Ennakointikamari. Logistiikka Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Transkriptio

1 Ennakointikamari Logistiikka 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Avoimet vastaukset... 23

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Logistiikka-alan yritys- ja oppilaitoskysely on kolmas vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Logistiikka-alalle tehtiin Ennakointikamarin yritys- ja oppilaitoskysely myös vuonna Nyt saatuja vastauksia vertaillaan aikaisempiin vastauksiin soveltuvien kysymysten kohdalla. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 90 %, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin kymmenesosa, mikä on lähes sama määrä kuin kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko logistiikka-alalta 10 % Uudellamaalla (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasivat 9 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten osalta tulokset eivät ole muuttuneet kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna, mutta oppilaitosten mielestä näkymät olivat nyt positiivisemmat kuin kolme vuotta sitten. Suurimmalla osalla yrityksistä (64 %) ei ole maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Niissä yrityksissä, joissa maahanmuuttajataustaista työvoimaa on käytössä, eri kansalaisuuksien määrä vaihteli yhdestä kymmeneen. Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat samansuuntaisia. Sekä yritykset että oppilaitokset arvioivat suurimpana toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvana muutoksena pulan osaavasta työvoimasta. Seuraavina tulivat eläköityminen, kilpailun koveneminen ja töiden ulkoistaminen. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Rekrytointiin liittyvät vaikeudet ovat pysyneet samanlaisena verrattuna kolmen vuoden takaiseen kyselyyn. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen tai maahanmuuttajia. Kolmasosa yrityksistä olisi myös valmis työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä. Sitä vastoin halukkuutta ei löytynyt vajaakuntoisten rekrytointiin esimerkiksi osa-aikatöihin. Eniten yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää eri ajoneuvojen kuljettajia muun muassa kuorma-auto, yhdistelmäajoneuvo, trukki. Yritysten edustajien mielestä suurimmat syyt rekrytointivaikeuksiin ovat: työaika, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. Yritysten mielestä tulevan neljän vuoden aikana eniten muuttuvat työmarkkinoilla asiakaspalveluun panostaminen, moniosaajien tarpeen kasvu ja toimenkuvien laajentuminen. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi ja verrattuna kolmen vuoden takaiseen kyselyyn on vastaavuus heikentynyt molempien vastaajaryhmien mielestä. Vastaavuutta voisi parantaa lisäämällä työssäoppimis- ja käytännönkokemusjaksoja koulutuk- 3

4 sessa, suorittamalla valikointia alalle hakeutuvien joukossa (asenne ja motivointiongelmat), lisäämällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä, lisäämällä oppisopimuskoulutusta sekä päivittämällä opettajien tietoja nykypäivän työelämästä. Oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin molempien vastaajaryhmien mielestä. Kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna vastaavuus aikuispuolella on pysynyt samanlaisena. Suurin osa sekä yritys että oppilaitosvastaajista arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Yritysten edustajat toivoivat lisää sekä nuorten että aikuisten ammatillista koulutustarjontaa Uudellemaalle. Koulutuksen riittämättömyys toimialan tarpeisiin selittyi vastaajien mielestä sillä, etteivät koulutetut jää alalle töihin, koulutuspaikkoja on liian vähän tai koulutusta ei järjestetä lainkaan, alan vetovoima on huono sekä koulutuksen ja työelämän huonolla vastaavuudella. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääosin omaa koulutusta, työssäoppimista ja lyhytkestoista koulutusta. Tulevaisuuden täydennys- ja jatkokoulutustarpeina nähtiin asiakaspalvelukoulutus, oman alan ammattipätevyyskoulutukset ja erilaiset kuljettajakoulutukset. Sekä yrityksillä että oppilaitoksilla tulevaisuuden yleisosaamisessa korostuivat asiakaspalvelutaidot ja vastuuntunto sekä ammatillisessa osaamisessa asianmukainen liikennekäyttäytyminen ja kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laadinta. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritykset ja oppilaitokset pitivät toivottavina ja toteuttamiskelpoisina yhteistyömuotoina seuraavia: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 4. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 5. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Rekrytointi Yrityksistä puolet ei osannut arvioida, miten yrityksessä tuetaan työssäoppijoita saavuttamaan heille asetetut oppimistavoitteet. Viidesosa vastaajista ilmoitti arvioinnin sujuvan hyvin ilman perusteluita ja reilu kymmenesosa vastaajista ilmoitti, ettei yrityksessä tueta mitenkään työssäoppijoiden oppimistavoitteiden saavuttamista. Vain kolme vastaajaa kertoi yrityksen menetelmästä arvioida oppimistavoitteiden saavuttamista. Näitä olivat: asiakaspalautteet, joilla voidaan yksilöidä työntekijä, työssäoppijan osaaminen suhteessa työohjeisiin ja prosessikuvauksiin sekä tiedonjako yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Vastaajista lähes neljäsosa arvioi, ettei heidän oppilaitoksensa tue tai tukee heikosti yhteydenpitoa. Niissä oppilaitoksissa, joissa tukemista oli, annettiin muun muassa mahdollisuus työelämänjaksoihin, yritystapaamisiin ja alan seminaareihin. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. JAKK 2. AEL 3. TTS 4

