyttäytyminen ja asiakaspalvelutilanteiden hallinta. Haastatteluissa painotettiin erityisesti asiakaspalvelun tärkeyttä: asiakkaita tulee arvostaa, ymmärtää ja kunnioittaa. Työntekijöiden tulee olla motivoituneita ja muistaa, että edustavat yritystään asiakkaiden suuntaan. Oppilaitosten edustajien mielestä paljon korostuvat asianmukainen liikennekäyttäytyminen, asiakaspalvelutilanteiden hallinta ja kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laatiminen. Osaamisen kärki on yritysten ja oppilaitosten edustajilla hyvin samankaltainen. 13

Taulukko 5.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Asianmukainen liikennekäyttäytyminen Asiakaspalvelutilanteiden hallinta Kuljetukseen liittyvän viestinnän taito Kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laatiminen Kuorman kuljetusyksikköön sijoittelu ja varmistaminen Asianmukainen liikennekäyttäytyminen Asiakaspalvelutilanteiden hallinta Kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laatiminen Kuorman kuljetusyksikköön sijoittelu ja varmistaminen Työjärjestelyjen tekeminen Kuormankäsittely-yksiköiden tuntemus ja koostaminen Työaikojen noudattaminen Kuorman asiapapereiden käyttö Kuljetustyön hinnoitteluun liittyvän tiedon merkitseminen rahtikirjaan Kuljetukseen liittyvän viestinnän taito Kuormankäsittely-yksiköiden tuntemus ja koostaminen Tavaraerien yhdistelyn periaatteiden tuntemus Tavaraerien yhdistelyn periaatteiden tuntemus Rahdituspainon määritteleminen Trukkien ja muiden tavarankäsittelylaitteiden käyttö Työjärjestelyjen tekeminen Kuorman asiapapereiden käyttö Työaikojen noudattaminen Pakkausmerkintöjen tekeminen ja lukeminen Trukkien ja muiden tavarankäsittelylaitteiden käyttö Pakkausmenetelmien ja materiaalien hallinta Pakkausmerkintöjen tekeminen ja lukeminen Pakkausmenetelmien ja materiaalien hallinta Kuljetustyön hinnoitteluun liittyvän tiedon merkitseminen rahtikirjaan Rahdituspainon määritteleminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka Yritykset 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 ka Oppilaitokset Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, ettei alueen koulutustarjonta vastaa määrällisesti tarpeita: erityisesti nuorten koulutustarjonta alan tarpeisiin on liian vähäistä. Koulutustarjonnan riittämättömyyttä toimialan tarpeisiin nähden perusteltiin seuraavasti: tiettyjen alojen koulutuksen puute (esim. taksinkuljettajat) tai jos koulutusta on, niin hakijoiden vähäisellä määrällä. Annetut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Taulukko 5.7: Alueen ammatillisen koulutuksen koulutustarjonnan vastaavuus toimialan määrällisiin tarpeisiin, lkm Nuorten koulutustarjonta Aikuisten koulutustarjonta Koulutetaan liian paljon. Koulutetaan sopiva määrä. Koulutetaan liian vähän. 0 5 10 15 20 25 30 vastaajien lkm 14

6 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin laittamaan annettuja yhteistyömuotovaihtoehtoja tärkeysjärjestykseen, siten että ensimmäisenä on toivottavin ja toteuttamiskelpoisin yhteistyömuoto, jolla pyritään kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 2. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Opinnäyteaiheiden antaminen 5. Resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 3. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Rekrytointi 5. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä Taulukko 6.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, ka Asteikko: 1=tärkein, 2=toiseksi tärkein, 3=kolmanneksi tärkein, 4=neljänneksi tärkein, 5=viidenneksi tärkein Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Opinnäyteaiheiden antaminen Rekrytointi Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Stipendit Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Stipendit Rekrytointi Opinnäyteaiheiden antaminen Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Yritykset ka 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Oppilaitokset ka 15

Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he kehittäisivät ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Vastauksissa toivottiin tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välille mm. yritysten tutustumista tarkemmin koulutukseen tai opettajan menemistä tutustumaan työelämään ja sieltä opettajan tilalle asiantuntija oppilaitokseen. Yritykset toivoivat myös työelämän tarpeiden tunnistamista ja kartoittamista esim. logistiikka-alan tutkintoon toivottiin lisä panostusta eri kuljetusalojen kansainvälisiin kuljetuksiin (esim. kuljetus- ja toimitusehdot, vastuukysymykset). Tällä hetkellä tällaista koulutusta ollaan suunnittelemassa alan liiton kanssa yhteistyössä. Yritysten edustajia pyydettiin vastaamaan, mihin alueen oppilaitoksiin he pitävät yllä yhteistyösuhdetta. Alla olevassa taulukossa 6.1 on oppilaitokset ja yhteydenpidon säännöllisyys kuvattuna. Taulukko 6.1: Yritysten yhteistyösuhteiden säännöllisyys alueen oppilaitoksiin, lkm Oppilaitos Yhteistyötä satunnaisesti Yhteistyötä vuosittain Yhteistyötä kuukausittain Yhteistyötä viikottain Yhteistyöyritysten lkm yht. JAKK, Helsinki-Vantaa, Vantaa 3 1 1 5 AEL, Helsinki 1 1 2 Avia College, Vantaa 1 1 2 TTS koulutus, Vantaa 1 1 2 Työtehoseuran 1 1 2 aikuiskoulutuskeskus, Vantaan opetuspiste Omnia aikuisopisto, Suomenoja 1 1 Espoo Yhteensä 7 3 1 3 14 Lopuksi kartoitettiin yritysten innokkuutta osallistua kehittämään ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta esimerkiksi toimimalla alan yritys-oppilaitostyöryhmässä tai osallistumalla syvähaastatteluun. Vastaajista kolmasosa oli kiinnostunut kehittämistyöstä ja jätti yhteistyötietonsa. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin, haluaisivatko he, että alueen alan oppilaitos olisi heihin yhteydessä. Vastaajista viidesosa ilmoitti halukkuutensa ja jätti yhteystietonsa. Erityisenä toiveena esitettiin kuljetustyön arvostuksen ja profiilin nostamista. Toimialan tulisi olla esillä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä lisätä ihmisten tietoisuutta tästä alasta. Näin saataisiin myös tulevaisuudessa alalle uusia työntekijöitä. 16

LIITE 1 Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä toimialanne työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta vuoteen 2012 mennessä? 1 Luokka: Muutokset henkilöstötilanteessa eläköityminen suurten ikäluokkien eläköityminen Suuret ikäluokat eläköityvät. Isot ikäluokat eläköityvät. Eläköityminen. Eläköityminen. "Vanhan" työvoiman eläköityminen. Eläköityminen (kuljettajat) => kuljettaja pula Eläköityminen. Henkilöstökustannukset nousevat liikaa. Asiantuntija-tyyppinen henkilöstötarve lisääntyy. Työvoiman saatavuus vähenee. Työvoiman saatavuus heikkenee. työvoiman tarve vähenee Osaavaa henkilökuntaa vaikea saada palkattua. ammattitaitovaatimukset kovenevat Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuushaaste. Koulutetun työvoiman saatavuus. Osaavaa henkilökuntaa