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Amisäätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, kone- ja metallituoteteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän logistiikka-alan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään eri lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3 7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempaan, lähes kolme vuotta sitten tehtyyn kyselyyn, vertailuun soveltuvien kysymysten osalta. 1 Logistiikka-ala TOL2008: H Kuljetus ja varastointi: 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus, 50 Vesiliikenne, 51 Ilmaliikenne, 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, 53 Posti ja kuriiritoiminta 5

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Koko maan logistiikan toimialan henkilöstöstä 23 prosenttia ja toimipaikoista 27 prosenttia sijaitsee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 48 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokeskus: Yritysrekisteri 2009.) Suurin osa toimipaikoista ja henkilöstö sijoittuu maaliikenteeseen. Alla olevissa kuvioissa 1.1 ja 1.2 on esitetty toimialan toimipaikkojen ja henkilöstön osuus kaikista toimialoista Uudellamaalla kunnittain. Toimipaikkojen osuudet ovat hieman alle koko maan tason Uudellamaalla. Eniten logistiikan toimipaikkoja on Hangossa, Vantaalla ja Sipoossa, joissa kaikissa logistiikan osuus kunnan toimialoista on yli kymmenesosa. Henkilöstö osuus kaikista toimialoista on Uudellamaalla ja koko maassa samalla tasolla. Selvästi eniten alan henkilöstöä on Vantaalla, jossa logistiikan osuus on reilu viidesosa. Vantaan jälkeen tulevat Pornainen, Nurmijärvi ja Hanko. Kuvio 1.1: Logistiikan H (tol2008) toimipaikat Uudellamaalla kunnittain, % kunnan toimialoista yhteensä Hanko Vantaa Sipoo Loviisa Nurmijärvi Pornainen Tuusula Mäntsälä Kirkkonummi Karkkila Lapinjärvi Nummi-Pusula Vihti Raasepori Askola Koko maa Hyvinkää Lohja Porvoo Uusimaa yht. Kerava Myrskylä Pukkila Inkoo Espoo Karjalohja Järvenpää Helsinki Siuntio Kauniainen Logistiikan toimipaikkojen % -osuus kaikista toimialoista 6

7 Kuvio 1.1: Logistiikan H (tol2008) henkilöstö Uudellamaalla kunnittain, % kunnan toimialoista yhteensä Vantaa Pornainen Nurmijärvi Hanko Pukkila Tuusula Myrskylä Mäntsälä Sipoo Nummi-Pusula Inkoo Uusimaa yht. Koko maa Loviisa Siuntio Hyvinkää Kirkkonummi Askola Lohja Raasepori Vihti Helsinki Karjalohja Lapinjärvi Porvoo Kerava Espoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Logistiikan henkilöstön % -osuus kaikista toimialoista Helsingin seudun toimialakatsauksen 3/2011 mukaan kuljetus- ja varastointialan yritysten liikevaihdon kasvu jatkui vuoden toisella neljänneksellä hitaampana kuin alkuvuonna. Liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan edellisvuodesta 13 %. Ensimmäisen neljänneksen kasvu oli korjautuneen tiedon mukaan 17 %. Liikevaihto on Helsingin seudulla lähes samalla tasolla kuin ennen taantumaa. Kuljetus- ja varastointialan liikevaihto on seudulla 18 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2006, mikä on suunnilleen saman verran kuin päätoimialoilla keskimäärin. Kuluttajahinnat ovat nousseet samana aikana 12 %. Kuljetuksen ja varastoinnin palkkasumma kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 3 % edellisvuodesta. Edellisen katsauksen palkkasumman ennakkoarvio korjautui ylöspäin 6 %:n kasvuksi. Alan henkilöstömäärän kasvu jatkui. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaisesta 5 %. Kasvuluku selittyy osittain vertailuajankohdan alhaisella tasolla. Kuljetuksen ja varastoinnin henkilöstömäärä oli vuoden toisella neljänneksellä suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Alan henkilöstömäärä ja palkkasumma ovat kasvaneet vuoden 2011 alkupuolella suunnilleen samaa tahtia. Palkkasumma on kasvanut vuodesta %. Henkilöstömäärä ja palkkasumma ovat kasvaneet viime vuosina vähemmän kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. 7

8 Helsingin seudulla on arvioitu avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät: noin työpaikkaa varastotyöntekijät ja huolitsijat: noin työpaikkaa vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö: noin 1000 työpaikkaa lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat: noin 1000 työpaikkaa Tämä tekee yhteensä noin työpaikkaa koko toimialalla. (Montén, 2010: Koulutus ja työvoima. Helsingin seutu 2020 osaamisella kohti tulevaisuutta.) 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet, eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esimerkiksi miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa? (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitos kysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=75, Logistiikkayritysten liiton n=8 ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n n=312 jäsenyritysrekistereitä. Linkki saatekirjeineen lähetettiin siis yhteensä 387 yritykselle. Yrityskyselyn vastasi 28 yritystä, joista suurin osa, lähes 90 % on pk-yrityksiä 2 (kuvio 2.1). Kolme vuotta sitten tehtyyn kyselyyn vastasi 30 yritystä. Henkilös- 2 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enem- 8

9 tömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista hieman yli kymmenesosa, mikä on lähes sama määrä kuin kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko logistiikka-alalla kymmenesosaa Uudeltamaalta (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Lähes kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukosta lähes 86 % oli yrittäjiä tai toimitusjohtajia. Loput olivat yrityksen erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, Yrityksen henkilöstömäärä (luokiteltu) %- vastaajista Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=18), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 9 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään näiden 9 koulutuksen järjestäjän toimesta opiskelijamäärissä mitattuna noin 50 % 3. Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: AEL Amiedu Edupoli (2 vastaajaa) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech (10 vastaajaa) Hyria koulutus Oy Keskuspuiston ammattiopisto Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda Kerava (3 vastaajaa) Vantaan ammattiopisto Varia (5 vastaajaa) Oppilaitoskyselyn vastaajina toimivat rehtorit, koulutusyksikön johtajat, koulutusasiantuntijat, toimialajohtajat, koulutuspäälliköt, osaston johtajat tai kouluttajat/opettajat. män ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 3 Seuraavia tutkintoja on käytetty opiskelijamäärän arvioinnissa: Ajoneuvoasentaja, Ajoneuvonosturinkuljetta, Autoalan myyjän eat, Autoalan perustutk, Autoalan työnjohdon eat, Autokorimekaanikon at, Autokorimestarin eat, Automaalarimestarin eat, Automaalarin at, Automekaanikon eat, Automyyjän at, Autosähkömekaanikon at, Henkilöautomekaanikon at, Lastinkäsittelyalan at, Lentoasemapalvelujen at, Liikenne-esimiehen eat, Linja-autonkuljettajan a, Logistiikan perustutk, Merenkulkualan perustutk, Metsäkoneasentajan at, Pienkonemekaanikon at, Puutavaran autokuljetuks, Raskaskalustomekaanikon, Varaosamyyjän at, Varastoalan at, Varastoalan eat, Yhdistelmäajoneuvonkulj. 9

10 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa tai työpaikkojen määrä tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 4.1). Kolmen vuoden takaisen kyselyn tulokset noudattelevat nyt saatuja vastauksia. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan (68 %) tai säilyvän ennallaan (32 %) seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilaitoskyselyn tulokset ovat nyt positiivisemmat kuin kolme vuotta sitten, jolloin vain viidesosa arveli työpaikkojen määrän kasvavan ja noin puolet säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, Työpaikkojen määrä kasvaa Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien enemmistöllä (64 %) ei ole töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Niissä yrityksissä, joissa maahanmuuttajataustaista työvoimaa on käytössä, eri kansalaisuuksien määrä vaihteli yhdestä kymmeneen. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (57 %) tai säilymään ennallaan (39 %) (kuvio 4.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 66 %, oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna sekä yritysten että oppilaitosten tulokset ovat samansuuntaisia. 10

11 Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä logistiikan toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Molemmat vastaajaryhmät nimesivät tärkeimmäksi muutokseksi pulan osaavasta työvoimasta. Yritysten edustajien seuraavaksi tärkeimmät muutokset työmarkkinoilla olivat kilpailun koveneminen ja eläköityminen. Oppilaitosten edustajien seuraavaksi tärkeimmät muutokset työmarkkinoilla olivat eläköityminen ja töiden ulkoistaminen. Vähiten tärkeitä olivat molemmille vastaajaryhmille koneellistuminen ja vuokra-asuntojen puute. Muina muutoksina vastaajat nimesivät ammattipätevyyden puutteen ja kestävän kehityksen. Kuvio 4.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä Pula osaavasta työvoimasta Eläköityminen Kilpailun koveneminen Asenne työntekoon heikkenee Harmaan talouden lisääntyminen Töiden ulkoistaminen Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa Ulkomaalaistaustainen työvoima alallla lisääntyy Koulutuksen puute Kansainvälistyminen Vuorotyö ei houkuttele allalle uusia tulijoita Kohtuuhintaisten asuntojen puute Muu, mikä? Osa-aikatyön lisääntyminen Työssäjaksamiseen panostetaan entistä enemmän Työperäinen maahanmuutto kasvaa Kirsityvä verotus Lainakorkojen nousu Koneellistuminen Vuokra-asuntojen puute Yritykset Oppilaitokset % vastaajista 11