ei löydy. Alalle tulijoiden koulutustaso laskee. motivoitunutta henkilökuntaa entistä vaikeampi löytää Ammattipätevyyskoulutusvaateiden tulo Ammattipätevyysdirektiivinen vaikutus alalle hakeutuviin 2. Luokka: Muutokset taloustilanteessa Yritysten sulautumisia taloustilanteen vaikutus työvoiman saatavuuteen Tilauskantojen lasku yleinen taloudellinen aktiviteetti Yleinen taloustilanne Lukuisat konkurssit taloustaantuman myötä. Pienet yritykset lopettavat. Markkinat ja työn määrässä laskua. Energian hinta pienentää ennestään kannattavuutta ja ylikapasiteetin takia kilpailu kiristyy. Öljyn hinta Depressionen som är på gång kommer att påverka till åtminstone 2011 färrän företag inom de tekniska branscherna igen i sörre utsträckning börjar rekrytera nya arbetstagare. Mahdollisen laman aiheuttamat yritysfuusiot/konkurssit/yms. 3. Luokka: Muutokset ulkomaisessa työvoimassa tai ulkomaisissa toimijoissa ulkomaalainen työvoima maahanmuuttajien osuus kuljettajista kasvaa mikäli ei kotimaista syntyperää olevia työnhakijoita ole, sopivien ulkomaisten löytäminen maahanmuuttajat tärkeitä, mutta pilaavat alan imagon Ulkolaiset osuus lisääntyy (tarvitaan suomenkielentaitoisia). Ulkomaalaistaustainen työvoima lisääntyy. Suomalaisten kuljettajien määrä vähenee. Lentoliikenteen asiakaspalveluhenkilöstön kansainvälistyminen vielä nykyistä voimakkaammin. Se ei ole itsetarkoitus, mutta sen avulla kehitämme asiakaspalvelun laadun tasaisuutta maailmalaajuisesti. 17

Valtion toimet suosivat ulkolaisia yrittäjiä (ei dieselveroa, ei meidän tasoisia sivukuluja eikä valvontaa) joten myös työvoiman tarve vähenee. Ulkomaalaisten toimijoiden tulo markkinoille. Ulkomaalaiset yritykset kasvavat isot ulkomaiset toimijat Kuljetusten siirtyminen ulkomaisille toimijoille. 4. Luokka: Muutokset alan imagossa Kiinnostus alaan hiipuu liikennealan epätrendikkyys väki vanhenee nuoret ei kiinnostu, ei seksikäs ala nuorten mielestä paskahommia Toimialan työntekijätason tehtävien houkuttelevuuden varmistaminen Alan yleinen kiinnostavuuden lasku. 1.Taksinkuljettaja palvelutyö: epäsäännöllinen vuorotyö, melko vähän arvostettu ja kuitenkin yllättävän rankka sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hyvä palkka (% joka takaa noin 2000-4000 palkan). Palveluala ei ole tavallisen nuoren tai työttömän unelma-ala. 2. Ammatissa ei koeta etenemismahdollisuuksia. Mielikuva on väärä (pienipalkkainen ja pitkät päivät). 3. Ala on pieni ja yllättävän monilla asenne taksialaan kielteinen. Palveluala (taksi) ei saa helposti henkilökuntaa, varsinkaan nuoria suomalaisia, kun asenne yhteiskunnassa "alentaa" suoritustyötä. alan huono palkkataso karkottaa tekijöitä muille aloille Jos ja kun yhteiskunta -julkinen sana liittävät palvelualaan, "joudutaan" alalle. 2. Palvelualat joutuvat kilpailemaan sosiaalietujen kanssa. Miellyttävämpää olla työttömänä kuin työssä. 3. Kolmivuorotyö on entistä kauempana toiveammatista. 