12 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia myös kolmen vuoden takaisessa kyselyssä. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yritysten halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen (75 %) tai rekrytoimaan maahanmuuttajia (50 %)(taulukko 5.1). Sitä vastoin kolmasosa olisi halukas työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä ja vain 15 % olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esimerkiksi osa-aikatöihin. Taulukko 5.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esimerkiksi osa-aikatöihin c) rekrytoimaan yli 50-vuotiaita d) työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä yrityksen tarpeen mukaan Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 5.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Yrityksillä on ollut eniten vaikeuksia löytää eri ajoneuvojen kuljettajia. Kyselyyn vastanneista yrityksistä neljäsosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Taulukko 5.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Kuorma-autonkuljettaja 17 Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 12 Autonkuljettaja 10 Trukinkuljettaja, ajoneuvojärjestelijä, ajoneuvonosturinkuljettaja, 2 terminaalityöntekijä 12

13 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki on seuraava: työaika, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. Muina ongelmina mainittiin alueella vallitseva krooninen työvoimapula, EU-direktiivit, ammattitaidon puute, ajokortista on tehty liian kallis ja työt eivät kiinnosta hakijoita. Kolmen vuoden takaisen kyselyn kolmen kärki oli seuraava: hakijoiden vähäinen työkokemus, palkkaus toimialalla ja avoimeen tehtävään ei ole hakijoita. Näin ollen yksi kolmesta ongelmasta on edelleen kärkikolmikossa. Työaika löytyy sijalta neljä ja hakijoiden koulutus sijalta seitsemän. Kuvio 5.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, Työaika Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Palkkaus toimialalla Toimialan huono imago Vastaajien nimeä muu haaste Hakijoiden kielitaito Hakijoiden vanhentunut osaaminen Hakijoiden sosiaaliset taidot Työskentely-ympäristö Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Ensimmäiseksi nousi asiakaspalveluun panostaminen, toisena moniosaajien tarpeen kasvu ja kolmantena toimenkuvien laajentuminen. Vastaajat nimesivät muina muuttuvina työtehtävinä yleensäkin henkilöstön kouluttamisen. Kuvio 5.3: Yritysten edustajien valitsemat työtehtävät, jotka muuttuvat eniten seuraavan neljän vuoden aikana, Asiakaspalveluun panostetaan enemmän Moniosaajien tarve kasvaa Toimenkuvat laajentuvat Vuorotyö/ epäsäännöllinen työaika lisääntyy Asiakaspalvelu sähköistyy Tekninen osaaminen korostuu Hallinnolliset työt lisääntyvät Taloushallinto sähköistyy Vastaajan nimeämä muu työtehtävä

14 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Molemmilla vastaajaryhmillä oli hyvin samanlainen näkemys, sillä enemmistö sekä yritysten edustajista (68 %) että oppilaitoksista (84 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Verrattuna kolmen vuoden takaiseen kyselyyn, molemmat vastaajaryhmät arvioivat nuorten ammattitaidon ja työelämän tarpeen vastaavuuden heikentyneen. Kuvio 6.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 52 % arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Oppilaitosten edustajista 44 % ja yritysten edustajista 71 % arvioivat ammattitaidon vastaavan tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Verrattuna kolmen vuoden takaisiin tuloksiin vastaajien tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on pysynyt lähes ennallaan. Kuvio 6.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin antamaan ehdotuksia vastaavuuden parantumiseen. Saaduista vastauksista voitiin muodostaa viisi luokkaan vastausten sisällön perusteella 4. Eniten vastauksia luokiteltiin ryhmään Työssäoppimista ja käytännönkokemusta lisää koulutukseen, jossa vastaajat toivat esille tar- 4 Luokkien nimet ovat tutkijan antamia vastausten sisällön perusteella. 14

15 peen lisätä ja pidentää työssäoppimisjaksoja ja käytännönkokemuksen hankkimista. Toiseksi eniten mainintoja sai luokka Valikointia alalle hakevien joukkoon asennetta ja motivointia, jossa vastaajat toivat esiin erityisen huolensa aikuiskoulutuksen puolelle hakevien motiivista tulla alalle. Kolmanneksi eniten vastaajat toivoivat Lisää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille. Neljänneksi eniten vastauksia luokiteltiin oppisopimuskoulutuksen tarpeesta. Viides luokka muodostui pelkästään oppilaitosvastaajien vastauksista, joissa nostettiin esiin Opettajien pätevyys vastaamaan nykypäivän työelämää. Kuudennessa luokassa ovat yksittäiset kommentit, jossa muun muassa toivottiin tutustumista työvoimapulaan poteviin työpaikkoihin ja että oppilaitokset pyytäisivät työnantajia kertomaan siitä, mitä odotuksia heillä on opiskelijoiden suhteen. Yritysvastaajien ehdotukset painottuivat työssäoppimisen ja käytännönkokemuksen lisäämiseen, kun taas oppilaitokset painottivat yhteistyön lisäämistä yrityksen ja oppilaitoksen välille. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yrityksen tarjoama oma koulutus, jonka valitsi 82 % vastaajista kolmen kärkeen. Toisena olivat työssäoppiminen ja lyhytkestoinen koulutus (alle viikon), jotka kolmasosa vastaajista valitsi kolmen kärkeen. Kolmanneksi nousi täydennyskoulutus. Yksikään vastaajista ei valinnut maahanmuuttajien koulutusta. Kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä käytettiin hieman erilaista kyselymuotoa, joten vastaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Silloin kolmen kärki oli seuraava: henkilöstön vuokraus, toisena lyhytkestoinen koulutus ja kolmantena oppisopimuskoulutus. Kuvio 6.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, Oma koulutus Työssäoppiminen Lyhytkestoinen koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus Rekrytointi Oppisopimuskoulutus Henkilöstön vuokraus Tutkintoperusteinen koulutus Alihankinta Työnkierto Maahanmuuttajien koulutus Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Eniten saivat mainintoja asiakaspalvelukoulutus, oman alan tutkintoihin tähtäävä koulutus sekä vastaajien nimeämä muu koulutustarve. Oman alan tutkintoihin tähtäävinä koulutuksina, muina koulutustarpeina sekä erikoistumiskoulutustarpeina mainittiin ammattipätevyyskoulutukset, erilaiset kuljettajakoulutukset (esimerkiksi kuorma-auto ja hinausauto), EU-direktiivien mukaiset koulutukset ja erikoisasennukset. 15

16 Kuvio 6.4: Yritysten täydennys- ja jatkokoulutustarpeet seuraavan neljän vuoden aikana, Asiakaspalvelukoulutus Oman alan tutkintoihin tähtäävä koulutus, mikä? Muu koulutustarve, mikä? Tietotekniikkakoulutus Esimieskoulutus Erikoistumiskoulutus, mikä? Yrityksellämme ei ole koulutustarvetta % vastaajista Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Yksikään vastaaja ei arvioinut aikuiskoulutuksen merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Sitä vastoin suurin osa sekä yritys- että oppilaitosvastaajista katsoi, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa (kuvio 6.5). Verrattuna kolmen vuoden takaiseen kyselyyn, on aikuiskoulutuksen merkitys säilynyt lähestulkoon samana sekä yritysten että oppilaitosten edustajien mielestä. Kuvio 6.5: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee Kuviossa 6.6 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakaspalvelutaidot, käytännöntaidot sekä vastuuntunto. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa kolmen kärki on seuraava: asiakaspalvelutaidot, vastuuntunto ja aloitekyky (aloitteellisuus). Yrityksillä ja oppilaitoksilla ovat kärki kolmikossa lähes samat yleisosaamisen korostusalueet. Kielitaidossa eniten mainintoja saivat englanti (10 kpl) sekä suomi, venäjä ja ruotsi (kaikki 2 kpl). Yritysvastaajista kukaan ei arvioinut ajanhallintaitojen, ergonomian ja vieraiden kulttuurien ymmärtämisen korostuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitoksista sitä vastoin kukaan ei arvioinut myyntiosaamisen korostuvan tulevaisuudessa. 16

17 Kuvio 6.6: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, Yritykset Asiakaspalvelutaidot Käytännön taidot Vastuuntunto Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Kyky reagoida muutoksiin Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Ongelmanratkaisutaidot Työturvallisuus Tietotekniikkataidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Joustavuus Kielitaito, minkä kielen? Yrittäjyys Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Työkyvyn edistäminen Tiedonhallintataidot Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely, moniammatillinen työryhmä) Oppimistaidot Myyntiosaaminen Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Ajanhallintataidot Ergonomia Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Muu, mikä? Oppilaitokset Asiakaspalvelutaidot Vastuuntunto Aloitekyky (aloitteellisuus) Käytännön taidot Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely, moniammatillinen työryhmä) Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ajanhallintataidot Kielitaito, minkä kielen? Kyky reagoida muutoksiin Ongelmanratkaisutaidot Joustavuus Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Työturvallisuus Oppimistaidot Tietotekniikkataidot Tiedonhallintataidot Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Ergonomia Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Yrittäjyys Työkyvyn edistäminen Muu, mikä? Myyntiosaaminen

18 Kuvio 6.7: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, Yritykset Asianmukainen liikennekäyttäytyminen Kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laadinta Kuorman kuljetusyksikön sijoittelu ja varmistaminen Kuormankäsittely-yksiköiden tuntemus ja koostaminen Kuljetukseen liittyvä viestinnän taito Trukkien ja muiden tavarankäsittelylaitteiden käyttö Rahdituspainon määritteleminen Pakkausmerkintöjen tekeminen ja lukeminen Työjärjestelyiden tekeminen Kuljetustyön hinnoitteluun liittyvän tiedon merkitseminen Tavaraerien yhdistelyn periaatteiden tuntemus Kuorman asiapapereidn käyttö Muu, mikä? Pakkausmenetelmien ja materiaalien hallinta Oppilaitokset Tavaraerien yhdistelyn periaatteiden tuntemus Asianmukainen liikennekäyttäytyminen Kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laadinta Kuljetukseen liittyvä viestinnän taito Kuorman kuljetusyksikön sijoittelu ja varmistaminen Trukkien ja muiden tavarankäsittelylaitteiden käyttö Kuormankäsittely-yksiköiden tuntemus ja koostaminen Kuorman asiapapereidn käyttö Rahdituspainon määritteleminen Työjärjestelyiden tekeminen Pakkausmerkintöjen tekeminen ja lukeminen Pakkausmenetelmien ja materiaalien hallinta Kuljetustyön hinnoitteluun liittyvän tiedon merkitseminen rahtikirjaan Muu, mikä? Kuviossa 6.7 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asianmukainen liikennekäyttäytyminen, kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laadinta 18