5. Luokka: Muita syitä muutokseen: Erikoistuminen. keskittyminen Laki määräykset tiukkenevat entisestään. vuorotyö Asumiskustannukset Etelä-Suomessa estävät työvoiman hakeutumista alalle. Operoinnin kilpailuttaminen lisääntyy. Intenet. It-pohjainen työ lisääntyy operatiivisessa työssä. Pakolliset ajokorttiuudistuksen AKE mukaiset koulutukset. Alalle pyrkii uusia toimijoita. Palkkaus. Palkkaratkaisut. Palvelusopimuksen vaikutukset Työn vaativuuden ja siitä johtuva koulutustarpeen kasvu. Kansainvälistyminen ja verkottumisen aiheuttamat uudet vaatimukset. Lennonvarmistusliiketoiminnan koko henkilöstön ammattitaidon ylläpidon kehittäminen ja yhtenäistäminen mm. verkostovalmennuksen keinoin. Turvallisuusalan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluosaamisen kehittämisessä on paljon parannettavaa. Ko. turvatyön suunta on käännettävä valvonnasta asiakkaiden turvapalvelutapahtumaksi. Liikenneopettaja pula (Kouluttajat alalta loppuu) Koska nuorten tai aikuisten koulutus vastasi tarpeitanne erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: 1 Luokka: Alalle suuntaavaa koulutusta ei järjestetä tai koulutus ei vastaa vaatimuksia: taksinkuljettajan koulutusta ei järjestetä Taksinkuljettajan tutkintoon tähtäävää tutkintoa ei ole lainkaan oppilaitoksissa. Taksinkuljettajia ei yhteiskunta kouluta kuin satunnaisesti. Työttömiä ei ohjata alalle. Jostain syystä ihimisiä ei saada aktivoitumaan työhön. Kuljettajakoulutus on taksiyhdistyksen sekä yhden ison taksiyhtiön yksityisen koulutuksen varassa. Shipping -palvelualaa ei kouluteta MISSÄÄN. Logistiikkainsinöörit painottuvat varastointi ja tavaran kiertoasioihin, joten varsinainen shipping, joka muistuttaa huolinta-alaa jonkin verran, jää kokonaan yritysten itsensä varaan. Koulutus on peruskoulutusta, alalle tulokoulutusta. Ammattitaidon oppiminen edellyttää työkokemusta. 18

2 Luokka: Koulutus ei vastaa työelämän tarpeita: Luotsiksi pätevöityminen vaatii ensin vuosien meripalvelun ja sen jälkeen koulutetaan luotsiksi. autonkuljettajille auton ajaminen on ok, mutta lastin ja siihen liittyvien asiakirjojen käsittely ei Koulusta tulleet eivät hallitse työelämään kuuluvia tapoja. Kouluissa opetetaan tekemään työ, ei työelämää. Käytännön taidot olemattomia, mutta tarpeetonta nippelitietoa kyllä löytyy. Haluttomia, kyvyttömiä sekä uusavuttomia sekä työmoraaliltaan heikkoja ja vastuuntunnottomia on vaikea kouluttaa varmasti mitenkään. Lisäksi koulutusta tehdään nykyisin lähes yksinomaan business pohjalta eikä oikein tavoitteiden. Luodaan turhia mielikuiva sekä valmennetaan titteli-rajoittuneita työnhakijoita. Harvoin haetaan insinööriä töihin insinööriksi insinöörin paikalle. Yritykset haluavat löytää työntekijän aloittamaan työuraansa yrityksessä ja löytämään sekä ansaitsemaan siellä paikkansa. Oli sitten kyseessä myyjä, työmaamestari, ajonjärjestelijä, huoltomies, konttorista, taloushoitaja jne. Tietotekniikka-ala tuottaa henkilöitä, jotka luulevat suuria itsestään, vaikka ala on niin vaikea, ettei lukemalla sitä opi kukaan vaan tekemällä hartaasti istuen. Lukemalla olet joka sivun lukemisen jälkeen kaksi sivua perässä. Suuret yritykset tuhoavat monet nuoret palkkaamalla yhteiskunnan varoin lyhyitä työllistämistukitöitä varten henkilöitä, jotka eivät saamallaan alipalkalla voi elää pääkaupunkiseudulla. Kannattavampaa olla työtön ja tehdä sivussa vaikka jotain pimeitä hommia. Siis työn pitää olla kannattavaakin. Joka firma saa Suomessa töihin riittävästi henkilöitä, jos vain maksaa riittävästi palkkaa. Ei aitoa työelämälähtöisyyttä muuta kuin paperilla Minkälaisia täydennys- tai jatkokoulutustarpeita yrityksellänne tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana? Adr-lisäkurssit, ADR-koulutus Ammattiliikenteen vaatimusten mukaisia koulutuksia (ADR, ennakoiva ajo, työturvallisuus jne.). oma koluluttaja rakentaa kursseja rekrykoulutus Tarvitaan atk-osaamista. Atk Vain lain määräämää pakollista