19 sekä kuorman kuljetusyksikön sijoittelu ja varmistaminen. Oppilaitosten kolmen kärki on seuraava: tavaraerien yhdistelyn periaatteiden tuntemus, asianmukainen liikennekäyttäytyminen ja kuljetukseen liittyvä tiedonhallinta ja kuljetusasiakirjojen laadinta. Muina vastaajat mainitsivat kuljetusalan sosiaalilainsäädännön tuntemisen ja tavaran käsittelyn. Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että alueen nuorten ja aikuisten koulutustarjonta ei vastaa määrällisesti toimialan tarpeisiin. Kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä nuorten koulutustarjonta todettiin myös silloin riittämättömäksi, mutta aikuisten koulutustarjonnan katsottiin vastaavan tarpeisiin. Vastaajat antamat perustelut koulutustarjonnan riittämättömyydestä toimialan työvoimatarpeisiin voitiin luokitella kuuteen eri luokkaan. Eniten koulutustarjonnan riittämättömyyttä perusteltiin sillä, etteivät koulutetut jää alalle töihin, toisin sanoen työllistettävää ainesta ei tule ja jos tuleekin, niin eivät koulutuksen jälkeen jää alalle töihin. Toiseksi eniten vastauksia luokiteltiin ryhmään Koulutuspaikkoja on liian vähän tai tehtävään ei ole suoraan koulutusta, muun muassa koulutetaan yleiskuljettajia eikä suoraan hinausautonkuljettajia. Kolmanneksi eniten vastauksia luokiteltiin ryhmään Ala ei ole vetovoimainen, palkkataso on huono, työajat ja olosuhteet ovat epämukavia. Neljänneksi eniten luokiteltiin vastauksia ryhmään Koulutus ja työelämä eivät kohtaa eli koulutus ja työelämän todellisuus eivät vastaa toisiaan. Viidennessä luokassa ovat Rekrytointivaikeudet ja kuudennessa muutama yksittäinen kommentti. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 7.1): 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 4. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 5. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Rekrytointi Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 7.2): 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 3. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 5. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä 19

20 Kuvio 7.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, yritysvastaajat Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Opinnäyteaiheiden antaminen Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Oppilaitoksien talouden tukeminen, sponsorointi Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Stipendit Resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Kuvio 7.2: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, oppilaitosvastaajat Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Oppilaitoksien talouden tukeminen, sponsorointi Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Puolet vastaajista ei oikein osannut vastata kysymykseen ja vastauksissa muun muassa kerrottiin yrityksen tarjoavan työtä tai oppimispaikkoja. Viidesosa vastaajista ilmoitti arvioinnin sujuvan hyvin ilman perusteluita ja reilu kymmenesosa vastaajista ilmoitti, ettei yrityksessä tueta mitenkään työssäoppijoiden oppimistavoitteiden saavuttamista. 20

21 Vain kolme vastaajaa kertoi yrityksen menetelmästä arvioida oppimistavoitteiden saavuttamista. Näitä olivat: asiakaspalautteet, joilla voidaan yksilöidä työntekijä, työssäoppijan osaaminen suhteessa työohjeisiin ja prosessikuvauksiin sekä tiedonjako yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Vastaajista lähes neljäsosa arvioi, ettei heidän oppilaitoksensa tue tai tukee heikosti yhteydenpitoa. Niissä oppilaitoksissa, joissa tukemista oli, annettiin muun muassa mahdollisuus työelämänjaksoihin, yritystapaamisiin ja alan seminaareihin. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saadut vastaukset on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukko 7.1: Yritykset tunnistivat alueen oppilaitoksia ja niiden tarjontaa seuraavasti: Oppilaitos Yritysmainintojen lkm JAKK 24 AEL 19 TTS 11 Edupoli 10 Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda 10 Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech 9 Amisto 7 Markkinointi-Instituutti 7 Vantaan ammattiopisto, Varia 7 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia 6 Luksia 5 Yrkesinstitutet Prakticum 3 Muu, mikä: Inveon 3 Rastor 2 Oppilaitoksilta kysyttiin halukkuutta tai tarvetta tehdä yhteistyötä muiden alan oppilaitosten kanssa. Vastaajista 64 % antoi vastauksensa. Oppilaitokset toivoivat yhteistyötä muun muassa: alueellisella ja valtakunnallisella tasolla saman alan kouluista, mutta myös ammattikorkeakoulujen kanssa toivottiin yhteistyötä hyvien käytäntöjen jakamista vertaisverkostoa: ongelmaratkaisua, kehitysyhteistyötä koulutusten koordinointia, asiantuntijayhteistyötä, koulutuskaluston yhteiskäyttöä, koulutusmateriaaliyhteistyötä, osaamisen vaihtoa, opettaja vaihtoa Tarkemmat vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 21

22 Lähteet: Anttila, P Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Gummerrus. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10. painos. Helsinki :Tammi. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R. K Case study research: Design and methods. Thousand Oaks, CA: Sage Sähköinen lähde: Anita Saaranen Kauppinen & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. < 22

23 LIITE 1: Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Miten parantaisitte koulutuksen ja työelämän vastaavuutta (nuoret ja aikuiset)? Työssäoppimista ja käytännön kokemusta lisää koulutukseen työharjottelun lisäämistä työharjottelua lisäämällä Työharjoitteluaikoja pidentämällä Työssäoppimisjaksoja lisää koulutukseen. Työssäoppimisen lisääminen. Kuorma- ja yhdistelmäajoneuvon käsittelyyn ja tekniseen osaamiseen panostaminen. Työssäoppimisen määrän lisääminen ja siitä aiheutuvien kulujen korvaaminen yritykselle. Työssäoppimisen määrän lisääminen ja siitä aiheutuvien kulujen korvaaminen yritykselle Edelleen työssä oppimista kehittämällä työssäoppimiseen liittyvien asioiden yhteistyön lisääminen yritysten ja oppilaitosten välillä. tuetun oppisopimuksen ja oppisopimuksen ylipäätään tunnettavuuden lisääminen. työnantajilta saama palaute siitä mikä on keskeistä osaamista ja työnantajan odotuksen siinä vaiheessa kun nuori vastavalmistunut siirtyy töelämään -> voidaan ottaa paremmin huomioon oppilaitoksessa. Lisäämällä työssäoppimispaikkoja ja huolehtimalla niiden laadusta ja monipuolisuudesta Työnantajien parempaa esille tulemista ja nuorten hyväksymistä työssäoppimiseen. Työnantajien edustajien opetusta ja esitelmiä opilasryhmille oppilaitoksissa. Hyvät opiskelijat saavat kohtalaisen hyvätkin valmiudet työelämään muun muassa työssäoppimisjaksojen kautta. Työssäoppimisen lisäämisellä ja kehittämisellä. Koulutusta pitäisi siirtää työpaikoille. Ei siis pelkästään työssäoppimista ja yritysvierailuja vaan aitoa opettamista yrityksen tiloissa ja tehtävissä. Enemmän käytännön kokemusta eri työtehtävistä. Enemmän käytännön työharjoituksia/töitä koulutuksen aikana. Tekemällä oppii. Työhön oppii vain tekemällä edelleen, käytäntöä koulutuksen aikana. enemmän monipuollisuutta työharjotteluun Kuorma-auton kuljettajaksi ei opita pulpetin takana, käytännön opetukseen pitää panostaa. Kouluissa enemmän käytännönharjoituksia. Moni nuori luulee, että kuljettaja vaan ajaa, mutta tosiasia on, että suurin osa yrityksistä on pieniä, missä kuljettaja joutuu tekemään pieniä korjauksia ja huoltoa autoon. Ammattikouluissa sitä ei oteta huomioon juuri ollenkaan. Raskaan kaluston ajoneuvotekniikan opetuksen lisääminen. Lisää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille Parantamalla ja syventämällä yhteistyötä työelämän edustajien ja oppilaitosten välillä Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä tulisi lisätä sekä tietoisuutta työelämän nykytilanteista ja nykyvaatimuksista alan kouluttajille. Enemmän oppilaitosten ja työnantajien kanssakäymistä koulutuksen aikana. Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välille tulisi lisätä sekä kouluttajien ammattitaidon ylläpitäminen ja vastaavuus nykypäivän työelämän haasteisiin. Yhteistyön lisääminen oppilaitosten ja yritysten välillä. Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisellä. Työelämän tarpeiden paremmalla huomioimisella koulutuksessa. Koulun ja työelämän yhteistyön lisääminen ja kehittäminen, asiantuntevalla suunnittelulla. Yhteistyöllä työpaikkojen ja oppilaitosten kesken. Enemmän työelämä yhteistyötä. Kokeilunarvoinen idea voisi olla ns. kummikuljettajajärjestelmä, jossa ammattikoulun aloittava noin 16 v opiskelija pistettäisiin ensimmäisenä lukuvuonna vaikka kerran kuukaudessa kuljetusalan työtehtäviin mukaan. Työnantaja voisi seurata opiskelijan kehittymistä alalle. työpaikkaohjaajia ja parantamalla oppilaitoksen ja yritysten yhteistyötä. Työnantajat enemmän yhteistyöhön oppilaitoksien kanssa Yhteistyö Keskusteluyhteyden saaminen ja yhteistyökykyisten yritysten löytäminen. Lisäämällä yhteistyötä koulun ja työelämän yritysten välillä. 23