kuten AKE mukasita kuljettajan ajokorttiuudistuskoulutusta yli kaiken tarpeen. Samat kurssit on käyty jo vuosia, mutta nyt ne on käytävä uusiksi AKE korvamerkittynä 5 vuoden välein. Toimistoväellä riittää koulutus vuosittain ihan ammattipätevyyden säilyttämiseksi. Tullaukseen liittyvää Taksinkuljettajan tutkinto Henkilöstön osaamisen perus- ja ylläpitokoulutusta. Oppisopimuskoulutustarpeet suurimpina. Esimies- ja päällikkövalmennus. Myyjien ammattitutkinto on jo meneillään oppisopimuskoulutuksena. Turvakursseja Koska nuorten/aikuisten koulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: koulutusta ei ole Kun ei varsinaisesti kouluteta olenkaan!! Koulutettuja vähän suhteessa vapaisiin työpaikkoihin. suurin pula on taksi/invataksin kuljettajista Alalla ei ole tutkintoja ja nyt taksiala hoitaa itse koulutukset, joka on vähäistä Koulutusohjelmaa ei ole luotsille olemassa. Merikouluista henkilöstö sijoittuu pääsääntöisesti ulkomaisille työnantajille parempien työsopimusten perässä. Suomalainen meriala ei ole kilpailukykyinen työnantaja. Taksialalle pääkaupunkiseudulla ja varsinkin Helsingissä on ollut 25 vuotta kuljettajapula, koska alalle ei ole ohjattu riittävästi tekijöitä. 10 vuoden aikana on vain kaksi koulutuksen saanutta hakijaa Alalle tulijoita vähän Taksinkuljettajat koulutetaan alan omilla kursseilla, mutta kursseille ei saada riittävästi hakijoita. Niistäkin jotka kurssin hyväksytysti suorittavat alalle jää vain noin 2-3 kymmenestä. 19

Miten kehittäisitte ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä? Mitä uusia yhteistyömuotoja ehdotatte? yritysten edustajat voisivat tutustua tarkemmin koulutukseen Työssäoppimispaikkojen tarjoamisyhteistyö 2-3 oppilaitoksen kanssa. Työelämän tarpeiden tunnistamisessa. Monella alalla pakollista EU jne. määrää koulutusta joka tahtoo jäädä taka-alalle. Tietokone on monesti huono työväline, koska kaikki ei sitä työssään tule paljoa tarvitsemaan, tosin perustaidot olisi hyvä olla. Aika usein kuulee kuinka PC ajokorttikoulutuksen saaneet, jotka osaavat mennä nettisivuille tai laittaa sähköpostia tai Excel-taulukooon laittaa 1+2 luulevat, että ovat IT-alan ammattilaisia. Matka on kuitenkin pitkä. Väärä korostus koulutuksessa kouluttajalta. Tarvekartoitus vuosittain kyselynä kultakin alalta mitä koulutusta kaivataan. Ettei kouluteta 25 vuotta laivahitsareita Muonioon. Vaikka alueen tarve olisi muista ammattilaisista. Tarpeet muuttuu nopeasti. Ei pidä mennä haalimaan ulkomailta halpoja tekijöitä yhtään enempää tänne. Joka maassa kun on juuri se määrä ihmisiä kuin on tarve. Toisiamme kun kuitenkin palvellaan kukin ja vaihdetaan satasia. Toivoisin peruskouluilta tiiviimpää yhteistyötä ja yhteydenottoja. Nykysysteemi toimii kannaltamme hyvin. Täysin uudenlaisia malleja, jossa työpaikka voisi ottaa aidosti ohjaavaa roolia. Näyttötutkintojärjestelmä ja oppisopimusjärjestelmä romutettava ja laitettava täysin uusiin puihin. Esim näyttötutkintojärjetelmässä ei ole enä mitään aidosti työelämälähtöistä vaan täyttä byrokratiaa Företag skulle mera kunna ge utrusning till skolornas förfogande och som motbalans kunde företagens fortbildning ske i skolorna där det finns lärare och kunskap samt ändamålsenliga utrymmen för utbildning Opettaja työelämään ja sieltä vastaavasti asiantuntija oppilaitokseen Työnantajien panosta esim. työpaikkaohjaajien koulutukseen. Pitkäjänteistä yhteistyötä työssäoppimispaikkojen luomiseen 20