24 Yhteistyön kehittämisellä työpaikkojen kanssa yhteistyössä. Rakennettaisiin yhteistyöfoorumeja oppilaitosten ja työelämän välille. Aidosti tutkittaisiin työelämän tarpeita ja koulutusta rakennettaisiin siltä pohjalta Oppilaitos voisi pitää facebookin kaltaista ilmoitustaulua / foorumia opiskelijoista ja heidän valmiuksista sekä oppimistarpeistaan. Työnantaja vois tähän alustaan ilmoitella työtehtävä-, henkilö- ja harjoittelijatarpeitaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi kolmensuuntaisen avoimuuden lisäämistä. Keskusteluilla opetussuunnitelmista ja työelämän tarpeista yleensä. Valikointia alalle hakevien joukkoon asennetta ja motivointia Koulutuspaikkoja on lisättävä, suurin osa valmistuneista ei halua, eikä osaa ammattia. Koulutukseen vain motivoituneita ja alalle soveltuvia henkilöitä. Koulutuksessa pitää olla työelämän vaatimuksia sivuavaa opetusta. Nuorten mukavuudenhalu on kasvanut: ei haluta tehdä töitä hankalina aikoina, ei olla valmiita raskaaseen työhön, järkevä oma-aloitteisuus puuttuu. Tietynlainen "laiskuus" on asioissa oikaisemista ja työturvallisuus kärsii. Koulutuksessa tulisi paremmin tuoda esille työelämän realiteetit: pyrkiä pitämään siitä mitä työkseen tekee. Asennetta! Kuljetusala on myös palveluala, oikeanlaista asennetta ja asiallista käyttäytymistä asiakasta kohtaan tarvitaan. Aikuiset ovat usein miten olleet pitkäaikaistyöttömiä, työtahto on olematon. Kolutukseen tulee valita sellaisia henkilöitä jotka todella haluavat työskennellä opiskelemallaan alalla. Koulutukseen ehdottomasti vain niitä, joilla selvästi on mahdollisuus työllistyä. Nyt sieltä valmistuu kokemuksieni mukaan sellaisia pääsääntöisesti, joita ei voi ottaa töihin. (aikuiset) liian moni aikuinen käy kurssia vaan sen takia että saa työttömyyskorvausta Erilaisiin logistiikan työtehtäviin tutustuminen, kaikki ei sovi kaikille. Nuorille pitäisi vielä selkeämmin opettaa työelämäosaamista ja työelämän eri toimintojen toimintatapoja sekä asenne työtä kohtaan pitäisi saada kohdalleen. Opiskelijat, joilla motivaatio ei kunnossa, niin tietenkin valmiudet heikot. Valitettavasti heikosti motivoituneiden opiskelijoiden joukko tuntuisi kasvavan. opiskelijoiden motivaatiota olisi parannettava -> vastaavuus kasvaa, kun tieto lisääntyy Oppisopimuskoulutusta lisää Oppisopimus nuorempien saatavaksi. Oppisopimuskoulutuksella oppisopimuspohjaista harjoittelua eri logistiikan osa alueisiin, joten tekijä monipuolistuisi. Opettajien pätevyys vastaavaan nykypäivän työelämää Nuorisoasteen opettajien tietojen päivitys vastaamaan työelämän vaatimuksia. Kouluttajia suoraan työelämästä (se kouluttaa jolla asiasta käytännön kokemusta) Opettajille enemmän työharjoittelua. Monelta opettajalta puuttuu opettamansa alan työkokemus. Opettajien työelämäjaksoja pitäisi lisätä. Opiskelijoiden työssäoppimista pitää kehittää kouluttamalla Ammattilaisia (logistiikka-alan) opettajia tilapäiseen opetukseen. Opettajien työelämä jaksoilla ja perehtymisellä. Muita ehdotuksia: Kun ja jos jollakin alalla on työvoimapulaa, tutustuminen ja kokemuksien saaminen työpaikoilla olisi toivottavaa. Työnantajia voisi pyytää puhumaan ja esittelemään niitä odotuksia mitä heillä on opiskelijoiden suhteen. Nuorten osalta en osaa sanoa. Itse koulutan aikuisia ja asiat on erittäin hyvin. Alan yritysten pitäisi todella muuttaa asennettaan koulutusta kohtaa. "Kyll me pari tuntia uudelle työntekijälle kerrotaan asioista"- ei todellakaan riitä. Alan koulutustaso yrityksissä pitää saada houkuttelevaksi. Aikuiskoulutuksessa nimenomaan keskeisten asioiden opettamista kun oletettavasti aikuisilla on työelämän perustiedot ja taidot hallussa. Miksi mielestänne alueenne nuorten ammatillinen koulutustarjonta / aikuisten ja/tai työssä olevan henkilöstön koulutustarjonta ei vastaa toimialanne työvoimatarpeisiin? Koulutetut eivät jää alalle töihin Koska työllistettävää ainesta ei tule ja ei ainakaan töissä pysy, vaikka jotain saisikin. Kuljettajapula tulee v.2014 jälkeen väistämättä. liian vähän koulutetuista jää kuljettajiksi koulutetuista kaikki eivät jää alalle Koska pätevää ainesta ei ole saatavilla työllistettäväksi. 24